Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10.2012 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Melko monella paikkakunnalla taidetaan nykyään hoidella vaihtotyöt ratapihahenkilökunnan voimin radio-ohjaimella - ei tarvetta kiipeillä ohjaamon lämpimään ja kiusauksena käyttämään kiellettyjä veturin ohjaimia (taitanee olla jonkinlainen hidastus ohjaiden muutoksessa?). Mutta ihmeen vähän on tiedoitettu noilla kauko-ohjaimien kaukaisuudessa tapahtumissa käytöistä johtuvista vetureiden suuntalaatikoiden vaurioista tai törmäilyistä. Yhtenä ilmenneenä ongelmana on paljastunut veturin yhteistyökyvyttömyys monikäytössä, mikäli tuossa kauko-ohjaimessa ilmenee joitain virhetoimintoja - mutta eihän tuo tietenkään voine olla teoriassakaan mahdollista... | ||||
|
24.10.2012 22:21 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Tapiolta noista aukiajettavista vaihteista, taisi olla aikainen kevät (?) - junamiehellä vielä karvilakki käytössä. Riihimäelläkin oli muistaakseni yksi tuollainen vaihde ( https://vaunut.org/kuva/12274 ) - hiilestyspaikalle tultiin oikealta odottelemaan vuoroa ja täydennyksen jälkeen poistuttiin kuvasta vasemmalle ja aukiajettavan vaihteen kautta siirryttiin etualan raiteelle odottelemaan "silmien syttymistä". Kuinkahan hoitui talvella moisten kulkutieyhteyksien puhtaanapito? Myötävaihteeseen ajo ei varmaan tuottanut ongelmia, mutta kuinka varmistettiin vastavaihteeseen ajo? | ||||
|
22.10.2012 21:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä jäänyt... | ||||
|
21.10.2012 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan jonkinverran tuli ajeltua tuollaisella kalustollakin, mutta koskaan ei tarvinnut "proppuja" vaihdella, joskus autosulakkeita pyörittelemällä sai taasen hapettumat poistumaan ja yhteydet toimimaan. Runnvika kytkinten kytkeytyessä saattoi joskus näkyä jopa valokaaria väärien nastojen kohdatessa toisensa - ja hiljaisuus..., ei kuljettajalta. Usein käytettiinkin pahvinpalaa eristeenä kytkimissä ja toiminnat johdettiin vanhan tavan mukaan välikaapeleilla (kaapeleiden ja rasioiden nastat kohdillaan?). Mihinkähän piiriin lienevät kytketyt Webasto ja Trainkit (samassa piirissä ovireleen kanssa?)- ei löytynyt ammoisina aikoina moisia hienouksia? Ehkäpä kuitenkin jännitteensäätäjän virheellinen hetkellinen toiminta? Kerran ei Vv15-sarjan veturin jännitteensäätäjä pysynytkään mukana generaattorin kierrosten noustessa, hetken maisema loisti kirkkaan sinisenä ja sitten syksyinen pimeys kietoi junan vaippaansa, samalla posahti myös Vv15:a ainut "proppu", sekä kaikki päällä olleet sähkölaitteet pimenivät. Voisiko vika olla jännitteensäätäjässä? Ainakin noiden Vv15-sarjan vetureiden jännitteensäätäjän "mukaan lähdössä" oli useinkin ongelmia - navakka nyrkin isku "sähkötaulun" oikeaan kohtaan, johan alkoi latauskin taasen toimimaan. Kiitollisena ottaisin vastaan tiedon, mistä vika vihdoinkin löytyi. |
||||
|
17.10.2012 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Näinhän se Topi todellisuudessa olisi. Alunperin suunnitelluilla 1500tn:n junapainoilla selvittiin tyydyttävästi Sr1:llä, keleistä huolimatta - ei ollut noissa virtamittareissa erivärisiä asteikkoja, ei ylimääräisiä (?) hälytyksiä, ei ajomoottorivaurioita. Mutta SE teoria ja ahneus - hei, pojat selvisivät noin hyvin, lisätään 100tn:a, vieläkin kärsii näköjään lisäillä junaan lisää vaunuja (ensin 1800tn:a, nykyään taitanee olla 2000tn:a ?) - kyllähän nuo kuljettajan selkänahasta ja otsalta tipahtelevat hikipisarat riittävästi kasvattavat veturin kitkapainoa ( pysyväthän kuljettajat myös paremmin hereillä yksiajossa syksyn pimeinä öinä). | ||||
|
15.10.2012 01:12 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti samoja koeajoja kuin vuonna 2010 https://vaunut.org/kuva/62337 ? Vaunut tuotiin 29.09. junalla 3112 Sköldvikiin, josta veturilla siirrettiin Olliin (poikkeuksellisesti vetovoimana Dv12 2714). Vaunut on purettu ja palautettu odottelemaan jatkokuljetusta 7.10.2012. Sld:n vaihtotyöt hoidellaan ilman veturin kuljettajaa radio-ohjauksella (ei linja-ajoa), joten arvuuttelussa onkin, millähän keinoin vaunut saavat jatkokuljetuksen. | ||||
|
15.10.2012 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että onnistui jotenkin... Ennakoitavissa oli tuokin "nauhoitus", mutta valitettavasti hieman yllättäen tapahtuma eteen tupsahti. | ||||
|
15.10.2012 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| (Dr12) Koko illan olen pyöriskellyt tuhkassa (tervaa ja höyheniä ei löytynyt tällä kerralla) tuon anteeksiantamattoman erehdykseni takia. Tuolle tuulettimen moottorille löytyi jopa "kahvasulakkeensakin" lukitusta konehuoneen kaapista (ei kovin usean seurasta). Onneksi noiden kaappien sisältöön ei kovin usein tarvinnut perehtyä - vain kerran, yllättävän (no jaa) ympärilyönnin seurauksena yksi ryhmä putosi pois vetotehtävistä, kauan kesti, tiedettiin (suunnilleen) mitä haettiin, mutta ei muistettu, mistä haettaisiin... Taidankin jättää kommentointini, ettei porukalle välity virheellistä tietoa. |
||||
|
|
14.10.2012 17:54 | Jorma Toivonen | ||
| Väärässähän minä taas olin, anteeksi Kimmo. Hr11:sta oli molemmille moottoreille sähkökäyttöinen jäähdyttäjän tuulettaja - muita ei tule mieleen. | ||||
|
|
14.10.2012 13:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä yhteydessä varmaan voisi heittää ilmoille pienen knopin: onkohan/- ollut missään dieselveturi-sarjassa sähköllä toimivaa jäähdytysveden puhallinta? | ||||
|
|
14.10.2012 13:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hydraulisesti, Kimmo, hydraulisesti... taisi olla hieman samaan tapaan kuin Vv15/-16. (kaappariputki yms.). | ||||
|
|
14.10.2012 01:47 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni tuo jäähdyttäjän äänimaailma ei ollut ulinaa, vaan Tonin mainitsemaa matalampaa vonkunaa. Ratamoottorien tuuletuksen 1/1-asennon asettaminen lähdössä asemilta tietysti kiinnitti matkalaisten huomion, mutta kuinkalie matkan aikana - peittyikö MAN:n jumputuksen alle? Ainakaan ohjaamossa harvemmin tuli kiinnitettyä huomiota moisiin asioihin (II-ohj. kuului erittäin selvästi kompressorin työskentely lisätessään lisää ilmaa järjestelmään). Toki vet.miehistö havaitsi ratamoottorien täyden tehon kytkemisen ja jäähdytystuulettimen käynnistymisen (I-ohj.), mutta ei häiritsevänä... (Vai mitä mieltä ovat muut Dr12-käyttäjät?). | ||||
|
|
14.10.2012 01:32 | Jorma Toivonen | ||
| Tulipa selailtua näitä vanhoja kuvia yön pimeinä hetkinä - huomiotani kiinnitti tuo Kimmon kommentti (11.09.-11 klo 13;13) Dr12:n jäädyttäjän toiminnasta. Lähes 40-vuotisen urani aikana olin näköjään täysin hakoteillä Hr-/Dr12:a jäähdyttäjän toiminnasta, hyvässä uskossa kuvittelin, ettei siipiä pyörittämään lainkaan tarvittu sähköä... vai tarkoittikohan Kimmo sittenkin "ratamoottorien tuuletusta"? | ||||
|
13.10.2012 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama kokemus EP58:n kokoonpanosta ajanjaksolta 15.12.-82 - 16.2.-86. Talvikaudella -82/-83 junan pituus yleensä 20-aks. (kerran 24aks), en muista kuinka kauan Dr12-sarjan veturi toi junan Seinäjoelle, jossa veturinvaihto. Aikataulussa taisi olla ajat (Sk - Hki) 10;50 - 14;30, kesästä -83 lähtien 10;35 - 14;00 (Sr1 läpi Seinäjoella). Kesäisin (-83, -84, -85) EP58:n pituus näytti olleen 28aks., muutoin 20 - 24aks. Joitain poikkeuksia: 32aks., 36aks., 40aks. Ja viimeinen suoritukseni 16.2.-86: 2xSr1 (3036-3028), 76aks (tyhjiä makuu-/autovaunuja 48aks. = 12 vaunua) sn120, lähtö Seinäjoelta 20min myöhässä, Lou-Jal apuveturin avustamana (yllättävä jännitekatko), Jalasjärveltä lähtö 55min myöhässä ja vihdoin Helsingissä peräti 65min myöhässä aikataulu-ajasta - kuljettajan ammattitaidon puute / jäätävä vesikeli / ymp-lyöntiä estävän hiekan puute vetureissa... | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
13.10.2012 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Samat kuvat ovat kuvakirjassa "Elävä Riihimäki", joka ilmestyi vuonna 1964. Minä en pysty arvioimaan kuvien julkaisu-oikeutta, mutta minulle toki sopii (riihimäkeläisenä) niiden olo tälläkin sivustolla. | ||||
|
12.10.2012 01:55 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo makuuvaunun päällä retkottavat sivupellit kuuluvat Kimmon mainitsemaan Dm4-moottorivaunuun, jostain "Juhlaresiinasta (?)" saattaa löytyä lisää kuvia tapahtumasta. | ||||
|
12.10.2012 01:49 | Jorma Toivonen | ||
| Pari kuvaa vuodelta 2002 tästä MZ-sarjasta kommentteineen: https://vaunut.org/kuva/34069 , https://vaunut.org/kuva/34070 | ||||
|
10.10.2012 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tietolähteistäni löytyy faktaa vain varsin rajoitetulta ajalta (toukokuu -57 - helmikuu -59 (Ri-Tpe-Ri)). Junanumeroina Ri-Tpe 2417, 2425, jotka noudattelivat melko lailla 2421:n aikoja = aloitus klo 13;55, lähtö 15;40, tulo Tpe 19;40, päivystys Tpe 19;40-20;30 (junan vienti purkauspaikalle) ja työvuoron lopetus 21;30. Veturimiehistön lepotauko valkoisten lakanoiden välissä ja herätys klo 1;45 ja lähtö junalla 2410 (tai jotain muuta) kohti Riihimäkeä klo 3;15, tulo 6;26 ja lopetusaikaa tunnin verran. Normaalisti junassa oli menomatkalla 50aks:a ja painoa 712tn/743tn:a, tyhjänä vastaava runko painoi 275tn:a. Otoksena vetureista löytyy mm. 737, 739, 925, 926, 1315 (94aks/ 1280tn). Ri-Krn-Ri tietoja löytyy vasta heinäkuulta 1961, joko junat 2305/2310 tai 2307/2038 yhden Dv15:a vetäminä, 51-akselisen Silk-junan "tyhjäpaino" 237tn:a ja täyden 705tn:a. Tv1:t hoitelivat Ri-Kr-Ri liikenteen (22.2.-56 otti T2314 (Kr-Ri) lisää vaunuja Kirkniemestä, jolloin junan akseleiden lukumäärä nousi sataan ja junapaino 1204tn:iin, onneksi Tv1 926:n apuna oli myös Tv1 927). Tiedot loppuvat valitettavasti elokuulle 1961 - ei vielä havaittavaa Tr1-sarjan lisääntynyttä käyttöä Riihimäellä. | ||||
|
10.10.2012 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Korjataan, korjataan, uusin tieto... | ||||
|
|
09.10.2012 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvaaja saattaisi olla Erkki Vaalle (Timo varmistanee asian). "Pasilan pojat" valmistautuvat lähtöön Riihimäeltä (näin olettaisin) - Korttion ratapiha vielä valmisteilla, joten "etelän junat" lähtivät vanhalta tavarapihalta. Ristot olivat vielä tuolloin harvinaista "herkkua" riihimäen miehille - joskun Hy.knp:n keikoilta saattoi moisen saada käyttöönsä. Tavarajunat hoideltiin vahvoilla Trumanneilla (Tpe, Kw, Psl) ja Tv1-sarjan (Kr/Hnk) vetureilla. Silk-juna Tampereelle vedettiin Tv1:llä, halkopolttoisena tulipesää ruokkimaan varauduttiin kahden lämmittäjän voimin (tarvittaessa löytynee junan numerot yms). | ||||
|
09.10.2012 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Kattilan kyljestä löytyy mittaristoa https://vaunut.org/kuva/77777 , lämmittäjän näkökentässä https://vaunut.org/kuva/77825 ja https://vaunut.org/kuva/77778 . Nopeusmittari "ajopöydän" etureunassa (kuten muissakin höyryvetureissa) ja kattilan työpaineen osoitus (?) etulasin yläpuolella (löytyy kuvat tarvittaessa). | ||||
|
|
08.10.2012 17:13 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva on otettu ennen vuotta 1964, koska on myös "Elävä Riihimäki" kuvateoksessa, joka ilmestyi tuona vuonna. Tr1:n numero 1055, missä vaiheessa siirtyi Riihimäen kirjoille? Saattaisi valmistautua Pasilaan lähtöön, tai tullut pohjoisesta/idästä matkustaja-asemaa vastapäätä olleelle tavararatapihalle. | ||||
|
08.10.2012 01:20 | Jorma Toivonen | ||
| Vastaava tapaus kuin Arille sattui myös keväällä 2008 https://vaunut.org/kuva/49383 , https://vaunut.org/kuva/49384 , https://vaunut.org/kuva/49385 , https://vaunut.org/kuva/49386 , mutta tuolloin vaihdettiin kiskoja Mariazellin päähän. Alkumatka linja-autolla ja Laubenbachmühlessä odotti 1099-sarjan vetämä juna loppumatkaksi St.Pölteniin (jostain oli kiirinyt tieto ryhmästä ja junan vetovoimaksi oli löytynyt vanha sähköveturi). Aikataulustaan myöhässähän juna saapui St.Pölteniin ja jatkoyhteys Wieniin oli vaarassa karata, mutta henk.kunnan ansiokas puh.yhteys asioita hoitaviin tahoihin sai aikaiseksi muutaman minuutin lisäodotuksen vaihtoyhteydelle. | ||||
|
07.10.2012 18:02 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Ilkalle vastauksesta. | ||||
|
07.10.2012 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän veturisarja lienee yleisin mäkeenjäämistilastoissa? Liian hienoa tekniikkaa tai olosuhteisiin nähden liian suuri junapaino? (=esim. Dr16). Ensimmäiset (?) ympärilyönnin tehokkaasti estävät laitteet taisivat tulla uusiin Dv12-sarjan (26-sarja) vetureihin, jonkai sai varsin yksinkertaisesti poistaa käytöstä. Rantaradalla ongelmia tuotti aikoinaan Sm1/-2 kalusto syksyisin, joten siihen tehtiin muutostyö tehonsäätöön (= kiihtyvyyden asettelu). Ongelmia oli työuran aikana (Dr12, Dr13, Sr1), mutta aina selvittiin... (täysin eriasia myöhemmät harrasteajelut). | ||||
|
07.10.2012 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset A-P:lle positiivisesta palautteesta. Tästäkin sarjasta kehkeytyi lopulta turhankin laaja(?), mutta omaakin tietoisuuttani kalustosta lisäsi useat kuvien kommentit - kiitokset kommentoijille. En halua salailla kohdalleni (tai kavereille) osuneita tapahtumia omaan hataraan muistiini, ehkä jollekin sivustoa seuraavalle lienee jotain mielenkiintoa kuvista/kommenteista. Jokin sananlasku oli "vanhasta koirasta ja uuden oppimisesta?". Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessan... | ||||
|
07.10.2012 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, tämähän oli yksinkertaisella säpillä suljettu kaappi (ei lukitusta) - kuinka satuinkaan uteliaisuuksiani raottamaan ovea... | ||||
|
|
07.10.2012 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ajatuksiini pulpahti varsin yksinkertainen kysymys (ei tarvinne vastata, jos pidätte liian alkeellisena). Pysäytettiinkö stokerin toiminta rullatessa, huilatessa... pystyikö toimintaa säätelemään junapainon (=kulutuksen) mukaan? Muistelisin kuulleeni (toki erittäin hatarasti), ettei näihin syöttöihin https://vaunut.org/kuva/77781 haluttu koskea, mikäli ne oli saatu säädettyä optimi-asentoon. | ||||
|
06.10.2012 10:49 | Jorma Toivonen | ||
| Korjattu erheellinen teksti - kiitokset huomautuksesta. | ||||
|
03.10.2012 08:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset huomautuksesta, korjataan... | ||||
|
03.10.2012 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Niinhän tuota pitäisi testailla aika-ajoin, mutta, mutta... https://vaunut.org/kuva/65917 ttv 15 käynnistyi aikoinaan lähes ongelmitta 10 vuoden tauon jälkeen. Mielestäni vähintään kerran vuodessa olisi asiallista käytellä koneita näissä "lähes ajokuntoisissa" vehkeissä - toivottavasti esim. prinsessan unosista herätelty prinsessa (Hv1 555) saa tulevina aikoina muutaman ajotehtävän kunnossa pysyäkseen. | ||||
|
02.10.2012 22:20 | Jorma Toivonen | ||
| "Suomen veturit, osa 2" mukaan sylinterin halkaisija 165mm, iskunpituus 200mm - en viitsi enää alkaa haeskelemaan unohtuneita kaavoja, mutta virkeimmiltä tuokin laskutoimitus onnistunee hetkessä. | ||||
|
01.10.2012 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Onko sama juna kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/77728 ? Liukkaat lehtikelit ovat tulleet, voiman puute tuskin on kyseessä - ymp.lyönnin estolaitteen toiminta? (Vai mitä mieltä ovat veturin käyttäjät?). | ||||
|
30.09.2012 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän nuo "Hurun" pellit ovat peltiä ja tuonkin takana on vielä Claytonin vesivarasto. Hieman ihmetyttää tuossa Claytonin "huoltoluukussa" oleva ylimääräinen (?) aukko. Tapiolle: Toijalan tallissa seisoskelee toinen poikkeus - 2241. | ||||
|
29.09.2012 20:15 | Jorma Toivonen | ||
| Dieselillä on saavutettu 120kN:n vetovoima, jolla on testeissä saatu liikahtamaan 2000tn:n vaunusto tasamaalla. Eipä tuota dieselvaihtoehtoa ole tarkoitettukaan linjalle, vaan veturin liikutteluun tai kevyehköihin vaihtoliikkeisiin ratapihoilla - hybridit ovat sitten aivan eri asia. | ||||
|
|
29.09.2012 17:59 | Jorma Toivonen | ||
| Esim. Teli 2, Akseli 4 - näistä tein olettamuksen, että vaunu olisi ehkäpä matkalla Suomeen. | ||||
|
19.09.2012 01:31 | Jorma Toivonen | ||
| Ja taas Pertulta oivallinen kuva! Varmaan moni väheksyy kuvan laatua (kaikkia hienoja termejä käyttäen ???), mutta minusta kuva on täyden 10:n arvoinen. Arkinen yllättävä tapahtuma... ja tyhjentävä selostus tapahtumasta, Samia mukaellen... (pitipä sattua, juurikin olisi toive aikataulun mukaisesta kulusta...) | ||||
|
12.09.2012 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin moni kuljettaja painaa mieleensä näitä jatkuvasti ohivilahtelevia vihreitä läpyköitä radan varressa, vai miten on "nuoriso"? Jos odottamatonta tapahtuu matkalla, harvoin taitanee veturi pysähtyä merkin kohdille - avuksi otetaan lähimmän sähkötolpan numerointi tai jokin tutuksi tullut muu havaintopiste, joka ilmoitetaan "kaukolle". On todella kuljettaja aineisto parantunut, jos jatkuvasti pystyy rekisteröimään millä kilometrillä kulloinkin matkaa taittaa (olikohan se nyt lyhyt, pitkä, vai jäiköhän jokin välistä pois). | ||||
|
12.09.2012 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Löytyihän Jaakolta parempaa tietoa, kiitokset - ei jäänyt kuvan teksti MUTU:uun. | ||||
|
12.09.2012 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti, Riku, muistini ei riitä noin kauaksi. Junan pituus oli 450m:ä (tuolloin kaikki mitat ilmoitettiin ilman veturin tietoja). Vaunuluettelo oli tiiviisti paketoitu rahtikirjojen joukkoon, joten sitäkään ei ollut vet.miehistön nähtävillä (vain nuo mainitsemani tiedot ilmenivät paketin päältä + mahd. VAK-vaunut). Tosin vaunujen numeroinnista en koskaan ole ollut selvillä, mikä sarja on mahd. ollut kyseessä - kaarteissa yritettiin sitten tihrustella hieman junan kokoonpanoa. Ilmeisesti huomiosi kiinnittyi junan peräpäässä oleviin "mataliin" vaunuihin - jäivätkö Hämeenlinnaan, ei tietoni kerro. Mutta taivalta taitettiin 2h 15min:a (17;10-19;25), kun useimmiten tuo matka taittui alle kahden tunnin (1h 45min). (Ajat työkirjasta, eivät aikataulu-aikoja). | ||||
|
11.09.2012 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama kuva TGOJ:n X20:ä https://vaunut.org/kuva/58366 , https://vaunut.org/kuva/58367 , https://vaunut.org/kuva/58368 . | ||||
|
11.09.2012 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Nämä kuvassa olevat rakennuksethan ovat entisiä "tavaratoimiston" halleja, varsinainen sahalaitos on hieman tuonne oikealle. Jätökset eivät ole sen laitoksen, vaan nuo tuodaan jostain (?) lähistöltä kumipyörillä ja kuljetetaan rautateitse itäiseen Suomeen. Sahalle ei enää ole liikennettä. Onneksi raideyhteyttä ei ole purettu, ainoastaan läheisen tasoristeyksen kiskot ovat asfaltoidut (helppo tarvittaessa kaivella esiin), raidepuskin on asennettu turvaamaan tieliikennettä, varoituslaitteita ei ole purettu, raideopastimet paikoillaan... Mikäli halukkaita operaattoreita löytyy, voinee liikenteen aloituksen hoidella varsin vähin kustannuksin - muutama vaunuhan sieltäkin aikoinaan lähti, päivittäin, vientitavaraa satamiin. | ||||
|
08.09.2012 01:34 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän sai jo 1500tn:n tavarajunalla olla ratti ilma-alueen laidassa ja Dr13:lla toivomuksena vihreän valon loisteen ajopöydässä. Nousu alkoi lievänä jatkuen lähemmäs Kausalaa ja pienen laskun jälkeen pelätty "Sitikkalan mäki" (lämmittäjä sai jo lappaa hiiltä Riston pesään hartiavoimin - viittaus Juhanin kuvan linkkeihin). Muistuu mieleeni eräs retki Kouvolaan: Paluujuna Riihimäelle, Vainikkalasta saapunut "myrkkyjuna" (sn50, vain 1400tn:a), kevät-talvi, taivaalta tihusteli alijäähtynyttä vettä, edellä ei liikenenttä, Kv:n miehet olivat käyttäneet kaiken Sr1:n hiekkavaraston matkallaan - erittäin suuria vaikeuksia jo näillämain 4-akselisella kevyehköllä kitkapainolla omaavalla Sr1:llä. "Kaverin" kanssa jo kehiteltiin sanamuotoa, jolla pyydettäisiin apua erittäin todennäköisiin tuleviin ongelmiin... Ilman apua kuitenkin pääsimme perille Riihimäelle - nopeutta kerättiin aina mahdollisuuksien mukaan (+++50km/h), mutta aikaa kului taiteillessa... Ps. tuollaisella Datsunilla tuli aikoinaan suoritettua hyväksytysti ajolupa. |
||||
|
08.09.2012 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Jimi: Toki tuon havaitsee omin silmin ja korvin jossain vaiheessa tuolla hytissä,,, mutta sitten onkin hiljaisuutta... ja kuljettajalla vaihtotarve alusvaatteisiin. Kumma, ettei tuollaisesta vakavasta häiriötilanteesta ole minkäänlaista varoitusta Sr1-sarjan veturissa (entä Sr2:n näytössä?). | ||||
|
|
07.09.2012 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Tapio huom. , etelään menevillä parillinen numero. P1 tulee Helsingistä. | ||||
|
|
07.09.2012 19:29 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä se Toni on "Eili", näitä Helingin lähiliikenteen "punaisia peltivaunuja". | ||||
|
07.09.2012 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| N1 772 (myöh. Pr1) valmistui Lokomolta vuonna 1925, Eljakselta löytynee tähänkin tarkempia tietoja. Lokomon vetureita molemmat https://vaunut.org/kuva/77268 , liekö joitain yhteyksiä tuohon tehtaaseen? Muita aarteita perhealbumin kätköistä? | ||||
|
07.09.2012 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| H7 (myöh. Hv4) 750 on valmistunut Lokomon tehtailta v1926. Nopeusmerkintä muuttui v1934 85km/h:n, varmaan Eljaksen tietopankista löytynee lisätietoja... (Hieno aarre albumista). | ||||
|
05.09.2012 12:37 | Jorma Toivonen | ||
| Sain Jan-Ericiltä viestiä: Veturin liikkuessa sylinterin männänvarren suojatupit toimivat pumppuina syöttäen vettä kattilaan. Knorr-ilmapumppu toimii vesipumppuna, myös veturin seistessä. | ||||
|
03.09.2012 14:22 | Jorma Toivonen | ||
| Onkohan kuvan tunnisteisiin jäänyt vahingossa harhaanjohtava liikkennepaikka? | ||||
|
03.09.2012 01:18 | Jorma Toivonen | ||
| Älä Toni lannistu, Niilankin (sorry Niila) kuvat olivat alkujaan pienehköt https://vaunut.org/kuva/360 , mutta vuosien saatossa hänenkin kuvansa ovat kehittyneet ylivertaisiksi https://vaunut.org/kuva/76892 näille sivustoille (liian hyviä mielestäni). Monen muunkin kuvasato on parantunut huomattavasti ajan kuluessa. Minulla (ei hääviä kuvia) on pää-asia tapahtumista, ei kuvan täydellisyydestä. Mielestäni ei kannata vaihtaa tapahtuman kuvia - minkä julkaisin, se on mielestäni oikein, muiden kommenteista huolimatta (taisi mennä nuo välimerkit taas kertaalleen päin he.....tiä) | ||||