Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2013 20:24 | Hannu Siitari | ||
| Olin Parmassa viime lauantaina ainoastaan 2 tuntia, kun tilausajobussimme pysähtyi ruokailutaukoa varten matkalla La Speziasta Milanon lentokentälle. Vain tästä yksilöstä ehdin napata kuvan. Myös uudempia valko-harmaita 2-akselisia busseja näkyi. | ||||
|
23.08.2013 08:33 | Hannu Siitari | ||
| Ehdin käydä rautateitse viisi kertaa Lohtajalla vuosien 1979 ja 1990 välillä. Kolme reissua oli varusmiespalveluksen aikana ja kaksi kertausharjoituksissa. Neljä matkaa tapahtui härkävaunussa ja viides kerta lähiliikennevaunusta tehdyssä sotilaskuljetusvaunussa. Viimeisellä kerralla lastaus tapahtui Parolan asemalla, jossa olin muutaman muun tyypin kanssa vaihtamassa vaunujen käsijarrukoteloja yläasennosta ala-asentoon, jotta päätysillat voitiin laskea alas. Tiesin, että tämä on viimeinen kertausharjoitus, sillä ikä oli jo tulossa vastaan minulla samoin kuin monilla muillakin. Tämän kunniaksi hain paluumatkalla Ykspihlajan omakotialueen kaupasta makkaraa ja sen kanssa sopivaa juotavaa. Kun juna lähti Kokkolasta kohti etelää, tein vaunun päässä olevaan saunan uunia muistuttavaan kamiinaan tulet ja paistelin makkaraa samalla kun kaikki muut olivat jo täydessä unessa… |
||||
|
|
22.08.2013 18:24 | Hannu Siitari | ||
| Seuraavassa vaunussa Proton seurassa voimalaite ja sitä seuraavassa vaunussa Super Flemermaus tulenjohtotutka, sitten taas Proto ja Oerlikon. | ||||
|
14.04.2013 09:19 | Hannu Siitari | ||
| Yhden kerran ennen rakennuksen purkamista ehdin käydä Helsingistä tulevaa vierasta vastassa vanhalla asemalla ja kulkea tuosta tasoylikäytävästä. Noina aikoina yhden vuoden opiskelu kansakoulussa antoi täydet valtuudet matkustaa itsenäisesti paikallisbussilla Kuusankoskelta Kouvolaan vierasta vastaan eikä kukaan perään kysellyt tai kännykällä soitellut. Aika oli tietysti toinen kuin nyt. | ||||
|
14.04.2013 08:46 | Hannu Siitari | ||
| Tämmöinen Dm4-vetoinen paikallisjuna ajoi 60-luvulla myös Kouvolasta Mikkeliin. Lähtöaika Kouvolasta oli muistaakseni klo 9.36 ja sillä tuli matkustettua kesälomilla monta kertaa Mikkeliin. Matka kesti kolmisen tuntia. Pikajunallakin kului noihin aikoihin 2 tuntia tuolla välillä. Radalla ei silloin ollut yhtään tunnelia ja rata kierteli mm. kauniin Repoveden rantoja Hillosensalmelle, jonne ei ollut kunnollista tietä ollenkaan. Niinpä paikallisjunan saapuminen oli tapaus, jota tultiin katsomaan kauempaakin. 60-luvun Suomen tiekartan nro 3 mukaan Vuohijärveltä johti Hillosensalmelle ainoastaan hyvin ohuella mustalla viivalla merkitty kärrypolku tai vastaava. Hillosensalmelta Voikoskelle ei ollut sitä mustaa viivaakaan. Muistona noista vanhoista liikenneoloista Pohjois-Valkealalla on edelleen aktiivikäytössä oleva Vuohijärvessä sijaitseva Mäntysaaren saarihautausmaa. |
||||
|
02.02.2013 16:58 | Hannu Siitari | ||
| Tuleepa mieleen Keitele-museon tilausjuna Laatokan ympäri vastapäivään ja lähtö Pietarin Moskovan-asemalta 15.7.1993 klo 7 jälkeen aamulla. Laiturikilvessä oli Joensuu, tai pikemminkin Ioensuu. Valitettavasti vain muistikuva. | ||||
|
26.01.2013 08:38 | Hannu Siitari | ||
| Eikös tässä ole olennainen tieto, että toinen kerros on läpikuljettava vaunusta toiseen, mutta ensimmäinen kerros ei? Koskee myös ravintolavaunua. Sama lienee Ranskan 2-kerros TGV-junissa. | ||||
|
20.01.2013 08:57 | Hannu Siitari | ||
| Lisätäänpä Oulu-Helsinki yhteyksiin nopea sunnuntaijuna, jota liikennöitiin ainakin 90-luvulla. Lähtö Oulusta oli klo 16 tienoilla hieman ennen päivittäin liikennöitävää junaa P70. Sunnuntaijuna pysähtyi ainoastaan Kokkolassa, Seinäjoella ja Tampereella. Tulo Helsinkiin oli hieman yli 22, joten kovin paljon yli kuuden tunnin ei ajoaika ollut. P70 saapui klo 23.30. Muut nopeat sunnuntaijunat olivat Iisalmi – Helsinki ja Joensuu – Helsinki. Iisalmesta tullut juna ajoi Kouvolasta pysähtymättä Pasilaan ja Joensuusta tullut juna ei muistaakseni pysähtynyt ollenkaan Kouvolassa. | ||||
|
29.12.2012 19:22 | Hannu Siitari | ||
| Ei taida Lentävällä Kalakukolla olla nykyisin vastinetta, sillä sekä laulun että elokuvan mukaan Kalakukko oli yöjuna. "Uamusella vettä Kallasta juopi Lentävä Kalakukko." Vielä ainakin 1970-luvulla Kuopioon kulki oma yöjuna, joka lähti Helsingistä n. klo 23. Toinen Savon radan yöjuna, joka meni Kontiomäelle, lähti sitä ennen, noin klo 20.30. | ||||
|
18.12.2012 08:35 | Hannu Siitari | ||
| Kuusankoskelle meni Sr2 torstaina 13.12.2012 noin klo 20. | ||||
|
19.10.2012 07:40 | Hannu Siitari | ||
| Vuonna 2003 tai 2004 Tarja matkusti omalla vaunullaan Kolariin kiirastorstai-illan junassa. Meni pääsiäiseksi Ylläsjärvelle hiihtämään ja tuli siellä ladulla vastaan. | ||||
|
08.10.2012 08:46 | Hannu Siitari | ||
| Linjan 17 bussi näyttäisi kiemurtelevan "Ympyrätalon" ympäri kohti Hakaniemeä. Mutta olihan raitiotiekiskot Porthaninkadulla ja linjoilla kuten nykyisinkin. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti Muuseumraudtee |
22.09.2012 07:34 | Hannu Siitari | ||
| Parin tunnin aikana ei muuta liikennettä näkynyt. En edes huomannut oppaalta kysellä asiasta. | ||||
|
24.08.2012 08:29 | Hannu Siitari | ||
| Tässä kuva samasta paikasta vuodelta 1993: http://www.vaunut.org/kuva/30452?u=939&d=16.10.2006&ns=1 | ||||
|
16.08.2012 09:20 | Hannu Siitari | ||
| Raitioliikenne Länsiterminaaliin käynnistyi 13.8.2012 ja aikataulussa huomioidaan tarkoin laivaliikenne. Toisin oli Katajanokalla, missä ei kaikki sujunut kuin Strömsössä. Raitiovaunut kääntyivät aluksi silmukassa Kauppiaankatu - Katajanokankatu - Luotsikatu. Reittiä jatkettiin Katajanokan kärkeen ja linjanumerokin vaihtui jossain vaiheessa viitosesta neloseksi, mutta lähin pysäkki oli yhä hieman liian kaukana laivaterminaalista. Finnjetin ja Vikingin ruotsinlaivojen matkustajat kuljetettiin yhä täpötäysillä busseilla keskustaan. Sitten terminaaliin rakennettiin raitiotie. Sinne käännettiin kulkemaan vajaasti kuormitettu linja 2, Kauppatori – Linjat, miettimättä ollenkaan, että kuinka moni haluaa matkustaa terminaalista Hakaniemeen ja linjoille pelkästään ma-pe klo 6.30 ja 18 välisenä aikana, mutta ei muulloin. Pian linja 2 muutettiin kulkemaan Mannerheimintien ja Rautatieaseman kautta ja uusi linja 2V oikaisi muutaman lähdön verran Kruununhaan kautta aamu- ja iltapäivisin. Seuraavaksi lopetettiin 2V ja viime hetket kakkonen toimi ”ostoslinjana” muistaakseni klo 10 -18 reitillä Terminaali – Kruununhaka – Rautatieasema – Mannerheimintie – Aleksanterinkatu – Terminaali. Tämänhetkinen ja ainoa oikea ratkaisu on, että osa linjan 4 vuoroista ajaa terminaalille laivojen kulkuaikoina. Mutta aluksi jäi vielä yksi porsaanreikä, nimittäin arkipyhät. Silloin raitiovaunut noudattavat pyhäaikatauluja ja laivat ajavat viikonpäivän mukaan ja laivaliikenne sekä raitiovaunujen syöttöliikenne eivät kohdanneet. Näin oli ainakin vielä muutama vuosi sitten juhannuspäivänä, jolloin Tallinnan iltalaivan saavuttua raitiovaunuliikenne oli jo terminaaliin loppunut. Useat Tallinnan laivat ajavat sunnuntaisin aikaisemmalla aikataululla, jotta tilausbussit maakuntiin ehtivät aikaisemmin perille. Tänä syksynä arkipyhät on huomioitu nelosen aikataulussa. |
||||
|
13.08.2012 13:06 | Hannu Siitari | ||
| Mielenkiintoista tässä junassa oli, että se kulki höyryveturin vetämänä Karjaalta Hyvinkään rautatiemuseolle, että siinä oli ravintolavaunu viimeisenä ja että se oli auki. Sieltä sai mm. kuohuviiniä ja lihapullia! Ei taida ihan heti toistua. | ||||
|
12.06.2012 18:10 | Hannu Siitari | ||
| Edellisten lisäksi kulki makuuvaunuja reitillä Helsinki - Joensuu - Lieksa - Nurmes - Kontiomäki. Välillä Kouvola - Rovaniemi oli liikennettä myös kesäaikaan. | ||||
|
19.02.2012 08:54 | Hannu Siitari | ||
| Tämähän on Costa Crociere laivayhtiön mainos tässä roomalaisen raitiovaunun kyljessä. Yhtiön Costa Concordia ajoi karille Giglion saaren edustalla Italian Toscanassa tammikuun puolivälissä 2012. | ||||
|
17.02.2012 15:27 | Hannu Siitari | ||
| 1980-luvulla tavarajuna odotti pääsyä Helsingin suuntaan aina arkisin klo 17 ja 18 välillä Pitäjänmäellä nykyisen kaupunkiradan eteläisen raiteen kohdalla. Aamulla hieman ennen kahdeksaa punavalkoinen Move-veturi siirteli vaunuja Keran seisakkeen pohjoispuolella ja joskus eteläpuolellakin (SOK:n/Inexin suurvarasto). | ||||
|
02.02.2012 14:39 | Hannu Siitari | ||
| Muistelen, että vielä 1970-luvulla minulle myytiin jopa paikkalippu kovilla puupenkeillä varustettuun vaunuun välillä Helsinki – Kouvola. Kyseessä oli perjantaisin Helsingistä klo 15 tienoilla lähtenyt noin 15 vaunuinen juna, jonka etupää jatkoi Kouvolasta Joensuuhun ja takapää Iisalmeen. Siinä ei ollut noihin aikoihin teräsvaunuja ollenkaan. Olisikohan ollut Pääsiäisen menoliikenne kyseessä. | ||||
|
07.01.2011 14:23 | Hannu Siitari | ||
| Tässä oli ennen ratapiha, jonka raiteet menivät tuon tasoristeyksen läpi (4 raidettä ehkä). Lisäksi vaunujonoja seisoi tasoristeyksen lähellä. Yhden kerran pikku-Moven työntämä vaunu osui linja-auton takaosaan. Tämä oli 60-luvulla ja itse matkustin tuossa bussissa. Ei tässä kai vakavia onnettomuuksia kuitenkaan ole sattunut. | ||||
|
07.01.2011 09:15 | Hannu Siitari | ||
| Tuo portti ja liikennevalo olivat aikaisemmin lähempänä vanhaa tehdasaluetta kuin nykyisin. | ||||
|
29.11.2010 15:04 | Hannu Siitari | ||
| www.kuusankoskiseura.fi -> toimihenkilöt, sieltä löytyy sopivia sähköpostiosoitteita. | ||||
|
|
29.11.2010 10:39 | Hannu Siitari | ||
| KVR:n lipeä- ja liimavaunuista on kerrottu Kuusankoski-seuran Vellikuppi-vuosijulkaisussa vuodelta 2009: "Vaunuja oli todella paljon. Telivaunujen lisäksi oli myös lipeävaunuja ja virtsavaunukin. Hylsyntekijät Voikkaalla tarvitsivat liimaa, sekin tuotiin säiliövaunulla." | ||||
|
|
26.11.2010 18:13 | Hannu Siitari | ||
| Varsinaisen radan pituus oli vain 4,7 km, mutta rataverkoston kokonaispituus oli yli 60 kilometriä, kun tehdasalueiden kaikki radat lasketaan mukaan. Kuusankoski-Voikkaa rautatiellä ja tehdasalueilla ehti liikennöidä sen historian aikana 9 höyryveturia ja kolme moottoriveturia. Hevosia käytettiin vaunuletkojen siirto- ja kokoamistehtävissä 1950-luvun alkuun asti. Matkustajavaunuja oli 8, pakaasivaunuja kaksi ja yksi lumiaura. Tavaravaunuja (ilmeisesti umpitavaravaunuja) oli 40 ja avonaisia telivaunuja eri kuljetustarkoituksiin 5-8 tonnin kantavuudella oli yli 380 kappaletta. Tämä luku tuntuu aivan uskomattomalta. Enimmillään tavaraa kuljetettiin tehtaiden välillä 60 vaunulastia päivässä. Oli kuuppavaunuja soran kuljettamista varten, hiilivaunuissa kuljettiin myös voimalaitoksilla syntynyttä tuhkaa. Oli säiliövaunuja lipeän, liiman ja jopa yhtiön sikalan virtsan kuljettamista varten. | ||||
|
26.11.2010 17:02 | Hannu Siitari | ||
| Rautatiestä on runsaasti kuvamateriaalia Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkistossa (Kouvola ja Kuusankoski ovat yhdistyneet) ja UPM-Kymmene Oyj:n Kymin keskusarkistossa. Tosin Kymenlaakson radion vanhan uutisen mukaan keskusarkisto olisi sulkeutunut ulkopuolisilta tutkijoilta vuoden 2009 lopussa. Kuusankoski-seuran Vellikuppi-nimisessä vuosijulkaisussa vuodelta 2009 on 11-sivuinen artikkeli "Kapearaideliikennettä Kuusankoskella". Kuusankoski-seuralla on kotisivut, joilla olevista sähköpostiosoitteista tuota lehteä voi tiedustella. Lehdessä on toinen kuva lumiaurasta kuvattuna Voikkaan veturitallin edustalla yhdessä veturi nro 10:n kanssa. |
||||
|
11.11.2010 11:05 | Hannu Siitari | ||
| Olisikohan tämä yksi niistä vaunuista, joita näkyy oheisessa uutisfilmissä? http://filmi.arhiiv.ee/video/19efa998.wmv | ||||
|
02.11.2010 13:05 | Hannu Siitari | ||
| Ainoa, missä tilaa on runsaasti, on vaunun päässä oleva suihkuosasto. Suihkukaapin lisäksi on iso pukeutumistila, jossa on jopa penkki. Kookkaita matkalaukkuja varten sivukäytävällä on muistaakseni jonkinlainen yhteiskäytössä oleva kolo - suurten pakaasien kanssa ei hyttiin mahtuisikaan. Vaunuhoitajia on yksi yhtä tai kahta vaunua kohti, mikä takaa, että makuupaikan hinta pysyy korkealla. Kyllä meikäläiset kahdella sivukäytävällä varustetut 2-kerrosmakuuvaunut ovat ihan omaa luokkaansa. | ||||
|
21.10.2010 22:23 | Hannu Siitari | ||
| Rata Kymintehtaalta Kuusanniemen kautta Voikkaalle valmistui vuonna 1964. Kymijoen mutkittelun takia radalla on kaksi joen ylittävää teräsristikkosiltaa, Rapakoski ja Pessankoski. Noiden siltojen koekuormitus on tehty ajamalla kaksi Tr2 höyryveturia nokat vastakkain sillalle. Pessankosken sillan koekuormituksesta on otettu kuvasarja, joka on UPM:n Kymin keskusarkistossa Kuusankoskella. Olen onnistunut saamaan valokopiot tuosta kuvasarjasta. Veturit ovat 1301 ja 1303 ja ajankohta siis kesä 1964. Yksi kuva on otettu sillalta veturin pyörästön vierestä ja siinä ovat mittamies ja nuori apulainen. Apulaisella on koulun liitutaulun viivotinta muistuttava pitkä mittakeppi, jolla mitataan etäisyyttä ristikon ylärakenteista ratapölkkyyn. Jos joku on näistä hiukan erikoisista kuvista kiinnostunut, niin kannattaa ottaa yhteyttä UPM:n Kymin keskusarkistoon. Siellä on kuvia mm. Kuusankoski - Voikkaa kapearaiteisesta rautatiestä. Arkisto on joskus järjestänyt yhtiön liikennettä käsittelevän näyttelynkin Kuusankoskella Eerolan kartanon entisessä navetassa, joka on nykyisen golf-kentän alueella. |
||||
|
29.06.2010 20:18 | Hannu Siitari | ||
| Toukokuussa 1991 kävin kahden työkaverini kanssa tietotekniikan messuilla ja luennoilla Jyväskylässä ja matkat tehtiin tietysti junalla. Menomatkalla varasimme paikat IC-junan ykkösluokkaan, koska työnantaja maksoi ja koska noihin aikoihin ykkösluokassa aamiainen tai välipala sisältyi aina hintaan. Toimistohytin varasimme välille Tampere - Jyväskylä ja sen vuokra oli 100 markkaa. Pomolle piti tietysti lähettää telefaksi, kun sen ensin oli hytin kirjoituskoneella kirjoittanut - ja perille meni. En muista, että sitä olisi erityisesti minkään aseman lähellä yritetty lähettää. Aamun IC-juna lähti Helsingistä klo 6.30 ja tuli Jyväskylään 10.10 muistaakseni. Ma-to junassa oli vain 4 vaunua ja perjantaisin 6. Tampere - Jyväskylä väliä ei ollut vielä sähköistetty. | ||||
|
30.04.2010 15:54 | Hannu Siitari | ||
| Teliperävaunussa matkustamisesta on jäänyt mieleen yhdistelmän tulo pysäkille. Kuului "töks, töks, töks, töks, töks", kun rahastaja avasi perätysten kaikki viisi ovea tai ovenpuolikasta. | ||||
|
05.03.2010 17:11 | Hannu Siitari | ||
| Onkos tämä Hämeentieltä niin, että lähimmät jalankulkijat ovat Junatien ylittävällä sillalla? Nykyinen Mäkelänkadun alku olisi silloin tuon valkoisen talon kohdalla(?) | ||||
|
17.01.2010 20:22 | Hannu Siitari | ||
| Kaksi vaunua oli tänään 17.1. klo 12 matkalla Ilmalan varikolle Hakamäentieltä Veturitielle johtavalla rampilla vasemmalla ajoradalla. | ||||
|
03.06.2009 12:15 | Hannu Siitari | ||
| 1980-luvulla tuli käytyä yhteensä viisi kertaa Lohtajalla ja kuljetukset oli mukavasti junalla Järvenpään ja Kokkolan välillä. Kolme reissua oli varusmiespalveluksen aikana syyskuussa, marraskuussa ja tammikuussa ja sen lisäksi oli parit kertausharjoitukset kesäaikaan. Varusmiehet matkusti näissä ns. härkävaunuissa ja kantahenkilökunnalle oli puisia makuuvaunuja. Keskellä olevien ovien ja kamiinan molemmin puolin oli makuutasot kahdessa kerroksessa. Lavereilla nukuttiin poikittain eikä heilunta minusta ollut ongelma vaan pikemminkin melu ja talvella kylmyys. Hyrylästä lähdettiin liikkeelle aamutoimien jälkeen Järvenpäähän, jossa tapahtui junan lastaus. Järvenpäästä juna lähti iltapäivällä ja Kokkolassa Ykspihlajaan menevän radan varrella olevalla ratapihalla oltiin seuraavana aamuna. Huollon piti toimia koko matkan ajan ja keittiövaunussa kamiinan tilalla oli kenttäkeittiö, jonka savutorvi oli johdettu ulos yläikkunan kautta kulkusuuntaan nähden myötävirtaan tietysti. Näin taitaa olla vielä tänäkin päivänä(?) | ||||
|
05.02.2009 10:49 | Hannu Siitari | ||
| Tuo toinen kuva täytyy olla jostain muualta. Siinä kuvassa näkyy laituripolun ylikäytävä, jollaista ei ole ollut Kymintehtaan asemalla. Tässä kuvassa oleva asemarakennus (tosin lautavuorattuna) palveli loppuun saakka, viimeksi postitoimipaikkana vielä 1970-luvulla. | ||||
|
16.01.2009 14:19 | Hannu Siitari | ||
| Tekniikan Maailma 18/1973: "Kaksi ensimmäistä Neuvostoliitosta tilatusta sähköveturisarjasta on jo ajokunnossa ja esiteltiin jonkin aikaa sitten julkisuudessa. Veturit kulkevat tyyppisarjassa Sr1 ja ovat numeroiltaan 3001 ja 3002. Varsinainen koeajo-ohjelma on vetureilla edessäpäin. Helsingin alueen liikennetiheys on ollut haittana, mutta vauhtia hommaan toivotaan saatavan, kun sähköistys ulottuu Riihimäen pohjoispuolelle. Kuormittamiskokeet tullaan tekemään pätkällä Hyvinkää - Jokela ja nopeuskokeet Hämeenlinnan molemminpuolisilla rataosuuksilla, jolloin ominaisuuksia tutkitaan aina 160 km/h saakka." |
||||
|
16.01.2009 11:42 | Hannu Siitari | ||
| Vuoden 1943 makuuvaunuluettelon mukaan Karhumäkeen on päässyt myös makuuvaunussa junalla L.7-2457, lähtö Suojärveltä 19.30, tulo Karhumäkeen 6.47. | ||||
|
12.12.2008 21:09 | Hannu Siitari | ||
| Pikkupullo Opera-kuohuviiniä omalle paikalle tarjoiltuna tuossa vaunussa maksoi viime kesänä 45 kruunua eli noin 3 euroa. Kuohuviiniä saa nykyisin myös Suomen IC-junista, tosin hieman eri hintaan. | ||||
|
04.12.2008 14:54 | Hannu Siitari | ||
| Nuo lyhyen matkan makuuvaunut Helsinki - Jyväskylä ja Helsinki - Pieksämäki olivat kulussa ainakin vielä 1970-luvulla. Kirjailija Mauri Sariolan mainio hahmo, rikostarkastaja Olavi Susikoski matkusti muuten jossain 1960-luvulla kirjoitetussa romaanissa makuuvaunussa Jyväskylästä Helsinkiin. Susikoski oli mennyt viikonloppua viettämään jonnekin Keski-Suomeen ja joutunut siellä tietysti huimiin seikkailuihin. Viikonloppu oli mennyt vähän pitkäksi ja juonen käänteisiin kuului, että hän matkusti sunnuntai-illan junalla Helsinkiin ehtiäkseen virkapaikalleen Senaatintorin laidalle maanantaiaamuna kello kahdeksaksi. Siellä hän joutui suoraa päätä esimiehen puhutteluun ja oli hämmästynyt, koska junamatkan takia ei ollut nähnyt päivän sanomalehtiä, joissa oli jo uutinen jostain henkirikoksesta Keski-Suomessa... Junamatkasta kirjassa ei ollut kuvausta, ainoastaan maininta. (Käyttäjä muokannut 04.12.2008 14:55) (Käyttäjä muokannut 04.12.2008 14:55) | ||||
|
11.11.2008 10:47 | Hannu Siitari | ||
| Pasi_244:n vastaus täydennettynä Che:n vastauksella muodostavat oikean ratkaisun. Vailla raitiotiegeometrian opintoja olen päätellyt, että tämä risteyskohta voi syntyä, kun katuristeyksessä on 2 vasemmalle kääntyvää raidetta, jotka leikkavat toisensa ja suoraan menevän raiteen ajosuunnassa vasemmanpuoleisen kiskon ja kun risteys on epäsymmetrinen. Vastaavanlainen tapaus löytyy nykyisin Mannerheimintien-Kaivokadun-Simonkadun risteyksestä, mutta siellä leikkauspisteet muodostavat kolmion. | ||||
|
|
10.11.2008 15:05 | Hannu Siitari | ||
| Kaksi kolmesta on oikein. | ||||
|
|
10.11.2008 11:17 | Hannu Siitari | ||
| Vastauksessa ollaan jo aika lähellä. Muutetaanpa nyt kysymys niin, että mikä linja kulkee milläkin uralla? Joka suuntaan on säännöllistä aikataulunmukaista liikennettä. | ||||
|
13.10.2008 15:59 | Hannu Siitari | ||
| Tuo etualalla oleva paattikin liittynee puiden kuljetukseen Kuusanniemen sellutehtaalle eli tässä taitaa olla paikka, jossa nippuja viimeksi nostettiin ylös joesta. Niput lipuivat Päijänteeltä mm. Kymijoen, Kimolan kanavan ja Jaalan Pyhäjärven kautta tänne joko virran mukana tai hinaajan vetäminä. Kimolan kanavan puolivälissä on nippunosturi. Uitto oli vielä käynnissä ainakin vuonna 2002 ja muutama vuosi sen jälkeen. | ||||
|
17.06.2008 15:48 | Hannu Siitari | ||
| Salonkivaunujen A40 ja A41 hyteissä on vaununhoitajan kutsunappi ja muistaakseni joku vanhan autoradion tapainen radio. Lähinnä salonkia olevassa hytissä on 2 kiinteää vuodetta, muissa hyteissä normaalit 3. A40:n alavuoteen alla oleva tila on peitetty, kuten kuvasta näkyy ja ilmeisesti sen takia, ettei tullimiesten tarvitse kurkkia vuoteen alle. | ||||
|
21.04.2008 12:54 | Hannu Siitari | ||
| Kouvolan ja Kotkan välistä henkilöjunaliikennettä on markkinoitu useaan otteeseen järjestämällä ilmaisajeluja. Jos kuvauspäivä on lauantai tai sunnuntai, niin ilman muuta tämmöisestä tapahtumasta on ollut kyse. | ||||
|
31.01.2008 18:47 | Hannu Siitari | ||
| Kouvolan ja Korian välinen maantie ja silta Kymijoen yli on valmistunut 1928. Kymintehtaan ja Kuusankosken keskustan välinen silta Kymijoen yli on valmistunut 1949. | ||||
|
04.12.2007 11:24 | Hannu Siitari | ||
| Mikä muuten mahtanee olla syynä, että raidetta 4 ei käytetä pohjoisen yöjunien ja Moskovan junan lähtöraiteena? Nämä junat ovat pitkiä ja niihin yleensä tullaan kohtalaisen matkatavaramäärän kera. Osa asiakkaista käyttää taksia. Nyt saattoliikenne voisi ajaa suoraan Kaisaniemeen aseman itäisen siiven pohjoispäähän eli lähes makuuvaunujen viereen. Muistan aivan selvästi, että 1970-luvulla Haapamäen kautta Seinäjoelle lähtevä yöjuna käytti raidetta 4. Lueskelin siitä määränpääasemien nimiä ohi kulkiessani: Jyväskylä, Vaasa, Pietarsaari, Oulu. | ||||
|
05.11.2007 13:05 | Hannu Siitari | ||
| Tämä taitaa olla ykkösluokan eli preferente-luokan sisäänkäyti. Vasemmalla pieni baariosasto "Club al Andalus". | ||||
|
21.08.2007 11:39 | Hannu Siitari | ||
| Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana matka Valgasta Latvian läpi Möisakylään on tapahtunut omissa vaunuissa, joissa ei ole ollut passi- eikä tullitarkastusta. Vuoden 1930 kesäaikataulu kertoo asiasta näin: "Reisijat, kes söidavad Möisakyläst Eesti Valga ehk umberpöördult, läbi Latvija, selleks määratud erivagunites, nendel passi- ega tollirevisjoni ei ole." | ||||
|
05.07.2007 09:43 | Hannu Siitari | ||
| Samoin kesäajan Helsinki - Savonlinna pikajunassa oli joskus 60-luvulla veturivetoinen kiitojunarunko. | ||||
|
15.05.2007 13:32 | Hannu Siitari | ||
| Kymiyhtiön Move-90 on tullut Kuusankoskelle 21.1.1966. Sitä ennen Kuusanniemen keskusratapihan valmistumisen jälkeen käytettiin lainaveturia. Ranskalaisen MGO-dieselmoottorin teho on 1050 hv ja veturin paino 71,5 tonnia. Ennen uutta Movea yhtiöllä oli kolme Move-5 moottoriveturia. Nämä tiedot selviävät artikkelista Move-90 esittäytyy, mikä on julkaistu Kymi-Yhtymässä (henkilökunnan julkaisu) No 1/1966. Lehdet ovat nähtävissä Kuusankosken kirjastossa. | ||||