Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.02.2018 19:18 Tapio Keränen  
  Tuttua sinivalkoista.
kuva 20.02.2018 23:35 Tapio Keränen  
  Vahingossa otin viereisen kuvan päivämäärän. Korjasin erheeni.
kuva 16.02.2018 11:14 Tapio Keränen  
  Peltiseinäiset vaunut on tiettävästi rakennettu vuonna 1900 ja toimitettu Venäjän liikenteeseen, mitä niitä ilmeisesti vuodesta 1912 alkaen on siirretty täyskorjauksen jälkeen Suomen liikenteeseen.
Vaunut 2011 - 2015 on rakennettu vuonna 1904 ja siirretty Suomeen 1928.
Vaunu 2019 on rakennettu Kölnissä 1906 Van der Zypen & Charlier -yhtiön tehtaalla ja siirretty Suomeen 1930-luvulla.
kuva 15.02.2018 17:47 Tapio Keränen  
  Hieno kuva! Vaunu on todennäköisesti kulkenut Suomessa numerolla 2015. Samanmallisia lienevät olleet myös vaunut 2011 - 2014.
kuva 12.02.2018 17:29 Tapio Keränen  
  Kirjan kuva on todennäköisesti varhaiselta 1910-luvulta. Helsingin asemalla hallintorakennus on jo valmiina taustalla. Ravintolavaunussa ei ole ylimenosuojuksia (harmonikkapalkeita), joita yleensä etelämpänä Euroopassa käytettiin. Peltiseinävaunut lienevät olleet liikenteessä 1930-luvun lopulle. 1930-luvulla maahamme saatiin hieman uudempia vaunuja (rakennettu 1904 - 1913) käytettyinä Keski-Euroopasta. Niissä oli tiikkipaneloidut ulkoseinät. Ilmeisesti kaksi näistä uudemmista ravintolavaunuista jäi sotatantereelle vuonna 1941. Ylätekstitys toisella puolella lienee ollut ranskaksi ja ravintolatunnukset ruotsiksi ja ranskaksi. Tärkein reitti vanhoille ravintolavaunuille runsaat sata vuotta sitten on ollut Pietari - Helsinki ja varmaan vaunuja on kulkenut Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, ehkä jopa Seinäjoelle asti.
kuva 12.02.2018 14:38 Tapio Keränen  
  Ravintolavaunujen teli muistutti suomalaista A7-teliä etäältä nähtynä, mutta akseliväli näissä oli 2500 mm eli 300 mm pitempi. Myös telin sivupelti oli muotoiltu eri tavalla: aukkojen reunat oli vahvistettu ulos päin. Laakeripesät olivat aivan omaa mallia. Vaunuissa oli kaasuvalaistus ja käsittääkseni aluskehyksen alla oli suuri kaasusäiliö molemmin puolin. Katolla oli kahden kattotuulettimen tuuliroottorit. Pyörittämiseen voima saatiin tuulesta ja ajoviimasta. Sisäänkäyntiovien molemmin puolin oli vain pieniulotteiset käsijohteet. Uusimmissa kv. ravintolavaunuissa oli ulommat käsijohteet koristeellisemmat ja pitemmälle sivusuuntaan ulottuvat. Vasemmalla on vaunun lämmityskattilan savutorvi lanterniinin edessä. Keittiön hellan savutorvi on lähempänä oikeaa päätä. Alun perin siinä on ollut vain yksinkertainen sadehattu. Myöhemmin sen tilalle tuli T-mallinen sadesuojus.
Sata vuotta sitten Mannerheimin esikunta oli majoittuneena Seinäjoen ratapihalle makuu- ja ravintolavaunuihin. Sen aikaisessa kuvassa peltiseinäisessä ravintolavaunussa oli jo T-savutorvi katolla. Toisessa periaatteessa samanmallisessa ravintolavaunussa oli puupaneloidut ulkoseinät ja tekstit kyrillisin kirjaimin. Taempana näkyy myös Cm-sarjan lanterniinikattoinen makuuvaunu.
kuva 06.02.2018 18:15 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta! Vaihdoin kuvan.
kuva 04.02.2018 09:10 Tapio Keränen  
  Kiitos, Eljas, huomautuksesta. Virhe korjattu.
kuva 03.02.2018 21:03 Tapio Keränen  
  Moottorivaunun sarjatunnus on Dm4.
kuva 02.02.2018 23:09 Tapio Keränen  
  Kyllä vaunussa on jarruvipu, joka on painettu melko alas jarruttamaan vaunu paikalleen.
kuva 02.02.2018 17:26 Tapio Keränen  
  Esa on oikeassa. Sormeni eksyi naapurinäppäimelle. XG on oikea sarjatunnus.
kuva 02.02.2018 13:03 Tapio Keränen  
  Vaunun oikealla puolella näkyy vähän Kisko-Kallea. Edellisenä kesänä Porvoossa oli Trr-Lko 20. Oikealla on vaunun XF 04469 päätyä.
kuva 27.01.2018 21:52 Tapio Keränen  
  Pienoismallihyllyssäni näkyy olevan sama veturi H0-koossa Rivarossin valmistamana.
kuva 25.01.2018 17:28 Tapio Keränen  
  Yksityiskohdiltaan ravintolavaunu ei vastaa 2002:n tuntomerkkejä. Voisiko sittenkin olla vaunu 2012? 2002 oli ulkoseiniltään peltivuorattu.
kuva 25.01.2018 13:18 Tapio Keränen  
  Selvä Jumbohan tämä on. Höyrykupu piipun takana ja vain pieni nousu käymälevyllä ennen sylintereitä. Siis K3 tai Tv1.
kuva 25.01.2018 08:31 Tapio Keränen  
  Näyttää työmaakopilta. Jäähdytysvaunu on leveämpi ja katto vähemmän kaareva.
kuva 23.01.2018 17:25 Tapio Keränen  
  Voisiko tämä kuva olla Martinniemen sahalta? Moni seikka täsmäisi siihen.
kuva 17.01.2018 21:36 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä: 1.6.1979
kuva 17.01.2018 21:35 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä: 1.6.1979
kuva 13.01.2018 19:36 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä: 1.6.1979
kuva 27.12.2017 21:01 Tapio Keränen  
  Veikkaan kuvauspäiväksi 29.5.1979
kuva 19.11.2017 21:02 Tapio Keränen  
  Töölön sokeritehdas ja sinne Helsingin ratapihalta johtanut kapearaiteinen tehdasrata lavettivaunuineen.
kuva 12.11.2017 20:04 Tapio Keränen  
  Kuvan veturi näyttää olevan "Jumbo" Tv1 (K3) numero 605.
kuva 03.11.2017 18:55 Tapio Keränen  
  Lähin vaunu näyttää sarjan E päivävaunulta.
kuva 25.10.2017 18:49 Tapio Keränen  
  Oikeanpuoleisessa pyöräkerrassa näyttäisi olevan yksitönkkäinen vipujarru. Klossi pilkottaa oikeanpuoleisimman miehen kyynärpään alla ja mahan edessä näkyy jarrun työntötanko. Vaunun ikkunoita on suurennettu alkuperäisistä.
Kuvasarja:
PoRhan lättähattu Konekapinassa 2017
 
10.04.2017 22:37 Tapio Keränen  
  Niin se aika muuttuu. Ennen puhuttiin konikapinasta. Koneet ovat syrjäyttäneet konit.
kuva 15.02.2017 13:47 Tapio Keränen  
  Ensimmäinen vaunu näkyy olevan sarjaa CEi.
kuva 11.02.2017 20:36 Tapio Keränen  
  Vaunu valmistui Pasilan konepajalta vuonna 1958.
kuva 02.02.2017 20:37 Tapio Keränen  
  Näkyy olevan Pasilan lumiaura Etv-Rto-18.
kuva 02.02.2017 20:29 Tapio Keränen  
  Menneen ajan tunnelmaa. Asialliset kilvet - mustaa valkoisella. Vaunun sarjatunnus lienee Ei. Pasilan konepaja valmisti paikallisjunavaunut 22601 - 22641 vuonna 1939. Kuvan vaunussa 22604 oli pitkään kaasuvalaistus, mutta muutettiin sähkövalaistukseksi 1960-luvun lopulla. Kaasulamppujen ilmanvaihtimet katolla poistettiin ja reiät peitettiin metallikupeilla.
kuva 23.01.2017 23:33 Tapio Keränen  
  Vasemmalla taitaa näkyä M-sarjan soravaunun nurkkaa. Takana pilkottaa kapeakoppinen tekari. Hauskoja nuo rata-autot!
kuva 19.11.2016 23:24 Tapio Keränen  
  Rata jatkuu nykyisin suoraan pohjoisluoteeseen penkereellä oikealla näkyvän veden yli. Radan paikalla ratapihalla näkyvien vaunujen oikeasta päästä eteenpäin on Voikoskentie (tie 368). Muistan joskus (18.8.1966)päässeeni matkustamaan Dm4:n ohjaamossa Kouvolasta Mikkeliin vanhaa ratalinjaa pitkin, vaikkakin oikaisutyöt olivat jo käynnissä ja monella asemalla oli kohtauksia sora- ja muiden työjunien kanssa, monet höyryveturien (enimmäkseen Tr1) vetäminä.
kuva 18.11.2016 16:22 Tapio Keränen  
  Kiitos tarkkaavaisuudesta! Löysin kuvan oikean päivän.
kuva 14.11.2016 14:29 Tapio Keränen  
  Vaihdoin kuvan. Kiitos huomautuksesta!
kuva 13.11.2016 20:54 Tapio Keränen  
  Etenen kuvieni skannauksessa aikajärjestyksessä. Vuosi 1979 on pian vuorossa. Ei otokseni suuresti tästä poikkea, mutta on otettu lyhemmällä polttovälillä.
kuva 12.11.2016 17:47 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä 0n 1.6.1979. Minulla taitaa olla samasta junasta sekuntia tuoreempi otos.
kuva 12.11.2016 17:47 Tapio Keränen  
  Kuvauspäivä 0n 1.6.1979. Minulla taitaa olla samasta junasta sekuntia tuoreempi otos.
kuva 21.04.2016 22:14 Tapio Keränen  
  Tallissa näkyy olevan vain kolme veturisijaa. Kolme rakennettiin lisää myöhemmin. Vaihteelta 29 raiteet eivät jatku kovin kauas. Vanhaa Huutokosken linjaa seuraileva pistoraide puuttuu. Kaurosen rautakaupan varasto näkyy kovin himmeänä raiteen 24 varrella.
kuva 16.04.2016 16:40 Tapio Keränen  
  Katsoin ensin myös, että toisen koneen numero näyttäisi 779:ltä, mutta eihän se voi olla, kun suurinumeroisin paikku on 776. Jos en kovin pahasti erehdy, se voisi olla 775 ja kolmas vasemmalta 773. Häkellyttävän upea kuva!
kuva 15.04.2016 20:33 Tapio Keränen  
  Onko laiturilla pakaasivaunun rata?
kuva 15.04.2016 20:31 Tapio Keränen  
  Veturin perässä näyttäisi olevan P-sarjan lyhyt postivaunu, EF-sarjan yhdistetty III luokan päivä- ja konduktöörivaunu, kaksi DE-sarjan yhdistettyä II & III luokan päivävaunua, C-sarjan kolmiakselinen yhdistetty I & II luokan päivävaunu ja viimeisenä G-vaunusta muutettu Ge-sarjan matkatavaravaunu, jossa on myös päätyovet. Kolmas ja viides vaunu ovat veikkauksia. Mustien kirjojen piirroskuvat ovat paikoin melko viitteellisiä.
kuva 06.04.2016 16:01 Tapio Keränen  
  Laatta oli lumiaurassa Etv-Rto 101 Joensuussa elokuussa 1971.
kuva 30.03.2016 13:46 Tapio Keränen  
  Junassa näkyy olevan Po-sarjan postivaunu viimeisenä. Veikkaan, että juna on Helsingistä klo 15.05 lähtenyt H213 Toijalaan.
kuva 15.03.2016 18:41 Tapio Keränen  
  Onko välilaiturin päässä sivuraiteella Porvoon postivaunu?
kuva 31.12.2015 14:02 Tapio Keränen  
  Juoksupyörien läpimitta 1000 mm tai 800 mm, vetopyörien 2000 mm, laajuspyörien 1250 mm.
kuva 28.11.2015 22:13 Tapio Keränen  
  Kuvassa näkyvien rakennusten tekijät olivat itseni (asemarakennus, vaunuvaakakoju, halostuskatos) lisäksi P.T.J. Koskinen (veturitalli) sekä John Lindroth (rataosaston talli). Kuva-alueen vasemmalla puolen olivat Jorma Rauhalan tekemät meijerirakennus ja ylikulkusilta sekä Tapio Eonsuun tekemä tavaramakasiini. Vaihdekoppien tekijää en varmuudella muista. Taustamaiseman maalaajana kunnostautui Juhani Saloranta.
kuva 27.11.2015 23:48 Tapio Keränen  
  Kuten jokainen tunnistaa, Suvannon aseman esikuvana oli Savonlinnan asema 1960-luvun jälkipuoliskolla. Asemarakennus kattokoristeineen rakennettiin noudattaen Bruno Granholmin alkuperäispiirustuksia. Myöhemminhän ravintolan yläpuolelle sijoitettiin junahenkilökunnan yöpymistiloja ja kattoikkunarakenteita uudistettiin. Asematalon pienoismalli lahjoitettiin Suomen Rautatiemuseolle. Moni muu rakennus on yhä edelleen käytössä mm. Fremo-radan asemilla. Suvannossa suurin osa vaihteista oli itse viilattu kiskoprofiilista eikä niiden toiminta kaikissa tilanteissa ollut täysin moitteetonta. Kaiholla muistelen lukuisia ajoiltoja, varsinkin suomalaisella junakalustolla. Heikin vaunukalustoa on jälleen nähtävillä joulunäyttelyssä tänä viikonloppuna.
kuva 18.11.2015 22:54 Tapio Keränen  
  Lanterniinikattoinen vaunu vaalean värinsä puolesta vaikuttaa postivaunulta. Vaunussa näyttää olevan suora pääty ilman päätysiltaa. Päätysillallisessa vaunussa katto ulottuisi päätysillan ylle. Kysymyksessä voisi olla vaurioituneen vaunun tilalle rakennettu muunnosvaunu, jolloin päätysillat pois jättämällä sisätila saatiin suuremmaksi. Voihan se olla myös uudelleen rakennettu Pietarin-radan alunperin neliakselinen vaunu. Niitäkin rakennettiin uudelleen, kun korin puuosat vaurioituivat. Gb:n numero voisi pikemminkin olla 51729 ja valokaasuvaunun 030806.
kuva 18.11.2015 22:38 Tapio Keränen  
  Valkoisen vaunun käyttötarkoitus kävisi ilmi vinoraidan väristä: sininen raita olisi maitovaunun Gma tunnus ja punainen raita lihavaunun Gli tunnus. Näissä Ga-vaunuista muutetuissa elintarvikevaunuissa ei tietääkseni ollut jäähdytys- eikä lämmityslaitteita.
kuva 18.10.2014 22:54 Tapio Keränen  
  Vaunujen korit ovat käsittääkseni VR:n 100-vuotisjuhlien näyttelyjunasta, kolme alunperin puurakenteisten moottorivaunujen keveitä liitevaunuja, ilman ikkunoiden yläpuolella olevaa fascialistaa.
kuva 26.09.2014 23:27 Tapio Keränen  
  Junakulkutievaihteet olivat tuolloin paikallisesti asetettavia eli limpusta käännettäviä, mutta keskitetysti lukittavia lähimmältä asetinlaitteelta.