Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.07.2016 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Mihinlie hukattu toinen veturi? Parivedolla (102+103) Kemijärvellehän matkattiin. Jotain pientä ongelman poikasta matkan teossa(?), alkumatka sujui erittäinkin hyvin, Seinäjoella ennakoimaton 1½ tunnin pysähdys, Tampereelle taasen ajoissa, Toijalan jälkeen saapuminen Riihimäelle tunnin verran ennakolta suunnutellusta aikataulusta myöhässä. |
||||
|
12.07.2016 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kuutisen vuotta sitten (25.03.2010. klo 00;30) tuli kirjoitettua "höpöjä" noista ketjuista, EI "apukytkin" vaan VARAKYTKIN. Pahoittelen väärää nimikettä. | ||||
|
11.07.2016 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Höyrynkehittimellä voitiin myös suorittaa päämoottorin esilämmitys, mikäli ulkopuolista höyryä ei ollut saatavilla - toki tarvittiin ulkoinen sähköliitäntä. Myös kehittimen lämmöllä pidettiin sulana nuo turvanokkien vesisäiliöt (yht. 3500l), jäähdyttäjän kennot. Claytonien ja vesisäiliöiden poiston jälkeen lisättiin tuohon turvanokan kulkukäytävän seinään suurehko vesikiertoinen lämpöpatteri. | ||||
|
11.07.2016 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, kyllähän tuo pääsäiliöjohto ainakin alkujaan oli veturissa https://vaunut.org/kuva/65374 , https://vaunut.org/kuva/65376 , (paljon muitakin letkuja). | ||||
|
11.07.2016 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Mikko: suora oli yhteys. | ||||
|
10.07.2016 03:46 | Jorma Toivonen | ||
| Ei huolta. Rautatiemuseon katon alta veturille löytyi tilaa. Ajokuntoon laitto??? | ||||
|
09.07.2016 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Käynnistysakun hankkiminen ei liene kovin yksinkertainen/halpa toimenpide ( https://vaunut.org/kuva/109840) , mutta asiantuntijoiden mukaan käyttökuntoon saattaminen ei olisi mahdoton tehtävä (verrattuna moneen projektiin - varsin helppo). Eikä veturi ole matkalla Hr11:n seuraksi konepajan "salaisille raiteistoille". | ||||
|
07.07.2016 14:09 | Jorma Toivonen | ||
| Termiä juna voidaan käsitellä monelta kantilta, muutama esimerkki Kustantaja Laaksosen kustantamasta ”Pienestä Junakirjasta”: Juna = junalla tarkoitetaan paitsi junaa sanan varsinaisessa merkityksessä, siis veturia siihen kytkettyine vaunuineen, myös yksinäistä veturia, moottorivaunua, kisko- ja rata-autoa sekä moottoriresiinaa. (Valtionrautatiet: Junaturvallisuussääntö 1951 – otettu käyttöön 1.3.1952 klo 12.00). Juna on kalusto, joka on asetettu kulkuun junana. Junaan on sovellettava junaliikennettä koskevia määräyksiä. (Ratahallintokeskus: Junaturvallisuussääntö 5.6.2005). Juna tarkoittaa kalustoa joka määrätty junaksi ja jonka liikennöinnissä on noudatettava junaliikennettä koskevia määräyksiä. (Liikenteen turvallisuusvirasto: Määräys TRAFI/18213/03.04.02.02/2010). Junan määrittely aikojen saatossa on vaihdellut. Puhekielessä juna yleensä tarkoittaa mitä hyvänsä kiskoilla kulkevaa kalustoa. Jos siis halutaan olla oikein pilkunviilaajia, täytyy huomioida joka kerran ajanjakso, mitä käsitellään ja etsiä sen ajan käsitys junasta. Jopa nykytermi juna on ollut hyvin varhain muodossa ratajuna jne. Myös täytyy tietää sanan käyttäjän tarkoitus – tarkoittaako hän virallista termiä vai haluaako hän käyttää sanaa tavallisen kansalaisen tavoin. Useasti lautamiesjärjen käyttö auttaa välttämään turhaa polemiikkia. Terv. SKS |
||||
|
06.07.2016 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossapa uusittu ajopöytä vm 2003 https://vaunut.org/kuva/2823 | ||||
|
06.07.2016 18:35 | Jorma Toivonen | ||
| Veturisarja G1 | ||||
|
03.07.2016 12:10 | Jorma Toivonen | ||
| Selitys Sr1:n mukana oloon: Sr3-veturia ei ole vielä hyväksytty kaupalliseen liikenteeseen, joten sillä ei saa vetää kaupallisia junia. Tämän takia Sr1 on junassa sen ”virallisena” vetäjänä (toki myös varaveturina). Riihimäeltä Pasilaan tullessaan juna ei ollut kaupallinen juna, koska se kulki muualle kuin määränpäähänsä, mutta Pasilasta lopulliseen määränpäähänsä Joutsenoon kulkiessaan se juuri siksi oli kaupallinen juna. Määritelmillä kikkailua, mutta tarkoituksenmukaista, jotta testit saadaan tehtyä. Terv. SKS |
||||
|
|
03.07.2016 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän (?) tuo Sr1 kulkenut mukana vain "varmistuksena", vetovoimakokeita ei taideta suorittaa normaaliliikenteessä? | ||||
|
29.06.2016 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin sujui alkumatka Jokelaan asti - muutaman minuutin etuajassa. Mutta sitten Jokelan ja Järvenpään välillä juna koki ongelmia, koska yllättäen etuajassa kulku muuttui puolen tunnin myöhässä oloon. | ||||
|
28.06.2016 17:56 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti minulla ei ole antaa minkäänlaista vastausta Eevertin uteluun. | ||||
|
27.06.2016 01:28 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Reinolta, mutta, mutta, mieleeni ei muistu yhtään tehdasta Puujoen eteläpuolella??? | ||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
25.06.2016 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Magnus Ruotsista on näköjään myös tehnyt retken Sveitsiin toukokuussa http://postvagnen.com/forum/index.php?id=1025911 | ||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
24.06.2016 19:30 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia Hannulta todella upeissa maisemissa. | ||||
|
24.06.2016 14:02 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen siirtoja Ilmalassa seisoi tasan 20 runkoa, 6001 + 19 muuta. Tällä hetkellä Joensuuhun on kuljetettu 14 runkoa. | ||||
|
24.06.2016 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tuossa Edon vasemmassa puskimessa jonkinlainen keltainen "lisäpehmuste"/kokeilu ( https://vaunut.org/kuva/110778 , https://vaunut.org/kuva/110492 )? | ||||
|
22.06.2016 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Reino/Erkki, veturin "tukijoukot" odottelevat malttamattomina ja muistamattomina lisätietoja kuvasta. Asiasta toiseen - kuinka sähkövalojen alkuaikoina suojeltiin lyhtyjen johdotuksia? Tuskin oli käytössä ehdotettua "taipuisaa, metallista "suihkuletkun" päälystettä? | ||||
|
21.06.2016 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä muualla, mutta Riihimäen tallialueen vesiviskureiden kuopissa oli kamiinat ja savu poistui tuon paksunnoksen yläpäässä olevien reikien kautta (liekö tässä viskurissa, en saa selvää?). | ||||
|
20.06.2016 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota Hurun käymälää en muista nähneeni, mutta I-nokassa oli lavuuri, johon saattoi "pienemmän" tarpeensa käväistä tekemässä matkankin aikana varoen mahdollisia roiskahduksia, kuten Sr1:kin. Muistaakseni nuo käymälät poistettiin melko nopeasti, koska jätökset levisivät telin jarruvivustoon yms. Täydellisimmät sosiaalitilat olivat aikoinaan Hr11 vetureissa. Koneistojen väliin oli saatu mahdutettua askarteluhuone ruuvipenkkeineen ja ovella varustettu tilava käymälä. | ||||
|
17.06.2016 19:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan ongelmitta ei sujunut kotimatkakaan. Mikkelissä iski veturivika ja matka jatkui ontuen kohti Kouvolaa, jonne juna saapui 149min myöhässä. (Laakerivika ???). | ||||
|
Kuvasarja: Kotkan kantasataman tasoristeykset rautatien näkökulmasta |
16.06.2016 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä ole kokemuksia Kotkan sataman liikenteestä, mutta aikoinaan mm. Kouvolan vilkasta liikennettä ohjailtiin (lähtö/vaihtotyö) käsiopastein - tuon "pömpelin" takaa pitäisi liehua lippu, tuo antaa luvan raiteen viereltä yms., muistappa nuo tulevaisuudessa. Ainoastaan kerran tuossa sekamelskassa Riihimäen suuntaan lähtevä juna ohjautui kohti Kuusankoskea "lännen" heilauttaman "lähtö-opasteen" luvalla - ei vaaraa, vain yhden vaihteen "aukiajo". Mutta, tosiaan tarkkuutta vaadittiin kenelle "lupa" annettiin. | ||||
|
15.06.2016 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Paikallisesti tällä tyypillä on lempinimi "Brejlovec" (silmälasikäärme). | ||||
|
12.06.2016 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mistähän on 1009:n saanut "normaaleja museovaunuja" omien "sirkusvaunujensa" lisäksi? Onko tämä "museojuna", vaiko joku muu? | ||||
|
09.06.2016 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa satunnaiskuvaksi tällainen. Muutaman kommentinkin on kuva saanut - mielenkiintoisiakin (Tervon Jyrki 31.12.2003. 19;37) - joihinkin mielipiteisiin voinen yhtyä, varsinkin ed. Otson kommenttiin ennen ns. "ohjaamon saneerausta". | ||||
|
07.06.2016 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole kokemusta generaattorin keskittämisestä, normaalisti tuo tehtävä kuului varikon henkilökunnalle. Jos hinaus ulottui esim. Riihimäeltä Tampereelle generaattori keskitettiin (ja jarrut tehtiin veturista toimettomiksi tuon ajan käytännön mukaisesti - jos veturin jarrut olivat toiminnassa veturi miehitettiin). Muistaakseni tuo keskityspultti oli maalattu räikeän punaiseksi havaittuvuuden parantamiseksi. | ||||
|
07.06.2016 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Samanlainen toteutus myös Riihimäen 554:ssä. | ||||
|
03.06.2016 22:08 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi mm. nämä kuvat pelastettiin aikoinaan "roskalavalta" https://vaunut.org/kuvat/?s=1334 (lopullinen arkistointipaikka edelleen odottelee sijaintiaan). | ||||
|
03.06.2016 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Mukavaa luettavaa Juhanilta projektin edistymisestä - ratkaisuja vanhoihin ongelmiin. | ||||
|
03.06.2016 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo, kuinkahan kuvittelisit kuvailemassasi tapauksessa selviytyvän esim. 6-akselisen vaihtoehdon, muinais-saksalaisen 103:n ( https://vaunut.org/kuvat/?tag0=2%7CUlkomaat%7C103 )? Kokonaismassaa kolmisenkymmentä tonnia enemmän, mutta akselipainoa vähemmän Sr2:een verrattuna, tehoa akselia kohden? KÄYTÄNNÖSSÄ ei teoriittisesti. Tokihan tehojen säädön ohjaus on kehittynyt huomattavasti. | ||||
|
01.06.2016 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Minkäslaisella kalustolla, Arttu, näillä ilmakuvilla ( https://vaunut.org/kuva/111087 ) meitä hemmottelet? | ||||
|
01.06.2016 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Joskus oli kulussa ylimääräisenä T1824/T1829 Ri-Krn-Ri. Vetovoimana saattoi olla Dv15, Dr12 tai Dr13 veturitilanteesta riippuen. Ylimääräisen Silkin junapaino oli normaalisti 800tn:a, joten yhdellä vempullakin selvittiin. | ||||
|
01.06.2016 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kr-Ri T1827 jätti ja otti vaunuja Kirkniemeen, tuolloin veturina Dr12 (myöh. 2xDv12). JK1826/1833 Ri-Lo-Ri hoiteli muiden asemien liikenteen. Tosin tilanteesta riippuen saattoi tuo T1827 jättää vaunuja myös Lohjalle, mutta vaihtotöitä ei normaalisti väliasemilla tehty. | ||||
|
Kuvasarja: Tk3:lla kahville. |
01.06.2016 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemma kokeilumuutos todettiin onnistuneeksi, kulku oli huomattavasti tasaisempaa aikaisempaan verrattuna. | ||||
|
01.06.2016 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Sementtiä tuodaan nykyään Venäjältä??? Eikö meillä ole enää tuotantoa? Nimim. muutaman junan Kirkniemestä aikoinaan noutanut. | ||||
|
30.05.2016 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti on Reino seurannut tapahtumia. Tosiaan, pyyhkijöiden säätö oli/on periaatteessa portaaton, tuosta koneiston vasemman yläreunan "tötsästä" saattoi kuitata toimimattomuuden - mutta täytyi varoa ettei tuo pystyvipu "lyönyt sormille". Muistilista oli tärkeä kuljettajalle, "kippari" täydensi omaansa matkustajien noustessa väliasemilta mukaan, päivitti myös kuljettajan listan ohjaamossa käydessään. Mikäli ei ehtinyt, ilmoitti pysähtymistarpeesta "Sso:lla" "pysähdy seuraavalla liikennepaikalla". Tuttua, tuttua toimintaa... |
||||
|
30.05.2016 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Juuri yritin etsiskellä tietoja 70-luvun vaihteesta. Varmuudella ainakin Hämeenlinnassa ja Lohjalla, veturien vientejä/hakuja Karjaalle/-lta, ilmeisesti Hangon vaihto? Hyvinkää??? Mielestäni myös Heinolassa päivysti Vv13, ehkä myös Loviisassa? Listaan muutamat tiedot lähitulevaisuudessa ken haluaa tietää. | ||||
|
29.05.2016 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kävikö kauppa? Kannattaako jatkaa? Mielestäni erinomainen edistysaskel museojunatarjontaan, myyjättärilläkin yhdenmukaiset asusteet +++. | ||||
|
|
29.05.2016 14:08 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, Keravalla vaihtotyöt hoidettiin Otsolla, myöhemmin Tve4:llä, joka hoiteli loppuvaiheessa myös Porvoon liikenteen. Otsoja oli myös Tikkurilassa ja Malmilla. Pasila huolehti näistä vetureita. | ||||
|
|
29.05.2016 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhan miehen vanhoja epämääräisiä muisteluita - en muista, että Petrin viittaimia dieselin rouskutuksia olisi kuulunut kaksoisdieseliestä. V.1973 (talvi/kevät) oli Riihmäen varikon huoltovastuulla useampikin Vv13-sarjan veturi (Hämeenlinna, Heinola, Loviisa, Lohja(?), Kerava(?)). Yksi oli valmiina palvelukseen, toinen huollossa ja ehkä kolmas moottorin vaihdossa. Valmiit, korjatut, voimayksiköt tulivat Turusta (?), Kuopiosta (?), vaihto onnistui Riihimäen varikolla. Hyville urakoille usein pääsi myös alkutaivaltaan veturimiesuralleen haikaileva harjoittelija, asennus, koekäyttö, koeajo Riihimäeltä Turenkiin jne. | ||||
|
28.05.2016 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hienon ilmakuvan hienosta museojunasta olet, Arttu, saanut napatuksi. | ||||
|
28.05.2016 01:19 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa kohdalle tällainen muistikuva syysretkeltä. Nuorin tietysti vietti yönsä tuolla kylmällä ja hieman lyhyehköllä muovi-/-nahkasohvalla, vanhimmalle valittiin valmiiksi läikikäs patja (... jos sattuisi vahinko, mahdolliset "päästöt" edellisten asiakkaiden muistoille, kylmät muovit olivat jo tehneet tehtävänsä...), ja keski-ikäinen kokosi lepopaikkansa noista vaahtomuovien palasista ja huoneen matoista. Lopulta retkeläisillä taisi olla mukava matka kohti Niinisaloa, kaikesta huolimatta, "hyvin levänneen" veturimiehistön ohjastamisena? | ||||
|
27.05.2016 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Tuomas, sieltähän tuo löytyy... | ||||
|
|
26.05.2016 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Telkassa aikoinaan tuli lyhyt pätkä näistä vetureista, joiden kimpussa pari pikku-poikaa kiipeili. Tosi hieman myöhemmältä ajalta, koska "kiinni jäätyään" pääsivät matkaamaan Riston kyydissä veturitallille ja tutustumaan mm. Vr12 veturiin. (Kiitos Reino, tämä 1200x.... toimii näytölläni). | ||||
|
Kuvasarja: Kalajoen sillan luona |
24.05.2016 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin olette oppineet lisäilemään näitä "suuria" kuvia, valitettavasti koneeni/ohjelmani tipauttaa kuvat tekstien päälle... no, te muut vanhukset, jotka saatte kuvan koko teksteistä selvän, voitte kuvailla omia Tr1-/ Hr13-/, Sv12 - kokemuksianne. Varmaan näihinkin kuviin Reino on lisännyt osuvat tekstit. | ||||
|
23.05.2016 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen "loiva viiva" grafiikassa ( http://julia.dy.fi/timetables/graphical?s=kvpm&d=25.5.2016 , Mikkelin lähtö klo 09;00) ei viitanne tekniikan pettämiseen? Eikö tämä liikkunut yksin vaurion sattuessa (?) - "pahat lovet" yksinäisellä veturilla liikuttaessa ovat mielestäni erittäin vaikea saada aikaiseksi... tokihan kaikki on mahdollista. | ||||
|
18.05.2016 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Paineilmamittarit tutunomaisesti (Hr12) tuolla oikeassa etupalkissa. Virtojen tarkkailuun hieman useampi (7 kpl) näyttö. | ||||
|
18.05.2016 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Saksankieli ei ole vahvimpia alueitani, mutta kuvatekstissä viitattanee ajonhallintaan? Alalaidan musta tötsä turvalaitteen painike? Yllä suunnanvalinta eteen/taakse/kahva pois "pöydästä", mutta mikähänlie tuo "M"-asento? "Ratilla" valitaan nopeus (55km/h)?, sisäkehän numerointi? Kovin muistuttaa Dv12:n ajopöytää... ratin keskellä "nopea tehon poisto"? | ||||
|
Kuvasarja: Baureihe 103 - elämäni parhaat kilometrit |
18.05.2016 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Jukka, varmaankin olet saavuttanut monen harrastajan "märkien" päivä-/yöunien täyttymyksen... päässyt matkaamaan 6-akselisen sähköveturin mukana, jonka telit ovat alkujaankin suunniteltu 280km/h:n nopeuteen! Toivottavasti saamme kaikki lukea tapahtumasta esim. Resiina-lehdessä... monia kysymyksiä herättää ammatillisessa mielessä muutama kuva. | ||||