Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.08.2009 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän voisi kysellä erästä TV-mainosta matkien: "Mistä näitä vetureita oikein tulee?" Meillähän kaikki vielä ajokelpoiset koneet päätyvät pikimmiten sulaton uumeniin. Tämäkin yli viisikymppinen veturi aloitti uransa SJ:llä ja siirrettiin TGOJ:lle vuonna 1991, jossain vaiheessa kuului Inlandsgodsin kalustoon ja yhtiön konkurssin jälkeen hoitelee tehtäviä uudella yrittäjällä BTN:llä (Bantåg Nordic). Tätä sarjaa valmistettiin aikoinaan 32kpl:a SJ:lle ja 9kpl TGOJ:lle. Veturi oli erittäin suosittu kuljettajien keskuudessa - voimaa riitti n.5400hv ja 6-akselia siirsi tehon raiteisiin. Jopa myöhemmin uusilla Rc-vetureilla "vaikeuksiin" joutuneet kuljettajat toivoivat, että tilalla olisi tehokas Ma-sarjalainen - voisi kuljettaa junan kuin junan vaikka mihin. Veturi sai liikkeelle 1800tn:n junan vaikeuksitta myös nousuissa. TGOJ ajoi Grängesbergistä Oxelösundin satamaan 2700tn:n malmijunia, tosin hieman tarvittiin avuksi liikenteen suunnittelua mm. junakohtausten suunnittelussa. Mikäli samat "systeemit" olisivat meillä - ei varmaankaan olisi harvinaista nähdä esim. kestävä Dr12-veturi tavarajunaa kiskomassa jonkin yksityisen firman väreissä - saman ikäkauden Nohabeja on vielä runsaasti käytössä Pohjoismaissa. | ||||
|
06.08.2009 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mikkohan jo ehtikin oman mielipiteensä asiaan ilmaista, mutta minkähän suunnan inssi lienee hän? Joskus tuntuu, että työtön seminolonikin pääsee johtaviin asemiin - kunhan on vain hieno titteli, alan tietämyksestä viis. | ||||
|
|
05.08.2009 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossahan Mikko kirjoittelee täyttä asiaa. Meillähän tosin RVI on varsin nuori ja kokematon organisaatio (ainakin niin usein tuntuu). Ongelmiin haeskellaan ratkaisuja milloin mistäkin, äkkiä huomataan, ettei asia taida kuulua kenellekkään ja niinpä sitä pallotellaan huoneesta toiseen - aina erilaisin tuloksin ja niinpä kysyjä onkin sitten täysin ymmällään vastauksista. Tulkinnat on usein taidettu ottaa milloin minkäkin lehden sivuilta - mikä nyt sattuu olemaan pöydällä sillä kertaa avoinna - pahimmissa tapauksissa on taidettu kiertoteitse jopa kysellä asioita "alimmaltakin tasolta". Annettakoon alkukankeus anteeksi, ehkä asiat alkavat paremmin luistaa ajan myötä... | ||||
|
05.08.2009 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| "Laituriin" tullessa RC:n ATC:n näytössä "000", jossain muualla melkein vastaavassa tilanteessa varmaankin "00" - meillähän nuo asiat taidetaan ilmaista muulla tavoin. | ||||
|
05.08.2009 22:09 | Jorma Toivonen | ||
| Grängesbergin museossa M3t-sarjan vetureita on kaksi kappaletta, 71 ajokuntoisena - 73 ei ajokuntoinen. | ||||
|
04.08.2009 02:00 | Jorma Toivonen | ||
| On liian uutta kalustoa "meikäläiselle" (Sm5), aikoinaan oppi ajelemaan "lätällä" oikealla kädellä - lieköhän hallinta helpompaa nykyisin (-Sm4)? | ||||
|
04.08.2009 01:48 | Jorma Toivonen | ||
| Esim. Jouni tuntuu tietävän "naapurin metkut" ja Lari varmaankin hallitsee matkustelun Pietariin. | ||||
|
|
04.08.2009 01:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kukahan järjestäisi retken harrastelijoille tuonne museoon? | ||||
|
01.08.2009 01:21 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan nämä nykyiset vekit voinevat havainnollistaa tämänhetkistä ajotekniikkaa raskailla junilla. Ennenhän nämä nykivät vetovaiheessa ja tönivät rullauksissa varsin voimakkaasti, keskuspuskimet eivät joustaneet kuten ruuvikytkimillä varustetuissa vaunuissa. Jos juna ei "yhtenä pötkönä" lähtenyt liikkeelle, painettiin kytkinten pienet välykset kiinni ja "huruun" tehot päälle niin jopa lähti "raskaskin" (1600tn) juna nyhkähdellen ja ryskyen liikkeelle. Kaikenlaisia "myrkkyjä" kuljetettiin paljon aikoinaan liukulaakerisilla vaunuilla (sn 50km/h), sopivasti kun osasi ajella, ei tarvinnut paljoa jarrutella. Viimein jarrutuksessa ensin ei tapahtunut mitään, seuraavaksi juna peittyi savuun, hermojen pettäessä lisää jarrutusta ja juna pysähtyi "rysähtäen" hiljennykseen - senjälkeen aikaa kuluikin ennenkuin vuotava jarrujohto taas täyttyi ja junan sai taiteillen liikkeelle (matkan aikana laakereista roiskunut öljy "paloi" losseista pois ennenkuin kitka alkoi puremaan). | ||||
|
30.07.2009 00:57 | Jorma Toivonen | ||
| Jussi sattunut olemaan oikealla paikalla, oikeaan aikaan. | ||||
|
28.07.2009 21:20 | Jorma Toivonen | ||
| Tosin tuo radio-ohjaus on vain henk.koht. arvailu, saattoi hyvinkin olla kahden miehen tiimi hoitelemassa pudotuksia - eihän tuo muuallakaan onnistunut https://vaunut.org/kuva/26340 | ||||
|
28.07.2009 21:14 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä niissä mitään kuljetettu, olivat "suojavaunuina". | ||||
|
28.07.2009 21:12 | Jorma Toivonen | ||
| Et huomannut Mikko vilkaista olkapääsi yli taaksesi, siellä se haamu seurasi kiireisiä askeleitasi. Tosiasiassa reittimme suuntasi Tukholmasta Gävlen kautta Borlängeen, jossa vietimme neljä yötä ja päivisin teimme "retkiä" lähiseudulle. | ||||
|
Kuvasarja: Rc-vetureita Ruotsissa |
28.07.2009 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen Rc1 valmistui vuonna 1967 ja viimeinen Rc6 vuonna 1988. Tehoa vetureissa on 3600kW - n.4900hv. Sn 135km/h, paitsi Rc3 ja Rc6 160km/h - useita Rc2:a muutettu Rc3:iin ja kaikki Rc5:t sarjaan Rc6. 6kpl:een Rm-sarja oli tarkoitettu malmijuniin, sn. vain 100km/h, teho kuitenkin muiden mukaan, joitain muutoksia mm. keskuspuskin ja muita vahvistuksia, 3-ajokelpoinen yms, nykyisin taitavat toimia eteläisessä Ruotsissa. Alunperin taidettiin tekniikkaa testata 1960-luvun alussa 6kpl:een Rb-sarjassa, hyväksi havaittiin ja Rc:den valmistus alkoi. Yhteensä vetureita valmistettiin Ruotsiin 366kpl:a, ohjaamot ovat hiljaiset, telien kulku-ominaisuudet hyvät, tyristori-ohjaus toimiva, pieniä muutoksia ajopöytään aikain kuluessa tehty, mutta miksi tilailla uutta tai muutella vanhaa toimivaa rakennetta. Eivät ulvo kuin meidän "sudet", ei kuulu teleistä valituksia ja kulku on tasaista.... miksi aikoinaan tarvitsi kallistua itäiseen "narisijaan"? | ||||
|
Kuvasarja: Lättien katsastus v.2009 |
26.07.2009 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tällä kertaa oli todella kyse muun liikenteen myöhässä kulusta. Joskus on sattunut, että on pantu kulkuun ylimääräinen juna huomioimatta aiemmin suoritettuja rataosan varauksia. | ||||
|
25.07.2009 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava kuulla, että teillä "nuorilla" riittää innostusta myös museo-toimintaan, töitä riittänee tulevaisuudessa erittäin mukavan porukan kanssa (ainakain minä viihdyin hyvin kaikkien yhteistyössä olleiden museo-operaattoreiden kanssa, ja yhteydenpito jatkuu edelleen). | ||||
|
|
25.07.2009 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain aiemassa kommentissahan Jani taisi haikailla tämän veturin ohjaimiin. Saatteko koulutusta myös muihin museo-tyyppeihin? Onnea opiskeluille. | ||||
|
25.07.2009 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Veturissa on 3-akselinen tenderi. | ||||
|
12.07.2009 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Hakuammuntaa on, mutta voisikohan tämä olla Järvelän seutua? | ||||
|
|
12.07.2009 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Aikapaljon on Janne kuvaillut Lahden suunnalla, mutta, mutta... pitäis varmaan tietää, Riihimäeltä itään vai pohjoiseen? | ||||
|
11.07.2009 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kirkniemi oli aikoinaan varsin "työllistävä" paikka. Aamuisin oma porukka lähti "Otsolla" paperitehtaalle, vei mukanaan muutaman vaunun, toi tullessaan parisen vaunua - mitä nyt Tve:n voimat sallivat, päivän aikana ehti tarvittaessa muutaman "reissun" suorittaa - työllisti kuitenkin kuljettajan ja pari junamiestä. "Matkavetureilla" hoideltiin nämä "Kalkki-Petterin" työt, oman vakituisen vaihtotyöjohtajan johdattelemana - paljonhan näistä kavereista juttua olisi, mutta.... Omalle kohdalle sattui parisen pitkäaikaista konduktööriä noilta vuosilta, ensimmäinen piti huolta syksyisin omenoiden riittävyydestä, seuraaja oli varsin innostunut kalastuksesta. No tuskin nämä jaaritukset teitä kiinnostaa... | ||||
|
11.07.2009 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tehtaalta noustessa tämä oli melkoinen mäki Vv15-parille 1500tn:n junan kanssa, asemalle tuloa vartioi "semafori" myös täältä tultaessa. Olikohan paikka aikoinaan tunnettu myös "Kirkniemen satamana" - tietäväisimmät voinevat valaista asiaa? Tasoristeys ei tainnut koskaan tuottaa ongelmia, vaikka olikin päällystetty tie ja "vilkas" liikenne. Näkyväisyys oli hyvä ja autoilijat kunnioittivat junaa tällä "sivu-raiteella" - toisin oli "pääraiteella", varsinkin Kirkniemi - Muijala välillä, omalle kohdalle uran aikana osui kaksi kertaa samanaikainen kohtaus maantieliikenteen kanssa juuri tuolla osuudella. | ||||
|
11.07.2009 21:10 | Jorma Toivonen | ||
| Ei onnistunut tunnistus, vaikka hieman tuntomerkit voisinevat viitata johonkin suuntaan..., valitettavasti pvm:ään ja junatietoihin ei tullut lisäyksiä. Juna on kuitenkin melko varmasti T1827, Kr-Ri. Silk-vaunustohan ei enää tuolloin kulkenut vakituisesti päivittäin. Karjaan jjm kysyi päivittäin Kirkniemestä lähtevän tavaran määrän ja senmukaan otettiin Karjaalta junaa mukaan - tämä junahan oli ainut yhteys Kkn:stä Riihimäelle. Silk-runkohan vei kapasiteetistä jo suurimman osan ja jokunen paperivaunu päivittäin muistaakseni joko Haminaan tai Kotkaan, mikäli Lohjalta lähti paljon tavaraa (ei sopinut JK1833:een) otettiin tavaraa mukaan myös sieltä. Useimmiten junapaino olikin yli 1500tn:a, Karjaalle jääneet vaunut lisäiltiin iltaisin Hangosta tulleisiin T1835:een tai 1841:een. | ||||
|
11.07.2009 17:44 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä nykyisistä määräyksistä, mutta ken omistaa vanhoja Jt-kirjoja voinee sieltä löytää määräykset jarruttomien vaunujen sijoittelusta junaan. Muistaakseni tuo jarruttomien viimeisten akselien lukumäärä oli rajoitettu (4-aks?), mikäli vaunua ei voinut kytkeä junan jarrujohtoon, täytyi kytkentä varmistaa apukytkimin. Jos viimeisenä oli jarruton matkustaja-vaunu, ei siellä saanut olla matkustavaa yleisöä. Menivätköhän nuo määräykset jotenkin tuohon tapaan??? Aikoinaan kun Riihimäeltä jouduttiin kuljettamaan jarruttomia Sm-junia apuveturilla Ilmalaan, miehitettiin myös Sm:n ohjaamo. Riihimäen ja Hyvinkään konepajan väli oli taasen niin lyhyt, että jarruttomia vetureita saatettiin kuljetella useampiakin varsin suppealla miehistöllä.. - ja Monniinhan ne olisivat valuneet jokatapauksessa. Onneksi taitavat laiminlyönnit olla jo vanhentuneet ja nopeusmittareiden piirturien nauhat hävinneet, useimmiten tuo matka taitettiin varsin nopeasti riipumatta "junan" kokoonpanosta. | ||||
|
04.07.2009 01:31 | Jorma Toivonen | ||
| Tietämätön minäkin olen - mutta vedellään junaa päivät pitkät edestakaisin erisäteisissä kaarteissa ja odotellaan milloin tipahtaa kiskoilta, kulkua seuraavat "herrat" nostavat korkeaa päivärahaa joutuessaan tuonne "korpeen" - erittäin hyvä tekosyy laistaa siivousta kotona. Tosiasiassa taidetaan kokeilla, että kalusto selviää turvallisesti rata-osuuksillamme, ehkä junaa vedellään eri nopeuksilla kaarteissa mittauksia samalla tehden ja etsitään "suurinta mahdollista turvallista nopeutta" - kukapa tietää tarkemmin? | ||||
|
27.06.2009 01:35 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Jussi - ja vielä poljetaan lattiaa kaikin voimin (= käännetään rattia kahdella kädellä, jos vaikka B-portaan takaa vielä löytyisi edes yksi lisäporras) (Vv15/16-sarjoissa saattoi pienellä niksillä jopa löytää lisää hevosia tiukassa paikassa, mutta tässä sarjassa se taisi olla turhaa - tosin jossain vaiheessa tuo B-porras poistettiin käytöstä, mutta kyllähän sekin "löytyi" tarvittaessa). | ||||
|
27.06.2009 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Tässähän aikoinaan virran ylitti maantie- ja rautatieliikenne samaa siltaa käyttäen. Puomivahti (täti) laski esteen autoilijoille ja nosti siiven ylös sillalle saapuvalle junalle. Toijalasta tultaessa reitti oli useimmiten vapaa junalle - palatessa Valkeakoskelta, joutui usein kiinnittämään vahdin huomion viheltelemällä, tosin maasto ei ollut kovin vaikeaa liikkellelähtemiseen, eikä "aamujunan" tonnitkaan kovin suuret olleet, mikäli joutui tolpalle pysähtymään. | ||||
|
|
27.06.2009 01:12 | Jorma Toivonen | ||
| "Sitikkalan mäen" rasitukset vielä näkyvissä - säleiköt auki ja ilmeisesti tuulettajan siivetkin huippukierroksilla, vielä hetki niin alkaa junankin nopeus kiihtyä B-portaalla. Kuulemma tuohon aikaan yhdelle Sv/Sr:lle riitti max. 7-vaunuinen pikajuna, jotta jotenkin pysyi aikataulussa. | ||||
|
26.06.2009 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen kerta Sr12-parilla, kohdalleni sattunut, käynti Kirkniemessä (24.4.1974) tuntui todella hienolta, jonkin erheen vuoksi oli Riihimäelle jäänyt Psl:n pari Sr12:a (2702-2709) ja ehkä kuljettajan "ansiosta" saimme ne käyttöömme. Hy-Krn-Hy osuus tuntui varsin "tasaiselta" Vv15-parin ryskeeseen verrattuna, eikä 1500tn:n Silk-junakaan tuntunut painavan lainkaan veturien perässä. | ||||
|
|
26.06.2009 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Viimeisen kerran itse kävin Mukkulassa maaliskuun lopulla 1975, varmaan senkin jälkeen vielä liikenne jatkui. Täydet junat vietiin normaalisti junalla 1447 (lähtö Riihimäeltä klo16 jälkeen), veturina yleensä Hr12. Tuohon aikaan vielä Lahdesta lähti paljon tavaraa liikenteeseen - kulussa oli arkipäivisin JK1461 Ri-Lh veturina 1xVv15, joka palasi T1462:na takaisin Riihimäelle, mikäli lähdössä oli runsaasti tonneja junan toi Hr12 ja Vv vietiin talliin tai päinvastoin - kuitenkin jompikumpi miehistö palasi "pakettina" Lahdesta Riihimäelle. Tyhjiä Silk-vaunuja lähdettiin noutamaan tilanteen mukaan joko "matkustajana" tai ryskyteltiin veturina Vv15:lla, aikataululla 1401 (Ri-Lh) - joskus löytyi vaunujakin mukaan - paluu tapahtui 2802:lla, lähtö Lahdesta n. klo1.30. | ||||
|
|
25.06.2009 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Lohjalta taisi lähteä vain yksittäisiä Silk-vaunuja, kokojunat lähtivät Kirkniemestä (1970- ja 1980-luvut), määräasemina pääasiassa Hämeenlinna, Lahti, Tampere - noin äkkiä muistellessa. | ||||
|
22.06.2009 21:27 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa tuo "kevytvaunuteoria" olla hieman kaukaa haettu tässä tilanteessa. Toijalan pohj.päässä on muistaakseni myös "pitkät vaihteet", joten suht. tasaisella radalla ei paljon nopeuden muutoksia tarvita. Juna näyttäisi olevan poikki venakoiden välistä, ehkä syytä voisi lähteä hakemaan viljavaunujen kasasta. Olikohan jossain kuvassa näkynyt hakanen vasta tämän venakko-ryhmän jälkeen, harvoin niitä laitetaan "yhtenäisen kuljetuksen" väliin (koko ryhmä menossa "naapuriin")? | ||||
|
20.06.2009 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Vuonna 1996 laskettiin lisäkuluja tuottavan n.10mk/km mikäli Sr1-vetoisen junan vetovoima korvattiin 2xDv12-vetureilla, niinpä tuli halvemmaksi lopettaa kunossapito-palvelut Riihimäellä ja siirtää ne Tampereen huoleksi tuolloin (2 junaparia/vrk) + viallisten vetureiden hinaukset (tosin niistä jollain sopimuksella selvittiin lopulta ilman korvauksia Cargon kanssa?). Kukin voinee itse laskea säästöt ko. tapauksessa/kk. Matkaa Ri-Tpe taitaa olla n.120km suuntaan - 4800mk/vrk - 24000mk/viikko (5-päivää) - ei kannata pitää Riihimäellä paria asentajaa, eikä vuokrata talli-tilaa. Ehkäpä juuri tuon takia aikoinaan jäin tavalliseksi työläiseksi, kun en ymmärtänyt tuota korkeampaa matematiikkaa... | ||||
|
|
19.06.2009 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka "pöydän takana" laskettiin polttoaineen riittävyys, varsinkin tuo junan 1815 haku linjalta, (vaikka kuluttikin paperilla vähemmän) ei ollut lainkaan harvinaista. Aika lähelle Riihimäkeä usein päästiin - hakumatkat eivät rajoittuneet Rajamäkeä kauemmaksi. Henk.koht. kerran taisin hakea junan Hyvinkäältä ja pari kertaa veturin Riihimäen ratapihalta (joutui odottelemaan vuoroaan Hyvinkäällä hieman oletettua kauemmin päästäkseen "pääradalle"). Näin tarkkoja laskelmia aikoinaan tehtiin "kirjoituspöydän" takana... | ||||
|
|
19.06.2009 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo oli aikaa jolloin Tpe:n kuljettaja ajoi junan 1832 Tampereelta Karjaalle. Riihimäen huoltokuljettaja joutui heräämään makeimmilta yö-uniltaan ja suorittamaan veturin vaihdon ko. junaan - tulo klo 3.43 ja jatko klo 4.11 - Dv12 jatkamaan matkaa, kytkeminen junaan, jarrujen koettelu ja tulevan Sr1:n siirto seisonta-raiteelle. Naapurivarikoiden (Tpe ja Kv) veturinkuljettajien "taivas" oli päästä joskus Riihimäen huoltoon - olisivatpa tienneet, kun yksinään purki/kokosi Dv12-pareja pimeässä yössä, siinä sivussa oli apuna kokoamassa Sr1-pareja, muutama Sm:n ylimääräinen siirto ja vikojen analysointi. Pikemmiten paikka oli "taivaiden" vastakohta, ehkä Tampereen suunnan "M.M." on kuullut juttuja Riihimäen huollon toiminnasta. | ||||
|
|
19.06.2009 16:04 | Jorma Toivonen | ||
| Karjaaltahan loppui huolto-toiminta v1997. Hangossa täydennettiin tarvittaessa polttoaineen puutetta, mutta paikallisen TB:n suorittama tankkaus taisi olla kaksi kertaa niin kallista kuin VR:n omasta säiliöstä, niinpä sitä yritettiin kaikin keinoin välttää. | ||||
|
19.06.2009 15:35 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno graffiti tallin seinässä. Toivottavasti apuveturi toimii tarvittaessa paremmin kuin aikoinaan Ilmalan Dv15, joka oli varustettu myös Sm-kytkimin vastaavia tilanteita varten. Parisen kertaa tuli noutamaan Riihimäeltä virroitin vaurioitunutta Sm-kalustoa, kummallakin kerralla ei enää halunnut kääntää suuntaa kohti Helsinkiä. Siitähän selvittiin tietysti kääntämällä veturi tallin kääntöpöydällä, ainoa ongelma oli nuo Sm-kytkimet - apuveturin apuveturiahan tarvittiin avustamaan liikkumisessa ratapihalla. | ||||
|
19.06.2009 15:26 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan mukava kokemus tuo varikkovierailu. Hieno järjestelmä rakennettu vaunun ylösnostamiseksi. | ||||
|
19.06.2009 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan etelään? Lieköhän Tapio on koskaan vieraillut esim. Hangossa? Ei ainakaan kuvia sieltäpäin ole ollut havaittavissa. Tapion tuntien Kotka tai Hamina lienevät toden-näköisimmät kaupungit. | ||||
|
16.06.2009 13:16 | Jorma Toivonen | ||
| Esim. Hy-Hnk väli taitaa kuulua sn70 "piiriin" (museokalustolla). Ennen välin perusparannusta ajeltiin tavarajunilla rata-osuudella 60km/h. | ||||
|
15.06.2009 21:05 | Jorma Toivonen | ||
| Täytyy ensi kerralla muistaa rajata Eljas ja muut ammattilaiset oitis ulos arvuuttelusta. | ||||
|
13.06.2009 10:20 | Jorma Toivonen | ||
| 35€:n paikkeilla oli muistaakseni tuo Milano-Bologna väli. | ||||
|
13.06.2009 01:38 | Jorma Toivonen | ||
| Toukokuussa v2000 autoiltiin kaverin kanssa Norjaan (Jaguar XJS V12). Yöpymispaikat löytyivät ilman ennakkovarausta vaikeuksitta Hamar, Valle, Sand, Voss. Bergenissä kävimme pyörähtämässä, mutta siellä satoi - hieman takaisinpäin niin Vossista löytyi sopiva yöpymispaikka rautatie-asemalla sijaitsevasta hotellista. | ||||
|
13.06.2009 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| "Kaukojunissa" käytettävä ohjausvaunu https://vaunut.org/kuva/48852 | ||||
|
12.06.2009 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi oli Oslon "kallio-suojassa" syksyllä 2000 https://vaunut.org/kuva/33841 | ||||
|
12.06.2009 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti sama veturi - El 9-2063 - vietti aikaansa ulkosalla keväällä 2000 https://vaunut.org/kuva/33910 | ||||
|
|
12.06.2009 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Jorman kohdalle sattuivat näköjään hyvät ilmat Bergenissä. Kolmasti olen tuolla käväissyt ja vain kerran auringon nähnyt - silloinkin vain bussimatkalla satamasta lentokentälle, kuljettajan mukaan parisen viikkoa oli satanut ennen sitä "pilkahdusta". | ||||
|
11.06.2009 01:31 | Jorma Toivonen | ||
| No, no Timo, älähän nyt liioittele. Tosin tuolta reissulta taisi Tk3 selviytyä puhtaammilla papereilla (kuvista päätellen) - osasyynä RVI:n määräykset. Huruhan ei oikein tiennyt riittäkö "tyhjä-käynti" pienen junan pieneen nopeuteen, joissain kohdin saattoi sitten nykäistä höyryäkin mukaan vetohommiin hieman "pölläyttäen" ja karistaen unihiekat Tk:n valvojien silmistä - näin olettaisin. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseo Italiassa. |
11.06.2009 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Luinon museosta tietoja löytyy http://xoomer.virgilio.it/verbanoexpress/index.htm . Mikäli joskus autoilet pohjoisessa Italiassa, ehdoton käyntikohde on myös Maggiore-järven rannalla olevassa Rancon kylässä http://www.museo-ogliari.it/ sieltä löytyy yhden miehen keräämää tavaraa kaivoksesta avaruuslentoon, ompelukoneesta veturiin - kaikkea mahdollista ja mahdotonta tavaraa siltä väliltä. Valitettavasti ulko-ilmamuseo on niin täyteen ahdettu kaikkea rekvisiittaa, ettei pahemmin tilaa kuvien ottoon löytynyt, myös sateinen ilma, sekä kamerasta loppunut "duracelli" hieman rajoittivat kuvaamista, mutta tuolla saisi helposti pidemmänkin aikaa kulutetuksi ja suurin osa esineistöstä jäisi siltikin huomaamatta. | ||||
|
10.06.2009 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava kuulla, että Petri ihastuit heti OIKEAAN veturiin - ei varmaan henkilökunnankaan kanssa ollut ongelmia. Kamera vaan mukaan tuleville reissuille ja kuvia tänne nettiin, koska muut mukana olijat eivät omia otoksiaan tänne uskalla tai viitsi toimittaa - taitaa sekin olla kuljettajan tehtäviä (pieni moite HMVY:n "poikasille" - älkää kuitenkaan pahastuko). Kuvat ja "paperit" kunhan otat talteen tulevilta matkoilta, niitä on mukava eläke-päivinä myöhemmin tutkailla dementian uhkaillessa. | ||||
|
10.06.2009 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kolme puskinlyhtyä (?) tässä veturissa, varsin "mahtavat" nuo esteenraivaajiin kiinnitetyt "sudit", pääilma-säiliö (?) nostettu käyntisillalle pois mahdollisilta kolhuilta, etu-ikkunat suojattu mahdollisilta eteensattuvilta maanvyöryiltä jne... Mitkähän "vempeleet" ovat tuossa puskinlyhtyjen normaalilla paikalla - tunkit? | ||||