Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.02.2011 17:57 | Tapio Keränen | ||
| Muistaakseni siipi oli 14 metrin mastossa. Tavalliset korkeat opastinmastot olivat 12 metriä korkeita. | ||||
|
01.02.2011 21:43 | Tapio Keränen | ||
| Kipakan näköinen "vaihde" tuossa vasemmalla. Mitenkähän juohevasti liikkuva kalusto siitä kulkee? | ||||
|
23.01.2011 19:38 | Tapio Keränen | ||
| Luonto on haalistanut tavaraunun mustanvihreän värin ja kuluttanut sen paikoin kokonaan pois. Aluskehys lienee ollut musta. En usko, että levy- ja puolapyörien käytöllä olisi ollut mitään suunnitelmallisuutta. Pajakorjauksen yhteydessä varastosta otettiin lähin kunnostettu pyöräkerta, joka laakeroinniltaan ja mitoiltaan sopi kunnostettavaan vaunuun. | ||||
|
23.01.2011 19:32 | Tapio Keränen | ||
| Kolmisäiliöinen jauhevaunu on mielestäni Hangossa, taustalla näkyy Pitkäkadun taloja. Sarjatunnusta ei näy, mutta Ucs saattaisi osua aika lähelle, olisiko junalauttavaunulla jokin lisäkirjain? | ||||
|
22.01.2011 15:34 | Tapio Keränen | ||
| Aikaisemmin korjausaikamerkintä oli pitempi: Korjattava 4.77. 1960-luvun puoliväliin mennessä korjausmerkintä muuttui siten, että Korjattava-sana jätettiin pois ja korjausaikoja merkittiin kaksittain, kolmen vuoden väliajalla esimerkiksi 4.74-4.77. Kun vaunu oli käynyt konepajakorjauksessa, ensimmäinen merkintä maalattiin yli ja myöhempi aika jätettiin näkyviin. Aluskehyksen merkinnöissä tämän vaunun täyskorjaus oli tehty Pieksämäellä 4.69 ja muita korjauksia sen jälkeen parin vuoden välein joko Pukinmäellä tai Pieksämäen konepajassa (lyhenne Pmk). | ||||
|
11.01.2011 17:50 | Tapio Keränen | ||
| Lumiaura on kaksiakselinen, näkyvän pyörän akselin päässä on hammasratas ketjuvälitystä varten. Ketjulla siirrettiin voimaa terien ja siipien liikutteluun. | ||||
|
15.12.2010 20:04 | Tapio Keränen | ||
| Teppo on oikeilla jäljillä. Kattokalusteiden sijoittelun perusteella vaunu on Eik-kahvilavaunu. Niissähän oli keskilinjan tuntumassa yleensä kuusi torpedomallista ilmanvaihdinta, kun taas Cik-sarjassa niitä oli seitsemän. | ||||
|
30.11.2010 20:37 | Tapio Keränen | ||
| Kyllästynköhän koskaan katselemaan Dm4:n kuvia? Tämä on hieno! | ||||
|
30.11.2010 20:35 | Tapio Keränen | ||
| 952 oli Vr2. Ei oikein Pasila tule taustan puutaloista mieleen. | ||||
|
27.11.2010 20:17 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla, pistoraiteella taitaa seisoskella saksalaismallisia katettuja virkatarvetavaravaunuja vielä melko säällisessä kunnossa. | ||||
|
09.10.2010 20:09 | Tapio Keränen | ||
| No, aika lähellä kuitenkin, noin 70 m tästä luoteeseen. Konepajalla oli kolme isoa traverssirataa ja tämä oli niistä keskimmäinen. Se nelikiskoinen oli nykyisen Traverssikujan kohdalla. | ||||
|
08.10.2010 19:26 | Tapio Keränen | ||
| Pitää paikkansa. Tulipa kirjan muutkin konepajakuvat tuolta päivältä tähän koosteeseen. | ||||
|
07.10.2010 21:38 | Tapio Keränen | ||
| Pot se on. Nom-sarja rakennettiin paljon myöhemmin. Ikkunajako sen kertoo, samoin ikkunoiden koot. | ||||
|
08.09.2010 20:31 | Tapio Keränen | ||
| Muistikuvani mukaan veturina olisi ollut Hr12. Pasilan kello näyttää olevan 9.35. Jos aikatauluja ei ollut muutettu, vuoden 1966 Kesäturistin mukaan P 67 lähti Helsingistä Ouluun klo 9.30 ja P 75 lähti Kuopioon klo 9.40, niin uskaltaisin päätellä, että tuossa menee Oulun juna. | ||||
|
06.09.2010 22:33 | Tapio Keränen | ||
| Jouni pohti, mikä oli stadionin tornin ja kuvaajan välissä olleen korkeamman rakennuksen käyttötarkoitus. Rakennushan on yhä paikallaan ja se toimi Pasilan varikon toimistorakennuksena. Alakerrassa oli määräyshuone, jossa varikonpäällikkö jakoi tehtävät veturimiehille ja ilmeisesti myös varikon huoltohenkilöstölle. Asiaa paremmin tuntevat voivat vahvistaa tai kumota oletukseni ja muistikuvani, että rakennuksessa olisi ollut myös lepohuoneita vieraiden varikoiden veturimiehille, jotta nämä pystyivät lepäämään ajovuorojensa välissä ja lähtemään reippaina seuraavaan vuoroonsa. | ||||
|
|
02.09.2010 20:24 | Tapio Keränen | ||
| Hallinnan tavaravaunuluettelosta ei löytynyt Ggp-litteraa junan perässä kulkeneelle pieneläinvaunulle. | ||||
|
22.08.2010 21:52 | Tapio Keränen | ||
| Onko tuo parru vaunun tällä puolella sikäläinen näkemys raiteensulusta? | ||||
|
13.04.2010 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Näyttää vasemmanpuoleiselta liikenteeltä näin pysähtyneessä kuvassa, mutta taitaa veturi työntää vaunustoa ja kuski istua junan toisessa päässä ohjausvaunun ohjaamossa. Loppukesällä tuossa takaoikealla on paljon karhunvatukoita. En tiedä sopiiko niitä syödä, kun Saksassa ei taideta tuntea jokamiehenoikeutta villimarjoihin. Toisaalta radalla liikkuu runsaasti kemikaalikuljetuksia, joista voi levitä ympäristöön haitallisia päästöjä. Paikan lähelle pääsee jalan radan alittavaa polkua pitkin kaarteen sisäpuolelle. Ylös kalliolle pääsee jyrkkää polua kiipeämällä tai takatietä autolla tai bussilla. | ||||
|
10.04.2010 20:02 | Tapio Keränen | ||
| Junan etupään edessä oli pian Siuntionjoen vanha silta ja Viiman seisake. Edellinen seisake, jonka juna ohitti, oli Ketola. Kuvauspaikka on ollut likimain: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Deger%C3%A4ngsbergen&srs=EPSG%3A3067&y=6669272&x=347971&lang=fi Paikalta samasta junasta on monta perättäistä kuvaa, joista maaston pystyy tunnistamaan. Vanha ratalinja näkyy kartalla mustareunaisena valkoisena juovana pellolla joen ja Ängesby-tekstin välillä. |
||||
|
04.04.2010 22:46 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Mikko, huomautuksesta! Korjasin päiväyksen. Onhan tuosta rysäyksestä jo kulunut 35 vuotta. | ||||
|
04.04.2010 20:14 | Tapio Keränen | ||
| Jokunen kuva löytyy lisää tältä reissulta. Etsin ja skannaan. Kivasti Soekin ulkopellitys on kuoriutunut rytäkässä! | ||||
|
27.03.2010 22:35 | Tapio Keränen | ||
| Löysin tiedon, että Pasilan konepaja olisi rakentanut vaunun vuonna 1906. | ||||
|
23.03.2010 17:42 | Tapio Keränen | ||
| Gabariittia muistuttavia sanoja esiintyy monissa kielissä, kuten esim. saksassa ja ranskassa. Olisikohan se kotoisin vaikkapa latinasta? Onkohan millään radalla enää voimassa kuormaulottuma II? Savonlinnan radan sillat on joko vaihdettu tai ATUa on muulla tavoin korotettu. Helsingin satamaradalla ATU saatiin korkeammaksi siirtämällä rataa alemmaksi Mannerheimintien alituksen kohdalla. | ||||
|
22.03.2010 21:49 | Tapio Keränen | ||
| Ensimmäinen vaunu on tosiaan sarjan F konduktöörivaunu, mutta toinen on makuuvaunu. Minun silmääni osastojako näyttää melko tasaiselta, joten sarja voisi olla Em. Sen perässä onkin mielenkiintoisia avosiltaisia kaksiakselisia matkustajavaunuja. Onkohan F:ssä ulkoseinä pystylaudoitettu, kun peltiseinän saumoja ei näy? Osassa näitä lanterniinikattoisia koppeja oli peltiverhous ulkoseinässä ja osassa pystypanelointi. | ||||
|
20.03.2010 20:18 | Tapio Keränen | ||
| Nyt tärppäsi! Juna on tulossa Hakkilan montulta Tikkurilaan ja etualalla näkyy Tikkurilantie. | ||||
|
|
20.03.2010 19:44 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Raisiostakaan. Juna on tulossa silloiselta sorakuopan raiteelta. Nykyään tietääkseni soranotto kuopalla on lopetettu tai ainakaan sitä ei kuljeteta junilla. | ||||
|
20.03.2010 19:30 | Tapio Keränen | ||
| Kuva lienee otettu jollakin konepajalla siirtolavan päällä. Oikealla näkyvät siirtolavan sähköjohdot. Pudotus traverssilta kiinteälle raiteelle on melkoinen. | ||||
|
|
20.03.2010 19:07 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Noposta tämä kuva. Nykyään tämä alue on kaupunkia. Nuoruudessani se oli kauppala ja lapsuudessani kunta. | ||||
|
|
20.03.2010 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Tehtävään helpotus: Ollaan linjan Pori - Hamina eteläpuolella. | ||||
|
19.03.2010 18:20 | Tapio Keränen | ||
| Parissa kuvassa nuo makasiinit näkyvät. Täytyypä laittaa näytille heti! | ||||
|
18.03.2010 19:49 | Tapio Keränen | ||
| Timantteja hangella! | ||||
|
18.03.2010 00:08 | Tapio Keränen | ||
| Oma ampumaleirireissu tehtiin jo entisillä 1. luokan matkustajavaunuilla, jotka oli riisuttu turhista ylellisyyksistä. Makuulaverit olivat kahdessa kerroksessa ja nurkassa kamiina lämmitystä varten. Entiset vaunut 2301 - 23xx oli muutettu sotilaskuljetukseen sarjaan Eims. Kulkuominaisuudet olivat varmasti miellyttävämmät kuin kaksiaselisessa Gb-vaunussa, johon oli kllä mahdollisuus sijoittaa sotilaskamiina ja makuulaverit kahteen kerrokseen. Itse pidin kyllä A7-telien jousto-ominaisuuksia melko mukaivna. | ||||
|
17.03.2010 23:22 | Tapio Keränen | ||
| Lopun aikoja uumoiltiin tuolloin talvipakkasessa, mutta onneksi alan intomieliset harrastajat ovat kyenneet pitämään hengissä myös lättäprinnettä nykypäiviin asti. | ||||
|
11.03.2010 20:39 | Tapio Keränen | ||
| Ei kuvasarjassa näkynyt purkulaivoja Nokan perukalla. Tosin siellä näkyi jokin vanha nosturi ja aivan perällä Suomenlinnan huoltolautta, mutta kun aiheet eivät liity läheisesti rautatieaiheeseen, en pane niitä tänne vaunut.orgiin. | ||||
|
10.03.2010 17:51 | Tapio Keränen | ||
| Hienoa! H-vaunun jarrukoppeja en ole nähnyt kovinkaan usein vanhoissa valokuvissa. Kopissa ei ole ollut kummoisetkaan tilat jarrumiehellä. Pystyikö edes istumaan pitkän matkan aikana? Vaarana olisi saattanut olla nukahtaminen virkatehtävässä. | ||||
|
07.03.2010 22:07 | Tapio Keränen | ||
| Ratapihakaaviossa http://vaunut.org/kuva/43267?m=1&t=Ruoholahti nämä vaihteet näkyvät hyvin. | ||||
|
02.03.2010 23:07 | Tapio Keränen | ||
| Löytyykö keneltäkään kuvaa tuosta Tullin alueen raiteistosta ja kääntölavoista? | ||||
|
16.02.2010 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Jormalla tärppäsi. Likimain näillä kohdin on nykyisin Nesteen bensa-asema Hermannin Rantatiellä. | ||||
|
|
16.02.2010 21:17 | Tapio Keränen | ||
| Helpotuksena veikkauksille: Tämäkin maisema on muuttunut urbaanimmaksi 42 vuodessa. Kuvassa näkyvät raiteet ovat kadonneet. | ||||
|
16.02.2010 20:23 | Tapio Keränen | ||
| Näyttävät siivet pyörässä! | ||||
|
27.01.2010 18:37 | Tapio Keränen | ||
| Melko lyhyt sähkökäyttöinen kääntölava! | ||||
|
27.01.2010 18:03 | Tapio Keränen | ||
| Nyt huomasin, että lähimmässä Ga-vaunussa on takanurkassa jarrukoppi. | ||||
|
|
27.01.2010 18:02 | Tapio Keränen | ||
| Valkoiset vaunut olivat ensi alkuun lämmin- ja jäähdytysvaunuja. Lämmitys tapahtui joko vaunussa olevalla kamiinalla polttamalla siinä klapeja tai junassa höyryveturista letkujen ja putkien välityksellä saatavalla lämmityshöyryllä. Vuodesta 1956 alkaen Dk-sarjan matkustajavaunuista rakennettiin Ggh-sarjan lämminvaunuja hedelmien kuljetusta varten. 1960-luvun jälkipuoliskolla niitä muutettiin pieneläinvaunuiksi. Vuona 1958 alettiin rakentaa uusia Ggv- ja Ggk- sarjojen lämminvaunuja. 1960-luvun lopulla teräskoriset lämmin- ja jäähdytysvaunut syrjäyttivät nopeasti puukoriset "maitovaunut", joissa oli onnettoman pienet kuormausovet trukkilastausta ajatellen, vaikka Gg-vaunujen ovia suurennettiinkin. Käytössä oli myös oikein maitovaunuja, G- ja Ga-sarjasta muunnettuja Gma-sarjan katettuja vaunuja, joissa ei ollut kunnollista lämmöneristystä eikä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita. Maitoa kuljetettiin muissakin katetuissa tavaravaunuissa. Joihinkin Gb-vaunuihin oli järjestetty jopa sähkövalaistus maidon kuormaamisen helpottamiseksi pimeinä syysöinä. Väitettiinkin, että kuormausasemalla lastattu maito tuli tonkissa perille piimänä. Kansa kutsui kaikkia valkoisia vaunuja maitovaunuiksi - jopa valkoisia laatikkolumiauroja. | ||||
|
06.01.2010 15:23 | Tapio Keränen | ||
| Pääopastimessa oli kolme vihreää ja yksi punainen opastevalo. Seuraavana vuonna alkoi näiden opastimien muuttaminen kolmivaloisiksi ja niissä toinen vihreä korvattiin keltaisella tai minun mielestäni keltaoranssilla valolla. | ||||
|
02.01.2010 15:02 | Tapio Keränen | ||
| OTRO-kilven olen nähnyt aikaisemmin Vaalan itäpuolella sorakuopan syrjässä. Taustamaisema näyttää kuitenkin kovin erilaiselta kuin omassa kuvassani Vaalasta. Taustalla oli vain muutama mänty ilman alusrisukkoa. Kyllähän puut nopeasti kasvavat ja risukko varsinkin. | ||||
|
30.12.2009 18:36 | Tapio Keränen | ||
| Lavetit jarrutettiin paikalleen ja vaijeri kiinnitettiin veturin tai veturiin kytketyn vaunun kytkimeen ja VR:n vaunu vedettiin kapearaideveturin voimin lavettivaunulle. Lavetilta vaunu vedettiin VR:n raiteelle VR:n veturiin kytketyllä vaijerilla. Toivottavasti muistan oikein. | ||||
|
27.12.2009 18:33 | Tapio Keränen | ||
| Helsingistä lähtiessään Pekassa ei ollut keltaista tarraa kuvussaan. Pasilan tulopihan vetoraide on etualalla piilossa lumen alla. Sen raidepuskin on muutaman metrin päässä vasemmalla kuvan ulkopuolella. Asian tarkistin edeltävistä ja seuraavista kuvaruuduista. | ||||
|
26.12.2009 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Kaksoisrajamerkki? | ||||
|
|
25.12.2009 00:06 | Tapio Keränen | ||
| Hyvin on kirja luettu! Pahasti alivalotetusta kuvasta tuli käsittelyn jälkeen näinkin paljon esiin. Myöhemmin harmittelin, kun olin pyytänyt avaamaan hikiventtiilit hetkeksi Sariolankadun tasoristeyksen jälkeen. Koko komea juna peittyikin sitten höyrypilveen. Onneksi veturista etupää jäi sentään näkyviin. | ||||
|
23.12.2009 23:59 | Tapio Keränen | ||
| Taloudellinen ajattelu oli vielä kehittymätöntä ja työvoima oli halpaa. Muuankin nuorehko työkaluviilaaja kyllästyi 1970-luvun alussa konepajateollisuuden meluihin, huonoon ilmaan ja alituiseen kiireeseen ja hakeutui maaseutuaseman asemamieheksi, jotta pääsisi hoitamaan asemapuistoa ja sen istutuksia. En tiedä, miten asemamiehen kävi, kun kyseinen liikennepaikka muutettiin muutaman vuoden kuluttua miehittämättömäksi. Pienten asemien hienot puistot pääsivät pahasti rappeutumaan ja kasvamaan horsmaa sekä pajukkoa. Kun asemia on myyty yksityishenkilöille, on toiveita, että asemapuistot saadaan jälleen kauniiksi keitaiksi, mutta valitettavasti matkustava yleisö tuskin pääsee niistä enää nauttimaan, kun junatkaan eivät enää pysähtele pikku-asemilla ja asema puistoineen tai nykyisine pihoineen on usein aidattu muilta ihmisiltä. | ||||
|
21.12.2009 21:43 | Tapio Keränen | ||
| Kylläpä kuvan vaihto kestää! | ||||