Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.07.2007 22:50 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli oikein tulkitsin molempiin suuntiin oli sn 70km/h. 5901:n sn oli koko matkan 50km/h, joten nämä rajoitukset eivät aiheuttaneet meille ylimääräisiä hiljennyksiä. | ||||
|
30.07.2007 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Tosin "pikku-pojan" muisteloiden mukaan komea Pyhä-joen ylittävä silta oli muuttunut täysin (50-luvulla tästä jatkettiin matkaa "seka-autolla" kohti Haapavettä). | ||||
|
30.07.2007 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kalusto (Dv16 2038) ei ilmoittanut minkäänlaisia merkkejä "väsymisestä". Myös henkilö-kunta jaksoi mainiosti, ajo-ajat olivat inhimilliset lepo-taukoineen, riittävät yö-unet saatiin nukutuksi (kiitokset myös Yv:n ja Kemin ajovarikoille ,joissa suotiin mahdollisuus mm. saunomiseen), huolto-vaunussa oli tarjolla pientä purtavaa kahvin kera jokaisella lyhyelläkin pysähdyksellä, päivittäin oli aika-taulussa pidempi tauko ruokailua varten, HMVY:lle suuret kiitokset hyvin järjestetystä "retkestä", valitettavasti itse jouduin palaamaan Rovaniemeltä VR:n kyydillä henk.koht. syiden takia takaisin - tuossa seurassa olisin viihtynyt varmaankin myös paluu-matkan Haapamäelle todella hyvin. | ||||
|
30.07.2007 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Veden lämpöä ei ehtinyt kokeilla kuin "sormen päällä", pikainen laakereiden lämpöjen tarkistus ja matka jatkui kohti Muurolan kohtausta, vanhojen laakereiden lämpöä seurattiin n. 40-50km:n välein - edellinen tarkistus oli Törmässä 45km:n päässä, samalla suotiin kuljettajalle pikainen "nortti-tauko" (nämä "paheelliset" pysäykset jäävät valitettavasti usein aika-taulun laatijoilta huomioimatta (-asiaton kommentti)). | ||||
|
30.07.2007 22:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Jounille, kuvatekstiä korjailtu. | ||||
|
|
30.07.2007 21:29 | Jorma Toivonen | ||
| Juna 5901 koostui vain Tk3:sta ja kuudesta seuraavasta vaunusta (junan pituus 156m ja kok.paino 386tn), loput vaunuista kuuluivat samalla raiteella olevaan Jk-junaan. | ||||
|
|
30.07.2007 21:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kuuleman mukaan vesi ei ollut kovinkaan kylmää. | ||||
|
|
30.07.2007 21:16 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti väärä arvaus, tässä mietittään uskaltaisiko kokeilla joen veden lämpö-tilaa. | ||||
|
25.07.2007 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Voisiko olla ritilöiden peittämiseen syynä tyfonien (torvien) sijoittelun kokeilu, muistaakseni jossain vaiheessa ne sijoitettiin "väli-kattoon". | ||||
|
|
24.07.2007 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Miksi muuten tässä (rautatiemuseon) veturissa valonheittimen viereiset ritilät ovat peitetty, mutta esim. (HMVY:n) 2343:ssa ne ovat "avoimet"? | ||||
|
24.07.2007 21:15 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti MGO käy hieman (tai hieman enemmän) normaalin käynti-lämpötilan ala-puolella, käynyt vain tyhjä-käynnillä lähtö-hetkeen asti. Ahdinvauriossa pakokaasut olisivat pikimustaa "mönjää". | ||||
|
23.07.2007 21:16 | Jorma Toivonen | ||
| Ruotsin "museo-kalusto" on näemmä varustettu jo JKV-laittein. | ||||
|
23.07.2007 20:36 | Jorma Toivonen | ||
| Tk3 1148, neljä puuvaunua, yksi harmaa työkuntien vaunu (keltainen postivaunu toimi huoltovaununa). Kalusto jatkaa jossain vaiheessa Haapamäeltä kohti Rovaniemeä. | ||||
|
18.07.2007 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Vaihto-ehtona voisi myös olla hieman etuajassa kulkeva T3114 hinaten vioittunutta vet.1320:ä. (Juna tulossa kuvatekstin mukaan Sld:stä). | ||||
|
18.07.2007 21:16 | Jorma Toivonen | ||
| Näinhän tuo näyttää olevan, olisi hieman tarkemmin täytynyt tutkia kuvaa ennen "mielipiteensä" julkistamista, myönnän jälleen kerran erehtyneeni. | ||||
|
16.07.2007 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Myös veturin päälle on mukavaa saada lapsosilta (tai heidän äideiltään) vilkutuksia, varsinkin kun sivu-ikkunan sai auki ja istuin oli mukavan lähellä ulko-seinää, mutta nykyinen kehitys karsii viimeisetkin ilon aiheet kuljettajilta - istutaan keskellä ohjaamoa, ikkunoita ei saa avattua tai ne ovat väärällä koekeudella ja avautuvat vain hitusen. | ||||
|
|
16.07.2007 22:26 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa penkin sijoittelu olla "paikallisten" bongarien aikaansaannosta vrt. taustan penkki. Tuossa kuvaajan kohdalla oli muistaakseni kevyen liikenteen väylä, ruuhkajuna on tyhjentänyt lastinsa, ihmisillä kiire kotiin, mutkasta ilmestyy yllättäen pikajuna 120km/h:n nopeudella, monta jännittävää hetkeä taidettiin tuollakin kohtaa kokea veturin ohjaamossa. | ||||
|
15.07.2007 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Esim. Tsekissä 2-virtajärj. vetureita mm. 340-sarjassa (15kV/25kV), 360-sarja (3kV/25kV), 370-sarja (3kV/15kV), eri järjestelmästä toiseen siirtyminen vaatii vain "napin painalluksen" ("kytkimen kääntämisen"), tai tapahtuu automaattisesti. | ||||
|
15.07.2007 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Jyrkille pienenä vihjeenä, että ensi keskiviikkona (18.7) saattaa Keravalla näkyä taasen Dm7-kalustoa. | ||||
|
14.07.2007 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen paikut taidettiin vedellä jo tuolloin sähköllä, aiemmin Psl:n Sr12-vetureila, joissa oli Clayton käytössä. 1970-luvun alku-puolella paikun rungot siirrettiin "asetteluun", kuten nykyäänkin - puolen-yön jälkeen päivystäjä siirteli rungot asemalle "höyry-postin" viereen, pari runkoa mahtui raiteelle kuusi, josta lähtevä veturi siirsi ne "laituriin" ja yksi runko siirrettiin valmiiksi lähtö-raiteelle. | ||||
|
14.07.2007 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Öisin asemalla seisoneissa Sm-rungoissa olivat ovet lukittuina (ajopöydästä), jottei "ylimääräiset" matkalaiset päässeet tekemään tuhojaan sisä-tiloissa. Ennen ei ollut ovissa nykyisiä hienoja kolmio-avain lukituksia. Tavara-osastojen ovissa oli sisäpuolella ns. "kivääri-lukot", sekä kolmio-avainlukko. "Jättävän" kuljettajan piti muistaa avata tuo "kivääri-lukko" ennen rungosta poistumistaan, vaikka kiire kotiin olikin, helpottaakseen aamulla töihin tulevan kuljettajan rungon "käyttöön-ottoa". Varsin usein sattui, että varsinaisissa taitto-ovissa oli lukitus-ilma ohjeiden mukaan päällä, myös matkatavara-osaston oveen oli lukko jäänyt päälle, joten sisään-pääsy vaikeutui oleellisesti. Mikäli ei ollut avustajaa avaamaan väkisin taitto-ovea, eikä raiteen vieressä aitaa, jonka päällä seisten yritti avata ohjaamon tai matkatavara-osaston liuku-ikkunaa ja siitä notkeasti pyörähtäen sukeltaen sisään, ainoa vaihto-ehto oli sulkea vaunujen välinen ilma-johto ja odotella 15-20min, jotta ohjausvaunun ovien lukitus-ilmat puhisivat ulos, rungon siirto lähtö-raiteelle ja matkaan... ja taas kerran aamun kiireinen työmatkalaisten juna oli myöhässä jo lähdössä. Tässä vaiheessa on näköjään jo poistunut pääty-kytkimien "pussitus", joka tehtävänä aikoinaan kehkeytti riitaa eri ammatti-ryhmien välillä. | ||||
|
14.07.2007 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama kirjoitusvirhe edellä, mutta toivottavasti ymmärtänette mitä yritin tarkoittaa. | ||||
|
|
14.07.2007 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Puskinpalkissa olevat "ilma-johdot" voi usein "tulpata", mutta revennyttä pää-säiliötä on hieman vaieampaa korjata, jotta kaluston saa pois "linjalta". Huomiota kiinnittää myös "oven-kahvan" siirto oven ala-reunaan - ei tarvi kiivetä ylös oven aukaisua varten ja palata hakemaan "eväs-laukkua"... kauankohan kestää kun Sr1-sarjaan tehdään vastaava parannus. | ||||
|
13.07.2007 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettajan edessä oleva "kauhu-kahva" selvästi havaittavissa, taitaa olla käytössä kaikessa raide-liikenteessä - mm. "ratikan" kuljettajien edessä samanlainen tanko. | ||||
|
13.07.2007 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Toivottavasti kävit nauttimassa "virvokkeet" "ylä-kerran" baarissa, samalla tutkaillen hienoa vanhaa arkkitehtuuria sekä seuraten "ala-kerran" kiireistä ihmis-hyörinää. | ||||
|
13.07.2007 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Mittariston vasemm. puolella olevat pyöreät poikkiviivalla varustetut "näytöt" (muistaakseni) ilmaisevat eri virta-aluiden käytön (3kV tai 25kV), asennon perusteella voi havaita mm. pääkatkaisijan kiinni-olon. (Korjata saa, mikäli olen väärässä). | ||||
|
|
13.07.2007 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Näiden Tsekin sähkö-vetureiden pääilma-säiliö on hieman "arassa" paikassa esim. tasoristeys-onnettomuuksissa - välittömästi "karja-auran" takana. | ||||
|
11.07.2007 20:35 | Jorma Toivonen | ||
| Lieneekö vastapuolena taustalla oleva Tve4? Henkilöautossa tuskin selvittiin pelkin henkisin vaurioin? | ||||
|
08.07.2007 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Taustalla taitaa häämöttää myös Sm3-yksikkö, ehkä seuraava vaihto-ehto? Onneksi näissä viime-aikojen "sähköttömissä" tapauksissa ei ole ollut talvisia olo-suhteita esim. kolmisenkymmentä astetta pakkasta pienehkön viiman kera... | ||||
|
08.07.2007 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Ratahan taisi valmistua v.1966, mutta malmikuljetukset aloitettiin vasta vuoden 1975 lopulla, tokihan radalla kuljetettiin myös puuta ja Äkäsjoen sementtiä. Vuoden 1975 marraskuussa suoritettiin aikataulu-koeajo 2xSv12 ja 24 Ome-vaunulla tarkoituksena nostaa junapaino 1800tn:iin. Tämänkaltaiseen raskaaseen pendelöintiin rata oli mitä mainioin, merenpinnan tasosta mitattuna alimmillaan Torniossa 7m ja toisessa päässä korkeus 222m, joten "alamäkeä" tultiin kuorman kanssa. Torniosta lähdettäessä ylös nopeutta tosin rajoitti 100km:n matkalla kevyt 30kg:n kiskotus - taidettiin muuttaa malmiliikenteen alettua varsin pian raskaampaan malliin. Tiedot perustuvat "Rautatie-uutisten" juttuun koe-ajosta. | ||||
|
08.07.2007 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Käytännössä on usein helpompaa ja nopeanpaa kytkeä veturit monikäyttöön kuin laittaa veturi hinauskuntoon. Hinauskunnossa olevan veturin siirtely ratapihoilla tuottaa myös suuria ongelmia, vaihtotyöt tai lisämiehitys veturiin. Ainakin ennen oli matkustaja-junissa vetureiden hinaus kielletty, eli vastaavissa tilanteissa "muut syyt" ovat painavampia kuin lisääntynyt energian kulutus. | ||||
|
07.07.2007 14:03 | Jorma Toivonen | ||
| RHK:n lähettämässä asiaa koskevassa selvityksessä todetaan, että PMR on tapauksessa kaikilta osin toiminut oikein. Ratakapasiteetin käytöstä ei vain tieto ollut - selvityksen mukaan - kulkeutunut kaikkien osapuolten tietoon. Tästä syystä säännöllisen liikenteen ulkopuolinen ylimääräinen juna (2092) asetettiin kulkuun. PMR:llä olisi ollut myönnetyn ratakapasiteetin perusteella etuajo-oikeus ja öljyjunan olisi pitänyt odottaa. Korostettakoon vielä, että junien "kohtaamisessa" ei ollut minkäänlaista turvallisuusriskiä, liikenteenohjaajilla oli koko ajan tieto radalla liikennöivistä junista. | ||||
|
06.07.2007 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin ohuet nuo puskimen "varret", ja "jalka-jarru" - laskumäessä junamies hyppäsi vauhdissa vaunun kyytiin, jarrutti sopivasti, tarvittaessa kurkotteli kettingin päässä roikkuvan "lukitus-sokan" ja asetti sen sopivaksi katsomaansa "reikään", hyppäsi pois kyydistä vastaanottamaan seuraavaa pudotusta - yllättävän harvoin vaunu pysähtyi liian aikaisin tai kuului "kovaa kolinaa" vaunun kohdatessa vastassa olleen "roikan", vanhojen ja kokeneiden miesten ammatti-taitoa parhaimmillaan. | ||||
|
05.07.2007 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Hatarat epälykseni viittaisivat pikemmin Itä-Saksaan ??? Kuitenkin johonkin silloiseen itä-blokin maahan, ei kuitenkaan N-liitto. | ||||
|
05.07.2007 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Saattaa olla vaikkapa "Moren" moottori? | ||||
|
|
05.07.2007 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Paikallis-lehden mukaan tämä oli sähköjuna-liikenteen vakavin onnettomuus Riihimäellä siihen mennessä, tosin hieman aiemmin oli sähköveturi suistunut kiskoilta "lasku-mäessä", mutta se oli saatu tunkkien avulla takaisin raiteille. Kuvasta on havaittavissa myös tuon ajan muoti-ilmiö, housujen ylä-osaltaan varsin tiukka kuosi leveni lahkeiden ala-päässä. | ||||
|
05.07.2007 21:49 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti on lahdelta puhaltanut tuuli (?) kinostanut lunta. | ||||
|
04.07.2007 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi olla 80-luvulla, kun alettiin kiinnittää huomiota Dr14-sarjan moottorien "karstoittumiseen". Vaihto-työssähän suurimman osan ajasta MAN kävi "tyhjä-käynnillä". Riihimäellä Dr14-vetureita (1851 ja 1852) alettiin tuolloin käyttämään myös JK-junissa. Usein pako-putken karstat "paloivat" "komein liekein" pitkän rasituksen jälkeen. Joskus myös sattui yllätyksiä - kerran lähtiessämme "karstan-poistoon" JK1826-junalla Lohjalle, ei "kaveri" (1851) halunnutkaan vaihtaa "2-vaihdetta" ajoissa, vaan "ryntäys-suoja" pysätti MAN:in pari kertaa, linjalta juna hiljalleen takaisin rata-pihalle ja veturi vaihtoon. Onneksi varalla oli juuri Hy knp:lta tullut Dv12 2522, jolla pääsimme jatkamaan matkaa, vain 90 min. myöhässä. | ||||
|
03.07.2007 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| "Olosuhteiden pakosta" mm. Riihimäellä on jouduttu "pärjäämään" laskumäessä Dv12:lla (2565 - 2568) jo pidemmän aikaa. Junat liikkuvat hyvin, tosin vaihteiston öljynlämpö-mittarin osoitin liikkuu varsin nopeasti - punaiset varoitusvalot syttyvät - summeri soi, mutta kun ei anna periksi junakin liikahtaa... Nimim. kaksi täys-pitkää (tyhjää) "SNTL:n pytty-roikkaa" mäestä liikkeelle saanut - ilman vauhtia. Ennen MGO:n VG-magn.vent. sammutti moottorin, mikäli veturi pääsi "hyppimään" ymp.lyönnin yhteydessä - nimimerk. usein kokenut. Linjalla veturi-sarja on varsin "kesy" painavan junan kanssa. 26-sarjan paremmat vaihteiston jäähdytys-ominaisuudet parantanevat (?) käyttöä. Toisaalta Dv15/16-sarjalla saattoi saada samanlaisen junan liikkeelle, vähemmillä tehoilla. | ||||
|
03.07.2007 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Toivottavasti saamme tulevaisuudessa nähdä "linja-kuvia" jarrutus-kokeista. | ||||
|
01.07.2007 01:47 | Jorma Toivonen | ||
| Mm. Turengin pohjois-päässä mainitut opastimet olivat vielä 1970-luvulla. | ||||
|
01.07.2007 01:10 | Jorma Toivonen | ||
| Clayton näyttää myös vielä kunnostetun tässä veturissa. | ||||
|
|
01.07.2007 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Enenpää puuttumatta asiassa tapahtuneisiin virheisiin, ns. "graaffisessa aikataulussa" menee ristiin rastiin viivoja kaikissa mahdollisissa raoissa, mutta ainakin ennnen ns. "vakinaisten junien luettelo" vasta varmisti mille viivoille milloinkin oli ns. varaus tehty, eli juna oli kulussa - kaikki muut viivat olivat "varalla". PMR oli ennakolta tiedustellut, että 2092:n "viivaa" ei oltu varattu ko. päivälle, joten tuolloin pääteltiin, että rataosalla olisi vapaata tilaa käytettävissä toisen operaattorin liikennöinnille. PMR oli varannut rata-osan käyttöönsä ja luultavasti Cargo asetti YLImääräisen junan kulkuun tarkastamatta ennalta onko sille edes mahdollista kulkea - esim. rata-osasto olisi voinut tehdä varauksen em. seikkoihin luottaen ja jonkin kunnossapidon vaatimassa tehtävässä poistanut vaikkapa toisen kiskon... Näin oli ennen, mutta maailma muuttuu... (Näitä mm. Cargon tekemiä mokia vieläkin muistissa menneiltä ajoilta) | ||||
|
28.06.2007 22:38 | Jorma Toivonen | ||
| Enpähän tarkalleen tiedä, mitä Teemu tarkoitat tuolla "jarrua vasten ajamisella" (keskustellaan kun tavataan), mutta veturi-sarjan nopea ja tarkka tehonsäätö mahdollistaa kuljettajan löytävän helposti pyörien "kitka-rajan". Veturilla sai tarvittaessa liikkeelle varsin painavankin junan, mutta nopeutta ei kylläkään saanut kerättyä - hitaasti mutta varmasti. | ||||
|
|
28.06.2007 21:04 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka työskentely-olosuhteet ovat alkeelliset, taitaa Dv15/16-sarja olla - Eeron sanoja lainatakseni - näppärin diesel-vaihtoveturi, tosin "ratin" suoratoimi-jarrun poisto vähensi mainion veturin ominaisuuksia huomattavasti. | ||||
|
28.06.2007 20:28 | Jorma Toivonen | ||
| Ajotavan seurantaa varten kyseinen laitteisto on taidettu suunniteltu, mutta vertailukelpoisen junan ja keli-olosuhteiden löytäminen taitaa olla mahdottomuus. | ||||
|
28.06.2007 20:21 | Jorma Toivonen | ||
| Jaaha... hän oli Jyrki, joka oli saanut jostain tietoa lättien liikkeistä. | ||||
|
27.06.2007 22:28 | Jorma Toivonen | ||
| Olli ehti ensin... | ||||
|
|
27.06.2007 22:28 | Jorma Toivonen | ||
| Molemmissa päissä ohjaushytit, joista voidaan kuormaa siirtää tarvittaessa sivuttain tai - muistaakseni - myös nostaa jonkin verran. | ||||
|
|
27.06.2007 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Korkeat kaiteet, erilaiset raput - kyllä te "pojat" olette tarkkoja keskellä yötäkin... Korjasin kuvan tekstin. Tuota poltto-aineen kulutuksen vertailua en tosin vielä ymmärrä, mistä löytyy samanlainen juna, samanlaiset keli-olosuhteet jne. ??? | ||||
|
|
27.06.2007 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| No niin taisi olla tällä kertaa, anteeksi väärä informointi, tuolloin myös 2715:sta taidettiin seurata p-a:een kulutusta. | ||||