![]() |
12.06.2012 09:38 | Tapio Muurinen | ||
Hiihtosesonkivaunuja oli ainakin Kouvola-Rovaniemi/Kolari-Kouvola, Joensuu-Rovaniemi-Joensuu. Lisäksi kokeiltiin kokojunilla Sallaan (1990-luvulla?) ja Taivalkoskelle. Niitä sponsoroivat kunnat ja paikallinen liiketoiminta. | ||||
![]() |
09.06.2012 12:32 | Tapio Muurinen | ||
Aikaa ennen PowerPointtia - kansakoulussa opiskeltiin noista maantietoa 1950-luvulla, ja kasvitaulut olivat käytössä vielä 60-luvulla oppikoulussa. | ||||
![]() |
09.06.2012 12:20 | Tapio Muurinen | ||
Sivupylväiden käyttöohjeet https://vaunut.org/kuva/44611?u=832&tag0=11%7CHk%7C | ||||
![]() |
05.06.2012 23:39 | Tapio Muurinen | ||
... ja kuljettaja "Oitsa" https://vaunut.org/kuva/20613?u=832&kv=1979&kv2=1981&paik=Kotka | ||||
![]() |
02.06.2012 11:53 | Tapio Muurinen | ||
Toinen kuva varmisti, että tämä on Pälli. Se on otettu lähes samasta paikasta kuin tuon pdf-linkin viimeisellä sivulla oleva kuva (P22-269 31.7.63). Hyvä Niila kun esitit jatkokysymyksen! Samassa kuvakoosteessa näkyy myös Marion-jättinosturi/-ruoppaaja ilmeisesti purettavana siirtoa varten. - Vaihdan kuvaustietot oikeiksi. | ||||
![]() |
01.06.2012 23:59 | Tapio Muurinen | ||
Nyt en ole 100-varma tuosta Seitenoikeasta. Tämä taitaakin olla Pälli http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=62662&lan=fi Molemmissa paikoissa kävimme ihmettelemässä kesälomareissulla, jonka pääte-etappina oli Ruka. | ||||
![]() |
30.05.2012 23:55 | Tapio Muurinen | ||
Näin tämä toimii paremmin kuin tuosta vastarannan kalliolipalta kuvattaessa, ja joko puusto on siellä liiaksikin haittaamamassa. Lisäksi vastarannalta kuvattaessa länteen meneviä junia ne ovat sillan "väärällä" syrjällä, ja osa alakerrasta jää katveeseen. | ||||
![]() |
28.05.2012 23:08 | Tapio Muurinen | ||
Väri on katsojan silmässä; paljon niillä kernikankaalla päällystetyillä muovipenkeillä tuli istuttua, ensimmäiset reissut jo 1950-luvulla. Minusta ne olivat lähinnä vihreitä, ei helakoita, vaan sellaisia harmahtavanvihreitä. Uudemmat plyyssikankaat olivat selvästi "oikean"-vihreitä. Jos vertaa ensimmäisiin Sm-kaluston muovipenkkeihin, niin niissä oli jo selvästi sinivihreää sävyä. | ||||
![]() |
27.05.2012 11:31 | Tapio Muurinen | ||
Tavaravaununvihreästä minulla ei ole muistikuvaa, mutta veturinvihreä oli tuttu höyrykalustosta; esim. eri sävyin "säistettyjä" https://vaunut.org/kuva/28046?kv=1965&kv2=1975&paik=Kouvola | ||||
![]() |
25.05.2012 22:35 | Tapio Muurinen | ||
Vajaa neljä vuotta aikaisemmin tuon jälkimmäisen Riston paikkeilla oli vielä ylikäytävä, Myllykosken ylikäytävä. Tie Kouvolasta etelään meni aivan Vanhan tallin seinän vierestä. Se poistettiin vasta syksyllä 1961, kun uusi Kymenlaaksontie etelään ja tunneli ratojen ali valmistui noin 100 m länteen. | ||||
![]() |
25.05.2012 22:25 | Tapio Muurinen | ||
Hyvinkin muistan tämän junan 1980-luvun vuosilta, kun tämä karautti vauhdikkaasti Tampereen laituriin P63:n viereen. Noita itään meneviä kiitotavaravaunuja saattoi tosiaan olla joskus parikymmentä, kuten kuvakin kertoo. | ||||
![]() |
25.05.2012 00:18 | Tapio Muurinen | ||
Taas yrittää tulla sama kuva uusintana. Kokeilen vaihtoa. | ||||
![]() |
24.05.2012 23:24 | Tapio Muurinen | ||
Naapurin puolella, siis Övertorneålla on komeita vaaroja. Nousevat n. 200 m Tornionjoen pinnasta. Onhan meilläkin Aavasaksa ja Ainiovaara, mutta toiseksi jäädään. | ||||
![]() |
24.05.2012 23:19 | Tapio Muurinen | ||
1950-lukua, ennen Seitakorvan voimalaitoksen valmistumista, arvelen. | ||||
![]() |
20.05.2012 12:56 | Tapio Muurinen | ||
Kuva on n. 100 m tästä https://vaunut.org/kuva/46951?u=701&paik=Hamina+%28uusi%29 pohjoiseen. Eli Hillon puolella ollaan, liikennepaikka tuolloin Haminan satama. | ||||
![]() |
20.05.2012 12:41 | Tapio Muurinen | ||
Alkuperäisellä rantaradalla oli useita 300 m:n kaarresäteitä. Niitä alettiin oikoa jo 1925 alkaen. Tämä voisi olla eräs niistä. | ||||
![]() |
19.05.2012 18:48 | Tapio Muurinen | ||
Olihan se suurisuuntainen, mutta mielenkiintoinen projekti; ja sikäli hyödyllinen, että sain sieltä aineiston graduuni. - Myös maanantaiaamuiset junamatkat P12:lla puolitorkuksissa Kouvolasta Lahteen, josta pikalinjalla Korpilahdelle. Tämä kuvan kertoma paluusuunta oli poikkeus. | ||||
![]() |
18.05.2012 22:49 | Tapio Muurinen | ||
Pinnasänkyjä nämä 2-akseliset. - Joko kuitu tulee 4 metrisenä? Ennen nämä entiset Hkk:t lastattiin melko täyteen. Oli viisikin pinoa peräkkäin, vaikka vaunut olivat 2 m lyhyempiä - mutta niin olivat propsitkin 2 mertisiä - tyhjää tilaa ei jätetty. Sitten tekniikka kehittyi ja kustannuksia ynnäiltiin. Propsit leikattiin 3 metrisiksi, lastattiin yksinomaan koneilla, ja konttejakin piti mahtua vaunuun. Vaunut katkaistiin keskeltä ja väliin pantiin kahden metrin jatkopala. | ||||
![]() |
17.05.2012 11:37 | Tapio Muurinen | ||
Kuplan rekkarista ei saa selvää, alkaako M-kirjaimella, mahdollisesti; lukeeko Ei:n määränpääkilvessä Helsinki - Helsigfors, mahdollisesti? Taustan veturitalliin kiinnittyi myös oma huomioni. - Kesällä 1974 olin Korpilahden Korospohjassa IVO:n maastotutkimuksissa, kun sinne suunniteltiin suurta pumppuvoimalaitosta. Ainakin kerran matkustin: ensin mopolla Putkilahdesta Korpilahden kirkolle ison tien (Vt4) varteen, jonne mopo jäi huoltoaseman pihaan, sitten bussilla Jyväskylään, sitten junalla Pieksämäkeen, sitten junalla Kouvolaan. Eli tämä on varmaan siltä matkalta. Paikka on Mikkeli ja juna P76. | ||||
![]() |
11.05.2012 20:33 | Tapio Muurinen | ||
Vaunutolpat voi kyllä laukaista kunhan ensin avaa lukitussalvat, mutta eivät ne "kovin näyttävästi" lennä, ellei ole purkautuvaa kuormaa painamassa. Joku tolppa saattaa laiskasti kaatua, jos on valmiiksi ulospäin kallellaan, joku saattaa vähän nyökähtää, mutta useimmat ovat aivan hiljaa. | ||||
![]() |
10.05.2012 22:17 | Tapio Muurinen | ||
Tekevälle sattuu - vaihdetaanpas! | ||||
![]() |
09.05.2012 21:52 | Tapio Muurinen | ||
"Kotkan Kana" - Palasit Kotkaan väsyneenä, likaisen ruosteen runtelemana. Oma voimasi ei enää kuljettanut sinua, jouduit dieselien vedettäväksi. Särkyneiden lasien läpi katsoit entistä työmaatasi, Kotkan satamaa. Paljon on muuttunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Sähköiset veturit kuljettavat lasteja. Tehokkuus on päivän sana. Ennen näkyi savujen joukko, kuului höyryn pihinää, kimeät vihellykset täyttivät ilman. Raskaasti puuskuttaen suoritit työtäsi. Olit voimasi tunnossa. Tänään olet iloinen, Sinut on saatettu juhla-asuun. Olet työn sankari nostettuna jalustalle. Saat arvostusta. Vanhanakin sinulla on tehtävä. (Martti Jussi-Pekka) |
||||
![]() |
09.05.2012 13:49 | Tapio Muurinen | ||
Vuoden 1971 alusta uudet tavaravaunut saivat punaruskean värin. Vanhemmat vaunut maalattiin sitä mukaa, kun ne tulivat täyskorjaukseen; eli se oli usean vuoden siirtymäjakso. | ||||
![]() |
06.05.2012 12:37 | Tapio Muurinen | ||
Vertailuksi https://vaunut.org/kuva/69439?kv=2011&ros=36 | ||||
![]() |
06.05.2012 12:19 | Tapio Muurinen | ||
Tuo Moskovan "kova" makuuvaunu alkoi kulkea kesäkuun alussa 1970. Tarkoituksena oli parantaa Tukholman ja Moskovan yhteyksiä. Vaunu tuli "Kympissä" Helsinkiin n. klo 15 ja liitettiin tähän 127 (ent. 31), ja matka jatkui tunnin kuluttua. Aamulla vaunu tuotiin P128:n (laivapikajuna) mukana, tavallisesti viimeisenä. Tämä vaunu oli kulussa noin 1977 alkupuolelle, jolloin Leningradin vuoroja lisättiin. | ||||
![]() |
06.05.2012 12:04 | Tapio Muurinen | ||
Mukava lukea noita Jorman juttuja; että oli siellä hytässä muutakin elämää, kuin vain tähystää rataa, käännellä kahvoja, rattia, painella kytkimiä ja polkea kuolleenmiehen poljinta...virikkeet omasta takaa. | ||||
![]() |
01.05.2012 20:20 | Tapio Muurinen | ||
Eikä vuosikaan ole tarkka. Se oli 1976 alusta, kun sarjamuutokset tehtiin. | ||||
![]() |
29.04.2012 12:10 | Tapio Muurinen | ||
Selän tällä puolella on kuusi vaunua ja veturi, eli yhteensä 74 m. Kaksi vaunua on juuri irronnut. - Kouvola oli ja taitaa olla edelleen suurin tavara-asema. 1960-70-luvulla saapuvia ja lähteviä oli n. 150000 vaunua kuukaudessa. Osa oli jo suoria junia, joten kaikki eivät menneet tästä lajittelun lautta, mutta mieluummin tuhansissa kappaleissa tästä pukatut vuorokautiset vaunumäärät olivat. Vilkkain aika oli aamuyöllä. | ||||
![]() |
28.04.2012 11:23 | Tapio Muurinen | ||
Pitkän tuopin läpi katseltuna mäki näyttää jyrkältä. Mitähän tuo olisi ollut pituudeltaan 80-100 m Hk-vaunujen mukaan laskettuna; riippuu aloituspisteestä. | ||||
![]() |
28.04.2012 11:08 | Tapio Muurinen | ||
Tämän kuvan myötä kiitokset "Sakke" Salolle eräistä täydennyksistä ja kalustoa koskevasta kuvallisesta lisämateriaalista Resiinassa 1/2012. | ||||
![]() |
25.04.2012 20:45 | Tapio Muurinen | ||
Vahvistan Jounin todistuksen. Muistaakseni on niin, että tämä ratapiha on vielä valtion omaisuutta. Se purettu osuus oli StoraEnson, sillä Google kiskoja vähemmän tarvitsee. Joskus harvoin vaunuroikkia on työnnetty tälle suoralle "varastoon" odottamaan käyttöä. Parin viime vuoden tilanteesta en osaa minäkään sanoa. Aikoinaan tällä ratapihan raiteistolla oli odottelemassa Mak-, konttivaunu- ja Vgobo-roikkia, etteivät ne ruuhkauttaneet sataman tärkeämpiä järjestelyraiteita. - Ja tosi on myös, että pian kasvikunta valloittaa omansa. | ||||
![]() |
21.04.2012 11:37 | Tapio Muurinen | ||
Joskus olen ihmetellyt, että miten veturi on vaihtanut päätä, vai onko tultu painamalla neljä kilometriä Pyhäsalmen asemalta? Taivaskuvilta näkyy sivuraide junanmitan päässä etuouolella. On se varmaan ollut siinä alusta alkaen. Hihnakuljetin on nykyisin aika pitkä, ainakin tämän junan mittainen. Ome-vaunut ovat kuvassa vielä harmaassa maalissa. - Nykyään mainarit saavat ylpeillä myös maailman syvimmällä olevasta saunastaan! Pyhäsalmesta lisää vaikkapa http://www.profiilimedia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=159 | ||||
![]() |
15.04.2012 11:13 | Tapio Muurinen | ||
Toivottavasti - näinhän meidän tulee sanoa - tälläkin radalla on jälleen käyttöä muutaman vuoden kuluttua, ja Hannukaisen rikaste tuodaan Rautuvaarasta junilla Kemiin. Mutta aina on mahdollisuus, että joku vetää jälleen välistä, ja kannattavuuslaskelmien jälkeen näin ei käy. | ||||
![]() |
13.04.2012 23:02 | Tapio Muurinen | ||
Tulo Rautuvaaraan oli joskus hankala tämän viimeisen nousun vuoksi; tai oikeastaan lähes koko väli Kolarin jälkeen on nousua. Sitten kun nousu loppui, oltiinkin jo lastauspaikalla. Jos jarrutus ei silloin syystä tai jostain toiminut, meni junan alkupää päätepuskurista läpi. Näin kävikin pari kertaa; toinen taisi olla kovalla pakkasella. Jarrujen jäätymisestä silloin puhuttiin. | ||||
![]() |
13.04.2012 10:48 | Tapio Muurinen | ||
Rautuvaaran ehdottajat ovat oikeassa. Tästä on vielä jokunen matka Rautuvaaran tulovaihteelle, ensin kilometrin verran 10 promillen nousua, että vielä ei voinut löysätä. Kuva on loppukesältä 2009. | ||||
![]() |
13.04.2012 08:57 | Tapio Muurinen | ||
Pohjoisessapa hyvinkin, Jouni on aika lähellä, mutta Niesaan tulo on tasaista tai loivaa alämäkeä. | ||||
![]() |
13.04.2012 00:37 | Tapio Muurinen | ||
Ei ole Pönttövuoren radalta. | ||||
![]() |
09.04.2012 14:08 | Tapio Muurinen | ||
Pekoissa kulissikaari ja sen vivusto nousi reilusti käyntisillan tason yläpuolelle, joten se piti suojata kuvan näköisellä korotuskotelolla. Lisäksi Pekoissa oli hieman pienemmät höyrykoneet (halkaisija) kuin Ristoissa, ja niissä käytettiin tavallisesti ohitusputkea luisti- ja työsylinterin välissä, mutta ei kaikissa malleissa. Ristoissa sellaisia ratkaisuja ei käytetty. | ||||
![]() |
08.04.2012 12:13 | Tapio Muurinen | ||
Aika jännä; vaikka tuhansia kertoja tuollainen valotolppa tuli ohitettua koulumatkoilla 1950-60 -luvuilla, niin ei muista kumminpäin valot vilkuttivat (Satamakadun tasoylikäytävävällä, liiketeenjakajan keskellä, Haminassa). | ||||
![]() |
07.04.2012 19:18 | Tapio Muurinen | ||
Risto ja Pekka peräkkäin - jossain tuntemattomien kuva-arkistojen syövereissä, ehkä? Tositoimissa sellainen on kai ollut mahdollista satunnaisina veturinsiirtoina. Näytösluontoisesti ajettiin muistaakseni 1990-luvulla Riihimäeltä Kouvolaan, Hr1 1009 (?) ja Tr1 1033. Kevyt henkilojunakin oli perässä. - Varikoilla näitä oli useinkin, mutta mieluummin rinnakkain tallikaarella kuin peräkkäin. Halkopiippuja oli sotien jälkeen kaikilla alkupään Ristoilla (13 kpl) 1940-luvun lopulla, kun hiilestä oli kova pula. Välillä niitä riisuttiin pois ja pantiin taas takaisin. Jossain kuva-arkistoissa kuvia on näkynytkin. | ||||
![]() |
06.04.2012 22:06 | Tapio Muurinen | ||
Ajellaankohan noilla kaikkialla satama-alueella, myös öljysataman junia? | ||||
![]() |
04.04.2012 23:56 | Tapio Muurinen | ||
Pari vuosikymmentä aikaisemmin tultiin Turusta tähän laitaan esim. näin https://vaunut.org/kuva/27533?u=832&paik=Karjaa | ||||
![]() |
03.04.2012 16:39 | Tapio Muurinen | ||
Siinä polkupyöräilijä kiittää suunnittelijaa. | ||||
![]() |
01.04.2012 12:26 | Tapio Muurinen | ||
Särkkä purjehtii edelleen Muikku-nimisenä tutkimusaluksena. Syke:n omistuksessa taitaa olla nykyisin. Ulkomuodoltaan on jonkin verran muuttunut, mm. pedennetty. Kaikki muu on kadonnut; no jaa, tie ja radat ovat olemassa, mukaan luettuna tämä lähinnä oleva Summan tehtaalle vievä haara, ja Hkk-vaunu ehkä muuksi muutettuna. | ||||
![]() |
31.03.2012 13:33 | Tapio Muurinen | ||
Kuvassa Osa-vaunu on laivankuljetuslavetein ja säädettävällä välipuomilla varustettu, jolloin numero oli 199523. Syväkuormauslavetilla numero oli 199522. Vaunun muutos sotakorvausalusten kuljetusta varten tehtiin 1946. | ||||
![]() |
31.03.2012 11:40 | Tapio Muurinen | ||
Näitä kuljetuksia oli molempiin suuntiin, mutta valtaosa oli "alas" myötävirtaan. Vilkkain kausi oli 1945-53, ensin Saimaan hinaajien kuljetukset Suomenlahden miinanraivauksiin ja takaisin, sitten sotakorvausalukset Varkaudesta. Kaikki isot kuljetukset menivät Haminan kautta. Kotka ei soveltunut, koska reitti oli "ahdas", eikä aluksia voitu siirtää kuin nosturilla (max. 60 t v.1962 alk.). - Auto on aikakauden yleinen (=edullinen) edustaja. | ||||
![]() |
26.03.2012 09:00 | Tapio Muurinen | ||
Tavallista paksuhkoa rautalankaa, jolla korkean kuorman jatkotolpat kiristettiin surraamalla. NL:ssa rautalankaa riitti. | ||||
![]() |
25.03.2012 13:19 | Tapio Muurinen | ||
Joskus, kun sattui sopiva työpari ja heihin iski "poikamaisuus", Ristokin sai kunnon kyytiä. Kuten kerrankin sattui kymmenkunta vuotta aikaisemmin, jollon tässä ajettiin veturina Savonian edessä Siilinjärvelle. Veturimiet päättivät olla jäämättä jalkoihin. Lämmittäjä paiski hiiliä, niin että pienemmät kokkareet lensivät lähes palamattomina tuliputkien läpi nokikaappiin, eikä paineesta ollut puutetta. Siilissä tuli oli kattilan molemmissa päissä ja "nokka piti niistää", eli tiputtaa hehkuvat hiilet radalle. Muuten maalit palaa. - Vauhti oli mieluummin yli kuin alle 100 km/h, mutta eipä jääty jalkoihin! | ||||
![]() |
25.03.2012 12:57 | Tapio Muurinen | ||
Uudenvuodenyönä, vuosien vaihtuessa satamassa olleet laivat esittivivät oman kakofonisen konserttinsa huudattamalla ja töräyttelemällä sumusireeneitään. Niitä konsertteja, alkaen 1950-luvulta en voi unohtaa. Mitä isompi laiva, sitä kumeampi ja kantavampi oli soitanta. Niitä oli mukava arvuutella ja vertailla. Kotini oli tästä n. 1,5 km:n päässä. Yleensä laivat pyrkivät ulos pitkiksi pyhiksi vaikka ylitöinä varsinkin jo 1970-luvulla, mutta tässä oli vain yksi välipäivä (keskiviikko), eikä kaikki tavara varmaankaan ollut saapunut. | ||||
![]() |
23.03.2012 09:34 | Tapio Muurinen | ||
Tuosta ehkä näkyy paremmin kulkutiet https://vaunut.org/kuva/39955?kv=1970&kv2=1980&paik=Turku Tamperelainen lähti muistaakseni 15:35 ja hesalainen 15:40. Tosin lähtö-, tulo- ja saapumisraiteita hieman muuteltiin vuosien saatossa, ja aikoja säädeltiin +/- 5 min. | ||||
![]() |
21.03.2012 20:32 | Tapio Muurinen | ||
ms. Tyysterniemi: alus valm. 1967 Le Havressa, suurin pituus 87 m, lev. 13 m, syväys n. 6 m, 2700 dwt, eli oli hieman ylisuuri Saimaan sulkukammioihin (82 m/12,6 m/4,35 m ilman erikoislupia). |