Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2018 01:33 | Jorma Toivonen | ||
| Erkin kommentin alkuosaan pieni aiheesta poikkeava omakohtainen toteamus: Kauan sitten tuli vierailtua Irlantilaisen pubin helpotuksen eriössä, vierellä asioimassa ollut herrasmies suhautti suupielestään: "saatanan engelsmanni", en myöntänyt - "pahuksen hollantilainen" ei osunut, joten korjasin, että olen Suomesta - lopulta matkamme jatkui kaulaillen baaritiskille, josta kouraani ilmestyi paikallinen olut. | ||||
|
22.02.2018 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota varoitusvalon sijantiahan arvuuttelin. Ainakin Ri:n kierrossa olleissa Vv-/-Dv15 vetureissa tuo varoitusvalo oli vesilasin yhteydessä uimurikytkimessä. Oletin, että myös Dv16-sarjassa olisi sama toiminto, mutta ainakin museoiduissa vetureissa (Dv16 2026 ja 2038) tuo vedenkorkeuden hälytys on tuossa ajopöydässä. Pahoittelen virheellistä (=tarkistamatonta) kysymykseni asettelua. Tokihan Harri on oikeassa - myös noiden webaston käyttökytkinten erilaisuuden huiomioinnissa. | ||||
|
18.02.2018 12:56 | Jorma Toivonen | ||
| Raide on tilapäisraide vain tätä kunnostusta varten, ei ole ollut yhteydessä muuhun rataverkkoon. SKS |
||||
|
18.02.2018 10:38 | Jorma Toivonen | ||
| G9 nro 315 ei koskaan saanut sarjamerkintää Sk2, vaan pysyi G9:nä (lue Resiina 4/2015, s. 52–53). Pikku-Rusko se kylläkin on. SKS |
||||
|
|
18.02.2018 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo on Sk2 315:n kunnostusprojekti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/104005 kommentin mukaan tuo siirrettin kunnostettavaksi 3.12.2015. ja ajaksi arvioitiin pari vuotta. Olikohan projektista myös maininta Resiina-lehdessä? | ||||
|
12.02.2018 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Olkoonkin ajoaikojen määrittely koneälyn tuottamaa (jonka ihminen on kuitenkin jossakin vaiheessa käyttöönsä hyväksynyt) tai ei, vastuu aikataulun toteuttamiskelpoisuudesta on sen tehneellä suunnittelijalla. Hänellähän on kokemuksensa myötä mahdollisuus muuttaa koneen tarjoamia aikoja. - Jo heti alkumatkasta tässä aikataulussa on ihmeellisyyksiä, jotka eivät ole koneälystä lähtöisin. Esimerkiksi Muurolan junakohtaus ei ole mahdollista toteuttaa esiteyllä tavalla millään kalustolla. Pysähtyvällä junalla (IC 711) on vain minuutin pysähdys. Vasta tämän junan purettua tulokulkutiensä voi vastaantulevalle ohikulkujunalle (Allegro; MV 11928) varmistaa tulokulkutien. Allegro on merkitty ohittamaan Muurola samalla minuutilla kuin vastaan tulleen junan tuloaika. Ihmeellistä on, että tältä osin tällaiselle aikataululle on edes myönnetty kapasiteetti. - Aikataulun pettämiseen alkumatkasta on syyksi merkitty keliolosuhteet. Hieman ylioptimistinenhan tuo taulu alkumatkasta on ollut, mutta ilmeisesti noin huonoa keliä, jos syy on oikea, ei kokenutkaan suunnittelija olisi osannut ennakoida eikä lisätä tarvittavaa pelivaraa. - Seuraava kummallisuus on tavarajunalle 58000 (= myöhässä oleva 5000) myönnetty kapasiteetti, joka on täysin ristissä samaan suuntaan kulkevan Allegron kanssa. Aikataulu on hyväksytty jo ennen Allegron lähtöä Kemijärveltä, eli ei ole voinut olla tosiasiallista tietoa Allegron myöhästelystä. Aikataulussa kulkiessaan tavarajunan kohtaus myöhässä kulkevan IC 413:n kanssa olisi osunut Haukiputaalle, eikä muutostarvetta olisi sen takia ollut. Viimeistään tämä uusi aikataulu olisi tappanut Allegron aikataulunmukaisen kulun. Nythän sillä ei sen kaltaista merkitystä kuitenkaan ollut, sillä sen tekivät yhdessä alun huono kulku ja sen jälkeiset kohtaukset. - Oulusta Ylivieskaan aikataulu on ollut hyvinkin toteuttamiskelpoinen, mutta infraongelmien takia myöhästellyt IC 25 aiheutti lisätuhoa. Kokkolan eteläpuolella ajoajat olivat toteutettavissa, mutta Kokkolasta eteen lähtenyt tavarajuna 5476 toi taas lisäminuutteja. Seinäjoen eteläpuolella alkuperäiset ajoajat olisivat olleet toteutettavissa, mutta koko liikenne seilasi sen verran myöhässä, ettei alkuperäisillä ajoilla ollut juurikaan merkitystä. - Toijalan eteläpuolella lisäminuutteja tuli tavarajunan 3624 lentävästä ohituksesta, jota on jouduttu odottamaan Leteensuon jälkeiselle osuudelle. Totta kai tällekin junalle tuli samoja lisäminuutteja niistä infran hiljennyksistä, mitä ei ole huomioitu muillekaan junille. - Yhteenvetona voisi todeta, että alun pakkovetoa lukuun ottamatta aikataulu kokonaisuudessaan oli kireähkö, mutta ei toteuttamiskelvoton. Pääosan myöhästymisistä aiheutti muu liikenne, jonka myöhästymisten analysointi onkin toinen juttu. SKS |
||||
|
08.02.2018 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuvat/?s=1805 | ||||
|
07.02.2018 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Lättäjunan numero H312 ( https://vaunut.org/kuva/46270 ). Tuossahan on/oli raiteen kallistusta kaarteen vuoksi. Tuo tötterö katolla näyttää tosiaankin linjaradion antennilta, mutta yhdessäkään Riihimäen lätistä ei ollut linjaradiota, jonka valmiuteen tämäkin yksilö kuului. Viimeiset lätät Etelä-Suomesta taisivat kadota keväällä 1981? Viimeisin henk.koht. kosketus tuohon yksilöön oli 21.04.1981. ("Porvoon aamuvuoro": 404-405-406-407-9181),(sekä vielä iltakeikka Porvooseen Hyknp:n kautta 4167:n kanssa : 9394-9390-410-415-9383)). Eikä linjaradiota löytynyt varusteista silloin. Huomio kiinnittyy myös "väärältä puolen" poistunevaan matkustajaan - aikoinaan taisi pari uhria joutua Jp:ssä tvj:n 9390:n (Hy-Ke) ruhjottaviksi poistuessaan "työläisjunan" kyydistä verkkoaidan ylitse. |
||||
|
03.02.2018 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Korjataan, korjataan... kiitokset huomautuksesta. Vk4:hän tämä on. | ||||
|
03.02.2018 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Komea höyrykuva ilmestyi oletuskuvaksi. Onneksi en joutunut koskaan lataamaan lähtöpesää tuohon nousuun. Ri:n miehet toivat Tr1:n aamuyöllä Tampereelle ja Tpe:n miehet palauttivat höyryhevon takaisin Riihimäelle päivällä. Mutta Hurulla tuli noustua tuo mäki useaan kertaan. Tallilta lähtiessä laitettiin kahvivesi lämpiämään ja jarrujen tarkastuksen jälkeen jo höyry nousi pannusta - böönät muhimaan... Junathan muodostettiin Viinikkaan, joten odoteltiin "Mastolta" ("Etelältä") lupaa siirtyä Perkiöön. Lyhyt nousu edessä siirtymiselle, mutta Huru sai käyttää kaiken voimansa 1500tn:n junansa vetämiselle. Perkiössä odoteltiin hiljaa lipuen (= MAN ärjyen) toiveikkaana lipun heilautusta luvalta siirtymiseen pääraiteelle, Sn35-vaihteiden kautta etelään vievälle pääraiteelle (useinkaan ei tehoja tarvinnut vähentää vaihderajoituksen takia). Aikaa oli senjälkeen kahvittelulle ennen Sääksjärveä MAN:in jyskytellessä täydellä tehollaan, jopa kiireettömästi ehti nautiskella Marlboron nautinnollisista nautinnoista. (Moneskohan kerta, kun kommentoin samaa asiaa eri yhteyksissä?). | ||||
|
29.01.2018 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| En näe läpimenevää höyryjohtoa? Mutta sähköyhteys näyttäisi olevan. | ||||
|
28.01.2018 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä Jaakko, Gbl 48568 vaunu liittyy Hr1 1021:een. | ||||
|
27.01.2018 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaankin tuolla toisellakin vaunulla on tuotu samaa tavaraa (?), sattumoisin tuossa vaunussa on ollut avattavat päätyluukut, josta on päästy puhdistamaan vaunu (samanlaiset pohjaluukut). 70-/80-luvuilla tuli ohimennen seurattua naapurin kalustoa, noiden pohjaluukkujen kiinnipysymisen varmistaminen oli usein (lähes aina) varmistettu paksuhkolla rautalangalla. SNTL:n vaunujen vastaanottaminen taisi olla todella tarkkaa, luovuttaminen tänne kuljetuksia varten hieman välinpittömäämpää. Muistelen kuulleeni, että joidenkin umpivaunujen lattia jouduttiin valmistamaan uudelleen, jotta tilatut tavarat pysyisivät kyydissä mukana... | ||||
|
26.01.2018 01:22 | Jorma Toivonen | ||
| Melko korkealla näyttäisi olevan Dm7:n täyttöaukko? Voisikohan kyseessä olla esim. Eia-liitevaunun webastojen polttoaineen täyttö? | ||||
|
Kuvasarja: Vartiuksen arkea |
26.01.2018 01:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvasarja Sepolta tuolta itärajalta. | ||||
|
24.01.2018 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan kuljettaja vihelteli vastaukseksi havaitessaan Esan mainitseman valkoisen lipun heilautuksen ??? ... ja sitten ? | ||||
|
23.01.2018 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Rautatiemuseon kokoelmissa on numeroa pienempi Vk11, eli 101. | ||||
|
17.01.2018 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Jaaha, mihinkähän veturi lienee matkalla? Tuo "kanaalihan" oli yleisin "uloslähtöväylä" tallista tuolloin. Huoltokuljettaja todennäköisimmin siirtämässä veturia "lämminpätkiin" tulevan yön lähtöjä varten, vaiko siirtämässä veturia viereiselle (sutapätkä) raiteelle (pyttyjen jatkeeksi), josta ma-aamuna matka saattaa jatkua Hy knp:lle. Ohjeena konepajalle matkaaville vetureille oli: I-pää etelään, paitsi Hr-/Dr12 veturit II-pää etelään. | ||||
|
16.01.2018 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolla "keskustelupuolella" taitaa olla osastonsa (en löytänyt) näille "tyhmille" kyselyille, joten utelempa: sähköveturi, molemmat virroittimet ylhäällä a) vika veturissa b) kuljettajan huolimattomuus c) muu syy ? | ||||
|
15.01.2018 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Niiden kautta saatiin raitista ilmaa ohjaamoon (kuvassa https://vaunut.org/kuva/124305 suuttimet sisäpuolella). Teoriassa nuo sai suljettua, mutta... monenlaista lisätiivistystä sai aikoinaan nähdä - muovipusseista paperipyyhkeisiin yms. Eikös joissain mm. 50-luvun autoissa käytetty samaa systeemiä? | ||||
|
08.01.2018 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikki kuvaan ja Suomen keisarilliseen junaan liittyvä löytyy kirjasta "Keisarin juna", jota on vielä saatavissa Suomen Rautatiemuseosta. | ||||
|
05.01.2018 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen muistomerkkiveturi (Hv1 554) on viimeistä fiksausta myöden valmis - paljonko on kärsinyt seistessään ulkosalla suojaamattomana? Riihimäen kaupungin käyttötaloussuunntelmasta ei löydy ainakaan tälle vuodelle 100.000 €:a (arvio) veturin siirrolle ja näyttöpaikan valmistelulle. Todennäköisesti veturin paikka tullee olemaan vanhoilla sijoillaan. (554:ssä lähes kulumattomat pyöränrenkaat - miten lie museon Prinsessan (Hv1 555) tilanne? | ||||
|
02.01.2018 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Osku, ei näytä kellään olevan tietoa tämän projektin etenemisestä... odotellaan tietoa. | ||||
|
31.12.2017 18:52 | Jorma Toivonen | ||
| Pääsi lopulta Kouvolaan n. klo 18;00, kolmisen tuntia ennakkosuunnitelmasta myöhästyneenä. | ||||
|
31.12.2017 17:03 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjausvaunu (kuvassa lähinnä) on ЭР10-206 (ER10) ja sen perässä on moottorivaunu ЭР2-963-09 (ER2). SKS |
||||
|
31.12.2017 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan kohdattiin laiturilla? En osannut olettaa, että olisit reviirisi ulkopuolella (Riihimäki/Hausjärvi). Jos näin tulevaisuudessa tulee missävain tapahtumaan, niin potkaise "vanhusta" polveen herätykseeksi huomioni,,, tuskin ehdin potkulla vastata. Sama määräys myös muille tutuille, EI suositus... | ||||
|
31.12.2017 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ai, se olit sinä, joka juoksenteli sillalla. Havaittu veturista, mutta ei tunnistettu. | ||||
|
30.12.2017 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Koskahan rikkoontuu "satanen"? | ||||
|
30.12.2017 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Mainio kuva Misalta mm. vempun vemputtimista, vaikka tässä vaiheessa "vemppu" vemputtelee kytkintankojaan lähes huippunopeudellaan (75km/h). Juna V12920. | ||||
|
30.12.2017 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Tulipa tällainen vanha sattumakuva - Stanislav: It is realy "very difficult" to build. Huhuna olen kuullut, että ovi olisi "puutäytteinen" - turpoaa kosteilla ilmoilla - liekö todellisuutta??? | ||||
|
Kuvasarja: Venäjän rautatiemuseo, Pietari 20.12.2017 |
25.12.2017 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Venäjän Rautatiemuseosta (historiasta ja avaamisesta) on artikkeli Resiinan 4/2017 sivuilla 24–33. | ||||
|
23.12.2017 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset kommenttini korjauksesta, valtiohan nykyään Venäjä eikä SNTL. | ||||
|
|
23.12.2017 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö veturi on viimeaikoina jonkinaikaa "pyörinyt" SNTL:n rajaliikenteessä, kun on saanut noin komean ehostuksen "silmäluomiinsa"? | ||||
|
22.12.2017 11:45 | Jorma Toivonen | ||
| Sama kuva löytyy myös kirjan " Höyryveturit Valtionrautateillä" sivulta 276. | ||||
|
Kuvasarja: Kymen Huruja Etelä-Suomessa |
21.12.2017 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Täytyy lopetta tämän kuvasarjan katselu, näytöltä alkoi yllättäen erittymään Alstikan (pakokaasun) ominaistuoksu, joka kiitettävästi pesiytyi myös työasusteisiin. (Valitettavasti en viiniasiantuntijana pysty kaikkia vivahteita erittelemään - dieselpolttonesteen palamistuloksiin hieman sekoittunut palanutta voiteluöljyä ???). | ||||
|
20.12.2017 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi tuo Skodan 109E olla alkukarsinnoissa mukana valittaessa uutta sähköveturia aikoinaan Suomeen, Siemenshän tuon kilpailutuksen viimein voitti. https://vaunut.org/kuva/65666 , https://vaunut.org/kuva/65668 . | ||||
|
15.12.2017 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka henkilöliikenne Saarijärvelle oli lopetettu, palveltiin matkustajia kuitenkin asemalla vielä ainakin kesällä 1990 ( https://vaunut.org/kuva/47892 vasen yläkulma). Ao. kuvan kommentteihin voisi lisäillä, ettei kyse ollut matkalipusta, vaan paikkojen varauksesta Jy-Tpe välille (jota ei VR:n henk.kuntalippu korvannut). | ||||
|
13.12.2017 12:58 | Jorma Toivonen | ||
| Voisiko olla mahdollista, että veturi on koeajolla Keravalla konepajakorjauksen jälkeen (asemahalliin ajo v.1926)? | ||||
|
|
12.12.2017 14:14 | Jorma Toivonen | ||
| Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että Keravalla olisi ollut veturivarikko (tämän kokoisille vetureille). Eiköhän tämä yksilö siirretty aikoinaan Viipurista Kouvolan varikolle. Olettaisin, että kuva olisi otettu esim. vastaanottokoeajolta jossain Tampereen seudulla. | ||||
|
11.12.2017 14:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo keskellä kuvaa oleva vaalea rakennus ei ole asetinlaitetorni vaan junatoimisto. Asetinlaite häämöttää heikosti harmaana lähellä vasenta yläkulmaa. | ||||
|
10.12.2017 09:59 | Jorma Toivonen | ||
| SRHS:n tänä vuonna kustantama "Höyryveturit Valtionrautateillä" -kirja tietää tästä veturista ЭМ 725-40, että se tosiaan saatiin vuonna 1941 ja otettiin käyttöön VR:llä heinäkuussa 1942. Yläindeksi M kertoo valmistajatehtaaksi "Krasnyj Profintern" (vuodesta 1943 Brjanskin veturitehdas) Brjanskin kaupungissa Venäjällä. Veturin valmistui vuonna 1932 valmistenumerolla 3449. Sarjamerkiksi sille annettiin VR:llä A1, joka tosin jo lokakuun 1942 uudistuksessa muutettiin Tr2:ksi, ja numeroksi 2007. Se luovutettiin Neuvostoliittoon marraskuussa 1944. Tätä kirjaa on vielä jonkin verran saatavilla mm. Kustantaja Laaksoselta. Kaikkien sotasaalisvetureiden lisäksi siinä kerrotaan kaikista muistakin Valtionrautateiden käyttämistä vetureista. Tieto veturista löytyy kirjan sivuilta 402-408, mistä löytyy kaikki vastaukset kysymyksiin. SKS |
||||
|
04.12.2017 09:33 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäisessä kommentissa on pieni lapsus: Kana 799 ei ollut viimeisin, suurinumeroisin kylläkin. Valmistuessaan v. 1925 sillä oli numero 786, joka muutettiin 799:ksi v. 1948. Viimeisin Kana valmistui kyllä kommentissa mainittuna vuonna 1927, mutta sen numero oli 793. SKS |
||||
|
30.11.2017 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni ei tarvitse olla ohjaamoiden väliilä jatkuvaa puheyhteyttä (helpottaa tosin matkantekoa). Apuveturin miehistölle on tuttu rataosuus, tiedossa paikalliset hiljennykset ja junan aikataulu (= junan sn ja pysähdyspaikat). Vetotehtävät hoitelee johtoveturi ja jos apuveturissa havaitaan voitavan auttaa kiihdytyksissä ja junan sn:n noudattamisessa, niin hieman lipsutellaan ajoportaita apuveturin MGO:ihin. Dr13-veturissa on tiheähkö tehonsäätö, jota harkiten lisäillessä tuskin vetovoiman lisäystä havaitaan matkustajien keskuudessa. Kun juna on saavuttanut lähes sn:n, tai jarrujohdon paine alkaa laskemaan, on aika vähentää apuveturin tehoja - melkoisen yksinkertaista, näin olettaisin? (Moni voi olla erimieltä asiasta tai esittää asian tajuttavimmin). | ||||
|
26.11.2017 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Vaatisikohan Riihimäen ratapihan muutostyö uudelle laitteistolle lisää tilaa? LiVin raivauskalustollehan ( RR 50 ja RR 101 ) on uudet tallitilat Parooninmäessä (Ri-Hy radanvarsitien varrella). | ||||
|
20.11.2017 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Teemu, näyttäisi johtoveturina olevan 2556 ei 2656. | ||||
|
19.11.2017 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Jukan arvio ajankohdasta oikeahko. Ilmeisesti 2326 on siirretty koekäyttöön "verstaan" eteen, pussiraiteella vain monenlaista vähemmän käytettyä varastotilaa. | ||||
|
Kuvasarja: Jarrukokeet Ollissa |
19.11.2017 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, voin olla Riston kanssa saamaa mieltä Alstikan jarruttomuudesta. Eipä Riihimäellä pystynyt kokeilemaan veturin ominaisuuksia suurilla nopeuksilla, tavarajunien sn tuolloin 75km/h. Paitsi, kun pääsi hakemaan Hr13:a konepajakorjauksesta Hyvinkäältä Riihimäelle. Hyvinkäältä lähtiessä kohti Riihimäkeä on aluksi Monniin asti alamäkeä, jossa vauhtia kerääntyi "vihreän" valon loistaessa ajopöydässä välillä runsaastikin "lähes" huomaamatta - testailua... Monnin kansakoulun kohdilla oli viisainta laittaa lossit hieman kahnaamaan pyörän rengasta vastaan. Varmaan olen kertonutkin jossain vaiheessa marraskuisesta lauantai-illasta vuonna 1984. Vuoron mukainen retki Kouvolaan Sr1:llä. Ei vaunuja menomatkalle ja tulojuna peruttu. Mennessä olikin veturina Dr13 2344 ja hinauksessa 2329 (jarruton). Tutkailtiin mahdollisia aikatauluja "matkustajana" takaisin lauantai-illan viettoon kotiin. Yksi mahdollisuus oli m12 (vaiko m84?) (17;20 - 18;40). Onneksi saimme taivuteltua Ri:n suorittajan päästämään meidät matkaan ennen jotain EP:ä. Lähtöaikamme Ri:ä klo 15;55 ja hyvin ehdimme tuohon laskettuun paluujunaan ja veturit Kouvolan tallille. Jos jotain olisi sattunut, kauaksi,,, todella kauaksi oli jarrutus tuolloin mennyt. |
||||
|
19.11.2017 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja ja harvinaisia kuvauskohteita on Juhani löytänyt, tämän lisäksi mm. https://vaunut.org/kuva/123309 ja https://vaunut.org/kuva/123314 . | ||||
|
16.11.2017 11:21 | Jorma Toivonen | ||
| 1000-sarjassa on/oli aika paljonkin dieseleitä (vetureita kankien kanssa ja ilman sekä moottorivaunuja): 1500-1509 Dm3 1600-1623 Dm4 1700-1702 Vv12 1703 Sv11 (aiemmin 1725) 1705-1709 Vv14 (aiemmin 1775-1779) 1750-1786 Vv13 1804-1819 Vr11/Dv11 1851-1874 Vr12/Dr14 1950-1954 Hr11 1955-(2012) Vv15/Dv15 Em. numeroiden välissä olivat tietenkin höyryveturit Pr2 1800-1803, Hr2 1900-1906 ja Hr3 1907-1919. 2000-sarjassa oli taas useilla eri satasarjoilla sotasaalishöyryvetureita, toki vain lyhyehkön aikaa. SKS |
||||
|
12.11.2017 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko: tosiaan polttoainemittari puuttuu, moottoripään kattoluukku vuotaa - varsinkin sateella, ilmakehikon varoventtiili jää ajoittain "vuotamaan" - vaihtoon. | ||||
|
08.11.2017 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Vanha "kuulohavainto" miehistöhuoneelta: Jossain vaiheessa (ehkä 1960-luvun puolenvälin jälkeen?) ajettiin Riihimäeltä tavarajunapari Ristolla Saloon (ei havaintoa ajankohdasta, eikä junien numeroinnista). Salossa veturi käännettiin "kaurapuuron" voimalla kääntöpöydällä ympäri paluumatkaa varten. Kuulopuheiden mukaan paikalle kerääntyi lähes aina paikallista nuorisoa ja usein "North Staten" voimin veturi pyörähti avustajajoukolla kepeästi ympäri. https://vaunut.org/kuva/62290 , https://vaunut.org/kuva/13927 . | ||||