1419-39765 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.11.2016 17:47 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä 0n 1.6.1979. Minulla taitaa olla samasta junasta sekuntia tuoreempi otos.
kuva 21.04.2016 22:14 Tapio Keränen  
  Tallissa näkyy olevan vain kolme veturisijaa. Kolme rakennettiin lisää myöhemmin. Vaihteelta 29 raiteet eivät jatku kovin kauas. Vanhaa Huutokosken linjaa seuraileva pistoraide puuttuu. Kaurosen rautakaupan varasto näkyy kovin himmeänä raiteen 24 varrella.
kuva 16.04.2016 16:40 Tapio Keränen  
  Katsoin ensin myös, että toisen koneen numero näyttäisi 779:ltä, mutta eihän se voi olla, kun suurinumeroisin paikku on 776. Jos en kovin pahasti erehdy, se voisi olla 775 ja kolmas vasemmalta 773. Häkellyttävän upea kuva!
kuva 15.04.2016 20:33 Tapio Keränen  
  Onko laiturilla pakaasivaunun rata?
kuva 15.04.2016 20:31 Tapio Keränen  
  Veturin perässä näyttäisi olevan P-sarjan lyhyt postivaunu, EF-sarjan yhdistetty III luokan päivä- ja konduktöörivaunu, kaksi DE-sarjan yhdistettyä II & III luokan päivävaunua, C-sarjan kolmiakselinen yhdistetty I & II luokan päivävaunu ja viimeisenä G-vaunusta muutettu Ge-sarjan matkatavaravaunu, jossa on myös päätyovet. Kolmas ja viides vaunu ovat veikkauksia. Mustien kirjojen piirroskuvat ovat paikoin melko viitteellisiä.
kuva 06.04.2016 16:01 Tapio Keränen  
  Laatta oli lumiaurassa Etv-Rto 101 Joensuussa elokuussa 1971.
kuva 30.03.2016 13:46 Tapio Keränen  
  Junassa näkyy olevan Po-sarjan postivaunu viimeisenä. Veikkaan, että juna on Helsingistä klo 15.05 lähtenyt H213 Toijalaan.
kuva 15.03.2016 18:41 Tapio Keränen  
  Onko välilaiturin päässä sivuraiteella Porvoon postivaunu?
kuva 31.12.2015 14:02 Tapio Keränen  
  Juoksupyörien läpimitta 1000 mm tai 800 mm, vetopyörien 2000 mm, laajuspyörien 1250 mm.
kuva 28.11.2015 22:13 Tapio Keränen  
  Kuvassa näkyvien rakennusten tekijät olivat itseni (asemarakennus, vaunuvaakakoju, halostuskatos) lisäksi P.T.J. Koskinen (veturitalli) sekä John Lindroth (rataosaston talli). Kuva-alueen vasemmalla puolen olivat Jorma Rauhalan tekemät meijerirakennus ja ylikulkusilta sekä Tapio Eonsuun tekemä tavaramakasiini. Vaihdekoppien tekijää en varmuudella muista. Taustamaiseman maalaajana kunnostautui Juhani Saloranta.
kuva 27.11.2015 23:48 Tapio Keränen  
  Kuten jokainen tunnistaa, Suvannon aseman esikuvana oli Savonlinnan asema 1960-luvun jälkipuoliskolla. Asemarakennus kattokoristeineen rakennettiin noudattaen Bruno Granholmin alkuperäispiirustuksia. Myöhemminhän ravintolan yläpuolelle sijoitettiin junahenkilökunnan yöpymistiloja ja kattoikkunarakenteita uudistettiin. Asematalon pienoismalli lahjoitettiin Suomen Rautatiemuseolle. Moni muu rakennus on yhä edelleen käytössä mm. Fremo-radan asemilla. Suvannossa suurin osa vaihteista oli itse viilattu kiskoprofiilista eikä niiden toiminta kaikissa tilanteissa ollut täysin moitteetonta. Kaiholla muistelen lukuisia ajoiltoja, varsinkin suomalaisella junakalustolla. Heikin vaunukalustoa on jälleen nähtävillä joulunäyttelyssä tänä viikonloppuna.
kuva 18.11.2015 22:54 Tapio Keränen  
  Lanterniinikattoinen vaunu vaalean värinsä puolesta vaikuttaa postivaunulta. Vaunussa näyttää olevan suora pääty ilman päätysiltaa. Päätysillallisessa vaunussa katto ulottuisi päätysillan ylle. Kysymyksessä voisi olla vaurioituneen vaunun tilalle rakennettu muunnosvaunu, jolloin päätysillat pois jättämällä sisätila saatiin suuremmaksi. Voihan se olla myös uudelleen rakennettu Pietarin-radan alunperin neliakselinen vaunu. Niitäkin rakennettiin uudelleen, kun korin puuosat vaurioituivat. Gb:n numero voisi pikemminkin olla 51729 ja valokaasuvaunun 030806.
kuva 18.11.2015 22:38 Tapio Keränen  
  Valkoisen vaunun käyttötarkoitus kävisi ilmi vinoraidan väristä: sininen raita olisi maitovaunun Gma tunnus ja punainen raita lihavaunun Gli tunnus. Näissä Ga-vaunuista muutetuissa elintarvikevaunuissa ei tietääkseni ollut jäähdytys- eikä lämmityslaitteita.
kuva 18.10.2014 22:54 Tapio Keränen  
  Vaunujen korit ovat käsittääkseni VR:n 100-vuotisjuhlien näyttelyjunasta, kolme alunperin puurakenteisten moottorivaunujen keveitä liitevaunuja, ilman ikkunoiden yläpuolella olevaa fascialistaa.
kuva 26.09.2014 23:27 Tapio Keränen  
  Junakulkutievaihteet olivat tuolloin paikallisesti asetettavia eli limpusta käännettäviä, mutta keskitetysti lukittavia lähimmältä asetinlaitteelta.
kuva 18.08.2014 14:27 Tapio Keränen  
  Täydet vaunut nostettiin vyörytyslaiturille sähkövintturilla ja teräsvaijerilla kaltevia kiskoja ylös. Muu toiminta tapahtuikin käyttäen lihas- ja painovoimaa. Tämä laitos on jäänyt minulta käymättä. Kiitos, Reino, hienoista kuvista!
kuva 21.07.2014 22:29 Tapio Keränen  
  Tämä Jaroslav taitaa olla eri Hasek kuin kunnon sotamies Svejkin kirjoittaja.
kuva 29.05.2014 15:46 Tapio Keränen  
  Tältä ison tallin luoteispuolen raiteelta saapuivat yleensä höyryveturit tallille täydennettyään vesi- ja polttoainevarastonsa. Moottoriveturi saapuivat isolle tallille vastakkaisesta suunnasta läpiajettavan pilttuun kautta. Kaakkoisraiteen varrella oli polttonesteen antopaikka.
kuva 25.04.2014 07:44 Tapio Keränen  
  Valitettavasti en ole koskaan nähnyt noita klapivaunun kattoluukkuja avattuina. Ilmeisesti luukut liittyvät vaunujen kuormaamiseen, kuten Heikki arvelee. Vaunun kyljessä on maalattuna teksti PORVOON ASEMA. Sarjatunnus on XG ja numero 04469. Seuraava, saksalaismallinen vaunu on XG 04653, olettaen, että samat virkatarvevaunut pysyivät asemalla vuodesta toiseen. Omat havaintoni ovat heinäkuulta 1967.
kuva 10.04.2014 20:51 Tapio Keränen  
  Olen kuullut Suomen kolmesta tähän asti toimineesta raitiotiestä Helsingissä (yhä edelleen), Turussa ja Viipurissa. Haukkavaaran raitiotie on jotenkin jäänyt huomioimatta. Minkähänlaista kalustoa siellä lienee liikkunut?
kuva 09.04.2014 22:18 Tapio Keränen  
  Vaunun aluskehystä on jatkettu (pidennetty) Pasilan konepajalla joulukuussa 1951. Ilmeisesti aluskehys ei alunperin ollut juuri säiliötä pidempi.
kuva 01.04.2014 00:19 Tapio Keränen  
  Ohhoh, aika kuluu ja vastausaika aina vain pitenee. Filminä oli tuohon aukaan yleensä Ilfordin FP4. Kuvien käpistelyyn käytin aikaa vievää, mutta käytännössä hyvin toimivaa Microsoftin Paintia naarmukorjailuun ja sävykorjailuun Nikonin omaa ohjelmaa. Lopputulos oli mielestäni kohtuullinen.
kuva 24.03.2014 23:38 Tapio Keränen  
  Hämmästyttävää historiaa! En tuosta näkymästä muista juuri mitään, vaikka tuolla olin minäkin keskittyen höyryveturien kaitafilmikuvaukseen. Mahtavaa, että Ilkka on saanut vangituksi tuollaisen vaunuhistoriallisen hetken! Pian tuon jälkeen katosivat Esson kilvet vaunujen kyljistä ja kaksiakseliset Gnz-vaunut muutenkin.
kuva 24.03.2014 23:21 Tapio Keränen  
  Olisiko tuossa aamulla Jyväskylästä lähtenyt järjestelyjuna, jossa yleensä vetäjänä oli Tv1 tai sitten Savonlinnaan lähtenyt tavarajuna? Mistä Savonlinnaan menevät tavarajunat tuohon aikaan lähtivät?
kuva 12.03.2014 22:23 Tapio Keränen  
  Tältä paikalta tuskin nykyisin näkyy rataa. Väliin on tullut liikerakennuksia.
kuva 09.03.2014 20:41 Tapio Keränen  
  Tuosta pullosta tuskin kaadettiin kuuluisaa Marskin ryyppyä.
kuva 04.03.2014 21:51 Tapio Keränen  
  Ennen Mikkelin-tien rakentamista Leppäveden poikki lyhin sallittu tie Leppälahden ja Ruokolahden välillä kulki Toivakan kautta. Aika pitkä matka taivallettavaksi kevyelle liikenteelle. Sen takia ratapenkan syrjää myötäili hyvin tallautunut pyörä-, mopo- ja jalankulkupolku näiden liikennepaikkojen välillä. Sillat penkan molemmissa päissä olivat todellisisa vaaranpaikkoja, koska junaliikenne puoli vuosisataa sitten oli hämmästyttävän vilkasta, varsinkin verrattuna nykyiseen junatiheyteen. Olihan junilla Leppälahden päässä kääntösillalla 25 km/h:n nopeusrajoitus ja junien tulon kuuli yleensä jo kaukaa, joten onnettomuuksia lienee sattunut ylen harvoin. Olen joskus kauan sitten taivaltanut jalan Ruokolahdelta Leppälahden kioskille ja takaisin. Matkalla mennen tullen taisi kulkea kaksi lättäjunaa ja yksi Tr2:n vetämä etupäässä säiliövaunuista koostunut juna kohden Pieksämäkeä.
kuva 03.03.2014 15:06 Tapio Keränen  
  ... eikä Takalistoonkaan ollut pitkälti.
kuva 28.02.2014 00:39 Tapio Keränen  
  Runsaasti tarvittiin tuohon aikaan lihasvoimaa matkustajaliikenteen pyörittämiseen. Kaikki Helsingin ratapihan vaihteet olivat käsin paikalla käännettäviä. Vain vaihdelukitukset ja oastimet asetettiin keskitetysti mekaanisista asetinlaitteista. Vain tulokulkulkutieopastin oli valo-opastin (ainakin jo 1960-luvun puoliivälistä alkaen). Ratapihalla näkyivät vaihdemiesten polut vaihdekojulta eri vaihteille maahan painuneina jälkinä. Varsinkin talvella lumiseen aikaan nuo polut näkyivät selvästi. Junassa jälkipäässä näkyy useita kaksiakselisia Ek-vaunuja. Muutamassa vuodessa noista vaunuista päästiin eroon. Niiden kulkuominaisuudet eivät olleet kovin kehuttavat. Palkkivaihdonkielto-opastimista saattoi päätellä, milloin kyseessä oli vaihtotyöliike ja milloin lähtevän tai saapuvan junan kulku.
kuva 22.02.2014 23:45 Tapio Keränen  
  Gabariittimitan takana näkyy muutama Railship-yhtiön Laas-sarjan avoin kaksoisvaunu viistettyine päätypelteineen. Oliko Varkauden radalla jossakin kuormaulottuma II vai ennakoitiinko vaunujen kulkevan Savonlinnasta Parikkalan suuntaan? Siellähän joillakin vanhoilla ristikkosilloilla oli ollut matalampi kuormanulottuma.
kuva 09.02.2014 16:52 Tapio Keränen  
  Raide laiturilla ei ole aivan outo asia Suomessakaan. Ainakin Perniön ja Mustion asemilla olen nähnyt laituriraiteen. Sitä pitkin työnnettiin pientä kaksiakselista avointa matkatavaroiden, maidon ja muidenkin tavaroiden siirtämiseen tarkoitettua vaunua. Mustion vaunu oli ja kadonnut, kun siellä ensi kertaa vierailin, mutta Perniön vaunu taitaa olla varastoituna museota varten. Perniön laituriraide ulottui makasiinin laiturin päästä asematalon nurkalle, ehkä aikaisemmin pitemmällekin.
kuva 04.02.2014 21:33 Tapio Keränen  
  Ggv oli lämminvaunu, lämmityskamiina vaunun toisessa päädyssä olevassa komerossa, jonne oli oma erillinen käyntiovi portaineen ja savutorvi katolla. Jäähdytyslaitteita vaunusarjassa ei ollut. Kesäaikaan Ggv ei soveltunut maidon kuljetukseen.
kuva 24.01.2014 19:15 Tapio Keränen  
  Tuossa Hr13:n takana seisoo uljaana Suomen ehkä korkein siipiopastin, maston korkeus noin 14 m. Sillalta oli hauska seurata palkkivaihdonkielto-opastimen kääntymistä, miten vaimennusjouset ottivat liike-energian vastaan ja saivat maston hetkeksi keikkumaan edestakaisin.
kuva 16.01.2014 14:31 Tapio Keränen  
  Tulevaisuuden kuva!
kuva 13.01.2014 01:15 Tapio Keränen  
  Tummat pikkuvaunut näyttävät Esson Gnz-sarjan vaunuilta.
kuva 25.10.2013 22:24 Tapio Keränen  
  Kovasti näyttää Lokomon tekemältä Simpeleen tehtaan Bjurströmiltä.
kuva 02.10.2013 21:50 Tapio Keränen  
  On myös tuo kuormanulottumaa rajoittanut kausis ylikulkusilta kadonnut maisemasta.
kuva 27.08.2013 22:43 Tapio Keränen  
  Elegantit lyhdyt! Mikä aparaatti tuossa käyntisillalla on? Sumusireenikö?
kuva 07.08.2013 00:36 Tapio Keränen  
  Tupla-Edo-juna käväisi tiistaina Kouvolassa asti, palasi iltapäivällä Lahteen päin.
kuva 24.07.2013 23:25 Tapio Keränen  
  Huhtikuussa 1972 olen kuvannut saman vaunun samalla paikalla. Riihimäellä oli tuolloin yleisliittolainen kiskonhiontajuna, jossa oli kaksi katettua kuusiakselista hiomavaunua ja päissä kaksi neliakselista säiliövaunua veden kuljettamista varten. Rohkenen olettaa, että tämä yksiovinen vaunu liittyi jollakin tavalla kieskonhiontatoimintaan.
kuva 07.07.2013 23:33 Tapio Keränen  
  Huoletonta aikaa ennen kännyköitä!
kuva 06.07.2013 00:52 Tapio Keränen  
  Etupään numeronäytössä lienee ehkä säätämisvaraa, jotta 0-numeroiden yläpuolikin näkyisi eteenpäin kokonaisuudessaan.
kuva 06.07.2013 00:49 Tapio Keränen  
  Tietääkseni saksalainen Henschel & Sohn GmbH Kasselissa ei ole valmistanut muita Suomessa käytössä olleita leveäraidevetureita kuin sarjan Pr2-tankkiveturit. Hv1-sarja rakennettiin kokonaisuudessann Tampereella. Hv2-sarjan rakentamiseen osallistuivat saksalainen Schwartzkopff Berliinissä ja Lokomo Tampereella. Hv3-sarja, jossa oli neliakselinen tenderi, rakennettiin Berliinissä Schwartzkopffin tehtaalla sekä Tampereella osin Tampellan, osin Lokomon tehtaalla.
kuva 30.06.2013 23:22 Tapio Keränen  
  Numeron ja merkintöjen perusteella vaunu Kuuluisi sarjaan E, mutta ikkunajaon mukaan se on ollut DE eli yhdistetty II ja III luokan päivävaunu.
kuva 13.06.2013 21:35 Tapio Keränen  
  Milloinkas Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus muuttui Tampellaksi? On se vaan kaunis veturi!
kuva 18.05.2013 22:15 Tapio Keränen  
  Veikkaan, että vaunu on melko tavanomainen G-vaunu, joka sen vasemmalla puolella oleviin Pietarin-radalle rakennettuihin vanhempiin pieniin vaunuihin verrattuna näyttää suurelta.
kuva 11.05.2013 19:48 Tapio Keränen  
  Nostoranan nokassa on K5, veikkaisin numeroksi 809, ja etualalla H2 293, kun vetopyörätkin ovat aika suuret. Siis myöhemmät sarjat Tk3 ja Hk1.
kuva 28.04.2013 23:19 Tapio Keränen  
  Oliko muualla noin korkeaa siipiopastinta (14 m) kuin Kotkassa? Normaali maston korkeushan oli 12 m. Ratapihoilla oli matalampiakin.
kuva 15.04.2013 23:30 Tapio Keränen  
  Onkos noissa verkkoaidan vieressä olevissa kopeissa mekaanisen asetinlaitteen lankojen kiristimiä? Onko tuo oikealla näkyvä katettu tavaravaunu vielä Ga:na vai onko se jo alennettu XG:ksi?
kuva 10.04.2013 23:29 Tapio Keränen  
  Lyhyt veivattava kääntölava ja vain kaksi tallipilttuuta. Milloinkas ne oikeanpuoleiset kaksi matalampaa pilttuuta rakennettiin? Myöhemminhän kääntölavana oli 22 m pitkä pöytä.
kuva 27.03.2013 23:03 Tapio Keränen  
  Oliko tuossa lyhyessä kääntölavassa ollenkaan kääntöveiviä vai käänneettiinkö lava vain noista kääntötukeista?
<<   >>