Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.04.2022 00:10 | Hannu Peltola | ||
| En ole vielä raaskinut ostaa pienoismalleja näistä. Uudemmat ja paremmat mallit maksavat helposti 2000$ ja näitä pitäisi ostaa kaksi: varsinainen veturi ja apuveturi. | ||||
|
10.04.2022 00:08 | Lasse Reunanen | ||
| Nämä klapit, pilkkeet, halot, ym... on murreasioita. Kaikki tarkoittaa polttopuuta jossain muodossa. Kyllä minä ainakin käyn joka päivä liiteristä hakemassa halkoja pönttöuuniin ja hellaan, vaikka n. 35 cm pituisia ovatkin. Minulle pilkeet taas ovat niitä kymmensenttisiä, mitä pula-aikaan häkäpöntöissä käytettiin. Suomi on pitkä maa ja erilaiset murteet on sen rikkaus. Vaimoni on kotoisin n. 800 km pohjoisempaa kuin itse, niin tuli meilläkin useita väärinkäsityksiä arkisista asioista alkuaikana. | ||||
|
|
10.04.2022 00:06 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Onhan hengissä oleva höyryveturi aina iloisempi näky kuin kuollut sivuraiteelle unohtunut! Sivuhuomiona, myös tästä veturista löytyvät kaikki GN:n höyryjen lajityypilliset piirteet, joista kirjoitin N-3:n kuvan yhteydessä. | ||||
|
|
10.04.2022 00:01 | Hannu Peltola | ||
| Minä olin kuvan ottoaikana ekalla luokalla kansakoulussa ja olisi kyllä ollut todella eksoottista, että Espoossa olisi vielä tuolloin ollut kauramoottori käytössä. Enon maatilallakin Pyhällössä kauramoottoreiden käyttö päättyi 1960-luvulla, kun sodankäynyt suomenhevonen Pulu kuoli. | ||||
|
09.04.2022 23:30 | Julius Ylitalo | ||
| Tehtiinkö Salmiseen uusi laituri vai oliko muut ratatyöt | ||||
|
09.04.2022 23:26 | Jouni Halinen | ||
| Ei se ihan heti tapa. ”Asbestin louhinta aloitettiin Paakkilassa vuonna 1918. Siitä muodostui Euroopan suurin asbestikaivos. Tuotanto jatkui vuoteen 1975 asti, jolloin se lakkautettiin kannattamattomana. Muitakin syitä lakkauttamiseen oli: asbestipöly oli osoittautunut ihmisille hengenvaaralliseksi.TV2:n toimittaja vieraili kylässä muutamaa vuotta myöhemmin. Millä mielin paakkilalaiset olivat ja miltä kylän tulevaisuus näytti?” "Osa on jo nurmen alla osa leskiä ja muutkin heikossa hapessa" https://areena.yle.fi/1-50162981 |
||||
|
|
09.04.2022 23:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yllä kuvattua ajattelumallia todella esiintyy yhä 2020-luvulla. "Pääsettepähän sitten minustakin..." on yksi jo klassikoksi muodostunut lausahdus. | ||||
|
|
09.04.2022 23:07 | Kari Suominen | ||
| Kyllää kuolema kuittaa univelan ja unohtuneet ateriat. Samalla nollaantuvat eristämättömät purkutyömaat ja henkilösuojainten unohtunut käyttö. | ||||
|
09.04.2022 23:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä tuohon Timon mainitsemaan 2030-lukuun enää niin kauaa ole :) | ||||
|
09.04.2022 23:00 | Petri Nummijoki | ||
| Pr2-vetureista numero 1803 oli käsittääkseni koko liikennekäyttöaikansa (toukokuuhun 1960 asti) Pasilaan sijoitettu ja siirrettiin Tampereen kirjoihin vasta lämmityskattilana toimiessaan. Pr2-veturin on siis voinut havaita/kuvata Helsingin lähialueilla niin kauan, kuin niillä ylipäätään ajettiin. Ensimmäinen Pr2 poistui Pasilasta varmaan vuoden 1955 aikoihin, kun Tampellan valmistamat Hr1-veturit 1012-1019 saatiin liikenteeseen. Yksittäinen Pr2 oli 50-luvun jälkipuoliskolla muutaman vuoden Kouvolassakin. Karjaalta Turkuun valmistui raskas kiskotus vasta loppuvuodesta 1960, jolloin Pr2-vetureita ei ollut enää liikenteessä. Kauklahden ja Kirkkonummen paikallisjuniin riitti Pr1-vetureidenkin toimintasäde mutta Riihimäelle asti Pr1:llä ei pystynyt ajamaan ilman vesitystä ainakaan kunnon kuorman kanssa. Siksi Pr2-vetureita olisi ollut ainakin tarkoituksenmukaisempaa suosia pääradan junissa. |
||||
|
|
09.04.2022 22:48 | Jaakko Tuominen | ||
| Puupalikoita nuo ovat, halot ovat vähintään 0,5 metrisiä usein miten metrin mittaisia. | ||||
|
|
09.04.2022 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän mainituilla Eestinraukoilla tahti hiljene viimeistään siinä vaiheessa, kun istuvat lääkärin vastaanoton odotushuoneessa...? Ysk! Köh! | ||||
|
09.04.2022 22:15 | Julius Ylitalo | ||
| Riksgränsenin asemalla oli ratakilometri 1543. | ||||
|
09.04.2022 22:10 | Julius Ylitalo | ||
| Venetmäeltä voisi ehkä joskus tulevaisuudessa päästä kyytiin. | ||||
|
|
09.04.2022 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Halkoja? | ||||
|
|
09.04.2022 21:35 | Ilkka Hovi | ||
| Iloinen huomio ? Valaistuksen turbogeneraattoi puhaltaa höyryä, näkyy hyvin kun höyry menee taaempana olevan sähkötolpan editse. | ||||
|
|
09.04.2022 21:19 | Kari Suominen | ||
| Joku virolainen urakointiporukka on kuuleman mukaan kehittänyt resistenssin asbestoosia vastaan useita vuosia alan töitä tehneinä. Painavat töitä tauotkin, jotta pääsevät seuraavaan kohteeseen nopeammin. | ||||
|
09.04.2022 21:16 | |||
| Olipas hieno video Jalavalta tuosta kyseisestä matkasta | ||||
|
09.04.2022 21:03 | Tapio Keränen | ||
| Wienissä kuvasin 1018.04-veturin vihreänä. Ehkäpä jossakin vaiheessa pitää lähettää tälle sivustolle. | ||||
|
09.04.2022 20:35 | Petri Simonaho | ||
| Mnä tossa lavetin päällä. Olin Nurmisella hommissa ku toi siirrettiin. | ||||
|
|
09.04.2022 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja tuonaikaiset purkajat lienevät hautausmailla ylösnousemusta odottamassa, asbestin "terveellisyyden" tappamina...? | ||||
|
|
09.04.2022 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin oikeassa alakulmassa lievästi zoomattuna näyttäisi oleva Pr2:n sylinteriryhmän muotoa. | ||||
|
09.04.2022 18:34 | Onni Tikkala | ||
| Sittemmin tilanne on muuttunut, sillä nykyään Sm2 6078 on sarjansa ainut liikenteessä oleva liilapenkkinen yksikkö. Kuvan 6072 on ilmeisesti jäänyt helmikuun alussa uudistukseen, jossa penkkikankaatkin vaihdetaan toisenlaisiin. 6072 ja 6078 ehtivät kuitenkin olla tammi-helmikuun vaihteessa viikon ajan liikenteessä yhtä aikaa. | ||||
|
|
09.04.2022 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kaakin vedettäväksi sälytetty puupalikoita? | ||||
|
09.04.2022 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä suoriin housuihin tulee, niin nykyisin ne kuuluvat "kirjastovirkailijoiden" - anteeksi - romanimiesten virkapukuun. Täällä päin Malmi - Sörnäinen - paikallisliikenteen liikennöinnin tuloksena näkee romanimuotiakin. Farmareita ei heillä ikinä näe. Niin ja "pubiruusu" - univormujakin täällä on nähtävissä naisilla riittävässä määrin, aistikkaan Kouvola - tukan kruunatessa kokonaisuuden. |
||||
|
|
09.04.2022 18:10 | Hannu Peltola | ||
| Itseasiassa hytissä näkyy lämmittäjä eli tämä on vielä ajossa. Kuva saattaa olla aivan viimeisiltä R-2:n ajoilta. | ||||
|
|
09.04.2022 18:05 | Hannu Peltola | ||
| Wau, johan lumivuohiharrastajia nyt hemmotellaan! Kiitoksia Eljas kuvasta! R-1 ja R-2 edustivat tyypillisimmillään GN:n käsitystä raskaasta tavarajunaveturista. Nämä eivät olleet nopeita, mutta ne pystyivät kiskomaan raskaimmatkin tavarajunat luotettavasti perille. Vuoristo-osuuksilla keulilla oli monesti yksi tällainen monsteri ja junan perässä caboosen edellä toinen. Apuveturi pitki kytkeä caboosen eteen, koska muuten R-2 olisi muuttanut perinteisesti kevyesti tehdyt cabooset tulitikuiksi. R-1 oli hetken aikaa maailman suurin höyryveturi. R-1:t syntyvät Baldwinilla ja nämä R-2:t GN:n Hillyardin konepajalla Spokanessa Washingtonin osavaltiossa. Ne olivat samalla ensimmäiset Washingtonissa valmistetut höyryveturit. R-1 -vetureita oli 10 kappaletta ja näitä R-2:a 16 kappaletta. Toinen tärkeä rataosa, jolla nämä olivat käytössä, oli Seattlen ja Skykomishin välinen osuus GN:n pääradasta. Skykomishista alkoi sähköistys ja höyryveturit eivät saaneet liikennöidä sähköistetyllä osuudella sijaitsevassa Cascade Tunnelissa. Höyryveturien käyttö GN:llä päättyi 1956 ja tässä kuvassa R-2 on todennäköisesti jo lopullisesti kylmänä. Kone on myös poikkeuksellisen kauhtunut. GN oli kuuluisa siitä, että se piti kaluston aina ensiluokkaisessa kunnossa, jopa höyryt olivat siistejä aina käytön loppuun saakka. Yhtään R-2:ta ei säästynyt jälkipolville. | ||||
|
09.04.2022 17:39 | Hannu Peltola | ||
| Telit näyttäisivät olevan hyvin tyypilliset amerikkalaiset Arch-bar -telit. | ||||
|
|
09.04.2022 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiiltävä tankin kylki? Kummalla radalla käytettiin Pr2:ia enemmän, ranta vai pääradalla? Missä vaiheessa ne siirrettiin Tampereelle? |
||||
|
09.04.2022 16:20 | Oula Ahlholm | ||
| Uutta raidetta odotellessa.. | ||||
|
|
09.04.2022 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Mitkä yksityiskohdat johdattavat sinut Pr2:n jäljille? Veturi on niin pieni ja kuvakulma vino, että minä en osaa sanoa muuta, että keulilla on höyryveturi! | ||||
|
|
09.04.2022 15:58 | Ilkka Hovi | ||
| Veikkaan veturiksi Pr2ta. Mielipiteitä ? | ||||
|
09.04.2022 15:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja Tv2 vetureista. | ||||
|
|
09.04.2022 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Juhani Ahon Rautatie - ei nyt sentän ! | ||||
|
09.04.2022 14:31 | Teemu Sirkiä | ||
| Löysin jutun tuosta GSM-R -verkon häiriöasiasta: https://www.erillisverkot.fi/virve-vahvistaa-rataliikenteen-tiedonkulkua/ Varmasti tuokin asia on sitten ohjannut päätöstä, ettei GSM-R -verkkoa lähdetty sellaisena uusimaan. | ||||
|
|
09.04.2022 14:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Olen itse ollut siinä käsityksessä, että GSM-R -verkko tuli Suomessa vain käyttöikänsä päähän, eikä siihen haluttu enää investoida erillisenä verkkona. Mutta voi taustalla toki olla muitakin asioita. | ||||
|
|
09.04.2022 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| GSM-R:n yläpuolella taulukossa on Dataverkon taajuudet. Ilmeisesti tuli joku vaara häiriöistä jonka takia ei voitu GSM-R:ää enää käyttää tai sitten sillle jätettiin pienempi kaista kuin ennen oli. Muistan kun asiasta oli artikkeleita mediassakin. Ei VR:llä olllut mahdollisuuksia protestoida. Siitä vanhasta linjaradiojärjestelmästä taisi linkkiyhteydet mennä jollekin toiselle järjestelmälle ja meni siksi uusiksi. |
||||
|
|
09.04.2022 13:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Perustuuko tämä nyt johonkin faktatietoon? Linjaradiojärjestelmän taajuudet ovat yhä varattuna käyttötarkoitukseen "rataverkon käyttö ja kunnossapito", https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Radiotaajuusm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys%204AC2021M.pdf Samoin GSM-R:n osalta lukee "Rautateiden radiojärjestelmät". | ||||
|
|
09.04.2022 13:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen GSM-R lopetettiin siksi että suuret teleoperaattorit Telia, Elisa ym tarvitsivat sen verkon taajuudet jotain viihdelaitteita varten. Ei ole muuten eka kerta kun kaupallinen viihde ja hömppä syrjäytti rautateiden tarpeet. Aikaisemmankin VR:n radiopuhelinverkon taajuudet otti Sonera itselleen ja siksi alettiin kehittää GSM-R jonka elinaika jäi lyhyeksi. |
||||
|
|
09.04.2022 11:50 | Teemu Sirkiä | ||
| VIRVE-verkolla voi toki olla omia kehityssuunnitelmia, mutta sillä ei ole sinällään mitään kytköstä näihin Digiradan mittauksiin. Digirataa varten tarvitaan myös datansiirtoa, jota ei nykyisessä verkossa rautateillä siirretä, ja tämän vuoksi mittaillaan nykyisen kaupallisen radioverkon soveltuvutta siihen. | ||||
|
|
09.04.2022 11:37 | Sami Koistinen | ||
| Tuolla ollaan kyllä eri mieltä Virven kohtalosta. https://www.is.fi/digitoday/art-2000006469945.html |
||||
|
|
09.04.2022 11:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Virve-verkkoa ei ajeta alas, sen käyttäminen vain loppuisi rautateillä. Kauppalehden juttu on myös hieman pielessä, muualla Euroopassa ei käytetä yleisiä 2G-puhelinverkkoja, vaan GSM-R -verkkoa, joka meilläkin oli käytössä ennen kuin Suomessa siirryttiin siitä poikkeusluvalla pois VIRVE-verkon käyttöön. | ||||
|
|
09.04.2022 10:14 | Jaakko Pehkonen | ||
| En tiedä onko tätä pätkää, mutta kuvatekstistä tuli mieleen nämä Laitilan television videot: https://www.youtube.com/watch?v=ZLCA4bDzr5g ja https://www.youtube.com/watch?v=biuiGEwnpUk Ainakin ensimmäisen lopussa näkyi lukevan vanhojen kuvien kohdalla Matti Jalava. | ||||
|
|
09.04.2022 09:43 | Miitre Timonen | ||
| Löytyykö video jostakin? | ||||
|
09.04.2022 08:38 | Pasi Seppälä | ||
| Totta Hannu...ja mittakaavakin taitaa olla N-skaalaa :) | ||||
|
|
09.04.2022 01:44 | Jarno Piltti | ||
| Tuliko reissulla yhtään sarjan 1018 edustajaa kameran eteen? | ||||
|
|
09.04.2022 01:29 | Jarno Piltti | ||
| Mieli kysyy minkä elokuvan kuvauksista tämä oikein on?!! | ||||
|
|
09.04.2022 01:26 | Jarno Piltti | ||
| Haalarit epäilemättä viimeisintä tekniikkaa, kulutusta kestävää materiaalia. Räikeän turvavärin idea keksitty vasta myöhemmin, tässä ei kiillä kuin kokardi. | ||||
|
09.04.2022 01:04 | Jarno Piltti | ||
| Saas nähdä mitä hallittu irtautuminen idän liikenteestä tarkoittaa polttimon kohdalla. Ainakin keskiviikkona 6.4. tuotiin ja vietiin vaunuja. | ||||
|
|
09.04.2022 00:59 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on alkuvuodesta(?) asti ollut juliassa vaihdekohtaiset raideosuudet Lahdenkin seudulta. Mukkulan liikenne näkyy pomminvarmasti raideosuuksien V690 ja V688 varautumisia tulkitsemalla. Tosin kaikki F-alkuiset varautumiset eivät mitä ilmeisimmin ole oikeaa liikennettä. | ||||
|
09.04.2022 00:53 | Jarno Piltti | ||
| Venäl... anteeksi OSJD-vaunuista ei sementtihopperia ja viljahopperia juurikaan erota ulkonäöstä, tekstityksestä kyllä. | ||||