Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.04.2010 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tuo seis-levyn vartioima raiteentumppi ollut se, joka vei aikoinaan gabariittikehälle ja vaa'alle (ja siitä edelleen toiseksi oikeanpuoleisen pylvään vasemmalla puolella näkyvän kaarteen paikalla olleeseen vaihteeseen ja eteenpäin)? Gabariittikehä ja vaaka ovat jo tässä kuvassa kuvassa muistojen kultapölyä. Pudotusraidehan (puutavaran pudotusrintuuden vierustalle) lähti tosiaankin salmen rantaan lähempänä siltaa; radan hahmon erottaa kuvassa vielä maastosta. Lisäksi, rintuuksia oli eri aikoina kaksi, hieman eri paikoissa. Jälkimmäinen oli melkoisen väliaikainen sovitus. Ajankohdan perusteella laiva voisi olla huvipaatti M/S Frey; vanhasta höyryaluksesta rakennettu ja dieselöity. Suullisen 70-luvun perimätiedon mukaan aluksen runko oli "S/S Wilho"- nimisestä (Oulun Konepajalla Pikisaaressa v.47 rakennetusta) rannikkolaivasta. M/S Frey myytiin jonnekin Uudenkaupungin seuduille joskus 80-luvun lopulla. Toppilan kuvia (muun wanhan Oulun muassa) löydätte lisää linkin http://www.ouka.fi/ppm/laukka/hake/ takaa. Varokaa! Todellinen runsaudensarvi... Toppilan kuvia mm. 167-201, 234-252, 259-266, 3018-3032, 3962-3968, 4012-4023 ja 4666-4673. Muutamat kuvatiedot ovat harhaanjohtavia kuvauspaikan suhteen. Ne on ilmeisesti laatinut kokoelman järjestäjä, kontekstiin nojaten. Kuvissa on mukana erittäin paljon myös junia ja raiteistoja. Suosittelen! Ja onhan kommentin kirjoittajakin siellä, junia tiirailemassa Alpon keulapakalta. Kuva 3025. | ||||
|
17.03.2010 13:34 | Heikki Jalonen | ||
| Kytkin on nykyisin Faiveleyn valikoimaan kuuluva Unipact-vaihtotyökytkin; alunperin SAB Wabco (Remscheid) C-AK-kytkin. Sillä tartutaan vaunun puolella olevaan ihan tavalliseen UIC-koukkuun, mekaanisen kytkennän tapahtuessa ohjaamosta poistumatta. Erona vaikkapa Vapiti-kytkimeen on se, että kytkinvarsi välittää vedon lisäksi myös työnnön, puskinlautaset eivät ole kontaktissa kytkimen ollessa kytkettynä. Letkut kytketään käsin. | ||||
|
14.10.2009 13:29 | Heikki Jalonen | ||
| Helteisestä kesäpäivästä huolimatta, aina kannattaa varustautua pahankin ilman varalle. Vaikkapa lumikolalla... | ||||
|
31.03.2009 12:56 | Heikki Jalonen | ||
| Näyttävät kovin Secheron-hiekoituslaitteen pohjalaatoilta? | ||||
|
16.01.2009 16:17 | Heikki Jalonen | ||
| Aijai, miten nostalginen, oikein rikinhuuruinen teollisuuskuva melkein täysin kadonneesta miljööstä. Tikkusiilo on sentään vielä jäljellä, tosin laajennettuna, samoin keittämörakennus. Siilo laajennettiin luullakseni vuonna 1954, joten kuva on näpätty sitä ennen. Mutta suurin ihme on se, että tämä lokomoottori on edelleen olemassa, Oulaisissa Törmänhovin maastossa. Tämmöiset pelit kun ovat romuttajan pillin mieliruokaa... Rata on purettu melkein kokonaan, pieni pätkä on kuitenkin jäljellä Terva-Toppilan kartanon piharatana (jolla voi ajella resiinalla). | ||||
|
13.03.2008 13:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ikkunanpuitteet ovat tuossa asennossa, koska vaunun koriputkea jäykistävät diagonaalit kulkevat ikkunalinjan kohdalla juuri noin. Rakennepiirre on ominainen Stadler Regio Shuttle-perheen junille ja muistuttaa siis perinteistä ristikkosiltaa. | ||||
|
05.02.2008 12:47 | Heikki Jalonen | ||
| Valmistaja on Ansaldo-Breda. | ||||
|
19.09.2007 13:30 | Heikki Jalonen | ||
| Jopas on hieno hiilipölypunatiilitehdasmiljöö! Laitoksen ulkoasusta päätellen (piippu) täällä valmistettiin valo- tai hiilikaasua; siis lähtöaineena (kivi)hiili. Lastauslaituria esittävässä kuvassa on näkyvillä muutamia pitkänomaisia (laipallisia) lieriöitä, jotka vaikuttaisivat retorteilta eli uuniastioilta, joita tyypillisesti käytettiin pienimuotoisissa kaasulaitoksissa. Samassa laitoksessa (ainakaan samassa rakennuksessa) ei varmasti tällöin ole valmistettu erittäin räjähdysvaarallista asetyleeniä, jonka normaalit lähtöaineet ovat kalsiumkarbidi ja vesi - tulta ei tarvita eikä varsinkaan kaivata... Syy eri kaasulaatujen tarpeeseen on niiden valaisutehossa ja valon värissä, asetyleeni on omaa luokkaansa mitä kirkkauteen tulee ja siten sopivaa valonheittimiin ja opastevaloihin. Lieköhän VR:llä koskaan ollutkaan omaa asetyleenin pullokaasulaitostaan - tässä on voitu turvautua ulkopuoliseen toimittajaan (=AGA) koko tarpeen ajan? Pieniä kehittimiä on toki ollut ainakin kaikilla konepajoilla ja isommilla varikoilla, mutta niistä on melkoinen askel dissous-kaasun pullottamotoimintaan. | ||||
|
31.05.2007 12:47 | Heikki Jalonen | ||
| Eikös tämä sininen ilmaisin kerro palaessaan, että 25kV ajojohtimelta tuleva syöttö EI OLE kytkettynä ao. junayksikössä ? | ||||
|
26.03.2007 13:19 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä, raidelevys on tasan millilleen 1600 mm - muinoin Irlannissa etsittiin [uppiniskaisesti] kaikista muista poikkeava raideleveys, ettei vaan oltaisi ainakaan brittien kanssa samoilla linjoilla. Erikoisuutena kannattaa panna merkille alipainejarrun letku, joka lähtee keskeltä, valonheittimien alapuolelta. Alapää on kiinni lepokytkimessä. IE:n [Iarnród Éireann] käyttää yhä myös 'vaakkumijarruilla' varustettua kalustoa; ilmajarrulliset vaunut on varustettu läpimenevillä alipainelinjoilla. Veturin ilmajarrun johto näkyy tavallisessa paikassaan. | ||||
|
18.01.2007 14:12 | Heikki Jalonen | ||
| Ventimiglia Italiaksi, Ventimille Ranskaksi, kaksikymmentä kilometriä jonnekin... On viimeinen Italian puolen asema Sinisen Rannikon Radalla; ennen saapumista Ranskaan, jossa ensimmäinen asema on Menton. Todellakin Pieksämäen mallia, ainakin rautatiemielessä - säät ovat vähän toisenlaiset. Ranskalainen kalusto nimittäin varikoi Ventimigliassa, taustalla näkyy yksi SNCF:n veturi. Tästä eteenpäin matka jatkuu ranskalaisessa vedossa; kaksivirtajärjestelmällä, jollaisia koneita FS:llä ei ole näillä main. Aikanaan tälläkin rajalla maksettiin tullia ja tuulaakia ja esitettiin passeja sun viisumeita, nykyisin rajan huomaa lähinnä hetkellisestä sähkökatkosta... | ||||
|
29.11.2006 13:15 | Heikki Jalonen | ||
| Todella mielenkiintoinen kuva. Wanha pölyteollisuus ja mustavalkoiset kuvat ovat pistämätön yhdistelmä... Pateniemi tämä ei kuitenkaan ole. Tarkkaan katsoessa hevosen kytkentäpään takana häämöttää selvästi kolmekymmenlukulaisen auttomobiilin keula. Pateniemi oli tuohon aikaan jo todellinen suursaha. Tämä puolestaan on paremminkin semmoista osuusmeijerikokoa. Esim. Limingassa oli aika tavalla tämän naköinen laitos. | ||||
|
15.05.2006 13:00 | Heikki Jalonen | ||
| Teli on todellakin uusimallinen, Edm:ää varten alunperin tarkoitettu teli. Teli on Talgon oma tyyppi, tunnuksella TB201. Toistaiseksi kaikki nämä telit on valmistettu Winterthurissa; jatkossa tilanne saattaa vielä muuttua. Teli sallii Sn 200 km/h. | ||||
|
08.05.2006 15:27 | Heikki Jalonen | ||
| Deeveri on juuri par'aikaa ylittämässä Kaljaasintietä Oulun Hietasaaressa. Vasemmalla näkyvä rakennus on (entinen Arinan kauppa, nykyinen) pesäpalloseura Oulun Lipon talo. Tässä risteyksessä tapahtui nelisen vuotta sitten alleajo ("ei sieltä koskaan junia tule"); onneksi vain pelti kärsi sillä kertaa. Rutussa oli vaan Rellu kovasti! Taustalla näkyvä talo on Oulun Insinöörien Villa Kaljaasi. Sen voi vuokrata juhliinsa - ja kun vielä tilaa kyydiksi PorHan Lätän, niin jopa voi pitää rautatiehenkiset juhlat! | ||||
|
28.10.2005 15:58 | Heikki Jalonen | ||
| Niinpä, alla on mittapyöräkerrat (eivätkä nekään aivan tavalliset); mutta huomatkaapa teli: on ensimmäinen tyypin TB201 teli eli makuuvaunuun SIG/Fiat/Alstom- telin tilalle tuleva. Tuolloin koeajoissa... | ||||