26.10.2015 21:37 | Ari Palin | |||
Mutta juna pysähtyy vain kaupungeissa. | ||||
26.10.2015 19:32 | Ari Palin | |||
Muuten hyvä vertaus, mutta Tikkurilassa eivät pysähdy kaikki junat. :) Potentiaalia Espoon aseman kehittymiselle toki on, sillä siitä on tulossa risteysasema, jos ja kun Elsa- tai edes Histan rata joskus toteutuu. Risteysasema Espoosta tulisi myös rakentamalla ratayhteys Kehä III:n maastokäytävässä Aviapolikseen, jossa rata sukeltaisi tunneliin ja yhdistyisi kehärataan. Rata olisi eräänlainen kehäradan laajennus, joka nopeuttaisi lännestä lentoasemalle ja Keski-Vantaalle menevien matkaa selvästi nykyiseen Pasilan/Huopalahden kautta kiertoon verrattuna. Espoo - Aviapolis -rataa käyttävien junien pääteasema olisi todennäköisesti Lentoasema, sillä Keravan kaupunkiradalle ei Havukosken eteläpuolella enää mahdu lisää liikennettä - ellei sitten Koivukylään rakennettaisi yhteyttä kehäradalta myös Keravan suuntaan, jossa vielä on tilaa. Espoo - Aviapolis -rata palvelisi myös Kehä III:n varren työpaikka-alueita. Ennen Aviapolista rata lisäksi risteäisi kehäradan Vehkalassa, josta siten myös tulisi risteysasema. :) |
||||
25.10.2015 18:28 | Ari Palin | |||
En viitannut kuvausajankohtaan. Mietin vain, onko Vihtarissakin laituri uusittu juuri liikenteen todennäköisen lakkauttamisen alla kuten Nurmeksessa on tehty. Molemmat on toki uusittu halvemmalla eli puisina toisin kuin Hillosensalmi vuosituhannen alussa. | ||||
25.10.2015 18:22 | Ari Palin | |||
Laituri taitaa olla hiljattain uusittu? | ||||
25.10.2015 18:01 | Ari Palin | |||
Hiilikuorma jäänyt tenderiin? | ||||
25.10.2015 16:44 | Ari Palin | |||
Voidaanhan Ilosaari-rockin liikenne hoitaa esim. Ex-vaunuilla (+ aggregaatti tai Dr16), jotka tuskin ovat heti menossa romuksi, vaikka poistuvatkin tästä päivästä alkaen liikenteestä. Jollain vaunumäärällä lienee mahdollista myös jatkaa Varkauteen päättyviä Dm12-vuoroja Joensuuhun, kun Dm12-kalustoa jäänee toimettomaksi maaliskuussa. Toki normaalit paluujunat Varkaudesta Pieksämäelle pitäisi myös pystyä hoitamaan, vaikka vuoroja jatkettaisiin Joensuuhun, jolloin sama juna ei voi kääntyä paluujunaksi kuten normaalisti. Ja sama kuvio tietenkin myös toisinpäin. | ||||
25.10.2015 16:30 | Ari Palin | |||
Tuota kyllä hieman ajattelinkin. Kirkkaat ikkunat ovat vielä ainakin 6317:ssä ja 6328:ssa, mutta ne ovat saneeraamattomia. | ||||
25.10.2015 16:12 | Ari Palin | |||
Espoon keskus on pääosin vain Espoon hallinnollinen keskus, kaupallinen keskus on Leppävaara. Kenties jossain vaiheessa myös hallinto siirtyy Leppävaaraan ja Espoon keskus palautuu osaksi Muuralan kaupunginosaa, josta se 1970-luvulla irrotettiin. | ||||
24.10.2015 20:34 | Ari Palin | |||
Ilosaari-rockin aikaan Pieksämäen ja Joensuun välisiä taajamajunia on ajettu muistaakseni jopa kuusivaunuisina. Kävisikö niin, että jos liikenne Varkauden ja Joensuun välillä päättyy ensi maaliskuussa, se palaa heinäkuussa hetkeksi takaisin Ilosaari-rockin ajaksi? | ||||
24.10.2015 20:09 | Ari Palin | |||
H 441 kulkee jälleen maanantaina 26.10. Lakkautus koskee vain lauantaita. | ||||
24.10.2015 19:51 | Ari Palin | |||
Samoin täällä pääkaupunkiseudulla. | ||||
24.10.2015 19:49 | Ari Palin | |||
Vielä positiivisempaa kuin piippu langan alla -meiningin loppuminen on se, että langan alla on jatkossakin ylipäänsä jotain. | ||||
24.10.2015 19:39 | Ari Palin | |||
Tämä olikin viimeinen suora yhteys Vaasan radalta Seinäjoen itäpuolelle. Huomisesta sunnuntaista alkaen H 450:n tehtäviä Seinäjoelta eteenpäin hoitaa H 484, joka kulkee H 450:n vanhalla aikataululla. EDIT: Kuva olikin eiliseltä 23.10. eli tämä juna ei ollut toki viimeinen suora yhteys, mutta tätä kirjoittaessa viimeinen suora yhteys Vaasasta Jyväskylään on juuri saapunut määränpäähänsä. | ||||
22.10.2015 22:16 | Ari Palin | |||
Eikö yksikössä 6329/6429 olekaan tummennettu ikkunoita yhtä paljon kuin muissa saneeratuissa? Näyttävät tässä kuvassa ainakin melko kirkkailta. | ||||
22.10.2015 22:04 | Ari Palin | |||
Mikä lienee Ex-vaunujen kohtalo? Toisaalla täällä oli maininta, että ne poistuvat liikennekierrosta ensi sunnuntaista (25.10.2015) alkaen. Päätyisikö niitä uusille liikennöitsijöille? Nehän ovat todennäköisesti vielä pitkään liikennekelpoisia - ensimmäiset tulivat liikenteeseen kesällä 1988 aluksi EP-junissa ja muistaakseni 15.8.1988 alkaen IC-junissa ko. brändin aloittaessa. VR mainosti pääosin Ex-vaunuista koostuneita junia silloin sloganilla "2-FAST-4-U". | ||||
20.10.2015 18:53 | Ari Palin | |||
Saman kuun viimeisenä päivänä saapuikin sitten viimeinen juna Leningradista. | ||||
16.10.2015 20:07 | Ari Palin | |||
Kiitos tarkasta selvityksestä koskien noiden lamppujen toimintaa. | ||||
16.10.2015 19:51 | Ari Palin | |||
Aseman rakentamisesta ei liene kyse, sillä Kouvolan asema on valmistunut jo vuonna 1960. | ||||
16.10.2015 19:42 | Ari Palin | |||
Kääntöraide tulee suunnitelmien mukaan Vuosaaresta tulevien junien käyttöön. Mellunmäestä tulevat junat menevät Matinkylään asti. Tilanne saattaa muuttua, kun Kivenlahden metro avataan noin vuonna 2020. | ||||
16.10.2015 19:34 | Ari Palin | |||
Tarkoitatko kolmannella mastolla oikean päätykolmion yläpuolella näkyvää hahmoa? Kyse on ilmeisesti katolla olevasta lipputangosta. | ||||
15.10.2015 21:39 | Ari Palin | |||
Kortti on siis kulkenut kuusi päivää kieltolain päättymisen jälkeen. Alkoholiliikkeet avattiin "543210" eli 5.4.32 klo 10. | ||||
15.10.2015 21:35 | Ari Palin | |||
Kun toinen Riihimäelle päättyvistä päivälinjoista mitä ilmeisimmin poistuu ensi maaliskuussa Purolan ja Nuppulinnan lakkautuksen myötä, jäljelle jäävän linjan tunnukseksi on tulossa R. Mietin aluksi syytä siihen, että on päädytty R-kirjaimeen, vaikka tuleva linja pysähtyy Keravan ja Riihimäen välillä kaikilla siinä vaiheessa avoinna olevilla henkilöliikennepaikoilla nykyisen H-junan tapaan ja vastaavassa tilanteessa rantaradan puolella ollaan suunniteltu S- ja U-junan yhdistämistä U-junaksi. Löysin R-tunnuksen valintaan lopulta kaksikin syytä: Taajamajunan tunnus H ei enää sekoitu lähijunan linjatunnuksen kanssa ja linjan pääteasema on R-alkuinen. | ||||
15.10.2015 21:21 | Ari Palin | |||
Toni: Y = yksiraiteiselle radalle. | ||||
15.10.2015 21:15 | Ari Palin | |||
Lisää muistisääntöjä Lentoaseman juniin: Pasilasta lähtiessä, kun katsoo pohjoiseen eli Lentoaseman suuntaan, nimessä "Pasila" P on länsipuolella ja I itäpuolella. Lentoasemalta palatessa P = pikaisesti ja I = ikuisesti. | ||||
15.10.2015 20:48 | Ari Palin | |||
Ja hetken päästä Koivukylän ylikulun ali. :) | ||||
15.10.2015 20:46 | Ari Palin | |||
Iltapäivän myöhästymiset johtuivat Pasilassa sattuneesta muuntajapalosta, joka katkaisi radalta sähköt noin klo 14-15.30. | ||||
15.10.2015 20:44 | Ari Palin | |||
Onko myös Käpylän-Oulunkylän tienoilla menossa ratatöitä? Pasilan pohjoispuolella rakennetaan parhaillaan vaihdeyhteyttä läntiseltä keskiraiteelta pohjoisen suuntaan itäiselle keskiraiteelle. En tiedä, tuleeko yhteys toisinkin päin. Ensi viikonloppunakin on tiedossa poikkeusliikennettä, jolloin osa K-, N- ja T-junista ei pysähdy Käpylässä ja Oulunkylässä: https://www.hsl.fi/liikennetiedotteet/2015/kapylan-ja-oulunkylan-lahijunaliikenteessa-poikkeuksia-17-1810-7415. | ||||
15.10.2015 20:38 | Ari Palin | |||
Kaasuvalaistus on tainnut olla ainakin tuossa matalammassa tolpassa, kun on tikkaat nojallaan sitä vasten. Mutta miten lienee korkeammalla olevan lampun laita? Alhaalla näkyy sähkörasiaa muistuttava kotelo, mutta toki siinä on voinut olla kaasun syötön ohjauskin. Jos siinä on kaasuhana, mitenköhän kaasu on saatu syttymään ylhäällä lampussa? | ||||
13.10.2015 22:15 | Ari Palin | |||
Pä svenska "Laxbobäck". :) | ||||
13.10.2015 22:12 | Ari Palin | |||
Snps = "Satasta nyt paahtaa saa"? | ||||
13.10.2015 21:56 | Ari Palin | |||
Tuolla näyttää olevan Suomen rataverkolla melko harvinainen kapistus eli raideristeys, ja lieneekö vielä harvinaisempi yksityisraiteilla. | ||||
10.10.2015 20:41 | Ari Palin | |||
Kehäradan junien reitillä (Helsinki - Tikkurila - Lentoasema - Myyrmäki - Helsinki) uusittiin kaikki raidenäytöt myös vanhoilla asemilla, mutta jostain syystä Oulunkylän eteläpään ja Hiekkaharjun näyttöjä ei uusittu, vaan edellä mainituissa paikoissa on edelleen mustapohjaiset keltaisella tekstillä tietonsa ulosantavat näytöt. | ||||
08.10.2015 21:50 | Ari Palin | |||
Aika paljon on eroja nykyiseen. Eipä taida juuri enää olla kuvassa näkyvän kaltaisia reunakaiteita valtateiden varressa. Kuntarajakilpitolppa Lohja/Vihti taitaa näkyä vasemmalla lähellä siltaa. Sen ovat korvannut siniset vaakunakilvet, jotka näkyvät paremmin tulosuuntaan. Tiennimikyltit tulivat maaseudulle vasta yli 10 vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Siltapilareiden keltamustaraidoitustakaan ei enää pahemmin näe (kuvassa silloisen kt 53:n silta ratasillan takana). | ||||
07.10.2015 21:24 | Ari Palin | |||
Erehdyin tosiaan kirjasinmallista. Niissä RHK:n teksteissähän on lisäksi vain alkukirjain iso, muut pieniä. | ||||
07.10.2015 21:04 | Ari Palin | |||
Jahas, meikäläinen olikin tuon junan kyydissä. Ensimmäinen höyryjunamatkani leveillä kiskoilla. :) | ||||
07.10.2015 20:57 | Ari Palin | |||
Tällaiseltahan IC 77:n pitäisi näyttää aivan kotvan kuluttua eli 25.10. alkaen. Siitä oli maininta toisaalla tällä sivustolla. | ||||
06.10.2015 22:23 | Ari Palin | |||
Pvm 15.8.2016 on mainittu HSL:n suunnitelmissa. | ||||
06.10.2015 22:16 | Ari Palin | |||
Hanko-Hyvinkää -välillä ei kannata koko osuudella edes bussiliikenne. Lohjan suunnasta pääsee Nummelaan asti ja Hyvinkäältä Rajamäelle, mutta osuus Nummela-Rajamäki on kokonaan vailla bussiliikennettä, lukuun ottamatta mutkittelevaa koululaisvuoroa välillä Vihti-Nummela-Ojakkala-Otalampi. | ||||
05.10.2015 21:03 | Ari Palin | |||
Mietin, onko Petrin mainitsemaa pölkkyfonttista kohotekstiä käytössä muualla kuin henkilöliikenneasemilla, joilta sitä löytyy hyvin monen puuaseman seinästä. Henkilöliikennettömiltä asemilta tekstiä löytyy ainakin Pohjanmaan radalta mm. Jepualta ja Voltista. | ||||
04.10.2015 21:26 | Ari Palin | |||
Vastaanpa tähän vanhaan kysymykseen, kun satunnaiskuvageneraattori tämän kuvan nyt 4.10.2015 arpoi. Alkuperäisten asemarakennusten sijoittaminen välillä Helsinki-Hämeenlinna radan länsipuolelle juontaa juurensa siitä, että jo alun perin penkka rakennettiin kahdelle raiteelle, vaikka sillä aluksi olikin vain yksi raide. Koska raide sijaitsi penkan läntisellä reunalla, oli luontevaa rakentaa asemat samalle reunalle, sillä se lyhensi matkustajien matkaa asemarakennuksesta junaan eikä kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä tarvinnut siirtää laituria. Rataosaan Hämeenlinna-Tampere pätee mahdollisesti sama syy. Koska sen sijaan Toijala-Turku on aina ollut yksiraiteinen, asemarakennuksia on eri puolilla rataa sen mukaan, mihin ne ovat logistisesti parhaiten sopineet. | ||||
04.10.2015 11:29 | Ari Palin | |||
Mielestäni Kemijärven matkustajalaituri olisi voitu rakentaa ABC:n tienoille, niin olisi ollut lähempänä keskustaa. Kohtahan tilanne on se, että puutavara kulkee keskustan ohi ja matkustajajunat jäävät (edelleen) bussimatkan päähän. Toki suuri osa Kemijärven matkustajavirrasta muodostuu hiihtosesongista, jolloin aseman sijainnilla ei ole merkitystä. | ||||
04.10.2015 11:21 | Ari Palin | |||
Matkahaussa pitää laittaa toiseksi päätepisteeksi jokin muu kuin Helsinki tai Pasila, jotta löytyy. Junien P 267 ja P 264 kulkeminen tarkoittanee sitä, että Kolarin suunnalla on vähemmän liikennettä. | ||||
02.10.2015 20:01 | Ari Palin | |||
Dm12 on käytännössä ainoa tarkoitukseen edes jollakin tavalla sopiva kalusto. Jos VR vuokraa tai myy kalustoa joko uudelle liikennöitsijälle suoraan tai kalustopankkiin, ei se sähköistämättömillä radoilla voi olla muuta kuin Dm12-yksiköitä. Toki jos Dm12:n käyttökustannukset ovat liian korkeat kannattavaan liikenteeseen, liikenne jatkunee maantiebusseilla kiskobussien sijasta. Onnibus on ilmoittanut olevansa kiinnostunut aloittamaan liikennöinnin Suomen raiteilla mahdollisesti piankin, mutta omaa leveäraiteista kalustoa tuskin monikansallisella yhtiölläkään on tarjota. Kenties Onnibus on kuitenkin tarkoittanut juuri pääreittejä kuten Tero mainitsi eikä näitä sivuratoja. Joku niistäkin kuitenkin on ainakin Sipilän mukaan kiinnostunut. Ehkäpä Transdev? Leveäraiteista kalustoa voisi toki saada aikaan laittamalla normaaliraiteisen kaluston alle leveäraiteiset telit. Normaalilevyistä kalustoa Onnibusilla ja Transdevillä saattaisi ollakin. |
||||
02.10.2015 19:36 | Ari Palin | |||
Ainakin autojen vuosimallit ovat pitkälti muuttuneet ja ratikoita taitaa liikkua kahta muutakin sorttia. 3T:täkään ei enää näy liikenteessä. | ||||
02.10.2015 19:31 | Ari Palin | |||
Taustan suojastusopastin taitaa olla uhattuna, päätellen etualalla olevasta opastinpylväästä. | ||||
01.10.2015 21:06 | Ari Palin | |||
Uusi kuukausi, uudet kujeet. Tämänpäiväisten uutisten valossa liikenteeseen ei välttämättä tule pitkää katkosta VR:n lopettaessa liikennöinnin, jos uusi liikennöitsijä löytyy nopeasti. Hyvällä tuurilla junat jatkavat kulkuaan ilman päivänkään katkosta, jos esimerkiksi Onnibus pääsee aloittamaan heti 27.3.2016, mahdollisesti VR:n entisellä Dm12-kalustolla. Nyt kun omistajaohjaus näyttäisi alkaneen toimia, en pitäisi ollenkaan mahdottomana, että VR myisi toimettomaksi jäävää Dm12-kalustoa uudelle liikennöitsijälle. | ||||
01.10.2015 20:29 | Ari Palin | |||
Josko veturilla vielä joskus olisi vaunuja perässään poimimassa matkustajia kyytiin tältä laiturilta. | ||||
29.09.2015 22:03 | Ari Palin | |||
Mahdollisesti ensi maaliskuun lopulta lähtien kulkee jälleen yksi Pasilan ohittava junapari, kun VR asettanee kulkuun Sm3-kalustolla ajettava "express"-junan Helsingin ja Turun välille. Keskustelua aiheesta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8631.0.html. | ||||
29.09.2015 21:56 | Ari Palin | |||
Näyttää olleen vielä toispuoleinen suojastus rantaradalla, mutta niinhän se oli pääradallakin ainakin Keravan pohjoispuolella. | ||||
29.09.2015 21:48 | Ari Palin | |||
Katos vaan, tuonne on tullut karjalankielinen kyltitys. :) | ||||
29.09.2015 21:41 | Ari Palin | |||
Sunnuntaina 13.9. tuosta sillan itäpäästä puuttui pätkä rataa ja työt olivat käynnissä. Pylväitä ei vielä ollut. Johtaneekohan Patokankaan liikenteen alkaminen myös Misi-Kemijärvi -osuuden jatkuvaksi hitsaamiseen? |