13.08.2017 23:36 | Juha Toivonen | |||
Tämä "Case Äänekoski" on parasta, mitä Suomen vientiteollisuudelle on tapahtunut, sitten STX-Turun myymisen Saksalaiselle Meyer Werftille. Tilauskirjat vuosiksi täynnä lähes heti myynnin jälkeen. Mikä lienee Savon Sellun Sorsasaloon suunnitellun huomattavan tehdashankkeen tilanne? Sen toteutuminen tekisi varmasti hyvää rautateiden tavaraliikenneoperaattoreille. | ||||
13.08.2017 22:48 | Juha Toivonen | |||
Muistasin joidenkin aluepelastuslaitosten ottaneen myös kielteisen kannan pelastuslaitosten omistamiin ja VPK:lle käyttöön luovutettujen ajoneuvojen/kaluston käytöstä "urakointeihin", - eivät kuulu pelastuslaitosten toimenkuvaan. Tuo kaupallisuus on helppo kiertää. Sitä tehtiin jo 1990-luvulla höyryvetureiden vesityksessä. | ||||
13.08.2017 22:08 | Juha Toivonen | |||
Tähän on aivan pakko heittää että, onko kukaan kysellyt museopaloautojen käyttöä mahdollisissa veturien vesitäydennyksissä? Toki varsinaisia säiliöautoja on museorekisterissä vähemmän, kuin ns "perinteisiä paloautoja", eli kuten noita nimittävät "Höökejä". Jokunen säiliöauto kuitenkin. Lisäksi muutamalla VPK:lla on hälytyskäytöstä poistettuja ex. säiliöyksiköitä ns. "viraabeliajossa". Miten näiden käytön laita on? | ||||
01.08.2017 23:09 | Juha Toivonen | |||
On se Ruma, mutta samalla niin itäblokkilainen....jotenkin nostalginen. Ellen tietäisi, että kyseessä on Tsekkoslovakialainen tuote, arvelisin visuaalisin perustein sen olevan "Made in CCCP". | ||||
01.08.2017 23:01 | Juha Toivonen | |||
Kuvasta näkyy, kuinka graffitiporukka on toteuttanut itseään...mutta onko vaunuja mahdollisesti muutenkin vandalisoitu? | ||||
01.08.2017 22:53 | Juha Toivonen | |||
Bongasin tämän joskus livenä Vehmaisten asemalla. Myöhään illalla, tai ehkä jopa yöllä... Veti raskasta tavarajunaa Tampereelta Oriveden suuntaan. Taisi olla vuonna 1981? Ääni kuului jo hyvän aikaa (n.10 minuutia) ennen, kuin Hyper-Surun valot oli havaittavissa "Vehmaisten pelloilla". Mertarantaa siteeratakseni, tunne oli: - "Taivas varjele, mitä sieltä tulee", sillä 2439:n tuottama äänimaailma oli todella uniikki. Veturin raskaista moottoriäänistä huokui todellinen voima. Aivan uskomaton kokemus. Sinällään sääli, ettei Dr12:a muutettu/saneerattu Dr15:ksi enempää. Olisi varmasti ollut erittäin mielenkiintoinen veturisarja... | ||||
07.01.2017 05:08 | Juha Toivonen | |||
Hetkinen... Onko "Lakupiippu" (lainausmerkeillä) eri asia, kuin vain Lakupiippu? | ||||
06.01.2017 15:16 | Juha Toivonen | |||
Juuri se! | ||||
05.01.2017 23:09 | Juha Toivonen | |||
Kiitokset kommentistasi! Komea ilmestys oli. Täytynee yrittää bongata kyseinen mehujuna tuolla itärannikolla. | ||||
05.01.2017 23:03 | Juha Toivonen | |||
Hienoja kuvia ovat! Mikä on kyseisen veturin valmistaja? | ||||
05.01.2017 22:51 | Juha Toivonen | |||
Tuo Viipurin rautatieasema on ollut varsin komea rakennus. Sääli sinänsä, että Vanja päätti posauttaa tuon päreiksi jatkosodan alkupuolella. Nykyisestä asemasta minulla ei ole selkeää mielikuvaa..... Tuskin kuitenkaan on vastaava, kuin tämä Suomalainen asema oli. | ||||
05.01.2017 22:45 | Juha Toivonen | |||
Paljon kiitoksia tiedoistasi! Tuo kylmäkone on osattu kätkeä oikein huolella, sillä en havainnut sellaista kummassakaan päädyssä. Mielenkiintoisia olivat myös tietosi USAn ja Floridan hedelmäjunista. Valitettavasti aika lie ajanut kyseisten rautatiekuljetusten ohi... | ||||
05.01.2017 22:06 | Juha Toivonen | |||
Kiitokset tiedoista Hannu! Tämä kone on ilmeisesti ajokuntoinen, tai muuten paremmassa kunnossa, kuin nuo vapaasti ulkoalueilla säilötyt veturit. | ||||
05.01.2017 18:33 | Juha Toivonen | |||
Noo, katsotaan millaisia rautatieaiheisia museoita täältä Floridasta, ja ehkäpä hieman kauempaakin Jenkilästä löytyy. Ensimmäisestä näin juuri eilen osan, - ei paha, ja toisen puoliskon näen tulevien viikonloppujen aikana. Tuo mainitsemasi museokäsite täällä tuntuu olevan laaja....pikaisen nettitutustumisen perusteella. Joissakin, kuten vaikkapa juuri Parrishin museossa on todellista rautaa, ja selkeää toimintaa sen säilyttämiseksi. Vierailin sivustoilla, joilla ei oikeastaan esiintynyt mitään sellaista, joka antaisi ymmärtää sivujen haltijan olevan varteenotettava museo/museaalinen toimija. Toki myönnän, että saatan olla liian tiukkapipoinen asenteiltani, mutta toisaalta täällä "Museo"-termiä käytetään todella matalalla kynnyksellä. Eikä edelliseni koskenut pelkästään rautateitä ja niihin liittyvää toimintaa. | ||||
05.01.2017 15:54 | Juha Toivonen | |||
Todennäköisesti on. Nykyään veturi viettää eläkepäiviään Floridassa, vaikka on ilmeisesti palvellut aivan jossakin muualla USAssa.... Sama oli havaittavissa kyseisen museon muussakin kalustossa; mm. Pennsylvaniasta kotoisin oleva Pullman-makuuvaunu ja raskas Porter 0-6-0 tankkiveturi New Yorkista, jne... Ominaisuus, tai ongelma - ihan kuinka vaan, - johtunee pitkälti siitä, kuinka USAssa herättiin aivan liian myöhään huomaamaan museoitavan kaluston katoaminen. Kyseisen museon edustaja totesi minulle, että mikäli nykyään tahtoo pelastaa/säilyttää "jotakin vanhaa" - siis rautatiekalustoa, on otettava mitä saa ja mistä saa. Ellen aivan väärin ole ymmärtänyt, USAssa ei oikeastaan ole milloinkaan toimittu kovin järjestelmällisesti, saati keskitetysti, maan runsaan ja vaiheikkaan rautatiehistorian tallentamiseksi tuleville sukupolville. Lukuisat toimineet rautatieyhtiöt eivät ilmeisesti ole panostaneet juurikaan historiansa säilymiseen, eikä täkäläisessä business-henkisessä yrityskulttuurissa asian tärkeyttä välttämättä edes tiedostettu 1900-luvun alkupuoliskon, sekä edes vielä puolenvälin tienoilla. Nykyään eripuolella USAa toimii joitakin (kymmeniä) yhteisöjä, jotka pyrkivät tallentamaan sitä, mikä vielä on tallennettavissa. | ||||
05.01.2017 14:21 | Juha Toivonen | |||
Niinhän se kai on. Kiitokset tiedoista. Minun täytynee opiskella hieman enemmän "Ameriikanherkkujen" ominaisuuksia ja olemusta. | ||||
05.01.2017 14:17 | Juha Toivonen | |||
Veikkaan viimeksimainittua... on se niin muhkean näköinen. :D | ||||
05.01.2017 01:29 | Juha Toivonen | |||
Kiitokset Pietulle! Olen hieman hakusessa näiden jenkkikoneiden kanssa...... | ||||
04.01.2017 06:46 | Juha Toivonen | |||
Näitä (Kehitysmaa-Alsteja) on näemmä valmistettu myös kolmella 2-akselisella telillä... lieneekö teknisiltä arvoiltaan muuten samaa luokkaa, kuin http://vaunut.org/kuva/41718?u=733 | ||||
17.01.2015 21:12 | Juha Toivonen | |||
Kyllä. Tuo mainitsemasi kieliongelma on tuttu. Ranskassa on yllattävänkin runsaasti saatavalla rautatiealan laatukirjallisuutta, sekä AV-materiaalia, mutta lähes poikkeuksetta niiden sisältö on vain ja ainoastaan ranskaksi. Harmi sinällään. | ||||
17.01.2015 19:51 | Juha Toivonen | |||
Romaniassa (Electroputere - Craiova) ei suinkaan pelkästään tyydytty valmistamaan näitä Sveitsiläisten konseptin mukaisia kopioita. Sarjaan 61 moottorit tilattiin Alcolta, ja tehoakin saatiin näin kasvatettua 1943 KW:in. Ilmeisesti kokeilu ei ollut onnistunut, sillä kahden protoyksilön jälkeen 61-sarjaa ei enää toimitettu. Romaniassa valmistetuista Alco-Dieselvetureista mainittakoon, että ainakin osaan noista vetureista moottorit valmisti lisenssillä romanialainen Resita, joka oli aiemmin valmistanut mm. höyryvetureita. Seuraava Electroputere - CFR:n Alco-kokeilu oli 66, 67(001), 70, 71 sarjojen veturit, joissa koneteho kasvoi sarjakohtaisesti 2239 Kilowatista aina 2911 Kilowattiin. Kaikki nämä veturisarjat toimitettiin CFR:lle 1976 - 1978. Jostakin syystä nämä kuitenkin putosivat hylkyyn jo ennen vuotta 2000. Electroputere onnistui myös viemään jatkokehittelyjään ulkomaille: Britteihin Craiovassa valmistettiin 30 kpl 56-sarjan 3500 hv:n Alco-moottorisia vetureita, mutta nämä saivat todella tylyn tuomion laadun ja käyttövarmuuden suhteen. Käyttöikä lienee jäänyt todella lyhyeksi, vaikka nämä romanian 56-veturit kävivät läpi jonkinasteisen saneerauksen British Raililla. Iraniin vietiin myös joitakin 3500 Hv:n Alco:lla varustettuja vetureita, mutta eivät liene olleet oleellisesti parempia kuin Britteihin toimitetut. Mainittakoon näistä veturisarjoista, kuinka Brittiläinen 56-sarja pohjautui englantilaiseen muotoiluun, kun Iranin vientimallit olivat puolestaan enemmänkin "Design Electroputere". Varsinainen Kruununjalokivi oli Kreikkaan v.1982 toimitettu Alco-moottorein (2911 KW) toteutettu 10 kpl:n A-sarja joka niin ikään putosi pois ennen vuotta 2000. Joidenkin lähteiden mukaan ko. sarja "kärsi mekaanisista ongelmista"? Pienenä mielenkiintoisena lisänä mainittakoon leveraide (1520 mm) - versiot, eli sarjat 67 ja 68. Nämä olivat teknisesti ja ulkoisesti kuvan veturin kaltaisia "lisenssi-Sulzereita", mutta ne oli valmistettu leveäraiteista rajaliikennettä varten. Vetureita lienee edelleen olemassa Romanian pohjoisosissa. Käytössä niitä ei kuitenkaan enää ole. |
||||
17.01.2015 19:17 | Juha Toivonen | |||
Katselin tuossa juuri vanhan 1960-luvun SNCF-dokumenttipätkän "L'Affaire Des Trois Machines", joka kertoo suppeasti paitsi CC72000:n, niin myös samoihin aikoihin kehiteltyjen ja SNCF:lle hankittujen sähkövetureiden CC6500:n ja CC21000 teknisistä ratkaisusta ja niiden kehittelystä. Koska ranskankielen taitoni on edelleen hieman puutteellinen, en täysin ymmärtänyt aivan jokaista yksityiskohtaa, mutta pääpiirteissään kyseinen lyhytelokuva kertoi, kuinka näitä kolmea veturityyppiä kehiteltiin yhtäaikaisesti ja niiden rakenteissa pyrittiin jonkinasteiseen yhteneväisyyteen, - käyttövoimasta riippumatta. Valmistus ja kokoonpanokuvissa vetureiden rakenteet tulivat hyvin selkeästi esille. mm turvanokan rakenne kuvattiin aika täydellisesti ja koko komeus kuorrutettiin ilmeisesti lasikuitukuomulla. Alla toki on rei'itettyä teräslevyä sekä palkkeja. | ||||
17.04.2010 01:01 | Juha Toivonen | |||
Hukkaputki :) | ||||
13.04.2010 21:59 | Juha Toivonen | |||
Toivottavasti jotakin hyödyllistä... | ||||
14.02.2010 10:41 | Juha Toivonen | |||
Jotenkin minulla olisi muistikuva, että tämä museo on auki toukokuusta syksyyn... valtaosa tutustumiskohteista sijaitsee näyttelyaikana ulkona, joten talvikunnossapidon ongelmat ovat saattaneet vaikuttaa aukioloaikoihin.. Tarkista vielä jostakin aukioloajat. Museon viralliset kotisivut eivät vastanneet...ovat siis poissa käytöstä: http://www.cd.cz/muzeum | ||||
13.02.2010 18:07 | Juha Toivonen | |||
... jaa-a! ... Tuukalla on käynyt huono flaksi tämän asian suhteen... ei voi kuin valittaa tapahtunutta. Itse olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen asemien (Berlin, Dresden, Leipzig, Schierke, Brocken, Cottbus, Wien, Paris, Strasbourg, München, etc.. suhteen. | ||||
13.02.2010 17:32 | Juha Toivonen | |||
... niin siis; kapearaidetankkiveturille, vuosimalli 1931. | ||||
13.02.2010 17:25 | Juha Toivonen | |||
... identtisenä! | ||||
13.02.2010 17:23 | Juha Toivonen | |||
juha-pekka??? (juha, vaiko jukka-pekka?) | ||||
13.02.2010 17:23 | Juha Toivonen | |||
jaaha... ja kiitos! olen perehtynyt hieman heikosti nykyiseen sarjamerkkikäytäntöön... arvelin sini-vihreän veturin "muun" kotimaan johtuvan puolalaisten "veturituunaamoiden" suosiosta euroopassa; halvemmat työvoimakustannukset ovat siirtäneet vetureiden saneerauksia ent. itä-euroopan maiden "virittämöihin"... etenkin pienten/keskisuurten operaattoreiden vetureiden suhteen. | ||||
13.02.2010 17:08 | Juha Toivonen | |||
He, hee... höyryveturistakin näkee paremmin :) | ||||
13.02.2010 17:06 | Juha Toivonen | |||
Kyllä... Kokonaisuus oli kuitenkin aika onnistunut, samoin kuin itse aseman palvelutaso; kaikkea sai ja vieläpä yli puolenyön. On hienoa havaita, että Euroopassa asiakaspalvelu sekä -kulttuuri ovat vielä arvossaan... Mainittava on lisäksi, että yleisesti Keski-Euroopan asemilla mm. ruuassa hinta-laatusuhde on erinomainen, sekä valikoima kiitettävän monipuolinen; ravintola- ja pikaruokapalveluita on lähes jokaiseen makuun, eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi hiukopalaa saadakseen. ***** |
||||
13.02.2010 17:01 | Juha Toivonen | |||
Nämä koneet on valmistettu DDR-aikakautena, vuosina 1954-1956 - kaikkiaan siis 16 kpl. Teholtaan nämä "mukavan kokoiset" tankit ovat 700 hv. Mainittakoon tässä yhteydessä, että höyryvetureiden "uustuotanto" oli suhteellisen laajamittaista eri itä-saksan "kapearaideyhtiöille" (750mm-1000mm.) 1950-luvulla. | ||||
13.02.2010 16:44 | Juha Toivonen | |||
Tätä löytyy ulkoisesti lähes identiteettisenä lukuisia eri tehoversioita; (Tsekki & Slovakia) | ||||
13.02.2010 16:43 | Juha Toivonen | |||
...toisaalta; - rautatieyhtiöitä on monenlaisia... kaikki eivät saneeraa vanhoja romuja! :) | ||||
13.02.2010 16:41 | Juha Toivonen | |||
Näin on... metrinen raideleveys asettaa ulkomittojen suhteen tiettyjä vaatimuksia, etenkin kun veturista täytyy ottaa mahdollisimman paljon tehoa irti (kattilan koko). Kyseinen, uniikki veturi on tehokkain HSB:n höyryveturi - tehoa vaatimattomat 750 hv. Kohtuullinen teho kapearaidetankille. | ||||
12.02.2010 21:41 | Juha Toivonen | |||
Tämä yksilö on maalattu vain oikealta sivultaan näihin väreihin... vasen puolisko on normaalin saksalaisen höyryveturin värityksi toteutettu (punainen-musta) | ||||
12.02.2010 20:44 | Juha Toivonen | |||
Upea paikka... siis tämä Meiningenin höyryveturikonepaja... joka syksy siellä järjestetään Meiningenin höyryveturipäivät - tapahtuma... yleensä syyskuussa. Höyryä, höyryä, höyryä, sekä kaikkea muuta rautateihin liittyvää; julkaisuja, pienoisrautateitä, keräilyesineitä, ravintolapalveluita... olu..(sitäkin) | ||||
12.02.2010 20:39 | Juha Toivonen | |||
Kuvan veturit ovat vuodelta 1897/98, ja niitä löytynee vielä kolmaskin yksilö. Maisemat puolestaan ovat todella mieleenpainuvat... Brocken vuori (kuvauspaikka) sijaitsee yli 1100 m korkeudessa, joten tausta on kirkkaalla säällä poikkeuksetta upea. | ||||
12.02.2010 20:35 | Juha Toivonen | |||
Todennäköisesti nämä ovat joidenkin tavaraliikenneoperaattoreiden vetureita. Vihreä-keltainen on Puolalaisen operaattorin veturi, sillä sen keulilla näkyy selvästi ST 44 merkintä, joka on Puolalainen sarjamerkintä M62 vetureille. Edellisen takana näkyy pieni osa vihreä-oranssista veturista, joka on niin ikään Neuvostoliittolaisvalmisteinen "Ludmilla", eli mm. saksassa BR232. Sini-vihreä-oranssi veturi (M62-1686) on vailla ST merkintää, joten sen kotimaasta minulla ei ole tietoa. |
||||
12.02.2010 20:16 | Juha Toivonen | |||
Näitä vetureita HSB:llä on kaikkiaan 16 kpl... lisäksi muut höyryveturit + dieselveturit, sekä moottorivaunut. Eikä toki sovi unohtaa mainita omaa konepajaa. | ||||
12.02.2010 19:59 | Juha Toivonen | |||
Matkustin normaalilla veturivetoisella (muistaakseni 12 vaunua) Inter-City junalla. Ostin 1. lk:n lipun, sillä arvelin "ykkösen" olevan väljempi kuin kakkosluokan... niinhän se olikin. Ensimmäisen luokan vaunu oli nk. loosivaunu eli jokaisessa loosiosastossa oli kuusi istumapaikkaa... vaunu oli vanhahtava, mutta suhteellisen käyttökelpoinen...siis mukavuuden suhteen... kahvilapalvelut toimivat myyntikärryillä, eli ihan Ok. | ||||
27.02.2009 17:12 | Juha Toivonen | |||
Lienee aika mahdotonta saada tästä "rikasta" vaikutelmaa... tämähän on vain yksi hieman askeettisesti uudelleenmaalattu yksilö Euroopan suurimmasta linjadieselveturisarjasta. Tämän veturin juuret ovat yhteneväiset suomalaisen Hurun kanssa; molempien voimansiirto ja peruskonstruktio on suunniteltu samassa veturitehtaassa Sveitsissä. Molempien valmistusajankohdan aloitus lienee sama 1959. Tässä kuvan yksilössä on toisiojousitus saneerattu uudella tavalla. Moottoriteholtaan tämä yksilö on hieman tehokkaampi kuin Huru. Näitä kuvan kaltaisia vetureita on eri variaatioineen valmistettu kaikkiaan yli 2400 kpl. | ||||
27.02.2009 15:10 | Juha Toivonen | |||
Jos nyt oikein ymmärsin kuvan numerosarjan, niin kyseessä lienee veturi numerolta 103 245? | ||||
27.02.2009 15:07 | Juha Toivonen | |||
Kultainen 90-luku Haapamäellä.... Sen alku oli Oivallista aikaa... | ||||
27.02.2009 14:53 | Juha Toivonen | |||
Näin vastaavan numerohirviön juuri tänään, jonkin veturin kyljessä. (en tosin jaksa muistaa, mikä sarja, ja minkä operaattirin veturista oli kyse). Onko tämä numerohirviö se uusi EU-alueen laajuinen numerointi, josta mm. jossakin aiemmassa Resiinassa oli mainintaa?. | ||||
23.02.2009 16:37 | Juha Toivonen | |||
Saattaisin olla äärimmäisen kiitolllinen, mikäli saisin jostakin nuo asiakirjat... | ||||
22.02.2009 22:40 | Juha Toivonen | |||
Lieneekö tämä Euroopan lyhin "tunneli"? | ||||
22.02.2009 22:01 | Juha Toivonen | |||
Hyvä kysymys... minulla ei ole tietoa ko. asiasta. Toisaalta; en henk.koht. tiedä käytetyn sitä, kuin Schindlerin listan kuvauksissa. | ||||
22.02.2009 16:22 | Juha Toivonen | |||
Kyllä, ja vielä hienommiksi ne saattaisivat tulla, mikäli niiden historiasta saisi tietoa, sekä siihen liittyvää kuvamateriaalia. | ||||
22.02.2009 16:20 | Juha Toivonen | |||
Lyhyttavaraa...? Muistelisin sen olevan ompelutarvikkeita, sekä naisten alusasuja, sekä muita pienempia vaatetarvikkeita. Siirtomaakaupasta muistan puolestani Tampereella sijainneen L.Ruoholan elintarvike & herkkuliikkeen, joka mainosti itseään siirtomaatavarakauppana. Taisi lopettaa toimintansa joskus 1970/80 - lukujen taitteessa. "Siirtomaatavara" käsite saattoi edustaa 1940 - 1970 lukujen välisen aikajakson, ehkä hieman eksoottisempia hedelmiä ym. elintarvikkeita. |