619-99759 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.11.2008 11:53 Heikki Itävuo  
  Kajaanin kaupunginarkistossa on Kajaanin Puutavara Oy:n karttoja savenottoalueista. Niihin ei ole kuvailtu maastoa mitenkään, minkä vuoksi paikkojen sijoittaminen nykykartoille on hieman ongelmallista, eroja syntyy. Uusin kartta on päivätty 11.2.1932 ja seuraava teksti perustuu siihen.
**Savenottoalue 1 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126490&x=3532469&lang= alkaa hieman nuolen yläpuolella olevan tien takaa, kiertää nuolen yläosassa sijaitsevan Huurinainen Oy:n jätekeskuksen ja jatkuu alaoikean ojitetulle alueelle, jossa on *alue 2*. Alueelle 1 tulee tie Kajaani Oy:n tehtailta ja se on joissakin savenottokartoissa merkinnällä ”rillirata” tie jyrkään mutkaan saakka.
**Jos rillirataa jatketaan suoraan tien mutkasta, saavutaan alueelle 3 http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126910&x=3531929&lang= , jossa on useita lampia (useampia kuin kartassa näkyy). Rata näyttäisi jatkuneen (pohja löytyy kunhan tietää hakea sitä) alueen eteläreunaa seuraten kolmannen lammen puolivälin tasalle (kaksi ensimmäistä lampea eivät näy kartassa).
**Seuraavat kolme aluetta on merkitty karttaan hieman erilaisella viivalla, joten saattaa olla, että ne piirretty myöhemmin. Alueet ovat http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126862&x=3531549&lang= , http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126478&x=3531729&lang= ja http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126198&x=3532137&lang= . Näihin meneviä ratapohjia en ole löytänyt, mutta onhan mahdollista, että viimeiselle olisi rata tullut esim. nykyistä tienpohjaa pitkin. Tosin kääntyisikö juna tienristeyksestä? Risteyksen lähelle on tuotu täytemaita, mikä sotkee tilanteen. Viimeinen alue on näistä kuitenkin selvin, v-muotoinen laakso, jonka pohja on selvästi syntynyt kaivamalla ja jonka pohjalla on lampia.
**Lisäksi karttaan on merkitty alue http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&y=7126322&x=3531241&lang= , mutta kartan lyijykynämerkinnän ja havaintojeni mukaan sitä ei ole otettu käyttöön.
**Kirjan, josta kuva on, kuvatekstissä sanotaan, että ”savi tuotiin tehtaalle kahden kilometrin päästä Suksisuon ympäristöstä”. Kahta kilometriä ei tehtaalle ole miltään kartan savenottopaikalle. Joko myöhemmin on sitten otettu käyttöön muitakin paikkoja (en ole löytänyt) tai sitten Suksisuo käsittää huomattavasti laajemman alueen kuin kartta antaa ymmärtää. Kolmas mahdollisuus on sitten, että alueella on toinenkin Suksisuo, jota ei ole nimetty karttaan.
kuva 24.10.2008 23:32 Heikki Itävuo  
  Minulla on naapurilta lainassa kirja, josta tuo linkin http://vaunut.org/kuvasivu.php/52335 kuva on. Luovaa mielikuvitusta käyttäen näyttäisi, että logon alapuolella saattaisi olla veivi juuri kuten piirroksessakin. Viittaako tuo logo kuitenkin A-D:hen tai A-D-P:hen?
kuva 24.10.2008 20:31 Heikki Itävuo  
  Niinhän tämä muistuttaa A-D:n veturia, että tulee epäilys, ettei kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu.php/52576 olekaan välttämättä A-D:n piirustus vaan sen pohjalta tehty suunnitelma uudesta veturista. Piirustuksessa ei nimittäin sanota, että se esittäisi A:D:tä. Pidin asiaa itsestään selvänä, ei taida ollakaan.
kuva 10.10.2008 23:13 Heikki Itävuo  
  Onko siinä kirjassa tehdasalueen karttaa, josta näkisi edes, mihin suuntaan tuo rata lähtee tehtaalta? Toivotaan kuitenkin, että Eljaksen kartta löytyy. Eljas, tuo tie on käynyt mielessä. Tuon mutkan jälkeen, jossa tie kääntyy Olliskannevan kaatopaikalle, on ennen puomia kuitenkin nousu, josta juna tuskin selviäisi. Käyn tarkistamassa.
kuva 10.10.2008 21:27 Heikki Itävuo  
  Kiitokset Eljakselle tiedoista, kuva Lokomon varhaisesta moottoriveturituotannosta alkaa tarkentua. Jorgelle: Tieto Toppilan veturin valmistusvuodesta kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/44674 on peräisin jostain lähteestä, ei veturin laatasta, ja saattaa hyvinkin olla virheellinen. Lisäkuvia minulla ei valitettavasti Toppilasta tai Kajaani Oy:ltä ole, paitsi yhtiön Move66:sta kuva vahingoittuneella negatiivilla, muttaa siitähän täällä on muutenkin jo kuvia. Kävin tässä illansuussa laihoin tuloksin Suksisuolla etsimässä merkkejä savenotosta. On siellä savea ainakin tuossa sähkölinjan reunan jyrkässä kohdassa Suksisuo-sanan vasemmalla puolella, jossa olen muutaman kerran liukastunut savisella polulla. Kiersin alueen olettaen, että se käsittää myös sähkölinjan toisen puolen ojien rajaaman alueen. Ainakaan vielä ei löytynyt esim. savenottoalueen reunatörmää tms. Alueen kankailla on pienehköjä alueita, joilta on kaivettu jotain, esim. suppa kuntopolun silmukan rajaaman alueen lounaisreunassa. Yhtiölle menevästä ratapohjasta ei löytynyt merkkejä. Pitänee joskus käydä alueella uudelleen.
kuva 09.10.2008 19:26 Heikki Itävuo  
  Minulla on muistikuva, että jossain kirjassa olisi ollut kuva puukaasutinkäyttöisestä veturista, joka olisi ollut Kajaani Oy:n veturi. Ko. kirjaa minulla ei ole, mutta se saattaisi olla joko Ivalon höyryveturikirja tai VR:n satavuotishistoriikki tai sitten jokin muu ennen 1970-lukua painettu. Mihin ja milloin Lokomo muuten toimitti noita vanhoja moottoriveturityyppejään (yhteensä näköjään yli 20 veturia)?
kuva 07.10.2008 22:00 Heikki Itävuo  
  Tuohan on tässä ihan lähellä. Jos tuo kartan nuoli on kohdallaan, nykyisin siitä yhtiölle päin on entistä peltoa ojien välissä. Osa noista ojista on pellon reunoja, muitakin sarkaojia kuin tuossa näkyvät on. Mitenkähän rata yhtiölle on kulkenut? En ole huomannut mitään merkkejä ratapohjasta. Pitääpä iltalenkillä katsoa maastoa vähän tarkemmin!
kuva 05.10.2008 23:03 Heikki Itävuo  
  Uudenkaarlepyyn leveäraiteisella radalla ei ollut henkilöliikennettä monta vuotta, mutta ei rata kyllä merkittävä ollut.
kuva 05.10.2008 21:55 Heikki Itävuo  
  Äänekoski-Haapajärvi.
kuva 03.10.2008 15:10 Heikki Itävuo  
  Mitähän tyyppiä ovat olleet Ttk1 807-810 ja 814-815? Kiinnostaisivat valmistusvuodet hylkäysvuodet ja kohtuullisessa määrin tekniset tiedot. Toijalan Matisan valmistusnumero on 2827. Valmistusvuotta ei laatassa mainita, mutta kumpihan se edellä mainituista on? Mistä näistä yleensä saa tietoja?
kuva 02.10.2008 22:11 Heikki Itävuo  
  Tämä näyttäisi samanlaiselta kuin Toijalassa oleva Ttk1 816 http://vaunut.org/kuvasivu.php/36818 . Liekö sama kone?
kuva 28.09.2008 21:48 Heikki Itävuo  
  Mene kuvien hallintaan. Napsauta hiirellä lisäämääsi kuvaa ja sitten seuraavassa kohdassa taas kuvan tekstiä. Sitten avautuukin sivu, jonka viimeiselle riville voit hakea uuden kuvan ja napsauttaa sitten "vaihda kuva" -painiketta. Kokeile, tarvitseeko vielä napsautta "muokkaa kuvan tiedot".
kuva 28.09.2008 09:37 Heikki Itävuo  
  Kiitos, olen samaa mieltä. Tuo luvun 90 raide taitaakin näkyä kuvassa.
kuva 27.09.2008 23:38 Heikki Itävuo  
  Pakko kysyä, kun itselläni ei ollut kuvaa http://vaunut.org/kuvasivu.php/32913 ottaessani aavistustakaan, missä päin oltiin, satuin vain oikeaan paikkaan: onko linkin kuva otettu alemman kuvan ympyränkaaren alareunasta, vai mistä?
kuva 13.09.2008 22:33 Heikki Itävuo  
  Graafisessa aikataulussa on tällä kohtaa samalla viivalla 5038 ja 4356. Koska kulkupäiväluettelossa esiintyy vain jälkimmäinen, muutettakoon se numeroksi.
kuva 30.08.2008 10:38 Heikki Itävuo  
  Betonipölkytkin näyttävät sittenkin menevän UPM:n alueelle Tihisenniemeen, jonka läheisyydessä Sokajärventien varressa on jäteasema. Sen alueella on noita pölkkyjä pinossa ilmeisesti niitä murskaavan koneen vieressä. Kuljetus Tihisenniemeltä tapahtunee kuorma-autoilla.
kuva 25.08.2008 18:35 Heikki Itävuo  
  Kerrankin kunnolla siivottua rataa. Pienetkin risut tasoristeysten lähellä haittaavat näkyvyyttä radalle kummasti. Puhumattakaan siitä, että risuinen ratalinja on siivottoman näköinen. Pitäisi kehittää kone, joka siivoaisi risut vauhdilla kuin ruohonleikkuri pihalla (ja halvalla), kunhan pohjatyö on kerran tehty kunnolla.
kuva 24.08.2008 13:20 Heikki Itävuo  
  No Tihisenniemellä tietenkin. Tulipa moka!
kuva 24.08.2008 10:11 Heikki Itävuo  
  Kainuun Voima Oy http://www.kainuunvoima.fi/ polttaa vanhoja ratapölkkyjä höyryvoimalaitoksessaan Kajaanissa UPM:n alueella Petäisenniskassa. Puupölkyt lienevät matkalla sinne. Kuuleman mukaan Suomessa on vain kaksi paikkaa, joissa puupölkkyjä poltetaan. Betonipölkyt matkannevat jonnekin muualle.
kuva 21.08.2008 11:37 Heikki Itävuo  
  Kyllähän tässäkin on ollut yhdistetty silta, ks. http://vaunut.org/kuvasivu.php/19494 ja http://vaunut.org/kuvasivu.php/28334 . Nykyinen rautatiesilta on toiminut aikaisemmin yhdistettynä siltana.
kuva 13.08.2008 22:39 Heikki Itävuo  
  Nähdään, että klo 8.15 lähtee kiitojuna Helsinkiin. Ollaan siis 1950- tai 1960-luvulla. Kuva sävy kyllä viittaisi aikaisempaan ajankohtaan, mutta kiitojunat ilmestyivät rataverkolle vasta 1950-luvulla. Kyseiselle junalle oli Seinäjoella vaihtoyhteys aamuvarhaisella Ylivieskasta lähteneeltä lätältä. Tuli muutaman kerran kokeiltua, kun piti päästä matkustamaan huippuhienolla junalla.
kuva 10.08.2008 20:26 Heikki Itävuo  
  Niin, täällähän oli eilen harrastajaruuhka.
kuva 05.08.2008 22:23 Heikki Itävuo  
  Tämän Henschelin omistaa Trukki-Toimi Oy, joka fuusioituu syksyn aikana Turku Stevedoring Oy:hyn, ks. http://www.turkusteve.com .
kuva 14.07.2008 20:27 Heikki Itävuo  
  Otanmäen kaivoksen sähköveturi n:o 1, AEG 7521/1958 (vaiko 7621). Vuonna 1979 alaosa oli vielä keltainen. Tuota vaunua ei silloin vielä ollut.
kuva 27.06.2008 15:15 Heikki Itävuo  
  Raideleveys näyttäisi olevan noin 900 mm.
kuva 18.06.2008 09:01 Heikki Itävuo  
  Missä muuten ovat kaivosrautatien WWW-sivut nykyään?
kuva 15.06.2008 20:25 Heikki Itävuo  
  Jokos tämä ehti Joensuuhun, oli toissapäivänä vielä Kontiomäellä työskentelemäsä Kontiomäen ja Arolan välillä. Tämä on uusin Ttk1 (Plasser & Theurer 3214/2006), tukee kerrallaan kolmea pölkkyä ja erotuksena muista Stopexpress 09-3X:istä kulkee koko työskentelynsä ajan noin 2 km/h. Kuvan vihreä tukemisyksikkö sen sijaan jää tukemaan pölkkyjä ja siirtyy sitten kannatinkiskoillaan seuraavien pölkkyjen kimppuun.
kuva 10.06.2008 09:31 Heikki Itävuo  
  Jaa, onhan tuo numero kuvan otsikossa, voisi olla myös kuvatekstissä.
kuva 10.06.2008 09:16 Heikki Itävuo  
  Mikähän koneen numero on?
kuva 10.06.2008 09:14 Heikki Itävuo  
  Koska yksi paperikone on suljettuna, tehdas on korvaavana tuotteena ryhtynyt valmistamaan mäntytukkeja, jotka näyttävät menevän kaupaksi. Ei kun oikeasti: Tehtaalle tulee autokuljetuksina kuusen lisäksi mäntyä. Tehdas käyttää kuitenkin mieluummin kuusta. Ylimääräinen mänty kuskataan Pietarsaareen, paluukuljetuksena saattaa tulla jostakin kuusta. Näin muistelen asiasta lukeneeni, asiantuntevammat korjatkoon tarvittaessa.
kuva 15.05.2008 07:59 Heikki Itävuo  
  Eero, voisitko laittaa teknisiä tietoja tänne, kun kerran näytäisivät olevan tiedossa.
kuva 14.05.2008 22:12 Heikki Itävuo  
  Kuvat kiinnostavat ja niitä onkin jo tullut lisää. Hyvä!
kuva 27.04.2008 09:51 Heikki Itävuo  
  Tyyppi kuitenkin Plasser & Theurer 09-16CSM, sarja Ttk1 ja numeroksi voisi veikata 821.
kuva 21.04.2008 21:21 Heikki Itävuo  
  Tuo 550 on ilmeisesti valmistusnumero, joten tämä olisi Valmet 550/1960, ex VR:n Vv13 1777, myöh. Tve3 478. Seuraavalla rivillä 51h tarkoittaa tyyppiä 51h (h = hydraulinen voimansiirto), mutta mitä loppurivi (40 voisi olla veturin paino tonneina, mitäpä sitten -V)? Kahden viimeisen rivin teksteistä (25 km/h ja 40 km/h ja jotain muuta)ei valitettavasti saa täysin selvää.
kuva 20.04.2008 22:47 Heikki Itävuo  
  Ja rata joen molemmilla puolilla.
kuva 13.04.2008 11:06 Heikki Itävuo  
  Kiitos kuvasta, taitaa olla toiseksi vanhin säilynyt veturi.
kuva 12.04.2008 21:25 Heikki Itävuo  
  JR kerkisi näköjään vähän aikaisemmin.
kuva 12.04.2008 21:13 Heikki Itävuo  
  Kyseessä on Honkataipaleen tukkirata. Tietoja siitä löytyy vaikkapa osoitteesta http://www.komentosilta.net/honka.htm , kuvia radasta on myös täällä vorgissa. Radan höyryveturi on tallessa Minkiöllä.
kuva 12.04.2008 08:55 Heikki Itävuo  
  Harmi, että yhtäkään Eskolan metsäradan veturia ei ole säilynyt. Ratahan oli pisimpiä kapearaiteisia ratoja ja sillä oli suuri merkitys alueen metsätaloudelle. Koska sitä ei luonnollisista syistä ollut avattu yleiselle liikenteelle, se valitettavasti yleensä unohdetaan puhuttaessa Suomen kapearaiteisista rautateistä (esim. kirja Kapeat kiskot ja monet Resiinan artikkelit). Suurkiitokset harvinaisista kuvista, tästä ja muistakin.
kuva 09.04.2008 20:52 Heikki Itävuo  
  Kiiokset vastauksesta! Tässä on muuten tehty aikanaan rataoikaisu, ehkä 1970-luvulla. Vanha ratapohja kaartuu vasemmalle tuon kiristyspylvälvään tienoilta, ennen seuraavaa pylvästä. Linja on osaksi hiihtoladun pohjana ja pölkyt ovat osaksi kai edelleenkin luiskissa ja alempanakin.
kuva 03.04.2008 09:27 Heikki Itävuo  
  Syltin saarelle Saksassa kulkee autojunia, joissa matkan aikana istutaan autossa. Vaunut ovat kaksikerroksisia ja avoimia.
kuva 01.04.2008 23:09 Heikki Itävuo  
  Ja edellistähän ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi!
kuva 01.04.2008 21:35 Heikki Itävuo  
  Kanat ja Ankat olivat myös nokka etelään. Vemput kankikoneina varmaan olivat niin paljon höyryvetureiden kaltaisia, että vanhaa perinnettä jatkettiin - nyt siitä voidaan luopua.
kuva 19.03.2008 18:34 Heikki Itävuo  
  Tarkemmat paikka- ja tyyppitiedot?
kuva 07.03.2008 19:55 Heikki Itävuo  
  Valmetin numeroissahan on epäselvyyksiä, numeroista 502 ja 503 on kuvan http://vaunut.org/kuvasivu.php/20169 yhteydessä (jossa oli Kuluntalahden veturin numerona oli alunperin 503 jonka sitten muutin 502:ksi).
kuva 07.03.2008 19:42 Heikki Itävuo  
  Välikäden kautta saatua tietoa: Tätä veturia ei enää ole ja radan aluekin on täysin muuttunut. Aikanaan tämä veturi on vetänyt noin kymmenvaunuista junaa, jolla on tuotu tiilitehtaalle savea. Tehtaan esineistöä on jonkin verran tallessa, ei siis kuitenkaan tätä veturia.
kuva 29.02.2008 13:43 Heikki Itävuo  
  Tähän kuvaan aluksi laittamani tieto 22909/1938 oli kirjasta "Nordens järnvägar 1976".
kuva 29.02.2008 08:53 Heikki Itävuo  
  Kiitos tiedoista. Numeroksi on nyt korjattu 22989/1939. Oliko laatassa myös valmistusvuosi? Onhan mahdollisuus, että vaikka toimitus on tapahtunut 1939, valmistusvuosi olisi ollut 1938. Oletko Eljas saanut lisää tietoja Ruotsin Move66:sta?
kuva 16.02.2008 17:55 Heikki Itävuo  
  Kaksiakselinen tenderi, joten Sk1, Sk2 tai Sk6.
kuva 15.02.2008 23:53 Heikki Itävuo  
  Kysytään nyt sitten, onko itsenäiseen liikkumiseen kykenevä puolikas nimenomaa määrätty puolikas (eli, että se toinen ei ole), vai oliko koeajoa varten asennettu tätä varten tarpeellisia lisävarusteita, jotka varsinaisesti mahdollistivat itsenäisen ajon (en tarkoita ajopöytää tai valoja). Sitten Jarkolle kysymys koskien kuvaa http://vaunut.org/kuvasivu/45371 , koskapa Jarkko lienee kirjoittanut Resiina 3/1989:ään artikkelin Valmetin kiskokalustotuotannosta. Olisiko Sinulla lisävalaistusta asiaan?
kuva 15.02.2008 22:59 Heikki Itävuo  
  Muistelen, että kun Pendoja oli vasta puolen junan verran, niilläkin pystyttiin tekemään koeajoja. Nykyään ei kuitenkaan yksi ehjä puolirunko näytä riittävän liikkumiseen vaan tarvitaan kokonainen ehjä runko. Saatan muistaa väärin, mutta kuitenkin jos puoli runkoa riittäisi liikkumiseen, linjalle jäännit vähenisivät.
<<   >>