Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2019 14:06 | Seppo Rahja | ||
| Apua! Miten tämä tuplakuva poistetaan. Miksi tämä on niin vaikeakäyttöinen? | ||||
|
17.01.2019 15:13 | Seppo Rahja | ||
| Saattaapa kuitenkin olla vertailukelpoisia. Ei tehtaat ilmoita pienempiä lukuja jos suuriakin on käytettävissä, sehän on PR:ää tehtaalle. | ||||
|
Kuvasarja: Bodenin risteysasema |
17.01.2019 11:10 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Hannu! Olisiko olleet juuri sinun kuvat, jotka innoittivat vuosi sitten Bodenissa käymään eka kerran. | ||||
|
16.01.2019 22:04 | Seppo Rahja | ||
| Etummainen virrotin ylhäällä. | ||||
|
|
16.01.2019 18:28 | Seppo Rahja | ||
| Vertailun vuoksi: Sr1 3280 kW Sr2 5000 kW Sr3 6400 kW |
||||
|
16.01.2019 17:46 | Seppo Rahja | ||
| Kummassa on enemmän tonneja, Narvikin malmijunassa vai tässä? Ainakin malmijunien veturit ovat Euroopan eliittiä: http://vaunut.org/kuva/48673?u=916&d=15.05.2008&ns=1 | ||||
|
16.01.2019 17:34 | Seppo Rahja | ||
| Viime helmikuussa käydesssäni oli vielä Rc4-troikka: http://vaunut.org/kuva/125405?s=1. Ei pakkasta ollut kuin 12-14 astetta ja pikkuisen pohjoistuulta, mutta kun asemalla tallusteli tekemättä mitään, niin kesti kauan ennenkuin sai varpaat lämpimäksi kotimatkalla. |
||||
|
14.01.2019 11:32 | Seppo Rahja | ||
| Vanha linjaus kulki siis saman maantiesillan kautta, josta kuvakin on otettu. Jos vuonna 1935 ei siltaa ollut, ehtikö suomalaiset sen rakentaa? Netistä en pikahaulla löytänyt vastausta. Kartta nykytilanteesta, jossa vanhaa linjausta on vielä näkyvissä: https://www.google.fi/maps/@60.7342701,28.683968,6018m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
12.01.2019 13:41 | Seppo Rahja | ||
| Ruotsissa ja Norjassa Kölivuorten takia sataa paljon enemmän ja useammin lunta (ja vettä) kuin meillä. Lisäksi suuri osa radoista sijaitsee korkealla merenpinnasta, esim Ruotsin Inlandsbanan. Syksyisin/keväisin rannikolla voi tulla vettä, mutta tunturissa lumena. Kiiruna-Narvikin maantiellä, joka siis seuraa lähes koko ajan malmirataa, on nähtävissä valtavia poralinkoja, joilla lumimyräkän jälkeen avataan tie. Sama se on tehtävä radallekin, vaikka siellä pahimpiin paikkoihin on rakennettu lumisuojia/katoksia. | ||||
|
06.01.2019 22:37 | Seppo Rahja | ||
| Kerran kauan sitten meidän firman lakimies ilmoitti lähtevänsä Tampereeseen. | ||||
|
06.01.2019 14:34 | Seppo Rahja | ||
| "Pitkän" pään käyntisillat ovat kovin ylimitoitettuja. Onkohan syynä se, että polttoainetankki on pitänyt saada mahdollisimman suureksi minkä vuoksi toista teliä siirretty. | ||||
|
01.01.2019 14:57 | Seppo Rahja | ||
| Kahden päätunnelin välissä on kiskoilla varustettu huoltotunneli, kapearaiteisuus saattaa liittyä siihen. Tunnelin molempien päiden maissa on yhteensä 120 milj. asukasta + mannereuroopan sadat miljoonat potentiaaliset käyttäjät. Vuonna 2014 tunnelia käytti 10 mlj. matkustajaa. Voittoa tunneli tuotti eka kerran 13 vuotta toiminnan aloittamisesta. Tuo kaikki osoittaa Helsinki-Tallinna tunnelin mielettömyyden. Suomessa ja Virossa on yhteensä 6.8 milj. asukasta. |
||||
|
01.01.2019 11:13 | Seppo Rahja | ||
| On kyllä maisemat kohillaan. Tuolta kohdin on Alpit vielä ylittämättä, josko ens kesänä. | ||||
|
28.12.2018 18:52 | Seppo Rahja | ||
| Ai että, kylläpäs tulee nuoruusmuistoja mieleen. Tuossa on veturi, Pässi, Henschelin valmistama, jota kaverin isä ajoi noin 25 vuotta, jäi 70-luvulla siitä eläkkeelle. Tulistettua höyryä tankattiin voimalaitokselta säiliöön ja sillä veturi toimi nelisen tuntia. VR:n miehet ihmettelivät miten noin pieni voi olla niin vahva, siitä kai se sai nimensäkin. Kerran kuulemma, toisen veturinkuljettajan aikana, veturi oli tankattu, mutta putken irrotus unohtui ja Pässi lähti kuin ohjus ja kesti hetken ennenkuin kuski toipui säikähdyksestä ja sai hillittyä Pässin menoa. Kiskoilla oli pysynyt. Ei sementtiä (?) kasuunityömaalle tuosta Nuottasaaren laiturista viety. Olin lautapoikana ensimmäisen kasuunin rakennusaikana, taisi olla juuri kesä -64. Kasuunin betoni tuotiin valmiina eli kunnon tie oli Vihreäsaareen perille asti. Pumppubetoniautoja ei vielä oltu keksitty, ainakaan Suomessa, mutta valmisbetoni paineella työnnettiin putkea pitkin kasuunille, matkaa oli kymmeniä metrejä. Urakoitsija oli Paalurakenne Oy Helsingistä. |
||||
|
27.12.2018 14:25 | Seppo Rahja | ||
| Keski-Norjassa Flåm-Myrdal radan pituus on 20 km ja nousu 866 m korkeuteen eli kaltevuus 4,3 %. Ja pito tulee vain kitkasta rautapyörien ja kiskojen välillä. Junan molemmissa päissä on veturi. | ||||
|
27.12.2018 02:09 | Seppo Rahja | ||
| Kuvaussuunta on koilliseen eli aurinko on nousemassa ja juhannuksen tienoilla kun on noin korkealla tuossa suunnassa. | ||||
|
14.12.2018 00:05 | Seppo Rahja | ||
| Eikös kukaan vorgilaisista ole mennyt junalla vuokra-aikana Porkkalan alueen läpi? Ainakaan kommentteja ei ole näkynyt. Muistan loppuikäni kun isän kanssa mentiin junalla Turkuun ja oli päiväsaika, mutta ikkunat rämäytettiin teräsluukuilla kiinni ja vaunun sisällä konnari kävi sytyttämässä jokaisen lampun erikseen. Ei ollut sähkövaloja, tulitikulla ne sytytettiin, liekö Tilley-lamppuja tai vastaavia. Hämärä muistikuva on myöskin aseellisesta vartijasta vaunun päädyssä. Elettiin 1950-luvun alkua, en muuten muistaisi mitään, mutta en osannut kirjoittaa enkä lukea. Luukutusaseman täytyi olla Kauklahti (Luoma) ja luukut sai avata Tähtelässä. Wikipedian mukaan läpiajo-oikeus suomalaisille tuli 1947, mutta luukutettuna. Porkkalan vuokra-alue oli Neuvostoliitolla 29.9.1944-26.1 1956 ja palautettiin sopivasti presidentinvaalien alla. Ensimmäinen ikkunaluukuton juna Porkkalan halki kulki 21.12 1955. Alun alkaenkin Porkkala oli ollut Neuvostoliitolle kallis, pieni ja vaikeasti huollettava tukikohta. |
||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaturma 5.5.1977 |
28.11.2018 14:24 | Seppo Rahja | ||
| Muistaakseni Kempeleen vaihdemies (?) oli astunut korkin päälle... | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaturma 5.5.1977 |
28.11.2018 12:39 | Seppo Rahja | ||
| Tilanne taisi ollakin toisinpäin eli että pikajuna päästettiin Kempeleestä rataosuudelle, jossa malmijuna oli ollut tulossa Nokelasta jo useamman minuutin ajan. | ||||
|
27.10.2018 17:27 | Seppo Rahja | ||
| Luin taannoin jostain itäsuomalaisesta pikkukorjaamosta, jonka omistaja kehui että kyllä, kyllä hän korjaa kaikkia autoja. Mutta sitikkaan hän ei koske. | ||||
|
11.09.2018 12:30 | Seppo Rahja | ||
| No joo, onhan Siilinjärvellä kaksi kolmioraidetta, mutta ne ovat 4 km päässä toisistaan. | ||||
|
|
11.09.2018 00:25 | Seppo Rahja | ||
| Missäs muualla Suomessa on kaksoiskolmioraiteet? | ||||
|
11.09.2018 00:22 | Seppo Rahja | ||
| Onhan noita teollisuusraiteita kuten Kuusankoski ja myöhemmin erkanevia ratoja kuten oikorata ja Sköldvik/Porvoo, mutta en laskisi niitä nyt tähän kisaan ollenkaan. Eli täydet pisteet Kontiomäelle ja Seinäjoelle. :) | ||||
|
|
10.09.2018 21:15 | Seppo Rahja | ||
| Seinäjoki on toinen, joka on viiden rautatien risteysasema. Onko muita? | ||||
|
23.03.2018 09:19 | Seppo Rahja | ||
| Olenkin ihmetellyt miksei Motista ole kuvia vorgissa. Tällainen ajeli 50-luvulla Orivesi-Jämsä väliä ja monesti sai sen kyytiä kun Oulusta käytiin Jämsässä junalla. Paikallisille tämä oli Motti. | ||||
|
14.03.2018 11:30 | Seppo Rahja | ||
| Raahesta SSAB:n teräskelat viedään Hämeenlinnaan junalla, mutta kiinnityksissä oli jotain häikkää, kun yksi teräsrainakela (=kapea kela, 3500 kg) pääsi putoamaan Matkanivalla Kokkolan pohjoispuolella 23.3.2016. Kaksoisraideosuudella teräskela putosi viereiselle raiteelle. IC50 ajoi kohta samaa raidetta teräsjunan kanssa eikä IC:n VEK huomannut pudonnutta teräskelaa viereisellä raiteella. Sitten tuli Sr1 Kokkolasta matkalla Ylivieskaan ja törmäsi 120 km/h nopeudella teräskelaan. Vahingot puoli miljoonaa euroa. http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2016/r2016-02veturintormaaminenterasrainakelaanjasuistuminenmatkanevalla23.3.2016.html | ||||
|
09.03.2018 23:44 | Seppo Rahja | ||
| Vertauksen vuoksi Dr16:ssa on tehoa 1677 kW. | ||||
|
26.02.2018 21:39 | Seppo Rahja | ||
| Mahtavaa, suomalaista innovaatiota matkalla maailmalle. | ||||
|
26.01.2018 11:49 | Seppo Rahja | ||
| Tällainen "Reinin Voorti" oli Oulussakin 50-luvulla VR:n rakennuspuolen käytössä. | ||||
|
22.12.2017 10:28 | Seppo Rahja | ||
| Ja pysäkit Raahen radalla olivat Lappi, Toppi, Relletti ja Raahe. Lappi ol. katosi kartalta ja muuttui Tuomiojaksi. Lappi tl. sai pitää nimensä. | ||||
|
18.01.2017 00:20 | Seppo Rahja | ||
| Juna oli pitkä kuin jenkkilässä: kaksi (?) pellettirunkoa eli n. 1,5 km. Harmi kun akselit jäi laskematta. Olikohan tämä Suomen pisin juna? Ja painavin? | ||||
|
01.10.2008 12:47 | Seppo Rahja | ||
| Ei ihan sillalta vaan sen penkereeltä Utajärven puolelta mutta jalkakäytävältä eli monet ovat sinnepäin katsoneet mutta harvat "nähneet". Tele 200 mm. | ||||
|
08.05.2008 21:40 | Seppo Rahja | ||
| Ei tässä ole lumivyöryrinnettä lähimaillakaan mutta lunta on katoksen oikealla puolella vielä korkea kasa. | ||||
|
08.05.2008 00:06 | Seppo Rahja | ||
| Kyllä se oli ruosteveden aikaansaannosta. Kaikissa vetureissa molemmissa päissä sama homma. Ja ratapöllit ja sepeli puhtaat öljystä. | ||||
|
21.04.2008 21:01 | Seppo Rahja | ||
| Juna- ja jokilaivabongarin ihannekämppäri. | ||||
|
21.04.2008 20:58 | Seppo Rahja | ||
| Lorelei-tarun näköalapaikka on kovasti mutkittelevan Rheinin itäpuolella tässä kohden ja kelloaika 10.45. Vesi on samanlaista kuin Vantaassa tai Aurajoessa ja kuten kuvakin kertoo Rhein on kaivanut uomansa vuosituhansien aikana pehmeään maatalousvaltaiseen maaperään ja paljastuneet kalliot pitävät joen tulva-aikanakin uomassaan. Nytkin oli vesi korkealla. | ||||
|
25.03.2008 12:11 | Seppo Rahja | ||
| Ville tiesi oikein (Olavin jälkeen). Tenetinvirran silta, Vuokatin asemalta Kontiomäelle päin. | ||||