Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.07.2006 00:03 Tapio Muurinen  
  "Tietoähteeseen" viitaten Dr16:t tulevat noin vuodenvaihteessa. Haapamäkeläiset ovat kiinnostuneet 2038:sta. 2039:n kohtaloa en tiedä.
kuva 28.07.2006 23:55 Tapio Muurinen  
  Muistilokeroista penkoen: Odoteltiin talven tuloa ja kovia pakkasia, että raskaille autonostureille voitiin rakentaa tie paikalle.
kuva 28.07.2006 23:49 Tapio Muurinen  
  Juu, tässä kuusi ensimmäistä Kemijärveltä.
kuva 23.07.2006 17:50 Tapio Muurinen  
  Edellisiin kommentteihin voisi lisätä, että 1960-luku oli hyvää nousukautta myös rautateiden kannalta. Vaikka rahoja ei riittänytkään joka paikkaan, niin paljon kuitenkin tapahtui, esim. suuret oikoratatyömaat olivat työn alla yhtä aikaa. Lisäksi oli lukuisa määrä jo aikaisemmin aloitettuja ratahankkeita. Uusia teollisuusratoja rakennettiin esim. Luikonlahden-Sysmäjärven ja Luikonlahden-Juankosken radat. Puhuttiin vähän väliä Kaakkois-Suomen oikoradan rakentamisesta Helsingistä Kotkan kautta Luumäelle (HELI) ja Espoo-Lohja-Salo (ELSA) tuli loppujaksolla kuvioihin. Myös Lahti-Heinola-Mikkeli vilahteli otsikoissa. Lisäksi olivat 60-luvulla pääratojen peruskorjaukset ja uudet kalustohankinnat, sillä höyrykauden päättyminen oli jo näköpiirissä. Sähköistämiseenkin luotiin jo suunnitelmia. Eli kyllä rautateihin satsattiin ja niistä puhuttiin. Miksi Jämsänkosken-Jyväskylän välin valmistuminen kesti 15 vuotta, niin paitsi, että oli erittäin vaikeat maasto-olosuhteet, niin tietenkin varojen jakaminen.
kuva 23.07.2006 10:56 Tapio Muurinen  
  1960-luvun alussa maassamme elettiin rautatiemyönteistä aikaa. 14.1.1961 hyväksyttiin laki kolmen uuden rautatien rakentamiseksi: (1.) Parikkala-Onkamo, (2.) Tampere-Parkano-Seinäjoki ja (3) Jämsänkoski-Jyväskylä. Työt aloitettiin 1962 (1. ja 2.) ja 1963 (3.). Eli kartassa ne näkyvät vasta suunnitelmina. Valmistelevia töitä varmaankin oli jo tehty.
kuva 22.07.2006 20:54 Tapio Muurinen  
  Jukalle voi todeta, että kyllä (kun muistellaan näitä aikoja, eli nuoruusvuosia, vuonna 2030)
kuva 22.07.2006 20:30 Tapio Muurinen  
  Joukolla on mielenkiintoinen toive, ja mikäpä ettei. Tämä kuvassakin näkyvä liikemerkki taisi tulla käyttöön 1961, ja silloin Huruja oli vasta noin puolet liikenteessä. Alkupäähän se vanha siipipyörä maalattiin, mutta 1961 ne muutetiin. Onkohan meillä kenelläkään niistä omia kuvia? Eräissä julkaisuissa sellaisia Huru-kuvia kylläkin voi nähdä.
kuva 22.07.2006 10:22 Tapio Muurinen  
  Seisake oli heti sillan jälkeen vasemmalla. Lisäinfoa esim. täältä https://vaunut.org/kuvasivu/24915
kuva 22.07.2006 10:08 Tapio Muurinen  
  Noina vuosina tallennetuista havainnoista löytyi vielä oikeat päivämäärätkin. - Ja seuraavana päivänä kouluun.
kuva 21.07.2006 23:05 Tapio Muurinen  
  Paikallisen "tietotoimiston" mukaan tänne tulee viisi Pielstick´:iä
kuva 21.07.2006 22:59 Tapio Muurinen  
  Kuljettajan jakauksesta päätellen, näyttää tutulta :)
kuva 21.07.2006 22:15 Tapio Muurinen  
  Mukavaa, että tämäkin, UNESCO:n maailmanperintöluettelon neljäs kohde Suomessa, on päässyt listoille rullavaunuratoineen. Käymättömille voin lämpimästi suositella.
kuva 16.07.2006 16:28 Tapio Muurinen  
  Älä välitä, Markku. En minäkään osaa (tosin joskus vahingossa on onnistunut)
kuva 16.07.2006 16:18 Tapio Muurinen  
  Thanks!
kuva 16.07.2006 16:16 Tapio Muurinen  
  Nom käväisee joskus maisemissa. Kemijärveltä junan tuonut veturi jää asemarakennuksen eteen huilailemaan. Lähtee ehkä aamulla uudelle Kjä-keikalle. Luotettavaa havaintoa ei ole.
kuva 16.07.2006 12:02 Tapio Muurinen  
  Kuvien järjestys meni vähän sekaisin, kun tämä kuva halusi jäädä välistä pois (oma vikani, anteeksi).
kuva 13.07.2006 23:15 Tapio Muurinen  
  Niin, niin, radalla kulkemisen kyllä ymmärtää, mutta ovatko ne lankkukäytävätkin kulkukiellossa, vai onko niitä enää olemassakaan? 1970-luvulla tuli käveltyä, juostua ja pyöräiltyä tuostakin Aurajoen yli satoja kertoja.
kuva 13.07.2006 14:35 Tapio Muurinen  
  Voi, kuinka tyypillinen ajankuva 1980-luvulta. Porkkana kiitää syksyisessä maisemassa. Kaikaenlaista rakennusprojektia on meneillään. Tunneleita ja siltoja rakennetaan, ratoja parannetaan, opastimia on ruksattu, kohta kaikki muuttuu. Porkkanoitakaan ei pian enää ole.
kuva 13.07.2006 14:26 Tapio Muurinen  
  Mikalle pitää olla vähän kade, on niin hieno porkkanakuva. Jk. Tukiko sieltä Haukivuoresta mitään julkaistavaa?
kuva 13.07.2006 14:01 Tapio Muurinen  
  Hämärämiesten hommia :), mutta laadukasta työtä!
kuva 13.07.2006 10:39 Tapio Muurinen  
  Itsekin olen vähän ihtetellyt jälkeenpäin tuota vasemmalla näkyvää vaunuroikkaa ja lastia. Näyttäisi jotenkin Hk- tai Hdk-vaunuilta ilman sivupylvitä, mutta alusta on vähän epämääräinen.
kuva 13.07.2006 10:16 Tapio Muurinen  
  Jukan kanssa olen jyrkästi samaa mieltä. Oikealle haarautuu raide asevarikolle, veturi on menossa Haapajärven suuntaan.
kuva 12.07.2006 10:55 Tapio Muurinen  
  Tämä oli vielä sitä aikaa, kun laskumäkiautomatiikka oli kaukana edessä päin. Ruuvikytkimet ja ilmaletkut löysättiin etukäteen kuten nykyisinkin. Puukangilla väännettiin lenkki irti (yksi kanki näkyy mäen harjalla). Sitten jarrukengällä vauhtia vähemmäksi, tai junamies hyppäsi vipu- tai ruuvijarrulle. Pitemmät roikat, tai vaunuja, joita ei saanut heittää, saatettiin. Näin pääpiirteissään. Ratapihan uudistamisen jälkeen, joka oli joskus 1980-luvulla (?), mäki muuttui paljon, mutta uskoisin sen sijaitsevan kutakuinkin samalla paikalla (siinä viljavaraston lähettyvillä).
kuva 12.07.2006 10:39 Tapio Muurinen  
  Samaa nimitystä käytetään Kotkan ja Haminan suunnallakin. Ei nimi "miestä" pahenna :-). Mistä sitten alunperin lieneekään, ehkä kompressorin moottorista?
kuva 11.07.2006 23:01 Tapio Muurinen  
  Pituus, ja tilavuuskin vaihtelee, riippuen mille nesteelle ne on tarkoitettu. Tilavuus on n.140-160 kuutiota. Nämä vaunut ovat puskimineen joko 18,7 m tai 21,1 m.
kuva 11.07.2006 14:39 Tapio Muurinen  
  Minustakaan tuo etupään merkki Huru-13:ssa ei ollut kovin yleinen. Alkupään sarjaan sitä joihinkin uutena asennettiin. Pikaisesti vanhoja kuvia selailemalla se löytyy omissa kokoelmissa ainakin numeroissa 2306, 2307 ja tässä. - Kuvaaja oli tuolloin teini-ikäinen harrastelija-noviisi. Muistaakseni kuvasin tämän Keskitallin ikkunasta, joka oli avoinna.
kuva 11.07.2006 13:02 Tapio Muurinen  
  "Viirukukko" oli yleisesti käytetty. Tuo edellinen oli lähinnä oma väännös.
kuva 11.07.2006 12:59 Tapio Muurinen  
  Kuva ja teksti muutettu.
kuva 11.07.2006 12:26 Tapio Muurinen  
  Kone oli näköjään hitaampi kuin minä. Katsotaan miten vaihto onnistuu.
kuva 10.07.2006 22:10 Tapio Muurinen  
  Tämä rata valmistui 1899 ja kiskopaino oli 22 kg/m. Tämä pätkä saattaa olla alkuperäistä kiskoa. On kuitenkin ollut liikennemerkkipylväänä, koska on maalattu.
kuva 10.07.2006 15:42 Tapio Muurinen  
  Sama paikka kuvattuna Haminan suuntaan https://vaunut.org/kuvasivu/17744
kuva 10.07.2006 15:23 Tapio Muurinen  
  Hyviä suorituksia molemmat, lippistä nostan.
kuva 10.07.2006 10:52 Tapio Muurinen  
  Tämäkin kuva https://vaunut.org/kuvasivu/21294 on joen itäpuolelta. Kuvattu vasemmalta rannalta hieman ylempää.
kuva 10.07.2006 02:07 Tapio Muurinen  
  Metsäkylän oikaisut, yhteensä noin 2 km, olivat vanhan, yksityiskaudelta peräisin olevan radan viimeiset kunnostukset. Metsäkylässä oli ainoat sepelöidyt pätkät Inkeroisten ja Haminan välillä.
kuva 10.07.2006 01:59 Tapio Muurinen  
  Sillan tukipenkereitä ja siltaa tehtiin verkkaisesti työllisyystöinä neljän vuoden ajan. Silta valmistui liikennöitävään kuntoon elokuussa 1962. Ensimmäisenä sillan ylitti Riston (1062) työntämä sepelijuna, jossa oli yli 30 vaunua.
kuva 10.07.2006 01:40 Tapio Muurinen  
  Entinen henkilökunnan asuintalo? On varmaankin jo kauan ollut yksityisomistuksessa ehkä jonkinlaisena kesäasuntona. Paikka on rauhallinen, sillä rata sijaitsi syrjässä kylätaajamasta maastollisista syistä johtuen. Hyvä, että rakennus on säilynyt.
kuva 10.07.2006 01:32 Tapio Muurinen  
  Liikkalan asemarakennus oli piirustuksiltaan samanlainen kuin Metsäkylän asema. Väriltään se oli keltainen. Muistan sen junan ikkunasta. Yhtään valokuvaa minulla ei siitä ole. 1960-luvulla Liikkala oli ainoastaan seisake. Raiteita oli ainakin kaksi, mahdollisesti kolmas oli pätkä. Rakennus purettiin ja hirret vietiin muualle pian henkilöliikenteen lopettamisen jälkeen 1968. Aikoinaan Liikkalassakin oli henkilökuntaa ja junasuorituksia tehtiin. Kerran kovana pakkastalvena Haminan miehistö oli hakemassa vaunuja Liikkalasta. Erään vaunun pyörät eivät meinanneet millään lähteä pyörimään. Usean yrityksen jälkeen se kuitenkin suostui lähtemään kiltisti muiden mukaan.
kuva 10.07.2006 01:04 Tapio Muurinen  
  Kuvassa tosiaan näyttää siltä, kuin pyörän kehä olisi urautunut. Sellainen pyörä vie vaunua jääräpäisesti minne haluaa, eikä sinne minne pitäisi. Se voi olla vaarallinen vaihteissa. Onnettomuuksiakin on tapahtunut.
kuva 09.07.2006 23:30 Tapio Muurinen  
  Näistä - ennen vaununtarkastajan tehtäviin kuului mittailla lovien pituuksia ja asettaa vaunulle nopeusrajoituksia tarvittaessa. Kehä näyttää olevan kulunut muutenkin aika syvälle, joten vaunun kulku ei ole enää vakaa.
kuva 09.07.2006 23:06 Tapio Muurinen  
  En ole käynyt paikalla radan purkamisen jälkeen, mutta kuvasta voisi päätellä, että penkkaa on poistettu tai ainakin alennettu. Sijaitsihan rata tässä kohdassa viljelysten keskellä.
kuva 09.07.2006 19:41 Tapio Muurinen  
  Kukahan näistä joutuu Kotkaan ja Haminaan vuoden vaihteessa, vai joutuneeko kukaan? Erään tiedon mukaan näitä menisi sinne peräti 7 kappaletta.
kuva 09.07.2006 19:26 Tapio Muurinen  
  Näinhän nämä jutut tahtovat rönsyillä. Muistaakseni ei muita kuin H668/669, joka ajettiin Lättähatulla, sekä H63/64, joka Deeverivetoisena ajoi välin paikallis- eli tavallisena henkilöjunana.
kuva 09.07.2006 15:11 Tapio Muurinen  
  Joskus "hyvään aikaan" metsoja ym. on tullut veturin tuulilasistakin sisään. Kerran 1980-luvulla kuljettaja oli vähällä saada riekkopaistin Lättähatulla Kemijärven radalla. Riekko jäi alle, jarrutus, ja peruutus yliajopaikalle, mutta hän ei viitsinyt lähteä juoksemaan loukkaantuneen linnun perään, vaan totesi, että "kyllä lintupaisti yleensä otataan"
kuva 09.07.2006 12:02 Tapio Muurinen  
  Kuva on otettu Palotornin vuorelta. Kutakuinkin samanlainen maisema avautuu tänäkin päivänä. Etualalla ratapihan suuntaisena on rahtitavaratoimisto varastoineen. Sen takana muistaakseni Hankkijan-talo. Taustalla näyttäisi menevän höyrylaiva lastaamaan puutavaraa Keisarinsatamasta. Ratapiha on nykyisin kovin hiljainen, koska liikenne kulkee pääasiassa Mussalon ja Hietasen satamien kautta.
kuva 08.07.2006 22:59 Tapio Muurinen  
  Vaikka pitkä putki muuttaakin jännästi maisemaa, niin lähtö Sallasta on todellakin kovaa nousua. Mikäli tulkitsen kuvaa oikein, niin veturin takana on kaarre ja rata jatkuu tien suuntaisena Sallan asemalle, ja jyrkkyyttä riittää koko ajan. Taustalla kohoaa Matovaara.
kuva 08.07.2006 22:52 Tapio Muurinen  
  Vuonna 2000 vesitornissa asui eräs mies valtavan bernhardilaiskoiransa kanssa (saattaa asua vieläkin). Hän oli ostanut tornin 10 mk:lla ja rakentanut tornin alakertaan itselleen ja koiralleen kodin.
kuva 08.07.2006 22:20 Tapio Muurinen  
  Vasemmalla alkaa vanha Tuokosuon S-mutka, jossa kaarresäteet olivat vain 300 m. Rata muutti suuntaansa kaksi kertaa 90 astetta. Lisäksi välillä oli 22 promillen kaltevuus (kuvan suuntaan laskua). Takaisin päin ajettaessa se rajoitti Riston junapainon vain 670 tonniin.
kuva 08.07.2006 22:12 Tapio Muurinen  
  Inkeroisista n. 5 km oli Toukosuon seisake, eli näillä main. Tästä itään alkoivat yksityiskaudelta peräisin olevat jyrkät kaarteet ja kaltevuudet, jotka oikaistiin vasta 1950-luvulla.
kuva 08.07.2006 21:59 Tapio Muurinen  
  Rakennus on Mänttärinmäellä. Se on todennäköisesti Haminan radan yksityiskaudelta. Tyyli muistuttaa Liikkalan ja Metsäkylän asemarakennuksia. Ehkä ratavartijan asunto.
kuva 08.07.2006 21:52 Tapio Muurinen  
  Höyryhevot ja dieselit ovat muuttuneet ravihevosiksi.
kuva 08.07.2006 21:49 Tapio Muurinen  
  Tämä silta on Inkeroisista päin ennen Vt15:n ylittänyttä, nyt jo purettua siltaa. Silta ei varmaankaan ole alkuperäinen (Haminan radan yksityiskaudelta), vaan on rakennettu todennäköisesti joskus 1950-luvulla radan kunnostuksen aikana raskaan liikenteen takia. - kortto = piru