Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| ... tuota,,, tuota,,, enpä taidakkaan kommentoida... | ||||
|
09.07.2014 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Olisipa tuollainen istuin ollut aiemminkin vet.miehistön mukavuutta lisäämässä - tosin nivelöity sivuseinään kuten alunperinkin... | ||||
|
09.07.2014 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan kaukaista aikaa Teppo haikailee? Jo 70-luvulla "joillakin" kuljettajilla oli tapana loistattaa täysivaloja lätän keulalla (omankin turvallisuudensa vuoksi), ilman erillismääräyksiä. Hienosti valittu kuvakulma joka tapauksessa - miellyttää. |
||||
|
08.07.2014 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä sopineeko Brittiläinen komedia-sarja tähän yhteyteen ministerien ohjauksesta: "Kyllä, Herra Ministeri" ja jatko-osa "Kyllä, Herra Pääministeri". Ehkä tuo sarja ei ollutkaan täyttä fiktiota? | ||||
|
28.06.2014 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikkia kuljettajia ei tuo koneellinen jäähdytysilmastointi miellytä https://vaunut.org/kuva/80335 . Olisikohan sittenkin parempi, että ohjaamossa olisi myös avattavia "räppänöitä". En muista, että linja-vetureissa olisi koskaan ollut tukahduttavan kuumia työskentelyolosuhteita kesäisin ja talvisinkin pärjäsi erinomaisesti (poislukien Dm7). Ei tosin ole henk.koht. kokemuksia kylmää ilmaa niskaan puhaltavista kojeista linjaliikenteessä - ilman reumatismia olen vedosta huolimatta silti selvinnyt... | ||||
|
28.06.2014 21:05 | Jorma Toivonen | ||
| Keväältä 1973 on vain parisen kokemusta tuosta "paripuolijunasta". Riihimäellä aloitus klo 1;40 ja lähtö 3;45, tulo Tampereelle 5;40 - 6;35 - kuinka liikennetilanne salli ja kuinka jouhevasti Risto "juoksi". Junan numero oli 2411, paluu matkustajana P44:llä (8;35 - 10;05), joten Tampereella jäi aikaa parisen tuntia Riston tankkaamiseen. Tpe:n miehistö palautti Riston jossain vaiheessa takaisin Riihimäelle. Tosiaan, nyt kun Kimmo mainitsi, muistan myös kuulleeni "peltivuoroon" kuuluneen myös rautaisen vetopelin. | ||||
|
28.06.2014 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän taitaa olla ensimmäinen kuva turvateipatusta Dv:stä säleiköt avoinna. Tuon vanhan kerman värisen "V:n" saattaa hyvin hahmoitella, vaikka säleet ovat avoinna, mutta mihin on hävinnyt vihreä huomioväri? | ||||
|
26.06.2014 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Hyppää Martin mukaan junaan - edellisten kuvien asiayhteys. Niinpä... kuvasarjoja luodessani aloitan aina vorgin alimmasta numerosta eteenpäin. Sarjan avautuessa sarjan viimeisin kuva onkin ensimmäisenä, missähän olen toiminut väärin? No, tapojani en tule muuttamaan (mahdollisen (?) seuraavankin sarjani lisäämiseni aloitan "alimmaisesta" kuvasta - Martin saa arvuutella edelleen kuvieni sekavia kommentteja). |
||||
|
25.06.2014 17:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset kaikille. Kuvan tietoja tarkennettu, koska liikennepaikka Loue löytyi näinkin nopeasti. | ||||
|
25.06.2014 17:35 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset. Loue sai paljon kannatusta, joten tarkensin kuvan tietoja. Juuri tuollahan oli 65:n hiljennys? | ||||
|
24.06.2014 10:33 | Jorma Toivonen | ||
| Nyt kun tarkemmin perehtyy malmijunan numeroon (6052), niin siitähän selviää, että juna oli tulossa Otanmäestä. Tuolloin "suorien junien" numerointi noudatti kaavaa: 1. numero = lähtöpiiri, 2. numero = aina nolla, 3. numero = määräpiiri, 4. numero = järjestysnumero. T6052 on siis lähtenyt Pieksämäen (6.) piiristä määränpäänään Oulun (5.) piiri. Otanmäki kuului Pieksämäen piiriin, Raahe, kuten Kolarikin Oulun piiriin. Pienellä arvauksella juna olisi tullut Otamäestä numerolla 6051, Otm 15;15 - Olt 22;08. Kulkusuunnan muuttuessa myös numerointi muuttui 6052:ksi, Olt 07;40 - Rhe 09;15. | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaonnettomuus |
24.06.2014 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kuukautta aiemmin kolahti Mommilassa https://vaunut.org/kuvat/?s=1163 | ||||
|
|
24.06.2014 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Malmijuna oli matkalla Raaheen, eriävien lehtitietojen mukaan tulossa joko Kolarista tai Otanmäestä - veturin vaihto kuitenkin Oulussa. | ||||
|
22.06.2014 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan niinpä, varsin todennäköiseltä saattaisi tuo "hässäkkä" olevan kaksinajon pistorasia, enpä muistanutkaan tuota mahdollisuutta (Rc)... | ||||
|
|
21.06.2014 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kauanko juna taittaa taivalta? Todella miellyttävä työn aloitusaika kuljettajalla, jos hänelle myös suodaan junansa lähtötarkastus https://vaunut.org/kuva/57578 (3 tuntia) Borlängessä. Lieneekö kamera tuossa harmaassa "hässäkässä"? Merkki oikean puskimen päällä? "Tähtäyskuvio" vetokoukulle merkitty selkeästi puskinpalkkiin. Mielenkiintoisia kuvia Jounilta naapuristamme ilmestynyt viime aikoina, toivottavasti jatkuu... |
||||
|
15.06.2014 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään kaikki selailevat lättäkuvia välinpitämättömästi läpi - Hesasta lähdettiin neljällä vaunulla https://vaunut.org/kuva/93444 , mutta tässäpä palataan vain VLV. Hienoa, että lätät liikennöivät ympäri Suomea https://vaunut.org/kuva/93438 . |
||||
|
14.06.2014 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| En myöskään muista nähneeni moista levyesiopastinta, joka kuvassa opastaisi kuljettajaa odottamaan seuraavaksi "seis"-opastetta (nuo pystyviivat hieman kumastuttavat?). Selailin vanhaa Jt:ä (v.1951) ja siellä oli mm. huomautus esiopastimesta: "Opaste "aja" merkitsee, että pääopastin on sillä hetkellä aja-asennossa. Kuljettajan on silti tarkattava pääopastimen asentoa ja, jos se näyttäisi "seis"-opastetta, tehtävä voitavansa junan pysäyttämiseksi sen eteen." |
||||
|
13.06.2014 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama tarkennus Kimmon ansiokkaaseen selostukseen Tve4:n toiminnoista. Ensimmäiset veturit (10 kpl?) olivat varustettu vain vaihteiden käsikäytöllä, valintakytkin käsikäyttö/automatiikka sijaitsi II-ajopöydän jatkeena olevassa kojekaapin viistossa paneelissa. Taidettiin noihin ensimmäisiinkin vetureihin asentaa jossain vaiheessa automaattitoiminto? Liikkeelle lähdettäessä ensin kytkettiin vaihteisto päälle tuolta em. kojekaapin kytkimestä (turvalaite alkoi välittömästi ääntelemään ellei poljinta huomannut painaa), 4-vaihde kytkeytyi päälle, haluttu vaihde kytkettiin painelemalla painonappeja järjestyksessä alaspäin ja vasta sitten valittiin suunta (ylöspäin vaihdettaessa pystyi hyppäämään vaihteiden yli, mutta alaspäin vaihdettaessa täytyi käydä järjestyksessä jokainen pykälä läpi). Rullatessa suunta 0:laan ja tehoja haluttaessa ensin tarkistettiin mikä vaihde on päällä (valitun vaihteen merkkivalo paloi kirkkaana) ja eikun painallus suunnan painokytkimestä. Itsetoimijarru (junajarru) irtosi työnnettäessä jarrukahvaa eteenpäin (irroitusasento), ylilatauksesta ei ollut pelkoa vaan jarrujohdon paine asettui ennakolta säädettyyn paineeseen. Erikseen tuolla jarrukahvojen välissä oli nappula, jolla saatiin nostettua jarrujohdon painetta tarvittaessa. |
||||
|
12.06.2014 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno nostalginen kuva Carlilta, saapi nähdä ehtiikö kaunotar 100-vuotisjuhliinsa uudelleen meikattuna https://vaunut.org/kuvat/?s=2729 ? | ||||
|
10.06.2014 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| ... taisi pysähtyä myös Hyvinkäällä... | ||||
|
Kuvasarja: Tolstoin uudet makuuvaunut |
10.06.2014 08:21 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli kuulut Resiina-lehden saajien onnekkaaseen joukkoon, löytyy lehden numeroista 1/2014 s.44 ja 2/2014 s.56 lisätietoja näistä uusista vaunuista. | ||||
|
09.06.2014 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tarkasti on Tapio tapahtumia seurannut - noinhan se tapahtui. "Mestari" ilmoitti ennakolta raiteen tilantarpeen ja ensimmäinen pudotus saatettiin riittävän kauaksi ja ruuvi kiinni, jarrutettua vaunua vasten oli hyvä tömäytellä seuraavat raiteelle tulevat vaunut - lenkit ja letkut kiinni, juna valmis. Tuota akrobatiaa tuli aikoinaan seurailtua ihaillen veturin ohjaamosta käsin, virhe-arviointiakin sattui - yleensä nuoremmille junamiehille. Riihimäen mäessä oli kolme "viuhkaa", jokaisella oma vastaanottajansa (kaveria toki autettiin hädässä). Kiireisinä aikoina (ilta/yö) oli jokaisella viuhkalla oma "kytkijä", joka saattoi myös vastaanottaa vaunun ja saattaa sen kiinni edelliseen roikkaansa nopeuttaen raiteelle koottaavan junan valmistumista. Käytössä oli myös "painaja", joka viimeisteli lähtevään junaan mahdollisesti jääneet välit kiinni (Vr12 1851 (mäki), 1852 (painaja) yleisimmin). |
||||
|
08.06.2014 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/1552 kommenttien mukaan veturi olisi romutettu !! Mikähän projekti tässä on meneillään? | ||||
|
08.06.2014 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan sittenkään romutettu ? https://vaunut.org/kuva/93267 , https://vaunut.org/kuva/93268 | ||||
|
07.06.2014 01:29 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti en pysty Eljasta auttamaan (samaa ikäluokkaa(?)) ja vielä heikompi syventymään netin syövereihin. Mutta kaiken tiedon olen tulostanut paperille - varmuuden vuoksi (ei luottoa nykytekniikkaan). Älä kuitenkaan aineistoasi testamenttaa polttolaitokselle, toivottavasti jokin yhdistys haluaisi säilyttää valtaisan kokoelmasi tuleville sukupolville. | ||||
|
07.06.2014 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| P61:een lisättiin Tampereella muutama vaunu ½-tunnin seisahduksen aikana (14.12.-82 - 15.02.-86 välillä muutama kymmenen havaintoa). Matkaveturilla noudettiin "sivulta" Vaasan makuuvaunun kanssa "parisen" vaunua ja samanaikaisesti päivystäjä lisäsi perään autovaunut. Normaalisti kokoonpano kasvoi 4:llä vaunulla (16 akselia) - löytyy muistista myös 3:n ja 5:n vaunun lisäykset. (Parisen kertaa taisi olla P61:llä pituutta 84aks:a Tpe-Sk välillä, mutta eihän tuota ylipitkää junaa kukaan haivaitse yön pimeydessä ja matkalaiset saavat autonsakin perille samanaikaisesti. Seinäjoella jätetään letkasta pois Vaasan makuuvaunu, joten jatkettavana on "raameihin sopiva" 80-akselinen matkustajajuna). Pe 1.6.-84 lähti Sr1 3005 kiskomaan P61:ä Helsingistä kohti Oulua, Tampereen jälkeen junan koko oli 70aks:a (Hesasta mukaan tarrautui yksi tai useampi "kiitovaunu"). Muistikirjan merkintä: 23.5.-85, Md-Sk välillä runsasta lumisadetta. |
||||
|
04.06.2014 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Onhan siellä valittavissa mekaanisesti T-vaihde (sn 85km/h) tai M-vaihde (sn 125km/h), taitavat vastata 1/1 suhteessa päämoottorin kierrosluvun kanssa = suora vaihde (nimim. KLu voinee valaista asiaa tarkemmin). Joskus tuli 26-sarjan Dv:llä taivallettua lähes 150km/h (epävirallisesti - ilman vaihteiston ylinopeussuojan hillintää). | ||||
|
|
03.06.2014 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Jokin erikoistilanne - hinaus?? Suunta keskellä - nuolet eivät osoita viitteitä ajosuunnasta, suuntakahva keskellä, ajovalmiuslamppu ei punerra, nopeutta n. 10km/h. Päämoottori käynnissä ja lämmöt normaalit, eikä jarrujakaan näyttäisi liiemmin oleman hidastamassa kulkua. | ||||
|
30.05.2014 18:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä tuo savu Dr14:sta tulee, kompressoria pyörittävä moottori saattaa usein pölläyttää kierrosten kohotessa. | ||||
|
28.05.2014 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Jaa,, sinäkö se olit... Tervehdykset huomioitiin, kiitokset. | ||||
|
27.05.2014 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Henk.koht. ei ratamoottori-ongelmia kohdalleni sattunut, jossain vaiheessa suurin haitta oli jäähdyttäjän kennojen huoltamattamuus (vet. 2214, juna 1663 Sld-Ri, 90aks/1443tn - 3 kertaa lämpövahti pudotti MAN:n kierrokset tyhjäkäynnille Keravan ja Hyvinkään välillä, yleensä tuo väli taivallettiin tuollaisella junalla "ratti laidassa" ja "jalat pöydällä"). Ilmeisesti ongelmia oli ollut, koska kerran saimme Tampereelta vajaa-tehoisen (1-3 ryhmä erotettu) 2228:n tuotavaksi Riihimäelle (edelleen jossain vaiheessa Hy knp:lle). Laskennallisesti junapainoa oli pudotettu n.40%:a (1500tn:sta 870tn:iin, 80aks.), mutta erittäin suuria vaikeuksia tuotti jo nousu Viinikasta Perkiöön, jolloin nuori kuljettaja joutui häpeällisesti nöyrtymään ja myöntämään, ettei mahdollisesti pääsisi edes "Rukkamäkeä" taidoillaan ylös Sääksjärvelle. Onneksi paikallinen jm. määräsi junasta poistettavaksi Perkiössä reilut parisataa tonnia, joten "harjoittelijakin" sai lopulta senkertaisen junan kunnialla (?) määränpäähänsä. Ratamoottori-ongelmat taisivat kohdata vasta Dr15-kokeilun yhteydessä ( https://vaunut.org/kuva/86695 ) , kun huoltamattomat ja alkuperäiset ratamoottorit eivät tahtoneet suvaita lisääntynyttä päämoottorin tehoa? |
||||
|
|
26.05.2014 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| No perskules, siellähän rullailee "Slöden pytty" kohti Kytömaan lähtötolppaa odottelemaan vuoroaan sukeltautumaan muun liikenteen joukkoon. Muistelisin, että painavalle junalle rakonen löytyi kerran tunnissa (olisikohan ollut "R":n perään?). Ei tarvinnut Hurun tehoja vähennellä, vasta kun Hyvinkään jälkeen, ei edes Kytömaan 35:n lähtövaihteessa 1500tn:n junan kanssa. Ratkaisevaa junan kululle oli Sld:n lähtö (olikohan ollut tasatunti tai viimeistään vartin yli ?). Matkan taittoon Riihimäelle kului 1h30min tai huonolla tuurilla 2h40min (tärkeitä (?) aikatauluja osattiin soveltaa tuolloin työtilanteen mukaan - tulo "aamujunalla" Riihimäelle 12;50 tai 15;40 (joka taisi osua aikataulu-aikaan)). | ||||
|
25.05.2014 17:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ok, kiitokset Topille asiaa selventävästä videosta. | ||||
|
|
25.05.2014 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| No mutta, tuo esiintyöntyvä "mötikkä" virtaviivaisen junan keulassa näyttää tosi "hienolta (?)". Onko tosiaan niin, etteivät nykytason insinöörit pystyneet ratkaisemaan alkuperäisen keskuspuskimen ongelmia? Syntyivätkö vaikeudet luukkujen avautumisessa, kytkimen esiintyöntymisessä vaiko lumen pakkautumisesta talvisin kytkimeen luukkujen taakse? Varmaan tuolle suojapellille/-muoville on ohjaamon lattialle järjestetty asianmukainen säilytyspaikka ja sen käsittelylle on huomioitu tarvittava lisä-aika... | ||||
|
23.05.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Hetkinen... 6-AKSELINEN sähköveturi, jossa kitkapainoa kiitettävästi (135tn:a) ja nopeuttakin riittävästi (200km/h) Suomen olosuhteisiin, johan noilla arvoilla saattaisi liikahtaa painavampikin juna ongelmitta ilman monikytkentöjä. Kimmo tietenkin vetoaa työskentely-oloihin (?), mutta Sr1:nkin miehistön olosuhteet ovat tainneet parantua huomattavasti alkuperäisestä ajanmyötä. Sr1 taitaa olla yksi varmemmista kuljettajan työkaluista, mikäli odotukset pohjautuisivat ennakoituihin suunnitelmiin. | ||||
|
|
22.05.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tämä ainut kuva SRHS:n kevätretkestä? Ilmeisesti ainoastaan Jormalla oli kamera mukana retkellä? Kommenttejakaan ei tälle sivustolle ole ilmaantunut retken onnistumisesta. Hieno kuva kuitenkin matkan alkajaiseksi. | ||||
|
22.05.2014 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuviahan nämä Museorautatieyhdistys Ry:n lisäämät kuvat ovat, mutta kuvien tiedot ovat mielestäni usein varsin niukahkot... tavarajuna - missä 44km:n osuudella? Tosin hieman aikaavievää taustatyötä toisen kuvaajan otokset tietenkin vaatisivat. Varsin vähäisellä paneutumisella löytyisi tiedot esim. veturista ja kuvaa tarkastelemalla voisi olettaa kyseessä olevan vaihtotyön (vaunut veturin molemmin puolin). Minkälaisella miehityksellä yhdistys valitsee kuvat sivustolle teksteineen - olettaisin, että asiantuntemustakin saattaisi löytyä tarvittaessa omasta "piiristäkin"? | ||||
|
21.05.2014 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Tallin ovien ikkunoista kurkistelee Dm7 4207, joka on talven aikana saanut kohennusta ulkoiseen pintaansa ja siistimistä sisuksiinsa. | ||||
|
Kuvasarja: Våren i svenskspråkig Österbotten |
21.05.2014 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka AP hienosti osoittaakin taitamisensa tuon toisen kotimaisen kielen osaamisellaan, niin silti joukossamme saattaa olla muitakin huonomman kielitaidon omaamia (esim. nimim. "monta vuotta pakko-ruåtsia opiskellut"). | ||||
|
20.05.2014 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| En minäkään muista MM:n mainitsemaa neliajoon soveltuvaa erikois-sarjaa. Tosin ammoin valmistettiin Kostamuksen liikenteeseen 3-ajoon soveltuva muutaman veturin 26-sarja (paljon, paljon myöhemmin tuli mahdollisuus käyttää Dv12-sarjan vetureita kolminajossa, myös muut 26-sarjalaiset), jossa oli myös keskuspuskin. Vanhaa tietoa taitaa olla myös tuo 2.-/3.-veturiksi valinta - eivät ole tainneet "nuoremmat" kuljettajat kääntää Dv:n suuntaa kahvalla, vaan hienostuneesti painonapilla, samalla on poistunut myös apuveturin sijainnin valinnan mahdollisuus keskikaapista (painonapilla tuokin nykyään hoidettanee). | ||||
|
|
20.05.2014 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi, että 1.- ja 4.-veturi, päästöistä päätellen, osallistuisivat voimallisesti junan kulun onnistumiseen, kolmannen veturin pakoputkesta ei ole havaittavissa edes lämpöväreilyä, ottiko lainkaan osaa yhteistyöhön? | ||||
|
20.05.2014 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ja PAHUS! Siipi alhaalla, löytyneekö kuljettajan aikataulusta merkintää kohtauksesta Virroilla tai poikkeustilanteesta ennakolta annettua Jt-ilmoitusta? Ellei, mitenköhän tuossa tilanteessa jatkotoimenpiteet - "viheltelyillä" ei siipi noussut, lätässä ei radiopuhelinta, eikä opastimessakaan näyttäisi olevan puhelinyhteyttä suorittajaan (kauanko lättä odottelee ajolupaa?)? | ||||
|
17.05.2014 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvinhän tuo kuva kelpaa katseltavaksi ja vanhoja hataria muisteloita virkistäväksi. | ||||
|
15.05.2014 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno tunnistus Juhalta. Olisikohan kuva kuitenkin 60-luvulta? Veturimiehillä oli tuolloin vielä mahdollisuus jäädä eläkkeelle jopa 53-vuotiaina. Vain pari henkilöä itse tunnistan ja varsin nuorekkailta näyttävät. En muista, että monikaan olisi jatkanut palvelustaan "yli-ajalle" tuolloin (70-luvun alku). 3 huoltokuljettajaa + 2 huoltolämmittäjää + 2 mre:tä ("toimiston henk.kuntaa") . | ||||
|
13.05.2014 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Lämmin kesäpäivä - ohjaamon ilmastointi 1/1-asennossa... | ||||
|
13.05.2014 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Mekaaninen päätykytkin näyttäisi samanlaiselta edellisen kuvan https://vaunut.org/kuva/92388 EA 720-sarjalaisen kanssa, mutta eivät valmistajat näköjään halua päästä yhteisymmärrykseen sähköyhteyksien sijoittelussa. | ||||
|
13.05.2014 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan tuo veturissa oleva loppuopastinlevy "unohdettu" valmiiksi odottamaan seuraavaa työntötehtävää. | ||||
|
12.05.2014 17:44 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan Tk3 1140 https://vaunut.org/kuva/11737 | ||||
|
11.05.2014 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Tokihan Sr1 on kiihdytyskisassa ylivoimainen (ei henk.koht. kokemusta Sr2), mutta hyvin taitaa "vanhus" (Dr13) lyödä kiilaa nykyisen sähkökaluston joukkoon (tuskin kannattaa koettaa enää paria nykyistä museoveturia kilpasille) . Kuinkas se olikaan (Antti, Kimmo), jos Dr13:ssa sattui kiihdytyskisassa syttymään vihreä valo ajopöytään, vaikka kuinka lipsutteli miinusta vauhti vain kiihtyi kunnes sininen silmä sammui... (toki saihan tuon katkeamaankin tarvittaessa, tosin saattoi jotain palovammoja kontaktoreihin syntyä) ... ja jarrutusmatka pelkällä veturiila oli melkoinen. |
||||
|
11.05.2014 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Tuota Hannun kommenttia lukiessani voisin hyvinkin arvailla kuljettajan, mutta varsin sanavalmiina tunnettu henkilö lukitsee itsensä ohjaamoon? Pikemmin olisin olettanut, että kuljettaja olisi jututtanut matkustajaa, kunnes todellinen kiire hänellä olisi ollut laivalleen. Nuo veturien vaihdot (Sr1/Dr12) junilla P61/EP58 Seinäjoella loppuivat kesä-aikataulun vaihdokseen keväällä 1983. (Muutkin junat, kuin vain tämä pari). |
||||
|
|
10.05.2014 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Pojat kun ovat mittailleet/arvioineet sähkäreiden kiihtyvyyksiä, kuinkahan olisi Dr13 pärjännyt kisailussa (notkearanteisella kuljettajalla)? | ||||