Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.05.2006 23:19 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan oikein. Tuli yllätten ohjelmanmuutos - äidin hautajaiset edellisenä päivänä. Olin siinä kalliolla Pohjois-Potsilsassa l. ns. Salmenkylän nousussa. Tulomakkanne kuvasin Salmenkylän sillan alla. | ||||
|
28.05.2006 23:13 | Tapio Muurinen | ||
| Saama paikka talvella tulovaihteelta https://vaunut.org/kuvasivu/22498 | ||||
|
|
28.05.2006 23:07 | Tapio Muurinen | ||
| Eli kävitte jossain Keskiratapihan alkupäässä pisimmillään? Tässä Poitsilan pihalla oli vielä tunti aikaisemmin pari roikkaa, toinen suurimmaksi osaksi Summaan menevää kuusipaperipuuta. Tällä välillä ratapiha oli lakaistu tyhjäksi. Eivät roikat yleensä kauaa tässä jouda seisomaan. Ennen tämän museojunan saapumista lähti Sr1 3035:n vetämä tyhjä pönttöjuna, jossa oli 61 vaunua. Tuli ehkä jossain vastaan. Tai saattoi ehtiä jo Kouvolaankin. | ||||
|
28.05.2006 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Kovin on tutun näköistä. Tuon vaihdekopin vierestä meni ennen vanha tiepohja, jota usein koulumatkoilla käytin. Silloin raiteisto oli erilainen. Ratapiha muutettiin sähköityksen yhteydessä. Ennen vetoraide oli aina tuo vasemmanpuoleinen. Nyt käytetään näitä oikeanpuoleisia. Usein juuri tätä. | ||||
|
25.05.2006 09:32 | Tapio Muurinen | ||
| Edellisen kuvan, jossa Sr2-pari on sillalla (T 2547), otin joen vasemmalla- l. länsirannalla näkyvältä kalliolipalta myöhään illalla, kuten kuvastakin näkyy. Kuva jäi vähän alivalottuneeksi. | ||||
|
25.05.2006 09:24 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen tuo Jounin kommentti. Kylmän sodan aikana, kun NL ja USA mahtailivat ydiasevarustelulla, oli NL:lla koko ajan liikkeellä ydinaseilla varustettu juna/junia, joiden kulloinenkin sijainti oli luonnollisesti salainen. Samaan aikaan sukkuloi USA:n tai liittolisten ilmatilassa B52-pommikone, jossa oli samanlainen asevarustus. Näin kerrottiin. | ||||
|
24.05.2006 21:50 | Tapio Muurinen | ||
| Täsmälleen näin. Toivon retkelle hyvää hyvää säätä ja hyviä kuvakulmia. Varmaan tälläkin foorumilla näemme retkestä hienoja kuvia. | ||||
|
22.05.2006 11:20 | Tapio Muurinen | ||
| Hillonlahden pohjois/koillispäästä, sahalaitoksen edestä. Taustalla vasemmalla näkyy jo Palokankaan varastoja, oikealla öljysataman säiliöitä ja Teboilin torni. Kuva on jatkumoa edellisiin kuviin. | ||||
|
22.05.2006 10:16 | Tapio Muurinen | ||
| Vähän laajempi perspektiivi samasta paikasta https://vaunut.org/kuvasivu/13821 | ||||
|
16.05.2006 15:52 | Tapio Muurinen | ||
| Sieppijärvi oli vielä pari vuotta sitten huomattava puunlastauspaikka. Lastaus tapahtui pääasiassa tällä vasemmalla puolella. Virallisesti lastaus loppui ja entiset kevyet K30-lastausraiteetkin purettiin (vaihteet poistettiin). Asemalle jäi yksi pitkä sivuraide, joka on K54-kiskoa. Pikajunakuvassa se näytti olevan vielä hankien peitossa. Puuta on kuitenkin ajettu molemmin puolin rataa, joten satunnaisesti puuta vielä lähetetään. Kolarista ajaa junamies autolla laittamaan junan lähtökuntoon. | ||||
|
16.05.2006 15:40 | Tapio Muurinen | ||
| Ja tällainen kuva tuli hetkeä aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu/25013 Junalla on takanaan imevä nousu. Vauhti laskee melkoisesti, jos on kolmekymmentä vaunullista puuta perässä; ja Deeverit puhaltavat täysillä. | ||||
|
16.05.2006 13:46 | Tapio Muurinen | ||
| Välillä sattuu tällaisia "hyvän päivän osumia". Työnantajalla oli tässä lähettyvillä tukikohta, jossa muutaman kerran tuli käytyä. Tästä kulmasta en koskaan maisemaa katsellut. Täysin varma en asiasta ollut, joten vähän oli arvausta mukana. Anteeksi, jos pilasin hyvän kilpailun järjestäjältä ja muilta :-) | ||||
|
|
16.05.2006 11:52 | Tapio Muurinen | ||
| Ylivieska ja valtion viljavarasto. | ||||
|
16.05.2006 10:07 | Tapio Muurinen | ||
| Dv on tässä komeassa maisemassa. Taustasta ja esiopastimesta päätellen veturi on ylittänyt Kemijoen sillan ja on todennäköisesti matkalla sellutehtaalle hakemaan sieltä vaunuja illan paluujunaan. Toinen Dv on jäänyt asemalle järjestelemään tyhjiä ja täysiä vaunuja. Kemijärvi on voimakkaasti säännöstelty järvi, jonka vaihteluraja on yli useita metrejä. Nyt järvi on laajimmillaan. Vanha Kemijoen uoma on laajan järven vesimassojen peitossa. Siltojen kohdalla vettä on yli 10 m, mutta muualla reunoilla on paikoitellen hyvinkin matalaa. | ||||
|
14.05.2006 23:29 | Tapio Muurinen | ||
| Karkeasti laskeskelin millainen junaliikenne kaivokselta murkaamolle on, jos kaivoksen louhinta on 25 milj.t vuodessa. Oletuksena, että yhdessä junassa kulkee 1000 t malmikiveä ja muutaman viikon huoltoseisokki, niin tekee 3 - 4 junaa tunnissa. | ||||
|
|
14.05.2006 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, harvinaisen selvä :-) | ||||
|
|
14.05.2006 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo olikin parempi kuin hyvä kommentti. Omassa, kaukaa otetussa kuvassa on vaikea erottaa yksityiskohtia. | ||||
|
14.05.2006 22:51 | Tapio Muurinen | ||
| Timo, älä suotta tämän takia käy:) Laskee selvästi Hautaperän tekoallasta kohti, jonka pää näkyy kuvassakin. | ||||
|
|
14.05.2006 22:42 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan sama veturi? https://vaunut.org/kuvasivu/24231 Numero on sama, maalausta vähän muutettu. Tässä näkyy paremmin oikeat muttasuhteet. Ja aivan normaali virroitinhan tuo on, eikä mitä yritin "valehdella". Silloin sitä ei tullut tarkemmin katsottua, ja kuvasta ei oikein saanut selvää. | ||||
|
14.05.2006 18:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kohta on kaikki uudet radat ja oikaisut mainittu. Vielä sopii Helsinki - Turku. Tarkemmin en osaa määritellä sijaintia. | ||||
|
14.05.2006 18:46 | Tapio Muurinen | ||
| Niin tosiaankin. Makuuvaunujen veto loppuu syksyllä ja liityntäliikenne sai jatkoaikaa vuoden loppuun. Edelleenkin puhutaan ja elätellään toiveita radan sähköistämisestä EU-rahoituksen tuella, joka voisi olla n.1/3-osa kustannuksista. Tuo jatkoaika on tyypillistä viivytystaktiikkaa, jonka lopputulos voi olla kumpi tahansa. Voisi luulla, että Kemijärven päässä tarvitaan päivittäin veturia järjestelytehtäviin, ettei sen tarvitse seisoa koko päivää toimettomana. No, nämähän eivät ole meidän asioita miettiä. Liikenneministeri Huovinen oli kutsuttu kesäkuussa käymään Kemijärvellä kylässä kuulemassa paikallisten päättäjien ja yrittäjien tulevaisuudensuunnitelmista ja toiveista, mutta kuulemma ministerin aikataulu ei sitä salli. | ||||
|
|
14.05.2006 18:25 | Tapio Muurinen | ||
| Vedän heti pois Kerava-Lahden. Sehän on kaksiraiteinen. | ||||
|
|
14.05.2006 18:22 | Tapio Muurinen | ||
| Kerava-Lahti oikoradalta? Tosin en näe uutuuttaan kiiltävää kuparista ajojohdinta. Haminan radalla ei ole näin isoja leikkauksia. Lisäksi siellä on punertava rapakivikallio. | ||||
|
|
14.05.2006 18:14 | Tapio Muurinen | ||
| Kumisevan eteläpuolelta, kuvaussuunta pohjoiseen, lähellä Hinkuaa (oletan)? | ||||
|
14.05.2006 10:36 | Tapio Muurinen | ||
| Palaan vielä aikataulun historiaan. Rovajärven harjoitusalue oli perustettu vasta edellisenä vuonna, 1949. Eli tässä ollaan ensimmäisiä kertoja asialla. Rovaniemelle saakka on voinut olla tämän tyyppinen veturi https://vaunut.org/kuvasivu/23394 tai ehkä Tk3. | ||||
|
|
13.05.2006 21:14 | Tapio Muurinen | ||
| Duoda, duoda, jos liikenneministeri Huovisen esikunta ei anna rahaa Oy Vr:lle, ja molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kannssaan, niin Kemijärven henkilöliikenne loppuu kokonaan syksyllä. | ||||
|
13.05.2006 21:08 | Tapio Muurinen | ||
| Eikös se aggregaatti ollut aina mukana, kun hiihtoturistisesongin aikana oli Gfot perässä. Vekslatessaan pitkien runkojen kanssa sähköveturit käyvät tuossa Deeverin paikkeilla. | ||||
|
13.05.2006 20:43 | Tapio Muurinen | ||
| On niitä pidetty jonkinmoisessa kunnossa. Alunperin rikastamo oli rautamalmille, ja sitähä alueella olisi edelleenkin, mutta kuten tunnettua, Suomessa ei oman raudan tuotanto ole kannattavaa. Oliko se Saattoporan(?) vai Pahtavaaran(?) kultamalmi, joka täällä rikastettiin. Toimintaa oli raudan jälkeen vielä vuosia, mutta tuote lähti sulattoon "pakettiautolla". Suuria massakuljetuksia ei ole odotettavissa. Aivan totta, että edullisesti pääsisi tuotannon alkuun, koska perusinvestoinnit on jo tehty. Pitäisi löytää vai riittävän kannattava tuote. | ||||
|
|
13.05.2006 20:21 | Tapio Muurinen | ||
| Niin näillä näkymillä on, valitettavsti. | ||||
|
13.05.2006 20:14 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos palautteesta, Juhana! Ainakaan minä en pysty vastaamaan, kun en tunne asiaa. Hämyinen muisto on itsellänikin, vai liekö legendaa, että joku noista olisi saanut olla paikoillaan. Antaisiko Lari N:n linkittämä kuva mitään tietoa . | ||||
|
|
13.05.2006 19:59 | Tapio Muurinen | ||
| Pohjoisin on toistaiseksi, mutta siirtynee piakkoin Kolarin asemalle, kun täältä viedään kiskot pois. Tällaiset suunnitelmat ovat RHK:lla. Toisaalta esim. matkailu elättelee toiveita, että rataa jatkettaisiin 15 km, niin oltaisiin Ylläksellä. Liikennettä ei ole ollut yli 10 vuoteen kaivoksen lopetettua, mitä nyt joku "museolättä" käy silloin tällöin. | ||||
|
13.05.2006 19:30 | Tapio Muurinen | ||
| Muistelin sitä Truman kuvaa (VR Foto), jossa 1318 tulee komeasti. Heti perässä on "vain" yksi Vokk, sitten nähtävästi Gb:tä, lopun junan peittyessä savuverhoon. Oikealla on Arolammen seisakekyltti. - Niin tosiaan, käytettiinhän savea muuallakin kuin tiilien tekoon. Kaivetulta kuopalta tuo näyttää. Osmankäämitkin tyypillisesti vesirajassa. | ||||
|
12.05.2006 16:59 | Tapio Muurinen | ||
| Myönnän, oli tuttu paikka kesäkelillä. Muutaman kerran on tullut tähtäiltyä tuonne Pohjasenvaaran mutkaan, josta junan valot ensimmäisen kerran alkavat loistaa, matkaa on 9 km. Välillä lähes koko juna katoaa näkyvistä noustakseen uudelleen tuossa parin kilometrin päässä. Ensimmäisestä valohavainnosta tähän paikkaan menee tavarajunalla n. 7 minuuttia, jolloin voi rauhassa alkaa viritellä kuvauskalustoa. | ||||
|
|
12.05.2006 16:14 | Tapio Muurinen | ||
| Onko näillä paikkeilla Arolammen seisake, se paikka, jossa kuvaklassikko Trumannista NL:sta vaunuista koostuvan junan kanssa tulee näyttävästi. Etualalla oleva kuoppa taitaa olla vanha savenottopaikka. Onko tiilitehdasta lähettyvillä? | ||||
|
12.05.2006 16:06 | Tapio Muurinen | ||
| Oikein hyvä tehdä vertailuja ja mukava, että saadaan hajontaa:) Olen laskenut noita vaunuja varmaan (uskallanko sanoa) satoja kertoja. Viimeksi eilen; niitä oli 8 ja viime sunnuntaina 7. | ||||
|
|
12.05.2006 15:37 | Tapio Muurinen | ||
| Omat havainnot tukevat mieluummin 7:ää vaunua, eli tämä olisi yleisin kokoonpano. | ||||
|
|
12.05.2006 15:29 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, olisikohan suunnitelman hyväksynyt "isoherrakaan" kuullut Jaatilasta, kun oli pannut allekirjoituksensa eikä tahtonut korjausta. Tai sitten ei välittänyt pienistä :-) | ||||
|
12.05.2006 15:24 | Tapio Muurinen | ||
| Junan alkupää on jo menossa Ounasvaaran kupeessa, sillan pituus 400 m ja loppupää tykkeineen on vielä Kirkonkankaalla. Varmaan se oli lähelle maksimimimittaansa. | ||||
|
|
12.05.2006 15:18 | Tapio Muurinen | ||
| On kyllä niin samannäköinen suora kuin Pohjasenvaarasta Sieppijärvelle. Tosin talvella en ole tätä paikkaa nähnyt. | ||||
|
12.05.2006 11:04 | Tapio Muurinen | ||
| Juhanilla on paljon hienoja sorajunakuvia parivedolla. Niille on kaiketi ollut omat aikataulunsa. Joitain tapauksia muistan, kuinka juna lähtee kokonaisena, mutta se jaetaan myöhemmin kahdeksi eri junaksi. | ||||
|
|
12.05.2006 10:59 | Tapio Muurinen | ||
| Suomessa höyryjen parivedot ovat olleet yleensä poikkeustapauksia, joiden perusteella ei aikatauluja laadittu. Esimerkki oli teoreettinen. Ulkomaisissa filmeissa ja kirjoissa näkyy monivetoja raskailla junilla vuoristo-osuuksilla. Vetureita on saattanut olla pari keulassa ja kolmas vielä välissä tai perässa työntämässä. Ne olivat aivan säännöllisiä. | ||||
|
|
12.05.2006 10:42 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä havainto Pertti! Kun huomio ajankohdan v.1950, niin Lappi oli vielä hävityksen jälkeisessä tilassa. Kemijärvelle liikennöitiin vielä tilapäisjärjestelyin. Sillat olivat pukkisiltoja. Esimerkiksi suuret sillat Rovaniemellä olivat vielä kunnostamatta. Matkanteko oli sen mukaista. Luultavasti veturina oli joku kevytsarjalainen. Vaikka matka Misistä Rovaniemelle oli alle 50 km, matka kesti 2,5 tuntia. | ||||
|
|
12.05.2006 09:12 | Tapio Muurinen | ||
| On meno ollut pätkittäistä tuolloin. Lyhyimmillään vain 8 min ja pisimmillään alle tunnin. Pysähtymisaikoja on yhteensä lähes 10 tuntia. | ||||
|
12.05.2006 09:08 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan tyhjänä vasta menossa Pelloksen tehtaalle? | ||||
|
|
11.05.2006 18:55 | Tapio Muurinen | ||
| Parivedot ovat kaiketi olleet yleisempiä sotien jälkeen, jolloin sopivasta kalustosta oli pula, eikä raskaan sarjan vetureita ollut vielä riittävästi ja niiden toiminta-alue oli suppea. Eivätkä Ristot, Trumannit ja Pekat lisäapua tarvinneetkaan. Samat perusteet ne olivat silloinkin, eli parempi kiihtyvyys ja aikataulussa pysyminen, jos niin oli pakko. Uskoisin, että ammatillinen kokemus ja käytäntö sanelivat miten päin hommat hoidetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi Paikkua tai Mörssiä Jumbon kanssa tavarajunan parivedossa, niin maalaisjärjellä ajatellen Jumbo keulalla tekee varsinaisen työn ja kakkosveturi avustaa. Teoriassa toisinpäin voisi käydä niin, että hitaampi veturi onkin jarruna, tai sitten se joutuu tulemaan ”ylikovaa”, mikä taas varmasti ei ole hyväksi kiertokangille ja laakereille. Videolla ”Riston voimaa” on pätkä, jossa 1009 ja 1033 ovat peräkkäin. Meno oli vauhdikkaan näköistä, ja Riston kanget säksättivät jo melko tiheään. - Vahva muistikuva on, että näkemässäni tapauksessa (yllä) Truman oli johtoveturina ja Pekka oli kakkosena. Tosin Truman olisi vetänyt yksinkin koko junan kevyesti, mutta Pekan suurille pyörille se olisi ehkä ollut liian raskas. Ja näitten vetureitten nopeuserohan oli nimellisesti lähes kaksinkertainen. | ||||
|
11.05.2006 00:35 | Tapio Muurinen | ||
| Vanajan ensimmäinen silta oli levypalkkisilta, josta osa oli kääntyvää. Pariraiteen valmistuttua 1950/-60 taitteessa tuli uudet sillat. Ne tuotiin uittamalla ja asennettiin hankalissa olosuhteissa 30 asteen pakkasessa. | ||||
|
|
11.05.2006 00:10 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, sillä 67:lla tuli muutaman kerran matkustettua ja muistan ne pysähdykset. Muista junista ei ollut kokemuksia. Se lankkulaituri oli tosiaan lyhyt. Jos oli muualla kuin siinä viimeisessä vaunussa, niin sitten joutui hyppäämään sepelille tai toisinpäin. Siihen aikaan ihmiset olivat kepeäjalkaisia. Sen aikaista juna-laiva-juna -matkailua | ||||
|
|
10.05.2006 21:13 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri näillä paikkeilla, tai hieman pohjoiseen, km:llä 110 oli kesäisin Hopealinjan pysäkki, jossa tärkeimmät pikajunatkin pysähtyivät jättämään tai ottamaan vesibussin matkustajia. Junat pysähtyivät kaarteeseen, jäivat hetkeksi kallelleen, ja lähtivät Hurujen kumean murinan käskeminä verkkaisesti jatkamaan matkaa. | ||||
|
10.05.2006 10:38 | Tapio Muurinen | ||
| Jäniksiä näkee usein ratapihoilla. Jostain syystä se on niiden mielestä turvallinen elinympäristö. Suojapaikkoja löytyy, muut pedot eivät sinne uskalla tulla ja syötävää on ratapihan reunustoilla runsaasti. Maa oli vielä viime marraskuussa lumeton, mutta talviturkki on jo pitänyt vaihtaa uskollisesti samaan aikaan kalenterin mukaan. - Hauska kuva! | ||||
|
|
09.05.2006 22:06 | Tapio Muurinen | ||
| En omista Ivalon kirjaa, mutta olen sitä joskus selaillut. Vanhat kuljettajat kertovat, että sekaparivedolla on vedetty useinkin, mutta sääntönä oli, että hitaampi oli edessä. Se kakkosveturi siis tavallaan vain avusti, jos juna raskas ja aikataulussa piti pysyä. Tunnetuimpia ehkä viimeiset sotakorvausjunat, jossa määrätyllä kellonlyömällä piti olla rajalla. Tosin apuveturia taidettiin käyttää työntämiseen eräissä tapauksissa. Oma havaintoni, jota olen mainostanut, oli Trumannin ja Ukko-Pekan pariveto Hillosta Kouvolaan joskus 1960-luvulla. Molemmat tekivät töitä, mutta todennäköisesti toinen oli vain siirtoajossa samalla aikataululla. | ||||
|
09.05.2006 09:32 | Tapio Muurinen | ||
| Muistuttaa näöltään entistä Oa-vaunua, joita näkyi jo liikenteessä 1960-luvulla. Kyydissä näkyi milloin panssarivaunuja tai muuta raskasta rautaa, milloin tavallista vientitavaraa satamiin (ilmeisesti vaunupulan tai tehokkaamman käytön takia). Onkohan niitä enää olemassakaan? | ||||