Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.09.2011 13:30 | Tapio Keränen | ||
| Oliko tuo kuva Eero Piirto kuuluisa kurikkalainen laulaja? | ||||
|
25.09.2011 21:49 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Antti, huomautuksesta! Vaunussa näyttäisi olevan vain yksi kaasusäiliö ja sekin toisella puolella vaunua. Korjailen piirustusta. | ||||
|
25.09.2011 21:23 | Tapio Keränen | ||
| Tämä on normaali leveäkorinen puolipitkä avosiltainen koppivaunu. Olisiko tuo "Vaimoke"-vaunu muutettu saatujen käyttökokemusten perusteella melko pian tällaiseksi perusvaunuksi. Kuormausoven paikka on pysynyt ennallaan, mutta vaunun koria olisi muutettu melko rankasti: kaikki ikkunat vaihdettu ja katon päädyt rakennettu kokonaan uudelleen. Olisiko oikeasti tehty näin suuria muutoksia? Tosin vuosina 1939 - 1944 kalustoa tuhoutui osittain ja kokonaan melkoisia määriä, joten vaunun korin uudelleen rakentaminen noissa oloissa ei olisi ollut mitenkään harvinaista. | ||||
|
22.09.2011 18:42 | Tapio Keränen | ||
| Ruoanlaittokattilasarja mielessäin... Korjaanpa Maijan Liisaksi. Kiitos, Jimi, huomautuksesta! | ||||
|
12.06.2011 23:03 | Tapio Keränen | ||
| Ratapenkkaa on nostettu reippaanlaisesti, jos ovien edessä on ollut kuormauslaituri ja sen yläreunalta matkaa alas kiskon yläpinnan tasoon noin 1,1 metriä. | ||||
|
08.06.2011 22:51 | Tapio Keränen | ||
| Vahva usko järjestelmään muuttaa mustankin valkoiseksi. On tämä kuva negatiivista skannattu, mutta tässä kuitenkin jo hyvin positiivinen. | ||||
|
06.06.2011 21:30 | Tapio Keränen | ||
| Vihdoin löytyi Nurmosta kuva, jossa on samanlaista varaston seinää ikkunoineen ja ovineen. Muista Pohjanmaan radan liikennepaikkakuvista en tuollaista rakennusta löytänyt. Täytyy korjata kuvatekstiksikin erikoispikajuna pohjoisesta. | ||||
|
|
01.06.2011 06:42 | Tapio Keränen | ||
| Täytyypä tutkia Voltista muita tuon ajan kuvia, jotta selviäisi, onko liikennepaikka ollenkaan Voltti. Aikaa on kulunut tuosta jo 32 vuotta, joten rakennukset ovat saattaneet muuttua ja kadota tähän päivään mennessä. Jos juna tosiaan on matkalla etelään, sivuraiteet ovat Voltiksi väärällä puolella. | ||||
|
26.05.2011 20:26 | Tapio Keränen | ||
| Onpas siistin näköinen hiilivaunuksi. Pasilan konepaja on käyttänyt tiettävästi vanhaa Ga-vaunun aluskehystä rakentaessaan vaunulle uuden korin vuonna 1953. | ||||
|
27.03.2011 19:09 | Tapio Keränen | ||
| Postivaunussa oli yksi kapea sisäänvedetty käyntiovi ja postisäkkiosastojen saranoidut kuormausovet likimain seinätasossa kummassakin päässä, kun taas Fo:ssa oli kaksi sisäänvedettyä liukuovea kuormausovina ja käyntiovet nurkissa matkustajavaunujen tapaan. Viimeinen vaunu on mielestäni Fo. | ||||
|
23.03.2011 21:39 | Tapio Keränen | ||
| Jounin päätelmä on aivan oikea, Kulosaaren silta on kuvan taustalla. Kuva on suunnilleen eteläkaakkoon päin. | ||||
|
|
18.03.2011 19:58 | Tapio Keränen | ||
| Päivä oli oikein, vuosi väärin. Kiitos huomautuksesta! | ||||
|
08.03.2011 18:54 | Tapio Keränen | ||
| Riihimäellä oli ennen Peltosaaren kaupunginosan kerrostalorakentamista tuollainen metsäinen taustamaisema. Vesiviskuri, valomasto ja verkkoaita sopivat Riksun ympäristöön. Taustalla häämöttää vaunukorjauspajan raiteistolla korjattavia vaunuja. | ||||
|
26.02.2011 21:53 | Tapio Keränen | ||
| Ämyrikuulutus kertoi pariin kertaan junan lähtevän kello 12, mutta sen jälkeen naisäänie korjasi lähtöajaksi kello 11. Lähtöpääopastin oli punaisena, mutta raideopastin hehkutti värittömiä kohta yhdentoista jälkeen. | ||||
|
25.02.2011 20:02 | Tapio Keränen | ||
| Vähän myöhäinen vastaus kuvankäsittelykysymykseen: Kuvaushetkellä pitäisi osata valottaa oikein. Joskus se onnistuu, varsinkin jos kohde ei liiku kuten tällaista paikallaan pysyvää maisemaa kuvattaessa. On aikaa lukea valotusmittaria ja etsiä kohteen valoisimmat ja tummimmat pisteet. Niistä sitten pitäisi valita jonkinlainen keskiarvo. Toinen onnistumisen edellytys on negatiivin kehitys. Pitää olla tuoreet kehitteet ja kiinnitteet, oikea lämpötila ja oikea kehitysaika. Skannauksen jälkeen kuvankäsittelyohjelmilla voi vielä yrittää parantaa kuvan sävykkyyttä. Harmaasävykuvassa pitäisi yleensä löytyä kaikki sävyt valkoisesta mustaan. Siinä sen salaisuus! | ||||
|
23.02.2011 17:44 | Tapio Keränen | ||
| Oulun konepaja huolehti Gd-sarja pääosan hylkäyksestä vuoden 1967 aikana. Muutama Gdt liikkui vielä hetken tämän jälkeenkin, kunnes Gbt-sarja syrjäytti ne. Hyväkuntoisimmat vaunut muutettiin virkatarvevaunuiksi, yleensä BG-sarjaan. | ||||
|
|
23.02.2011 17:27 | Tapio Keränen | ||
| Tosiaankin, valkoiset ylänurkkamaalaukset puuttuvat Gdt:stä. Olisiko Gd vastikaan alennettu likaavan tavaran kuljetukseen ja vaununkorjauspajalla oli vain lisätty t sarjatunnukseen, mutta yläkulmien maalaukset on jätetty seuraavaan konepajakorjaukseen odottamaan vaunun uudelleen maalausta. Ehkä sitä ei ehtinytkään sitten tapahtua, kun Gd-sarja joukkotuhottiin vuoden 1967 aikana. |
||||
|
22.02.2011 20:28 | Tapio Keränen | ||
| Nosturin valmistaja on Crafton Co. Engineers Bedford. Onko kenelläkään tietoa, milloin tämä höyrynosturi on valmistettu? | ||||
|
|
22.02.2011 20:26 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan "muun tunnisteen" vaihtotyö tarkoittaa tässä lähinnä kiskonvaihtotyötä eikä tavanomaisempaa vaunujen siirtelyä. | ||||
|
20.02.2011 13:25 | Tapio Keränen | ||
| Milloinkas veturin keulaan laitettiin kaksinajokaapelien luukut? | ||||
|
19.02.2011 12:56 | Tapio Keränen | ||
| Ikään kuin välitasanteella joku kunnossapitohenkilö ulkoiluttaisi lumikolaa vai onko se sittenkin roskienkeräilyastia. Voisi nuo ahkerasti käytetyt portaat pitää paremmassa kunnossa talvella, ettei aina tarvitsisi pelätä liukastumis- ja kaatumisvaaraa. Mutta kaikestahan on tietysti säästettävä, mukaan lukien matkustavan yleisön turvallisuudesta. | ||||
|
12.02.2011 23:06 | Tapio Keränen | ||
| Jotenkin tutunoloinen paikka ennen sähköistystä, vaikka vähän liirumia olisikin maisemassa. Veikkaan, että aika lähellä entistä Kumilan seisaketta tässä lennetään. Juna on vastikään sivuuttanut Kyrön aseman ja kohta kolkutellaan Huovintielle. | ||||
|
11.02.2011 22:29 | Tapio Keränen | ||
| Kaukoniityn seisake lienee sijainnut näillä main. Juna on siinä tapauksessa hetkeä aikaisemmin sivuuttanut Loimaan ja on matkalla kohti Toijalaa. Tiippalan talo olisi silloin oikealla. | ||||
|
10.02.2011 17:57 | Tapio Keränen | ||
| Muistaakseni siipi oli 14 metrin mastossa. Tavalliset korkeat opastinmastot olivat 12 metriä korkeita. | ||||
|
01.02.2011 21:43 | Tapio Keränen | ||
| Kipakan näköinen "vaihde" tuossa vasemmalla. Mitenkähän juohevasti liikkuva kalusto siitä kulkee? | ||||
|
23.01.2011 19:38 | Tapio Keränen | ||
| Luonto on haalistanut tavaraunun mustanvihreän värin ja kuluttanut sen paikoin kokonaan pois. Aluskehys lienee ollut musta. En usko, että levy- ja puolapyörien käytöllä olisi ollut mitään suunnitelmallisuutta. Pajakorjauksen yhteydessä varastosta otettiin lähin kunnostettu pyöräkerta, joka laakeroinniltaan ja mitoiltaan sopi kunnostettavaan vaunuun. | ||||
|
23.01.2011 19:32 | Tapio Keränen | ||
| Kolmisäiliöinen jauhevaunu on mielestäni Hangossa, taustalla näkyy Pitkäkadun taloja. Sarjatunnusta ei näy, mutta Ucs saattaisi osua aika lähelle, olisiko junalauttavaunulla jokin lisäkirjain? | ||||
|
22.01.2011 15:34 | Tapio Keränen | ||
| Aikaisemmin korjausaikamerkintä oli pitempi: Korjattava 4.77. 1960-luvun puoliväliin mennessä korjausmerkintä muuttui siten, että Korjattava-sana jätettiin pois ja korjausaikoja merkittiin kaksittain, kolmen vuoden väliajalla esimerkiksi 4.74-4.77. Kun vaunu oli käynyt konepajakorjauksessa, ensimmäinen merkintä maalattiin yli ja myöhempi aika jätettiin näkyviin. Aluskehyksen merkinnöissä tämän vaunun täyskorjaus oli tehty Pieksämäellä 4.69 ja muita korjauksia sen jälkeen parin vuoden välein joko Pukinmäellä tai Pieksämäen konepajassa (lyhenne Pmk). | ||||
|
11.01.2011 17:50 | Tapio Keränen | ||
| Lumiaura on kaksiakselinen, näkyvän pyörän akselin päässä on hammasratas ketjuvälitystä varten. Ketjulla siirrettiin voimaa terien ja siipien liikutteluun. | ||||
|
15.12.2010 20:04 | Tapio Keränen | ||
| Teppo on oikeilla jäljillä. Kattokalusteiden sijoittelun perusteella vaunu on Eik-kahvilavaunu. Niissähän oli keskilinjan tuntumassa yleensä kuusi torpedomallista ilmanvaihdinta, kun taas Cik-sarjassa niitä oli seitsemän. | ||||
|
30.11.2010 20:37 | Tapio Keränen | ||
| Kyllästynköhän koskaan katselemaan Dm4:n kuvia? Tämä on hieno! | ||||
|
30.11.2010 20:35 | Tapio Keränen | ||
| 952 oli Vr2. Ei oikein Pasila tule taustan puutaloista mieleen. | ||||
|
27.11.2010 20:17 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla, pistoraiteella taitaa seisoskella saksalaismallisia katettuja virkatarvetavaravaunuja vielä melko säällisessä kunnossa. | ||||
|
09.10.2010 20:09 | Tapio Keränen | ||
| No, aika lähellä kuitenkin, noin 70 m tästä luoteeseen. Konepajalla oli kolme isoa traverssirataa ja tämä oli niistä keskimmäinen. Se nelikiskoinen oli nykyisen Traverssikujan kohdalla. | ||||
|
08.10.2010 19:26 | Tapio Keränen | ||
| Pitää paikkansa. Tulipa kirjan muutkin konepajakuvat tuolta päivältä tähän koosteeseen. | ||||
|
07.10.2010 21:38 | Tapio Keränen | ||
| Pot se on. Nom-sarja rakennettiin paljon myöhemmin. Ikkunajako sen kertoo, samoin ikkunoiden koot. | ||||
|
08.09.2010 20:31 | Tapio Keränen | ||
| Muistikuvani mukaan veturina olisi ollut Hr12. Pasilan kello näyttää olevan 9.35. Jos aikatauluja ei ollut muutettu, vuoden 1966 Kesäturistin mukaan P 67 lähti Helsingistä Ouluun klo 9.30 ja P 75 lähti Kuopioon klo 9.40, niin uskaltaisin päätellä, että tuossa menee Oulun juna. | ||||
|
06.09.2010 22:33 | Tapio Keränen | ||
| Jouni pohti, mikä oli stadionin tornin ja kuvaajan välissä olleen korkeamman rakennuksen käyttötarkoitus. Rakennushan on yhä paikallaan ja se toimi Pasilan varikon toimistorakennuksena. Alakerrassa oli määräyshuone, jossa varikonpäällikkö jakoi tehtävät veturimiehille ja ilmeisesti myös varikon huoltohenkilöstölle. Asiaa paremmin tuntevat voivat vahvistaa tai kumota oletukseni ja muistikuvani, että rakennuksessa olisi ollut myös lepohuoneita vieraiden varikoiden veturimiehille, jotta nämä pystyivät lepäämään ajovuorojensa välissä ja lähtemään reippaina seuraavaan vuoroonsa. | ||||
|
|
02.09.2010 20:24 | Tapio Keränen | ||
| Hallinnan tavaravaunuluettelosta ei löytynyt Ggp-litteraa junan perässä kulkeneelle pieneläinvaunulle. | ||||
|
22.08.2010 21:52 | Tapio Keränen | ||
| Onko tuo parru vaunun tällä puolella sikäläinen näkemys raiteensulusta? | ||||
|
13.04.2010 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Näyttää vasemmanpuoleiselta liikenteeltä näin pysähtyneessä kuvassa, mutta taitaa veturi työntää vaunustoa ja kuski istua junan toisessa päässä ohjausvaunun ohjaamossa. Loppukesällä tuossa takaoikealla on paljon karhunvatukoita. En tiedä sopiiko niitä syödä, kun Saksassa ei taideta tuntea jokamiehenoikeutta villimarjoihin. Toisaalta radalla liikkuu runsaasti kemikaalikuljetuksia, joista voi levitä ympäristöön haitallisia päästöjä. Paikan lähelle pääsee jalan radan alittavaa polkua pitkin kaarteen sisäpuolelle. Ylös kalliolle pääsee jyrkkää polua kiipeämällä tai takatietä autolla tai bussilla. | ||||
|
10.04.2010 20:02 | Tapio Keränen | ||
| Junan etupään edessä oli pian Siuntionjoen vanha silta ja Viiman seisake. Edellinen seisake, jonka juna ohitti, oli Ketola. Kuvauspaikka on ollut likimain: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Deger%C3%A4ngsbergen&srs=EPSG%3A3067&y=6669272&x=347971&lang=fi Paikalta samasta junasta on monta perättäistä kuvaa, joista maaston pystyy tunnistamaan. Vanha ratalinja näkyy kartalla mustareunaisena valkoisena juovana pellolla joen ja Ängesby-tekstin välillä. |
||||
|
04.04.2010 22:46 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Mikko, huomautuksesta! Korjasin päiväyksen. Onhan tuosta rysäyksestä jo kulunut 35 vuotta. | ||||
|
04.04.2010 20:14 | Tapio Keränen | ||
| Jokunen kuva löytyy lisää tältä reissulta. Etsin ja skannaan. Kivasti Soekin ulkopellitys on kuoriutunut rytäkässä! | ||||
|
27.03.2010 22:35 | Tapio Keränen | ||
| Löysin tiedon, että Pasilan konepaja olisi rakentanut vaunun vuonna 1906. | ||||
|
23.03.2010 17:42 | Tapio Keränen | ||
| Gabariittia muistuttavia sanoja esiintyy monissa kielissä, kuten esim. saksassa ja ranskassa. Olisikohan se kotoisin vaikkapa latinasta? Onkohan millään radalla enää voimassa kuormaulottuma II? Savonlinnan radan sillat on joko vaihdettu tai ATUa on muulla tavoin korotettu. Helsingin satamaradalla ATU saatiin korkeammaksi siirtämällä rataa alemmaksi Mannerheimintien alituksen kohdalla. | ||||
|
22.03.2010 21:49 | Tapio Keränen | ||
| Ensimmäinen vaunu on tosiaan sarjan F konduktöörivaunu, mutta toinen on makuuvaunu. Minun silmääni osastojako näyttää melko tasaiselta, joten sarja voisi olla Em. Sen perässä onkin mielenkiintoisia avosiltaisia kaksiakselisia matkustajavaunuja. Onkohan F:ssä ulkoseinä pystylaudoitettu, kun peltiseinän saumoja ei näy? Osassa näitä lanterniinikattoisia koppeja oli peltiverhous ulkoseinässä ja osassa pystypanelointi. | ||||
|
20.03.2010 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Nyt tärppäsi! Juna on tulossa Hakkilan montulta Tikkurilaan ja etualalla näkyy Tikkurilantie. | ||||
|
|
20.03.2010 19:44 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Raisiostakaan. Juna on tulossa silloiselta sorakuopan raiteelta. Nykyään tietääkseni soranotto kuopalla on lopetettu tai ainakaan sitä ei kuljeteta junilla. | ||||
|
20.03.2010 19:30 | Tapio Keränen | ||
| Kuva lienee otettu jollakin konepajalla siirtolavan päällä. Oikealla näkyvät siirtolavan sähköjohdot. Pudotus traverssilta kiinteälle raiteelle on melkoinen. | ||||
|
|
20.03.2010 19:07 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Noposta tämä kuva. Nykyään tämä alue on kaupunkia. Nuoruudessani se oli kauppala ja lapsuudessani kunta. | ||||