277-9633 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.07.2014 01:05 Tapio Muurinen  
  . - Ei ollutkaan vielä oikea.
kuva 07.07.2014 22:18 Tapio Muurinen  
  Tällä radalla on vain tavaraliikennettä.
kuva 07.07.2014 11:30 Tapio Muurinen  
  Lätässä sai helposti irrotettua seinäpäädyn lyhyen penkin selkänojan, joka tyynyksi pitkälle penkille. Siihen vaakaan ja vaikka unen päästä kiinni, jos oli hyvä nukkuja. Toimii.
kuva 07.07.2014 11:21 Tapio Muurinen  
  Eikö kukaan ole tohtinut avata; leviääkö liikaa? En ole käynyt paikalla kuvanoton jälkeen, mutta uskon että näkymä on kutakuinkin ennallaan. Puusto vain on kasvanut tänä aikana. - Kiskotus kertoo jotain, mutta ei kaikkea.
kuva 06.07.2014 12:29 Tapio Muurinen  
  Tuo harmaa raita Eit-vaunun katonrajassa oli rahvaalle merkkinä, että tervetuloa 2. luokkaan. Aivan uusissa vaunuissa 1960-luvun alussa ei ollut sitäkään, vai koskiko se vain ensimmäisiä saksalaisvaunuja? Ei jaksa muistaa, oliko keltainen raita 1.-luokan merkkinä jo tuolloin olemassa samanlaisena, mutta ohuempana ja ylempänä kuin nykyisin. Ovenpielissä oli kuitenkin numeroin luokkamerkinnät 1. ja 2. Jotain muutoksia käytännössä tapahtui joskus 60-luvun lopulla (?), kun harmaa yläraita katosi ja tulivat keltainen ja punainen (ravintola) ikkunarivin yläpuolelle ja aikaisempaa leveämpinä.
kuva 05.07.2014 12:13 Tapio Muurinen  
  Tavalliselle matkustavaiselle lie ollut pieni probleema, ellei sitten ollut periaatteellinen kysymys, ostanko 50 % kalliimman 1. lk:n lipun CEi-vaunuun, vai tavallisen 2. lk:n lipun uuteen teräsvaunuun.
kuva 05.07.2014 11:51 Tapio Muurinen  
  Tässä oli resiinankuljettajalla "S-merkki" (pakollinen pysähtyminen - aina); jaloittelua, paikkaan tutustumista, eväitten syöntiä... Reilussa kymmenessä vuodessa on pusikoituminen ollut nopeaa. Uittokourun sijainti pitää kuvitella tuohon putken vasemmalle puolelle https://vaunut.org/kuva/93660?u=3399
kuva 04.07.2014 13:15 Tapio Muurinen  
  Vanhan kestomuisti palailee pätkittäin. - Yllä kirjoitin että "en koskaan nähnyt..." Mutta onhan minulla tästä kuvakin https://vaunut.org/kuva/80788?tag0=11%7COsa%7C
kuva 02.07.2014 18:44 Tapio Muurinen  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/77810 alle on kertynyt paljon juttua näistä EK/EP-junista ja niiden vetäjistä. Karelian alkuajoilta minulla on vähemmän muistoja, mutta kyllä sekin näköjään kulki yhdellä Sr/Dv12:lla https://vaunut.org/kuva/46355?tag0=16%7CEP%7C7 Ehkä useimmiten (vai myöhemmin) se oli Dr13:n perässä.
kuva 02.07.2014 11:57 Tapio Muurinen  
  Minä en tiedä syytä, miksi käytäntö oli tuo, että suosittiin Sr12:ta. Ehkä saatiin vetäjiksi uusinta kalustoa? Ehdoton tuo käytäntö ei varmaankaan ollut. Lapponian aikataulukoeajossa keväällä 1972 oli 2xSr12. Ne olivat silti aika lujilla 6-vaunuisen tyhjän junan kanssa. - Jossain täällä on siitä Eljaksen laittama raportti. Myös Päijänteen ympäriajossa 20.4. vetäjänä oli Sr12. Tällöin testattiin lähinnä EK-vaunustoa erilaisilla radoilla. Jostain syystä Savonia pärjäsi yhdellä veturilla (Sr12) tunnetusti raskaalla radalla. Oliko sille laadittu löysempi aikataulu kuin Lapponialle, mene ja tiedä.
kuva 01.07.2014 13:27 Tapio Muurinen  
  Muistelusi pitää jokseenkin paikkansa, mutta useimmiten vetäjänä oli Lapponian alkuaikoina 2xSr12, Savoniassa Sr12, ehkä myös Kareliassa.
kuva 01.07.2014 12:54 Tapio Muurinen  
  Kiitos sinulle jälleen arkistojen penkomisesta. Loppuaikoina Voikkaalle ajettiin näköjään Bm3-moottorivaunulla. Lehtihaastattelussa 30.5.1949 Haminan asemapäällikkö Urho Talvitie mainitsi Haminan ensimmäisen "Motin" tulleen koeliikenteeseen 16.5.49 Voikkaan ja Kymintehtaan liikenteestä vapautumisen jälkeen. Tämän pariviikkoisen kokeilun jälkeen vaunu tuli jäädäkseen. Se ei kuitenkaan ollut Bm3, vaan suurempi 60-paikkainen, jolla voitiin vetää yhtä E-vaunua, Ds2 tai Ds3. Ehkä näilläkin oli ajettu Voikkaalle.
kuva 01.07.2014 12:33 Tapio Muurinen  
  Kuvassa on EP58 juuri lähdössä jatkamaan etelään. (klo 9:34, -74). Vuotta aikaisemmin lähtöaika oli klo 9 pintaan.
kuva 30.06.2014 12:58 Tapio Muurinen  
  En riittävästi huomioinut sulkeiden sisältöä Kimmon aikaisemmassa kommentissa, siitä ajatus lähti harhailemaan "outoihin" vuoroihin.
kuva 29.06.2014 13:51 Tapio Muurinen  
  Museopekka (tämä) on viime vuosina pyörähdellyt melko taajaan Kotkan vengillä. Tuli mieleen, kuinkahan usein Pekka kävi Kotkassa "oikean" liikenteen aikana? Todennäköisesti kevyissä lisätavarajunissa silloin tällöin. Miten lienee - koskaan - P/H 13 tai 14:ssä? Oikeassa reunassa Pekan takaa näkyy entinen lepohuonerakennus.
kuva 29.06.2014 13:42 Tapio Muurinen  
  Varuskunnan ruokalan jonossa usein katselin tätä T2071:tä. Tuo pitäisi saada filmille. Sitten kerran toukokuussa, kun aamut alkoivat olla vähissä ja luppoaikaakin löytyi, päätin kerran mennä valmiusasemiin radan varteen. Juna tuli tarkalleen aikataulunsa mukaan. Neljä kuvaa ehdin ottaa nopeasti filminsiirrintä peukalolla pukkien. - Lämmittäjäkin tuli välikköön katsomaan, että mitä tuo "solttu-poika" oikein tähtäilee. Viimeinen kuva menee tässä https://vaunut.org/kuva/58477?u=832&kv=1969&paik=Kouvola
kuva 29.06.2014 13:30 Tapio Muurinen  
  Jorma ja Kimmo, ei oikein avautunut tuo "peltivuoro". Tarkoitettiinko sillä tätä mustaa kalustoa?
kuva 25.06.2014 21:57 Tapio Muurinen  
  Työpaikan hyviä puolia - siteeraan jälleen erästä tuttua evp. kuljettajaa: "Tavarajunilla oli vakituisia uimapaikkoja lähes joka rataosalla. Uimassa käytiin vaikka olisi hieman jääty myöhäänkin. Aikatauluissa oli yleensä sen verran löysää että kun piti pientä kiirettä, kerkesi uida muuta liikennettä häiritsemättä. Pikajunia ei sopinut uinnin takia viivyttää. Vuohijärvellä oli 76:n ja Savonian kohtaus. Siinä on rata aivan rannassa kiinni niin kerkesi pulahtaa pikajunallakin. Matti K kertoi, että helteellä käytiin uimassa höyryveturin tenderissäkin. Sihti nostettiin täyttöaukosta pois ja sinne". Näin ainakin vielä 1970-luvulla, ehkä myöhemminkin.
kuva 25.06.2014 21:26 Tapio Muurinen  
  Oikea paikannus on jo tehty, mutta vahvistan saman paikan https://vaunut.org/kuva/30092?u=832&paik=Loue
kuva 24.06.2014 12:25 Tapio Muurinen  
  Veturimiesten katiska lienee ollut Nuottijärvessä. - Hyvä tilannekuva ja tuttu kuvauspaikka tässä voimalaitoskanavan päässä ja uittokourun suulla. 1997 kourusta oli jäljellä enää teräksinen lähtönielu. Puuosat oli hävitetty polttamalla jo vuosia aiemmin.
Kuvasarja:
Kempeleen junaonnettomuus
 
 24.06.2014 12:08 Tapio Muurinen  
  Millaisen päätöksen tutkijalautakunta antoi tästä onnettomuudesta? Miksi T-juna lähti P-junaa vastaan? - Jaa, sehän olikin jo tuossa Jorman alkutekstissä.
kuva 21.06.2014 13:10 Tapio Muurinen  
  Näitä Svs-vaunuja tehtiin jo 1950-luvulla kuutisenkymmentä kappaletta Hdk-alustoille. Niissä oli paikat kolmelle säiliölle. Ne olivat erimallisia, kuin kuvassa olevat säiliöt.
kuva 21.06.2014 13:04 Tapio Muurinen  
  On parempaa; kummastakin on kokemuksia. Kävin Saarijärvellä vaihtamassa toisen parempikulkuisen resiinan. Teltta pystyyn muistaakseni Kutemajärvellä, jossa se jäi odottelemaan paluumatkaa ja seuraavaa yöpymistä. Saarijärvellä kunnon ruokailu ravintolassa ja evästankkaus. Elämysmatkailua parhaimmillaan, mutta ei enää tällä välillä mahdollista.
kuva 15.06.2014 22:15 Tapio Muurinen  
  Heh! Maantieto hukassa - minulta, mutta ei tämän jälkeen. Ylivieskahan onkin Kokkolan pohjoispuolella. Sitten sen on täytynyt olla EP58.
kuva 14.06.2014 13:15 Tapio Muurinen  
  Ansiokasta dokumentointia jälleen, kiitos! - Kokkolan asemalta tuli mieleen eräs treffi v. 1981: Oli muutaman viikon keikka Outokummulle. Työkaverikseni oli tulossa Oulun yliopistosta eräs biologi, jota en koskaan ennen ollut tavannut. Hänen oli määrä tulla Ylivieskan suunnasta P69:llä (puolipäiviltä). Dr12-vetoinen juna tuli ja meni. Hain katseellani suunnilleen maastopukuista ja reppuselkäistä naista, mutta en sellaista löytänyt; ehkä hän ei sitten päässytkään tulemaan. Harhailuani asemalla ja odotussalissa mahdollisuudet kävivät vähiin, kunnes tuossa ulkoportaalla huomasin arkihyvään jakkupukuun pukeutuneen nuoren naisen matkalaukkuineen. Rohkaistuin kysymään, että oletko sinä "Se" ja kyytiä vailla. - Niinpä sitten ajoimme OKME:lle ilmoittautumaan ja tekemään työsopimukset, jonka jälkeen Tippa-Rellun nokka kohti Rantsilaa.
kuva 10.06.2014 14:08 Tapio Muurinen  
  Entinen Vitonen on muutettu Neloseksi. Aika monta kertaa tässäkin jäin pois joko 143:n tai 155:n (oli muitakin), ja sitten asemaravintolaan hernekeitolle tai lihapyörykät+muussilla, jos Riihimäellä ei vielä ollut nälkä. Turun suuntaan aikaa vajaa tunti odotella 102:ta tai 536:ta (Lättä). Näin 1970-luvulla, joskus tapasi saman koulun kasvatteja samoissa merkeissä.
kuva 09.06.2014 23:57 Tapio Muurinen  
  Oli pikkupoikien mieluista ajanviettoa seurata ratapihan tapahtumia - minun tapauksessani Hillon ratapihaa reunustavilla kallioilla 1950-60 -luvuilla. Veturinkuljettajan jälkeen junamiehen ammatti näytti seuraavaksi kiehtovimmalta. Välillä näkyi melkoisia "urheilusuorituksia" junamiesten nappaillessa kiinni vaunuja tai muutaman vaunun ryhmiä, joita Vv14, Vr11 tai Vv15 painoivat Poitsilan ratapihalta pienen laskumäen kautta Keskiratapihan lähtö-/lajitteluraiteille.
kuva 09.06.2014 12:52 Tapio Muurinen  
  Samaa mieltä näistä Reinon kuvista. Sopiva aikakausi, mielentila, tutut ympäristöt ja kalusto - lämmin tuulahdus käy sydänalassa, josta kiitokset!
kuva 09.06.2014 12:47 Tapio Muurinen  
  Tampereen ratapiha sähköistettiin osuuden viimeisenä siellä tehtyjen raiteistomuutosten ja perusparannusten takia. Sähköportaalit ja langat tulivat vasta syksyllä 1974. Alkuperäiseen suunnitelmaan tuli siis muutoksia, mutta kokonaisaikatauluun muutokset eivät vaikuttaneet. Sähköt kytkettiin 1975 alussa. - Kesäkuussa 1974 Tampereella näytti vielä tällaiselta https://vaunut.org/kuva/19373?kv=1974&paik=Tampere Tämäkin kuva aiheutti hämmennystä niin tarkkaavaisissa katselijoissa kuin itsessänikin.
kuva 08.06.2014 21:15 Tapio Muurinen  
  Kun katsoo Ardeltin väritystä uutena, niin ei tuosta puomista saa oikein millään melkein valkoista, vaalean harmaata, beigeä, kermaa tai mitä-niitä-olikaan. Mutta sama se sille, kun muutkin värit ovat jääneet pois.
kuva 08.06.2014 21:02 Tapio Muurinen  
  Ardelt-nosturit hankittiin lähinnä raskaisiin raivaustehtäviin. Toki paljon niitä käytettiin muissakin nostotöissä työmailla, kuten siltojen vaihdoissa. Jos rautatieonnettomuus oli sattunut jossain ja tarvittiin Ardeltit mahdollisimman nopeasti paikalle avaamaan linjaa, voitiin ne panna lämpiämään jo lähdettäessä, kun henkilökunta oli saatu paikalle.
kuva 08.06.2014 13:21 Tapio Muurinen  
  Riston takana näkyy Ardelt-nosturin harjakattoinen talli. Sen vasemmalla puolella kaarevakattoinen vaununkorjauspaja.
kuva 08.06.2014 12:57 Tapio Muurinen  
  Tässä on todennäköisesti varhainen aamuhetki, noin ennen kello 8, sillä kurssijunat saapuivat Haminaan 9 pintaan. Tämä Haminan "henkilöjuna" ajoi jonkin aamuisen tavarajunan paikalla ehkä tuolloin T2510 tai T2512. Aikaisemmin 1960-luvulla tämä otti T7505:n paikan. - Vielä kaksi vuotta tätä ihanuutta kesti, sillä tiettävästi viimeinen kurssi 144 vietiin junalla 21.3.1974, mutta palautettiin jo "Vinttikoirilla".
kuva 08.06.2014 12:35 Tapio Muurinen  
  Kyllä päivämäärä voi olla oikea, sillä tämä on kurssin 139 menojuna. Kurssi alkoi 7.4.1972.
kuva 08.06.2014 00:51 Tapio Muurinen  
  Me jotka Kouvolassa jäimme pois kyydistä, matkustimme tuossa ensimmäisessä vaunussa. Kouvolassa juna hajotettiin, ja vaunut kokelaineen koplattiin eri suuntiin matkaavien pikajunien perään.
kuva 07.06.2014 00:26 Tapio Muurinen  
  Ajettiin tuosta Pikku-Jumboillakin https://vaunut.org/kuva/11582?a=1 , vaikka kevyemmät tyypit olivat toki enemmistönä; Sk3 klassisessa kuvassa https://vaunut.org/kuva/11583?u=548&paik=Kemij%C3%A4rvi - Risukerros oli tärinän vaimentamiseksi. Sen päälle rata pölkytettiin pitkillä pölkyillä, joista muistaakseni joka viides oli erityisen pitkä, painon jakamiseksi laajalle alalle. Ennen radan rakentamista jäätä vahvistettiin lisäjäädytyksellä.
kuva 06.06.2014 23:59 Tapio Muurinen  
  2.6.1984 oli tosiaan lauantai. Se selittää tilanteen. 109:n matka päättyi Tampereelle, paitsi makuuvaunut ja Gfot jatkoivat pohjoiseen P61:n matkassa. Muina päivinä Roin vaunut tulivat jo pari tuntia aikaisemmin.
kuva 06.06.2014 23:24 Tapio Muurinen  
  Paikan mukaisesti: Illinois Steel Co.
kuva 06.06.2014 00:36 Tapio Muurinen  
  Veikkaan, toinen makuuvaunu autoineen Rovaniemelle, toinen Joensuuhun. Näin oli vielä v.1987, tosin silloin tämä juna kulki numerolla 101, ja Kuopion kautta.
kuva 01.06.2014 00:44 Tapio Muurinen  
  Tämä saapui Ouluun klo 20:16. Toiseen suuntaan Oulu ohitettiin aamulla 4:n jälkeen, TK 1051. Rovaniemelle se saapui klo 6:55 (v.1987 aikataulun mukaan).
Kuvasarja:
北京站 - Beijing Zahn
 
 01.06.2014 00:25 Tapio Muurinen  
  On kyllä hyvä kuvasarja, josta voi kiinalaista elämää ja mentaliteettia reilut 20 vuotta sitten. Sen jälkeen muutos on ollutkin rajua. Kävin neljän työkaverin porukassa Pekingissä ja ympäristössä ihmettelemässä nykymeininkiä keväällä 2009. Kari, et kai junalla kuitenkaan matkustanut Aasian läpi, kuten emme mekään. Vuosi sitten jäätyäni eläkkeelle, olin jo varannut junamatkan Mongolian kautta Pekingiin, mutta sattuneesta syystä jouduin sen peruuttamaan. Monethan sen reissun vuosittain tekevät.
kuva 31.05.2014 20:23 Tapio Muurinen  
  Mietiskelin tovin tuota Jimin kommenttia, mutta sehän löytyy tuolta Lehtosen nupin reittikilvestä.
kuva 31.05.2014 20:06 Tapio Muurinen  
  Välillä vetäjänä oli Dv12-pari https://vaunut.org/kuva/41530 En tiedä, oliko kierrossa jotain säännöllisyyttä, sillä havainnot olivat satunnaisia eri aikoina. Tuossa linkkikuvan Larin ensimmäisessä kommentissa ja haulla "5014" löytyy lisää aiheeseen liittyvää kuvitusta.
kuva 31.05.2014 19:39 Tapio Muurinen  
  Tuomolle tarkkaavaisuudesta pisteet! Tohtisinko laittaa kuvausvuodeksi 1991, koska veturi näyttää noin uutukaiselta. Olin 1990-luvulla kesäisin maastotöissä alueella. Tämä tuli sivutuotteena.
kuva 30.05.2014 23:06 Tapio Muurinen  
  Näin Kouvolan Ardeltin (nro 15) 1960-luvulla Haminassa kolmisen kertaa. Ensimmäinen kerta oli 1963, kun se kävi nostelemassa raide-elementit vaunuista Poitsilan ratapihan syrjään. Muistaakseni se kävi nostamassa ne myös Keskiratapihan laajennukseen. Toki pienempikin nosturi olisi siihen työhön riittänyt. Viimeisin työhavainto oli 1966, ms "Särkän" nosto Pasilan Ardeltin (16) kanssa ensin Osa-vaunusta matalalle siirtoalustalle matalan sillan takia, ja sitten takaisin Osa:n kyytiin. Nosturit olivat silloin puhtaita. Värifilmille en tuolloin vielä kuvannut, mutta sanoisin punaisen olleen lähellä vasemman nosturin melko puhdasta etuosaa, ehkä hieman helakampi - tulee mieleen Vr12 uutena. Puomi oli maalattu "melkein" valkoiseksi, sävytettynä kermaan/beigeen - näköhavainnot ovat subjektiivisia.

Kuvassa https://vaunut.org/kuva/56671?tag0=18%7CTnk-Rto%7C nosturi on vasta saapuneena Poitsilan ratapihalla tavarajunan keulassa. BG oikealla on ensimmäinen vaunu. Kiipeilin tuon puomin päällä tavoittelemassa Huttusen kylän pojilta karannutta variksen poikasta. Ei antanut kiinni, mutta kuvata sai metrin päästä.
kuva 29.05.2014 12:52 Tapio Muurinen  
  Kuvassa näkyy hyvin vastapainojen sijainti. Vastapainovaunusta painot siirrettiin nosturin "niskaan", jonka jälkeen vaunu kytkettiin tavallisesti irti. Minulle jäi sellainen käsitys, että nosturissa olisi ollut öljypolttoinen pystyhöyrykone. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/92878?a=1 näkyy hiiliä tenderissä. Vai oliko mahdollista polttaa molempia? Koskaan en nähnyt hiiliä kuljetettavan erikseen mukana. Vai oliko sisällä erillinen hiiliboksi? Hankalaa tuonne on hiiliä lisätäkään (ämpärillä?). Vettä kuitenkin tarvittiin kuutiokaupalla. Erillisen lämmittäjän nosturi joka tapauksessa tarvitsi huolehtimaan höyrykoneesta. Siirtokuljetuksen ajaksi piippu laskettiin alas ja katto umpeen.
kuva 29.05.2014 01:16 Tapio Muurinen  
  Samaa mieltä ääniefekteistä. Ei mitenkään sävähdyttävää, pikemminkin sellaista vaimeaa tuhnutusta, ronksutusta ja liikkuvien osien kolinaa. Liikkeet olivat hyvin verkkaisia hitaista välityksistä johtuen. Tuo koukku pylpyröineen painoi 1,5 t.
kuva 29.05.2014 01:10 Tapio Muurinen  
  Samanlainen Yankee-sylinteri tuotiin Karlstadista Haminaan 8.1.1965 ruotsalaisella Etelä-Amerikan linjan ms.Vingarenilla. Sylinterin halkaisija oli 6,0 m ja paino kuljetusalustoineen 138 t. Sen sanottiin olleen silloisen maailman suurin kuivaus- ja kiillotussylinteri, mutta ennätyksen on tehty rikottaviksi. Sylinterin lopullinen sijoitus oli Inkeroisissa Tampellan uusi kartonkikone. Alukseen oli asennettu vahva erikoisnosturi, joka pystyi siirtämään sylinterin samaiseen Ose-vaunuun 199540. Seuraavana päivänä kuljetus Inkeroisiin jatkui "kävelyvauhtia" 5 km/t, sillä vaunu ei saanut yhtään heilahtaa sivusuunnassa.

Jotain Ardelteista on myös kaikuharausalus "Särkän" siirrosta 17.7.1966 https://vaunut.org/sarja/2852 Lisää löytyy Resiinasta 1/2012.
kuva 27.05.2014 13:42 Tapio Muurinen  
  Kaksi noita nosturia oli. Ne tulivat Ardelt-Kruppilta v.1954. Keskeiset sijoituspaikat 1960-luvulla olivat Kouvola (Tnk-Rto 15) ja Pasila (Tnk-Rto 16). Nostureiden mukana kulki "tiivinä" pakettina lisäpainovaunu, 15:n mukana BH 060127 ja puomi-/suojavaunu BOk 070552. Kaikki oli maalattu "nosturinpunaiseksi".

Eräiden yksityiskohtien mukaan (syväkuormausalustan sivu) vaunu on Ose 199540. Lähes samanlaisia olivat Osb:t 199530 ja 199531. Näiden nimellinen kantavuus oli 120 t, mutta pienet ylitykset olivat tavallisia. Osf 199550 oli erilainen, mm. korkeat laidat.
kuva 26.05.2014 23:36 Tapio Muurinen  
  Vaunun tämänpuoleisessa käyttöpäässä näkyy iso lättänä hydrauliikkaöljysäiliö, tilavuudeltaan jotain 100-150 l. Siinä on myös käsipumppu. Jäi epäselväksi tuon pumpun käyttötarkoitus, vaikka kaikki paikat muuten tutkittiin ja kokeiltiin. Oliko se lisäapu, jos paineakuista loppuu puhti, niin jotain toimintoja voi kuitenkin käyttää.
kuva 26.05.2014 23:00 Tapio Muurinen  
  Nämä vekkiluukulliset olivat Saksassa valmistettuja: nrot 104101-104125 (25 kpl). Suorakylkiset olivat kotimaisia alkaen nrosta 104001, joka ehti liikenteeseen ensimmäisenä. Molempia alkoi valmistua kevättalvella 1964. Olen itsekin ollut välillä näiden kanssa sekaisin, lisäksi historiikissa VR 1962-1987 on väärä tieto, mutta näin sen pitäisi olla https://vaunut.org/kuva/58972?tag0=11%7CKa%7C
<<   >>