2264-84578 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 12.03.2018 13:35 Hannu Siitari  
  Puiden purkamista voidaan katsoa "suorana lähetyksenä" osoitteessa http://biotuotetehdas.fi/artikkelit/seur​aa-suoraa-lahetysta-rakennustyomaan-edis​tymisesta =>Web-kamera 2: Kuorimo ja hakekasat
kuva 21.02.2018 16:02 Hannu Siitari  
  Äänekosken tehtaalle saapuu 240 raakapuurekkaa ja 70 junavaunua vuorokaudessa ja sellua kuljetetaan Vuosaaren satamaan 44 junavaunullista vuorokaudessa. Näin kerrotaan biotuotetehtaan nettisivuilla.
kuva 03.10.2017 13:49 Hannu Siitari  
  Kuva löytyy, kun hakutekijäksi laittaa Äänislinna and veturi. Näillä tiedoilla löytyy juuri tämä kuva. Kuvateksti: Suomalainen veturi lähdössä viemään ensimmäistä matkustajajunaa Äänislinnasta ”vanhaan Suomeen”; kuvaaja: Esko Manninen; kuvausajankohta: 27.10.1941.
kuva 30.09.2017 17:29 Hannu Siitari  
  Aamulehti, 16.10.1919:

Kunnallinen rakennustoiminta Tampereella
. . .
Raitiotieliikenne

Asuntokysymyksen yhteydessä on taas virinnyt vanha kysymys raitioteiden rakentamisesta kaupunkiin. Siihen ryhdyttäneenkin aivan lähitulevaisuudessa, vaikka kustannukset ovatkin suuret, koska kaupungin laitaosiin ja varsinkin Hatanpään alueelle, missä rakennustoiminta ensi sijassa saattaa tulla kysymykseen, on kovin pitkä matka. Nopea liikenneyhteys sen sijaan edistäisi rakennustoiminnan leviämistä näillekin seuduille, missä tonttien hinta on hyvin halpa.

Aamulehden numero vuodelta 1919 löytyy osoitteesta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1157001?page=4
kuva 28.08.2017 22:51 Hannu Siitari  
  Sairasjuna oli näytteillä Viipurin satamaradalla 1.10.1939. Valokuvia samasta aiheesta löytyy SA-kuva-arkistosta.
kuva 27.03.2017 09:02 Hannu Siitari  
  Kuvassa näkyy hiekkakenttää, jossa aikoinaan oli Kymintehtaan aseman ratapiha. Kolme raidetta meni tasoristeyksen yli tehtaan puolelle.
kuva 16.01.2017 21:44 Hannu Siitari  
  Tehtaanportti löytyy liikennepaikkaluettelosta ja se määrää paikan jo yksikäsitteisesti.
kuva 16.01.2017 08:53 Hannu Siitari  
  Olisikohan kuva Kouvolan ja Kymintehtaan välisestä paikallisliikenteestä kuvattuna Tehtaanportin seisakkeella. Veturitarinaa 16, Kouvolan Sanomat, 3.7.1971:
"Ne olivat varsinaisessa paikallisliikenteessä Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin ympäristössä ensimmäiset 15-20 vuotta, jolloin uudemmat veturit syrjäyttivät ne. F-veturit tulivat nimittäin junien suuretessa heikoiksi. Niillä ajettiin sen jälkeen vielä hyvin keveitä paikallisjunia. Niinpä esim. masiina N:o 132 (myös 133) ravasi viimeisinä vuosinaan 1920-luvun lopulla Kouvolassa Tanttarin mäkeä ylös ja alas muutaman akselin kera."
kuva 07.01.2017 08:05 Hannu Siitari  
  Käsittääkseni Karjalankatu muuttui Mannerheiminkaduksi vasta Viipurin takaisinvaltauksen jälkeen vuonna 1941. Ainakin vuoden 1938 Suomen Kulkuneuvoissa mainostetaan ensimmäisen luokan hotellia ja ravintolaa Knut Possea osoitteessa Karjalankatu 19. Tuo Torkkelinkadun ja Karjalankadun raideristeys on ollut aika mielenkiintoinen. Raitiovaunuhallista tultaessa pääsi kääntymään ilman suunnanmuutosta vasemmalle Linnansillalle ja oikealle Kolikkoinmäelle päin, mutta rautatieasemalle piti ajaa oikealle lähelle Punaisen lähteen toria kaksisuuntaiselle rataosuudelle, josta suunnanvaihdon jälkeen pääsi takaisin em. risteykseen. Paluu halliin onnistui rautatieaseman suunnasta kääntymällä ensin vasemmalle tai oikealle.
kuva 15.12.2016 08:01 Hannu Siitari  
  Naukiossa järjestettiin valtakunnalliset asuntomessut 1980-luvulla, jossa yhteydessä vanhojen talojen väliin ”täydennysrakennettiin” uusia taloja. Naukion tiilinen sauna on edelleen olemassa ja nykyisin se on kansalaisopiston käytössä.
kuva 23.11.2016 16:46 Hannu Siitari  
  Makasiinin katolla lukee Suur-Savo (osuuskauppa).
kuva 13.09.2016 09:13 Hannu Siitari  
  Matkustin Haapamäen kautta Ouluun uudessa teräsmakuuvaunussa kesällä 1972, koska Parkanon kautta kulkeneessa junassa makuupaikat oli loppuunmyyty. Silloin päätyhytissä (eli nykyiset paikat 34 ja 35) oli keittiöosasto, jota kautta tarjoilu tapahtui. Ainakaan kaikissa yöjunissa ei tämän takia ollut ravintolavaunua. Makuuvaunu Pieksämäelle meni Helsinki - Kouvola - Kuopio yöjunassa.
kuva 12.08.2016 10:07 Hannu Siitari  
  Tätä puolen tunnin aikaeroa voi käyttää hyväksi (ja on menestyksekkäästi käytetty) silloin, kun Kolarin junan makuupaikat on loppuunmyyty, mutta Kemijärven junassa on tilaa. Kemijärven junassa Kemiin, siellä puolen tunnin odotus ja sitten päivävaunussa Kolariin. Vaihtokellonaika on ihan kohtuullinen ja Kolarin junassa voi mennä heti aamiaiselle ravintolavaunuun.
kuva 07.08.2016 22:10 Hannu Siitari  
  Missä Suomen kunnassa on ollut eniten raideleveyksiä? Veikkaan Turkua, 4 kpl.
kuva 26.07.2016 17:20 Hannu Siitari  
  Kiva, että on löytynyt paikallistuntemusta ja kiinnostusta kuvauspaikan selvittämiseen! Niinisalon puolesta puhuu kuvassa näkyvä lastauslaituri, josta ajoneuvoja on voitu lastata junaan. Samanlainen laituri on ollut mm. Järvenpäässä, josta olen varusmiesaikana härkävaunuun noussut.
kuva 16.07.2016 07:12 Hannu Siitari  
  Entäpä sitten naapurimaan kielen vaikutus kaakkoismurteisiin. Lähet sie käymää meijän kaa Kouvolas. Jumalateenintus algamisega kel 11. Näin luki kirkon ilmoitustaululla jossain Viron maaseudulla. Yleiskieltä: Päivä paistaa, päikese paistab. Päikelist = aurinkoista. Ruokalistasta poimittua: mäti on muistaakseni kalamarja. Ihan loogista.
kuva 16.04.2016 06:25 Hannu Siitari  
  Kun rata Haarankallio - Kuusanniemi - Kouvola valmistui kokonaisuudessaan, niin alkuperäinen idea oli, että Mikkelin suunnasta tuleva tavarajuna ajetaan Kuusanniemen kautta, jos sinne on menossa vähintään 5 vaunua.
kuva 28.03.2016 09:59 Hannu Siitari  
  Korjasin, kiitos.
kuva 26.03.2016 08:18 Hannu Siitari  
  Raitiotie vasemmalta oikealle kulki Linnansillalta Papulaan ja käännös oikealle johti Repolankadulle ja sieltä Ristimäelle.
kuva 22.03.2016 08:34 Hannu Siitari  
  Sairasjunat lastasivat usein potilaita Karhumäestä tullessaan juuri Käppäselässä.
kuva 22.03.2016 08:30 Hannu Siitari  
  Unitsa on ollut seuraava asema Käppäselästä pohjoiseen Karhumäen suuntaan.
kuva 21.03.2016 16:06 Hannu Siitari  
  Käppäselkä on ollut Äänislinnan ja Karhumäen välisellä rataosalla.
kuva 21.03.2016 16:03 Hannu Siitari  
  Savutorvista päätellen kaksi kenttäkeittiötä on viereisessä vaunussa.
kuva 03.03.2016 06:59 Hannu Siitari  
  Hävityksestä huolimatta junat ajoivat tässä jo lokakuun lopulla. Rataosuus Suojärvi – Suolusmäki – Äänislinna (Petroskoi) valmistui liikennöitävään kuntoon 24.10.1941. Matkustajaliikenne Äänislinnaan alkoi 27.10.1941 ja pikajunaliikenne 1.5.1942.
kuva 23.02.2016 07:51 Hannu Siitari  
  Kirjailija Kalle Päätalo taitaa olla yksi kuuluisimmista tuossa kulkuneuvossa matkustaneista. Matka on dokumentoitu kirjassa Liekkejä laulumailla sivulta 298 alkaen. Kannattaa lukea.
kuva 19.02.2016 06:53 Hannu Siitari  
  Näistä Kouvolan kaupungin alueella olevista vara-asemista on ollut kirjoitus paikallisessa kaupunkilehdessä viime syksynä. Vara-asemat ovat Kouvolassa, Korialla ja Inkeroisissa.
kuva 18.02.2016 08:26 Hannu Siitari  
  Matkustin viime heinäkuussa Rovaniemeltä Helsinkiin klo 18 junassa alkumatkan lemmikkivaunussa tilanteessa, jossa junan makuupaikat ja istumapaikat oli loppuunmyyty. Ostin lipun konduktööriltä ja menin paikoille, joiden vieressä voidaan kuljettaa isoja koiria. Siihen olisi voinut majoittua koko matkan ajaksi eikä kukaan olisi tullut häiritsemään, mutta sain hieman Oulun jälkeen makuupaikan. Ison rinkan jätin hytin seinää vasten pystyyn, enkä vienyt sitä makuuvaunuun.
kuva 15.02.2016 06:30 Hannu Siitari  
  Talvisota päättyi 13.3.1940 ja jatkosota alkoi 25.6.1941.
kuva 14.02.2016 21:57 Hannu Siitari  
  Kymintehtaan ja Voikkaan tehdasalueiden kartat täytyisi noutaa UPM:n keskusarkistosta Valkeakoskelta. Kuusankosken - Voikkaan rautatien pituus oli 4,7 km, mutta ratoja oli yhteensä yli 61 kilometriä ja vaihteita 735 kpl. Oli KVR ja Kymintehtaan raitiotiet ja Voikkaan raitiotiet. Molemmilla tehdasalueilla oli sekä leveä- että kapearaideverkosto, joten oli yksinkertaisinta puhua tuohon aikaan rautateistä ja raitioteistä. Sitä paitsi ensimmäinen raitiotie oli sähköistetty. Ehkäpä noista arkiston kartoista kuvauspaikka selviäisi. Jos juna oli menossa Voikkaan hiilivarastolta Kuusankoskelle, niin sinne päin veturit ajoivat aina takaperin.
kuva 14.02.2016 17:43 Hannu Siitari  
  Tähän voisi vielä täydentää, että Suomen Höyrypursiseura ry:n Korsteeni nimisessä vuosijulkaisussa vuodelta 2015 on 18-sivuinen artikkeli Kymijoen järvireitin höyrylaivoista otsikolla Kaurakoskelta Kyöperilään. Tähän liikennejärjestelmään on kuulunut myös Kausalan ja Leininselän välinen kapearaiteinen rautatie. Siitäkin kerrotaan artikkelissa.
kuva 14.02.2016 17:34 Hannu Siitari  
  Kovin paljon aiheesta sivuun ei mene seuraava kysymys: Kirjassa Kapeat kiskot sivulla 91 on kuva 107. Kuvatekstin mukaan Tampellan valmistama veturi numero 8 on sillalla viemässä hiilijunaa Kuusankosken paperitehtaalle. Kuvassa on kaiteeton todennäköisesti maasilta, sillä kuva on otettu suoraan sillan alapuolelta. Missä tämä kapearaideverkostoon kuulunut silta on sijainnut?
kuva 08.02.2016 08:34 Hannu Siitari  
  Tallinna - Pärnu matkustajajunien aikataulu vuodelta 1930: http://www.vaunut.org/kuva/33222?u=939&d​=31.01.2007&ns=1
kuva 07.02.2016 06:15 Hannu Siitari  
  Kuvassa näkyvä apteekkitalo toiselta puolelta kuvattuna: http://www.vaunut.org/kuva/106466?s=1
kuva 31.01.2016 06:22 Hannu Siitari  
  Kovin Helsinki-keskeistä näyttää olevan sekä Hesarin että Yleisradion viestintä uudesta nopeasta Turun ja Helsingin välisestä junayhteydestä. Ne avaavat nopean yhteyden välille Helsinki – Turku ja VR viestinnässään välille Turku – Helsinki, minkä kielikorvani sanoo oikeaksi. Onnistuuhan se nopealla junalla käynti Helsingistä Turussa, ei siinä mitään: klo 16 junalla Turkuun, yöpyminen hotellissa ja paluu seuraavana aamuna.
kuva 27.01.2016 06:48 Hannu Siitari  
  SEIS-opasteen antaminen: Soittaminen hätänumeroon ei ainakaan huononna tilannetta, mutta se pitää tehdä niin, että molemmat kädet ovat vapaana. Rintamasuunta on tietysti junaan päin, mutta ei seisota asennossa kantapäät yhdessä. Sen sijaan otetaan leveä haara-asento. Kädet nostetaan suorana ylös samanlaiseen haara-asentoon kuin jalat siten, että raajat yhdessä muodostavat tavallaan X-kirjaimen. Onkohan tämä opaste vielä voimassa? Sitä en tiedä. Opasteista oli laaja juttusarja muutama vuosi sitten eräässä rautatiealan lehdessä, jonka nimi alkaa R-kirjaimella. Toinen on e.
kuva 26.01.2016 08:21 Hannu Siitari  
  Tästäpä tuleekin mieleen esittää päivän knoppitehtävä. Hiljaisten nopeuksien Heinolan radalla valoisana aikana autosi on juuttunut ylikäytävälle ja et saa sitä siirtymään mihinkään. Ehdit juosta radalla mutkan ja kallionleikkauksen taakse, kun näet suoralla junan tulevan. Kuinka annat SEIS-opasteen?
kuva 06.01.2016 07:21 Hannu Siitari  
  Pohjoisvalli ja Etelävalli ovat katujen nimiä vuoden 1930 kartassa. Vuoden 1913 kartassa nimet ovat Pohjois Vallikatu ja Etelä Valli Katu. (Kirjoitin nimet samalla tavalla kuin ne ovat kartassa.) Yhteys kaupunginmuuriin on ilmeinen.
kuva 05.01.2016 08:48 Hannu Siitari  
  Ostin hiljattain Karttakeskuksesta kartan Viipuri 1930, joten nyt on mahdollista kommentoida kuvaa. Aivan kuvan keskellä oikeassa reunassa on Pyöreä Torni ja sen vasemmalla puolella Kauppatori. Näiden takana on pitkä Torkkelin puisto, jonka vasemmassa reunassa kulkee Torkkelinkatu. Satama-alueen ja satamaradan oikealla puolella kiemurtelee Pohjoisvalli. Tällä kadulla on erotettavissa raitiotielinja, jota liikennöitiin yksisuuntaisesti Kauppatorilta kuvan oikean alakulman suuntaan Vanhan Raatihuoneentorin (Torkel Knuutinpojan torin) päätepysäkille nimeltään Turun silta (Linnansilta). Tämä raitiotien rataosuus puuttuu kokonaan vuoden 1930 kartasta, jossa muut radat on merkitty vaalean vihreällä värillä. Pohjoisvallilta kohti Pyöreätä Tornia johtaa Karjaportinkatu.
kuva 31.12.2015 18:57 Hannu Siitari  
  Kadun reunassa autojen välissä olevien kaiteiden merkitys selviää parista kuvasta kirjassa Viipurin raitiotiet. Puurivi ei kasva jalkakäytävällä vaan ajoradalla. Kaiteet ovat liikenteen kulkusuuntaan nähden puiden takana ja estävät autojen peruuttamisen puuta päin.
kuva 29.12.2015 07:26 Hannu Siitari  
  Viipurin rautatieaseman mallinnusvideot (2 kpl) koskien tilannetta vuonna 1939 kannattaa käydä katsomassa osoitteesta http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/b​lock/160
kuva 28.12.2015 16:12 Hannu Siitari  
  Kuvasta löytyy monta mielenkiintoista detaljia, kun sitä katselee vähän pidempään. Lähimmän keskellä katua olevan ajojohtimien kannatinpylvään juurelta taitaa löytyä vaihteenkääntörauta. Kannatinpylväät oli rakennettu hevosliikenneaikakaudella ja hevoset osasivat ne kiertää, mutta autoilijat eivät. Torkkelin- ja Karjalankaduilta poistettiin keskellä katua olevat raitiotiejohtimien pylväät vuosina 1938 ja 1939, jotka olivat liikenteelle vaarallisia ja monien katujen valaistusta parannettiin juuri ennen talvisotaa. Tämä tieto löytyy sivulta http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/h​istory . Kuvassa oleva risteys on ollut maantieliikenteen 0-piste Viipurissa. Kuvassa näkyy tienviittoja Viipurin ympäristöön ja soikea valkopohjainen paikannimikyltti.
kuva 26.12.2015 19:13 Hannu Siitari  
  Tällä hetkellä maksaa raitiovaunulippu automaatista ostettuna 2,20. Matkakortilla maksettuna raitiovaunulipun hinta on 1,50. Ajalla 1.9.1972 – 31.3.1973 raitiovaunun kuukausilippu maksoi muistaakseni 23 markkaa. Raitiovaunuissa kuukausiliput olivat tuolloin linjakohtaisia ja bussiliikenteessä linjaryhmäkohtaisia. Jos ykköslinjan kuukausilipulla ajoi esim. kolmoslinjan vaunussa, niin rahastajalta piti ostaa 20 pennin hintainen lisälippu. Jos maksoi matkan 10 matkan kortilla ja vaihtoi linjalta toiselle, niin tarvittiin ilmainen vaihdontarkkailulippu. Muussa tapauksessa rahastaja leimasi uuden matkan. Rahastaja leimasi matkoja 10 matkan korttiin järjestyksessä ylhäältä alaspäin ja automaatti alhaalta ylöspäin ja nakersi samalla leiman kohdalta palan kortin reunasta pois. Automaatteja oli kuljettajarahastusbusseissa ja myöhemmin raitiovaunuissa. Tämmöistä oli entisaikaan.
kuva 08.12.2015 09:52 Hannu Siitari  
  En ole seurannut alaa ollenkaan 1960-luvun jälkeen, mutta veikkaisin, että tämän tyyppinen viestinnän ja mainonnan muoto on kokonaan kuollut. Joka tapauksessa kotimaiset tulitikkutehtaat ovat lopettaneet toimintansa.
kuva 05.12.2015 12:12 Hannu Siitari  
  No Laajasalossahan tämä on. Koirasaarentiellä on kaksikin pysäkkiä, joista tämä on toinen. Korokkeiden välinen etäisyys on suurempi kuin mitä minimissään raitiovaunut tarvitsevat eikä pysäkkikorokkeita ole korotettu raitiovaunuja varten. Tämä mahdollistaa aluksi bussiliikenteen tällä väylällä. Näin järkeilisin. Periaatteessa tästä kuvasta puuttuu kaksi raidetta ja ajolangat. Ajolangat voidaan ripustaa lyhtypylväisiin.
kuva 05.12.2015 08:07 Hannu Siitari  
  Vaikkapa tämän kuvan kohdalla kannattaa ottaa huomioon, että raideleveys on yksi metri.
kuva 28.11.2015 08:00 Hannu Siitari  
  Enpä huomannutkaan, että aivan kuvan keskellä on pysäkki ja pysäkillä vaunua odottavia ihmisiä. Viipurin raitiovaunujen vuoroväli oli 7,5 minuuttia ja kun raide oli kaksisuuntainen, niin voisi olettaa, että kuvassa oleva vaunu on tosiaankin menossa keskikaupungin suuntaan ja pysäkkiä kohti. Ajolangat ja virroitin ovat hävinneet kuvaa väritettäessä. Vanhan ja uuden rautatieaseman lisäksi mielenkiintoinen kohde on edessä oleva viheralue. Kartan mukaan kolmio on suorakulmainen, 90 asteen kulma on kuvan vasemmassa laidassa. Viipurin raitiotiet kirjan ensimmäisellä aukeamalla on kartta vuosilta 1913 - 1914. Sen mukaan raide kiertäisi viheralueen etupuolelta suorakulmaisen risteyksen kautta. Todennäköisesti kartassa on virhe.
kuva 19.11.2015 16:56 Hannu Siitari  
  Nyt loksahtivat palaset kohdalleen. Ollaankin siis täällä: http://www.vaunut.org/kuva/35039 .
kuva 19.11.2015 07:23 Hannu Siitari  
  Tuo vaunuhan on todennäköisesti Papulan linjan perävaunu, joka jätettiin rautatieasemalle sen takia, että Papulassa ei ollut kääntösilmukkaa. Seuraava, Papulasta tuleva vaunu poimi sen kyytiinsä, kun oli menossa Turun sillalle (Linnansillalle). Perävaunuja tarvittiin siten linjalla yksi vähemmän kuin moottorivaunuja. Tämä on selvitetty Per Rickhedenin kirjassa Viipurin raitiotiet, Kustantaja Laaksonen, 2013, sivulla 139.
kuva 17.11.2015 07:08 Hannu Siitari  
  Korjasin, tämä tieto ei ollut ihan ulkomuistissa :)
kuva 17.11.2015 05:54 Hannu Siitari  
  Ei liity rautateihin eikä raitioteihin. Kartta on kuvattu teemanäyttelystä niin sanotusti yhdennellätoista hetkellä, sillä se oli viimeistä päivää auki sunnuntaina 15.11.2015.
kuva 16.11.2015 06:19 Hannu Siitari  
  Kuvia Viipurin aseman seudulta tiilen noutoaikoihin löytyy SA-kuva-arkistosta http://www.sa-kuva.fi , kun kuvahakuun päivämääräväliksi laittaa vaikkapa 19410830 - 19410830 ja tekstikenttään Viipuri.
   >>