Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.02.2011 13:39 | Heikki Jalonen | ||
| Omituisen vanhanaikainen koneistoltaan, ollakseen tehty 1951. Sisäluistit ja kaikki. Noh, britit eivät aina menneet viimeisten virtausten mukana... | ||||
|
03.12.2010 12:38 | Heikki Jalonen | ||
| Vasemmalla puolella näkyy selvästi olevan henkilö, oikeallakin näkyy heikko hahmo. Kysymys kuuluukin: kummalla puolella ajosuuntaan nähden tässä veturissa oli kuljettajan paikka? Ruotsalaisittain vasemmalla? | ||||
|
22.11.2010 15:24 | Heikki Jalonen | ||
| Venäjän normi korkealle laiturille on 1100 mm. Eli, eroa Eurooppalaismalliseen (joka meillä Suomessakin on käytössä) on tarkalleen 550 mm. Matalat erikseen, se on 200 mm (meillä 280 mm). |
||||
|
11.11.2010 12:42 | Heikki Jalonen | ||
| Oijoi mikä kokonaisuus! Vain huuruava kaalikeittokattila (alumiinia) puuttuu pöydän puhtoiselta linoleumilta ja pari roisketta vakstuukilta... Autenttiset verhot, pöytäliinat (ei sentään "asiakkaiden" pöydissä) ja kaiken kruunaa raollaan oleva alakaapin ovi. Kiinnittäkääpä huomiota myös seinien aistikkaan ruskeasävyiseen ja hieman pullistelevaan melamiini- tai vaneripanelointiin. Kuvitelkaa tähän sakea kaalikeiton, valkosipulin ja hien aromi sekä tiheän tiivis mahorkan savu. Täydennykseksi vielä kauhea Tatjaana (parta ajamattomana) kauhan varteen - lähemmäs 70-luvun Neuvostoliiton reaaliarkea ei voi enää mitenkään päästä. Seinässä vaikuttaisi olevan jossain määrin pistorasiaa muistuttava kärsä. Olisikohan tähän vaunuun syötetty sähköä keittiökojeiden tarpeisiin juuri veturin nokalla näkyvästä generaattorista? Tarjoilupöydällä on ehkä ollut jonkinlainen sähkö-samovaari teeveden kuumentelua varten. |
||||
|
18.10.2010 13:17 | Heikki Jalonen | ||
| Nimenomaan. Tulee vakavasti mieleen, että ohjaamon peltejä ei todellakaan ole prässätty kotona. Pyöreitä muotoja on ympäri hyttiä ja osa niistä on muodoltaan kaksoiskaarevia. Sisun muotoilufilosofian perimmäinen erilaisuus käynee selville, jos katsoo melkein saman aikakauden M-sarjalaisen hyttiä. Olisikohan hytti tosiaankin ostettu ulkopuolelta, vaikkapa IFA-kombinaatilta demokraattisemmasta Saksasta tai Volvolta Ruotsista? Maskia vähän sitten viritelty kotoisempaan kuosiin; se näyttääkin jotenkin paripuolelta muun peltityön rinnalta... | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan konepaja 1970 |
07.10.2010 12:33 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno välähdys kadonneesta maailmasta! Surullista on, että tänään tästä kaikesta on muistona vain jokunen kylmä tiiliseinä ja tyhjä pilttuuhalli. Siinäpä ei kiinteistöjalostaja tai sisällöntuottaja tai visionääri tai muuten vaan täginvetäjä arvaakaan, miten paljon työtä niiden seinien suojissa on aikanaan tehty - puhumattakaan siitä, miten monimutkainen ja kerroksellinen työyhteisö paikalla kerran toimi. Herkempi silmä vielä jossain erottaa työn jäljen tai muun, heikon, päivä päivältä yhä haalistuneemman merkin olleesta ja kadonneesta. Taukotuvan hiiretkin on jo häädetty pois... Kiitos hienoista kuvista! | ||||
|
13.09.2010 13:02 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä maailma on muuttunut. Jos olisit hiiviskellyt ja valokuvaillut näiden mötiköiden nurkilla vielä 1990-luvun alussa, olisit saanut pika-pikaa poliisin kimppuusi - ja sakot kaupanpäälle. Kymmentä vuotta aikaisemmin vieläpä Säpo olisi ollut mukana kuulusteluissa ja kysellyt motiivejasi ankarimman jälkeen. Idän Pahan Susihukan varaltahan Ruotsi rakensi Torniolaaksoon bunkkeria ja murrosta jokaisen mahdollisen kulkuväylän, ajouran ja polunpahasen tuntumaan. Ratahan käy ajourasta muillekin ajopeleille kuin kiskopyörillä kulkeville, vaikkapa (rauhantahtoisille, tietysti) panssarivaunuille. Ja kyllä Neuvostoliitossa oli mietittynä nopean [blitz-] yhdysliikenteen konsepti valmiiksi ja vaihtokalusto varattuna. Ei toki ensisijaisesti Ruotsia varten, vaan paremminkin keskemmäs Eurooppaa tehtäviä retkiä varten... Kauanko sitten tuollainen ajoväylän sulku vastustaa sotilastoimin tehtävää läpimurtoa, riippuu puolustajista ja heidän asemistaan. Teräs ja betoni itsessään eivät pidättele tulijoita hetkeäkään. Betonikannen sisällä näkyvä kiskotus on aikanaan toiminut varsinaisen sulkuharkon liikutteluvaunun kulkutienä, harkko oli massiivinen teräspalkki; normaalisti piilossa kannen sisällä. |
||||
|
26.08.2010 16:03 | Heikki Jalonen | ||
| On kierrättänyt. SIG:n tuoteoikeudet ylikulkujen osalta on jo toistakymmentä vuotta omistanut Hübner; meilläkin tuttu harmonikantekijä. Ja ihan Hübnerin kaksiriviseltä tuokin palje näyttää... | ||||
|
18.08.2010 12:51 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tällä masiinalla ole erikoismielenkiintoinen historia? Muistanko oikein, että tämä otettiin alunperin käyttöön Inon merilinnoituksen (Koivistolla) rakennustyömaalla (osa P-P merilinnoitusketjua) joskus vuonna 1916? Hätäkiireellä tehtyä varustelutyötä, ruplia säästelemättä. Oliko koneen valmistaja Borsig? Viimeksi rautatiemuseolla käydessäni (kevätkesällä) kapistus oli vielä piilossa suuressa vihreässä pussissa, enkä siinä kehdannut säkkiin tunkea laattoja katselemaan... |
||||
|
23.04.2010 17:39 | Heikki Jalonen | ||
| Ähäskutti, löytyipäs edes yksi kuva, jossa Toppilan vaunuvaa'an paikka on dokumentoitu. Uuno Laukan kuvissa numerot 873...877 on otsikoitu esittämään Mallasjuoma Oy:n Toppilan tehdasta, vuonna 1967, ilmakuvia. Kuvissa näkyy toki paljon muutakin, vaikkapa Toppilan aseman seutua. Vaakakoppi näkyy pikkuruisena kuvassa 877, taustalla työnnöllä menevän junanpätkän vasemmalla puolella. Liike käy ilmi, kun vertaa kuvaan 876. Veturin tunnistus on vähän paha, liekö Jumpo? Vaunut (2 kpl) ovat selvästi likaavan tavaran G-läisiä. Lienevätkö juuri vaakauksesta menneet läpi? Puutavaran pudotusrintuus näkyy vielä hyvin kaarena salmen rannassa. Rata sinne saattoi olla tuolloin jo purettuna. Ja vuosiluku: luettelon otsikko kertoo 1967. Kuitenkin, kuvassa 873 häämöttää Puolivälinkankaan vesitorni jo täydessä korkeudessa ja tähtikupukin paikallaan, ilman telineitä. Koska on kesä, se viittaisi mielummin vuoteen 1968. Luetteloijan virhe, ehkä. | ||||
|
|
23.04.2010 12:54 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä Antti B on oikeassa. Ulottumakehä on tuossa kuvassa edelleen tallessa. Vaaka oli viereisellä raiteella, joka siis tässä on enää tumppina jäljellä. Selailin vanhoja kuvia, mutta sellaista ei löytynyt, jossa vaakakoppi olisi vielä paikallaan. Himmeä muistikuva on kertovinaan, että se katosi maisemasta joskus vuoden 1982..83 tietämillä. Koppi sinällään oli rautatien tavallista mallia kääntyvine V-opastimineen sun muineen. Rakennettu ehkäpä joskus 40-luvun lopulla. | ||||
|
|
22.04.2010 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tuo seis-levyn vartioima raiteentumppi ollut se, joka vei aikoinaan gabariittikehälle ja vaa'alle (ja siitä edelleen toiseksi oikeanpuoleisen pylvään vasemmalla puolella näkyvän kaarteen paikalla olleeseen vaihteeseen ja eteenpäin)? Gabariittikehä ja vaaka ovat jo tässä kuvassa kuvassa muistojen kultapölyä. Pudotusraidehan (puutavaran pudotusrintuuden vierustalle) lähti tosiaankin salmen rantaan lähempänä siltaa; radan hahmon erottaa kuvassa vielä maastosta. Lisäksi, rintuuksia oli eri aikoina kaksi, hieman eri paikoissa. Jälkimmäinen oli melkoisen väliaikainen sovitus. Ajankohdan perusteella laiva voisi olla huvipaatti M/S Frey; vanhasta höyryaluksesta rakennettu ja dieselöity. Suullisen 70-luvun perimätiedon mukaan aluksen runko oli "S/S Wilho"- nimisestä (Oulun Konepajalla Pikisaaressa v.47 rakennetusta) rannikkolaivasta. M/S Frey myytiin jonnekin Uudenkaupungin seuduille joskus 80-luvun lopulla. Toppilan kuvia (muun wanhan Oulun muassa) löydätte lisää linkin http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/ takaa. Varokaa! Todellinen runsaudensarvi... Toppilan kuvia mm. 167-201, 234-252, 259-266, 3018-3032, 3962-3968, 4012-4023 ja 4666-4673. Muutamat kuvatiedot ovat harhaanjohtavia kuvauspaikan suhteen. Ne on ilmeisesti laatinut kokoelman järjestäjä, kontekstiin nojaten. Kuvissa on mukana erittäin paljon myös junia ja raiteistoja. Suosittelen! Ja onhan kommentin kirjoittajakin siellä, junia tiirailemassa Alpon keulapakalta. Kuva 3025. | ||||
|
17.03.2010 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Kytkin on nykyisin Faiveleyn valikoimaan kuuluva Unipact-vaihtotyökytkin; alunperin SAB Wabco (Remscheid) C-AK-kytkin. Sillä tartutaan vaunun puolella olevaan ihan tavalliseen UIC-koukkuun, mekaanisen kytkennän tapahtuessa ohjaamosta poistumatta. Erona vaikkapa Vapiti-kytkimeen on se, että kytkinvarsi välittää vedon lisäksi myös työnnön, puskinlautaset eivät ole kontaktissa kytkimen ollessa kytkettynä. Letkut kytketään käsin. | ||||
|
14.10.2009 13:29 | Heikki Jalonen | ||
| Helteisestä kesäpäivästä huolimatta, aina kannattaa varustautua pahankin ilman varalle. Vaikkapa lumikolalla... | ||||
|
31.03.2009 12:56 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttävät kovin Secheron-hiekoituslaitteen pohjalaatoilta? | ||||
|
16.01.2009 16:17 | Heikki Jalonen | ||
| Aijai, miten nostalginen, oikein rikinhuuruinen teollisuuskuva melkein täysin kadonneesta miljööstä. Tikkusiilo on sentään vielä jäljellä, tosin laajennettuna, samoin keittämörakennus. Siilo laajennettiin luullakseni vuonna 1954, joten kuva on näpätty sitä ennen. Mutta suurin ihme on se, että tämä lokomoottori on edelleen olemassa, Oulaisissa Törmänhovin maastossa. Tämmöiset pelit kun ovat romuttajan pillin mieliruokaa... Rata on purettu melkein kokonaan, pieni pätkä on kuitenkin jäljellä Terva-Toppilan kartanon piharatana (jolla voi ajella resiinalla). | ||||
|
13.03.2008 13:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ikkunanpuitteet ovat tuossa asennossa, koska vaunun koriputkea jäykistävät diagonaalit kulkevat ikkunalinjan kohdalla juuri noin. Rakennepiirre on ominainen Stadler Regio Shuttle-perheen junille ja muistuttaa siis perinteistä ristikkosiltaa. | ||||
|
05.02.2008 12:47 | Heikki Jalonen | ||
| Valmistaja on Ansaldo-Breda. | ||||
|
19.09.2007 13:30 | Heikki Jalonen | ||
| Jopas on hieno hiilipölypunatiilitehdasmiljöö! Laitoksen ulkoasusta päätellen (piippu) täällä valmistettiin valo- tai hiilikaasua; siis lähtöaineena (kivi)hiili. Lastauslaituria esittävässä kuvassa on näkyvillä muutamia pitkänomaisia (laipallisia) lieriöitä, jotka vaikuttaisivat retorteilta eli uuniastioilta, joita tyypillisesti käytettiin pienimuotoisissa kaasulaitoksissa. Samassa laitoksessa (ainakaan samassa rakennuksessa) ei varmasti tällöin ole valmistettu erittäin räjähdysvaarallista asetyleeniä, jonka normaalit lähtöaineet ovat kalsiumkarbidi ja vesi - tulta ei tarvita eikä varsinkaan kaivata... Syy eri kaasulaatujen tarpeeseen on niiden valaisutehossa ja valon värissä, asetyleeni on omaa luokkaansa mitä kirkkauteen tulee ja siten sopivaa valonheittimiin ja opastevaloihin. Lieköhän VR:llä koskaan ollutkaan omaa asetyleenin pullokaasulaitostaan - tässä on voitu turvautua ulkopuoliseen toimittajaan (=AGA) koko tarpeen ajan? Pieniä kehittimiä on toki ollut ainakin kaikilla konepajoilla ja isommilla varikoilla, mutta niistä on melkoinen askel dissous-kaasun pullottamotoimintaan. | ||||
|
31.05.2007 12:47 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tämä sininen ilmaisin kerro palaessaan, että 25kV ajojohtimelta tuleva syöttö EI OLE kytkettynä ao. junayksikössä ? | ||||
|
26.03.2007 13:19 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä, raidelevys on tasan millilleen 1600 mm - muinoin Irlannissa etsittiin [uppiniskaisesti] kaikista muista poikkeava raideleveys, ettei vaan oltaisi ainakaan brittien kanssa samoilla linjoilla. Erikoisuutena kannattaa panna merkille alipainejarrun letku, joka lähtee keskeltä, valonheittimien alapuolelta. Alapää on kiinni lepokytkimessä. IE:n [Iarnród Éireann] käyttää yhä myös 'vaakkumijarruilla' varustettua kalustoa; ilmajarrulliset vaunut on varustettu läpimenevillä alipainelinjoilla. Veturin ilmajarrun johto näkyy tavallisessa paikassaan. | ||||
|
18.01.2007 14:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ventimiglia Italiaksi, Ventimille Ranskaksi, kaksikymmentä kilometriä jonnekin... On viimeinen Italian puolen asema Sinisen Rannikon Radalla; ennen saapumista Ranskaan, jossa ensimmäinen asema on Menton. Todellakin Pieksämäen mallia, ainakin rautatiemielessä - säät ovat vähän toisenlaiset. Ranskalainen kalusto nimittäin varikoi Ventimigliassa, taustalla näkyy yksi SNCF:n veturi. Tästä eteenpäin matka jatkuu ranskalaisessa vedossa; kaksivirtajärjestelmällä, jollaisia koneita FS:llä ei ole näillä main. Aikanaan tälläkin rajalla maksettiin tullia ja tuulaakia ja esitettiin passeja sun viisumeita, nykyisin rajan huomaa lähinnä hetkellisestä sähkökatkosta... | ||||
|
29.11.2006 13:15 | Heikki Jalonen | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva. Wanha pölyteollisuus ja mustavalkoiset kuvat ovat pistämätön yhdistelmä... Pateniemi tämä ei kuitenkaan ole. Tarkkaan katsoessa hevosen kytkentäpään takana häämöttää selvästi kolmekymmenlukulaisen auttomobiilin keula. Pateniemi oli tuohon aikaan jo todellinen suursaha. Tämä puolestaan on paremminkin semmoista osuusmeijerikokoa. Esim. Limingassa oli aika tavalla tämän naköinen laitos. | ||||
|
15.05.2006 13:00 | Heikki Jalonen | ||
| Teli on todellakin uusimallinen, Edm:ää varten alunperin tarkoitettu teli. Teli on Talgon oma tyyppi, tunnuksella TB201. Toistaiseksi kaikki nämä telit on valmistettu Winterthurissa; jatkossa tilanne saattaa vielä muuttua. Teli sallii Sn 200 km/h. | ||||
|
08.05.2006 15:27 | Heikki Jalonen | ||
| Deeveri on juuri par'aikaa ylittämässä Kaljaasintietä Oulun Hietasaaressa. Vasemmalla näkyvä rakennus on (entinen Arinan kauppa, nykyinen) pesäpalloseura Oulun Lipon talo. Tässä risteyksessä tapahtui nelisen vuotta sitten alleajo ("ei sieltä koskaan junia tule"); onneksi vain pelti kärsi sillä kertaa. Rutussa oli vaan Rellu kovasti! Taustalla näkyvä talo on Oulun Insinöörien Villa Kaljaasi. Sen voi vuokrata juhliinsa - ja kun vielä tilaa kyydiksi PorHan Lätän, niin jopa voi pitää rautatiehenkiset juhlat! | ||||
|
28.10.2005 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Niinpä, alla on mittapyöräkerrat (eivätkä nekään aivan tavalliset); mutta huomatkaapa teli: on ensimmäinen tyypin TB201 teli eli makuuvaunuun SIG/Fiat/Alstom- telin tilalle tuleva. Tuolloin koeajoissa... | ||||