Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2014 23:38 | Tapio Keränen | ||
| Hämmästyttävää historiaa! En tuosta näkymästä muista juuri mitään, vaikka tuolla olin minäkin keskittyen höyryveturien kaitafilmikuvaukseen. Mahtavaa, että Ilkka on saanut vangituksi tuollaisen vaunuhistoriallisen hetken! Pian tuon jälkeen katosivat Esson kilvet vaunujen kyljistä ja kaksiakseliset Gnz-vaunut muutenkin. | ||||
|
24.03.2014 23:21 | Tapio Keränen | ||
| Olisiko tuossa aamulla Jyväskylästä lähtenyt järjestelyjuna, jossa yleensä vetäjänä oli Tv1 tai sitten Savonlinnaan lähtenyt tavarajuna? Mistä Savonlinnaan menevät tavarajunat tuohon aikaan lähtivät? | ||||
|
12.03.2014 22:23 | Tapio Keränen | ||
| Tältä paikalta tuskin nykyisin näkyy rataa. Väliin on tullut liikerakennuksia. | ||||
|
09.03.2014 20:41 | Tapio Keränen | ||
| Tuosta pullosta tuskin kaadettiin kuuluisaa Marskin ryyppyä. | ||||
|
04.03.2014 21:51 | Tapio Keränen | ||
| Ennen Mikkelin-tien rakentamista Leppäveden poikki lyhin sallittu tie Leppälahden ja Ruokolahden välillä kulki Toivakan kautta. Aika pitkä matka taivallettavaksi kevyelle liikenteelle. Sen takia ratapenkan syrjää myötäili hyvin tallautunut pyörä-, mopo- ja jalankulkupolku näiden liikennepaikkojen välillä. Sillat penkan molemmissa päissä olivat todellisisa vaaranpaikkoja, koska junaliikenne puoli vuosisataa sitten oli hämmästyttävän vilkasta, varsinkin verrattuna nykyiseen junatiheyteen. Olihan junilla Leppälahden päässä kääntösillalla 25 km/h:n nopeusrajoitus ja junien tulon kuuli yleensä jo kaukaa, joten onnettomuuksia lienee sattunut ylen harvoin. Olen joskus kauan sitten taivaltanut jalan Ruokolahdelta Leppälahden kioskille ja takaisin. Matkalla mennen tullen taisi kulkea kaksi lättäjunaa ja yksi Tr2:n vetämä etupäässä säiliövaunuista koostunut juna kohden Pieksämäkeä. | ||||
|
03.03.2014 15:06 | Tapio Keränen | ||
| ... eikä Takalistoonkaan ollut pitkälti. | ||||
|
28.02.2014 00:39 | Tapio Keränen | ||
| Runsaasti tarvittiin tuohon aikaan lihasvoimaa matkustajaliikenteen pyörittämiseen. Kaikki Helsingin ratapihan vaihteet olivat käsin paikalla käännettäviä. Vain vaihdelukitukset ja oastimet asetettiin keskitetysti mekaanisista asetinlaitteista. Vain tulokulkulkutieopastin oli valo-opastin (ainakin jo 1960-luvun puoliivälistä alkaen). Ratapihalla näkyivät vaihdemiesten polut vaihdekojulta eri vaihteille maahan painuneina jälkinä. Varsinkin talvella lumiseen aikaan nuo polut näkyivät selvästi. Junassa jälkipäässä näkyy useita kaksiakselisia Ek-vaunuja. Muutamassa vuodessa noista vaunuista päästiin eroon. Niiden kulkuominaisuudet eivät olleet kovin kehuttavat. Palkkivaihdonkielto-opastimista saattoi päätellä, milloin kyseessä oli vaihtotyöliike ja milloin lähtevän tai saapuvan junan kulku. | ||||
|
22.02.2014 23:45 | Tapio Keränen | ||
| Gabariittimitan takana näkyy muutama Railship-yhtiön Laas-sarjan avoin kaksoisvaunu viistettyine päätypelteineen. Oliko Varkauden radalla jossakin kuormaulottuma II vai ennakoitiinko vaunujen kulkevan Savonlinnasta Parikkalan suuntaan? Siellähän joillakin vanhoilla ristikkosilloilla oli ollut matalampi kuormanulottuma. | ||||
|
09.02.2014 16:52 | Tapio Keränen | ||
| Raide laiturilla ei ole aivan outo asia Suomessakaan. Ainakin Perniön ja Mustion asemilla olen nähnyt laituriraiteen. Sitä pitkin työnnettiin pientä kaksiakselista avointa matkatavaroiden, maidon ja muidenkin tavaroiden siirtämiseen tarkoitettua vaunua. Mustion vaunu oli ja kadonnut, kun siellä ensi kertaa vierailin, mutta Perniön vaunu taitaa olla varastoituna museota varten. Perniön laituriraide ulottui makasiinin laiturin päästä asematalon nurkalle, ehkä aikaisemmin pitemmällekin. | ||||
|
04.02.2014 21:33 | Tapio Keränen | ||
| Ggv oli lämminvaunu, lämmityskamiina vaunun toisessa päädyssä olevassa komerossa, jonne oli oma erillinen käyntiovi portaineen ja savutorvi katolla. Jäähdytyslaitteita vaunusarjassa ei ollut. Kesäaikaan Ggv ei soveltunut maidon kuljetukseen. | ||||
|
24.01.2014 19:15 | Tapio Keränen | ||
| Tuossa Hr13:n takana seisoo uljaana Suomen ehkä korkein siipiopastin, maston korkeus noin 14 m. Sillalta oli hauska seurata palkkivaihdonkielto-opastimen kääntymistä, miten vaimennusjouset ottivat liike-energian vastaan ja saivat maston hetkeksi keikkumaan edestakaisin. | ||||
|
16.01.2014 14:31 | Tapio Keränen | ||
| Tulevaisuuden kuva! | ||||
|
13.01.2014 01:15 | Tapio Keränen | ||
| Tummat pikkuvaunut näyttävät Esson Gnz-sarjan vaunuilta. | ||||
|
25.10.2013 22:24 | Tapio Keränen | ||
| Kovasti näyttää Lokomon tekemältä Simpeleen tehtaan Bjurströmiltä. | ||||
|
02.10.2013 21:50 | Tapio Keränen | ||
| On myös tuo kuormanulottumaa rajoittanut kausis ylikulkusilta kadonnut maisemasta. | ||||
|
27.08.2013 22:43 | Tapio Keränen | ||
| Elegantit lyhdyt! Mikä aparaatti tuossa käyntisillalla on? Sumusireenikö? | ||||
|
07.08.2013 00:36 | Tapio Keränen | ||
| Tupla-Edo-juna käväisi tiistaina Kouvolassa asti, palasi iltapäivällä Lahteen päin. | ||||
|
24.07.2013 23:25 | Tapio Keränen | ||
| Huhtikuussa 1972 olen kuvannut saman vaunun samalla paikalla. Riihimäellä oli tuolloin yleisliittolainen kiskonhiontajuna, jossa oli kaksi katettua kuusiakselista hiomavaunua ja päissä kaksi neliakselista säiliövaunua veden kuljettamista varten. Rohkenen olettaa, että tämä yksiovinen vaunu liittyi jollakin tavalla kieskonhiontatoimintaan. | ||||
|
07.07.2013 23:33 | Tapio Keränen | ||
| Huoletonta aikaa ennen kännyköitä! | ||||
|
06.07.2013 00:52 | Tapio Keränen | ||
| Etupään numeronäytössä lienee ehkä säätämisvaraa, jotta 0-numeroiden yläpuolikin näkyisi eteenpäin kokonaisuudessaan. | ||||
|
06.07.2013 00:49 | Tapio Keränen | ||
| Tietääkseni saksalainen Henschel & Sohn GmbH Kasselissa ei ole valmistanut muita Suomessa käytössä olleita leveäraidevetureita kuin sarjan Pr2-tankkiveturit. Hv1-sarja rakennettiin kokonaisuudessann Tampereella. Hv2-sarjan rakentamiseen osallistuivat saksalainen Schwartzkopff Berliinissä ja Lokomo Tampereella. Hv3-sarja, jossa oli neliakselinen tenderi, rakennettiin Berliinissä Schwartzkopffin tehtaalla sekä Tampereella osin Tampellan, osin Lokomon tehtaalla. | ||||
|
30.06.2013 23:22 | Tapio Keränen | ||
| Numeron ja merkintöjen perusteella vaunu Kuuluisi sarjaan E, mutta ikkunajaon mukaan se on ollut DE eli yhdistetty II ja III luokan päivävaunu. | ||||
|
13.06.2013 21:35 | Tapio Keränen | ||
| Milloinkas Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus muuttui Tampellaksi? On se vaan kaunis veturi! | ||||
|
18.05.2013 22:15 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan, että vaunu on melko tavanomainen G-vaunu, joka sen vasemmalla puolella oleviin Pietarin-radalle rakennettuihin vanhempiin pieniin vaunuihin verrattuna näyttää suurelta. | ||||
|
11.05.2013 19:48 | Tapio Keränen | ||
| Nostoranan nokassa on K5, veikkaisin numeroksi 809, ja etualalla H2 293, kun vetopyörätkin ovat aika suuret. Siis myöhemmät sarjat Tk3 ja Hk1. | ||||
|
28.04.2013 23:19 | Tapio Keränen | ||
| Oliko muualla noin korkeaa siipiopastinta (14 m) kuin Kotkassa? Normaali maston korkeushan oli 12 m. Ratapihoilla oli matalampiakin. | ||||
|
15.04.2013 23:30 | Tapio Keränen | ||
| Onkos noissa verkkoaidan vieressä olevissa kopeissa mekaanisen asetinlaitteen lankojen kiristimiä? Onko tuo oikealla näkyvä katettu tavaravaunu vielä Ga:na vai onko se jo alennettu XG:ksi? | ||||
|
10.04.2013 23:29 | Tapio Keränen | ||
| Lyhyt veivattava kääntölava ja vain kaksi tallipilttuuta. Milloinkas ne oikeanpuoleiset kaksi matalampaa pilttuuta rakennettiin? Myöhemminhän kääntölavana oli 22 m pitkä pöytä. | ||||
|
27.03.2013 23:03 | Tapio Keränen | ||
| Oliko tuossa lyhyessä kääntölavassa ollenkaan kääntöveiviä vai käänneettiinkö lava vain noista kääntötukeista? | ||||
|
22.03.2013 21:30 | Tapio Keränen | ||
| Tuosta tavara-asemasta kokoelmissani lienee jonkinlainen sisäkuva. Täytyypä etsiä! | ||||
|
22.03.2013 21:28 | Tapio Keränen | ||
| En heti vielä usko, että Porvooseen olisi tuohon aikaan ajettu Pr1-vetoisilla junilla. Siellähän touhottivat Hk1-, Hv4- ja Tk3 sarjat, jos aikataulukirjoihin on uskomista. Kuvan oikeassa laidassa näkyisi olevan yksinäinen postivaunu. Olisiko se Porvoon rataa varten? | ||||
|
14.03.2013 14:55 | Tapio Keränen | ||
| Jyrki, muutapa väli Toivala - Kolho Toivola - Kolhoksi. Toivala on Kuopion pohjoispuolella. | ||||
|
13.03.2013 14:56 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos tunnistusavusta! Kauvatsan muista kuvistani löytyivät kaikki nuo rakennukset ja puhelinlinja tolppineen. Kun kuvauspaikka selvisi, tarkentui kuvauspäivämääräkin oikeaksi. | ||||
|
08.03.2013 22:16 | Tapio Keränen | ||
| Letkan vasemmassa päässä on pari avonaista tavaravaunua. Kuuluuko jarrukoppi tämänpuoleiseen niistä? Onko vasemmanpuoleinen kokonaan ilman päätyjä? Mikä mahtavat olla avovaunujen sarjatunnukset? | ||||
|
06.03.2013 19:42 | Tapio Keränen | ||
| Tulevaisuuden kuvia? | ||||
|
04.03.2013 22:36 | Tapio Keränen | ||
| Hauskoja nuo pienet torpedotuulettimet! | ||||
|
02.03.2013 22:49 | Tapio Keränen | ||
| Fo-sarja, siis kattokorokkeellinen, rakennettiin 1924. Onko kuvan keskellä levyvaihdonkielto-opastin, levy vaakasuorassa sallimassa vaihtamisen? | ||||
|
28.02.2013 21:31 | Tapio Keränen | ||
| Korjaillaan. Löysin tämän merkkaamattoman negan. Kuvausajankohta lienee 1970-luvun alkupuolta. | ||||
|
28.02.2013 21:28 | Tapio Keränen | ||
| Ja sitäkin aikaisemmin ne olivat Hdk-yleisvaunuja, joiden aluskehyksiä päätyi Hh-sarjalle. | ||||
|
24.02.2013 13:57 | Tapio Keränen | ||
| Oikean laidan vaunu näyttää XHr-sarjan jäähöylältä. Valitettavasti en kuvannut sitä, kun filmi oli kallista. Liikkeessä kehitettynä siitä tuli vielä kovin puuroista. Kyllä Esson mustat vaunut olivat mustia ja valkoiset valkoisia. Likaantuminen toi tietysti pintaan omat sävynsä. | ||||
|
23.02.2013 23:28 | Tapio Keränen | ||
| Tämähän on Vg-vaunusta 26-118 muutettu M vuodelta 1944. Näkyy olevan yksitönkkäinen vipujarru. | ||||
|
23.02.2013 23:17 | Tapio Keränen | ||
| Väli-viivallisia yhdys-sanoja. | ||||
|
21.02.2013 00:00 | Tapio Keränen | ||
| Vaaleanharmaa aluskehys oli ainakin niissä uudenmalla tyylillä maalatuissa Esson vaunuissa, joissa oli leveä punainen vaakaraita säiliössä. Muissa näyttäisi olevan musta näin nopealla otannalla. | ||||
|
19.02.2013 00:04 | Tapio Keränen | ||
| Tylppäpäätyisissä neliakselisissa asuntovaunuissa oli myös käytössä noita kiitojunamaisia ikkunoita. | ||||
|
|
18.02.2013 22:58 | Tapio Keränen | ||
| Ei 22213 saattaisi olla tämän vaunun alkuperää. Siinä oli pyöreänurkkaiset ikkunat ja puupaneeliseinät. Ikkunoiden päällä oli Dm4-kiitojunista tutut ilmanvaihtolaatikot. Levyseinäisessä 22203:ssa aluskehys oli aivan erilainen, todennäköisesti venäläinen. | ||||
|
18.02.2013 01:05 | Tapio Keränen | ||
| Fleischmannin HO-malli on 101 mm pitkä ja kaksiakselinen, siis lyhyt suomalaiseksi. Kymin Oy rakensi kloorivaunut 15984 ja 15985 Voikkaan tehtaalla 1942. Vaunun kokonaispituus oli 9,68 m ja säiliön tilavuus 12 m³. | ||||
|
15.02.2013 22:30 | Tapio Keränen | ||
| Vanhaan yhdysliikennemalliseen Gd-vaunuun ei juuri autoja ajettu. | ||||
|
15.02.2013 20:59 | Tapio Keränen | ||
| Pasilan konepaja on rakentanut vaunun vuonna 1946. Jonkin tiedon mukaan aluskehys olisi joiltakin osin saatu vaunusta Gav 29007. Toisaalta Gav-vaunujen mitat eivät sovi kovinkaan hyvin yhteen Gb-mittojen kanssa. | ||||
|
14.02.2013 20:44 | Tapio Keränen | ||
| Siipirakennus se oli ja kapeampi kuin asemaosa. | ||||
|
14.02.2013 18:29 | Tapio Keränen | ||
| Vuonna 1970 rata oli sorapohjainen, laituri betonikivireunainen hiekkalaituri. Liikennepaikan nimikilpi oli poikittainen rataan nähden ja penkki kilpimaston vierellä. | ||||
|
14.02.2013 18:19 | Tapio Keränen | ||
| Nelihaaratuppilot varsipuskimissa! Tähtipuolapyörät! Yksitönkkäinen vipujarru! | ||||