Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.04.2022 01:04 | Jarno Piltti | ||
| Saas nähdä mitä hallittu irtautuminen idän liikenteestä tarkoittaa polttimon kohdalla. Ainakin keskiviikkona 6.4. tuotiin ja vietiin vaunuja. | ||||
|
|
09.04.2022 00:59 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on alkuvuodesta(?) asti ollut juliassa vaihdekohtaiset raideosuudet Lahdenkin seudulta. Mukkulan liikenne näkyy pomminvarmasti raideosuuksien V690 ja V688 varautumisia tulkitsemalla. Tosin kaikki F-alkuiset varautumiset eivät mitä ilmeisimmin ole oikeaa liikennettä. | ||||
|
09.04.2022 00:53 | Jarno Piltti | ||
| Venäl... anteeksi OSJD-vaunuista ei sementtihopperia ja viljahopperia juurikaan erota ulkonäöstä, tekstityksestä kyllä. | ||||
|
09.04.2022 00:48 | Jarno Piltti | ||
| Viehättäviä nämä vanhat sähköveturit (Altbau E-Lok). | ||||
|
09.04.2022 00:36 | |||
| Onkohan tämä 374 vai 376? Vai peräti 378? | ||||
|
08.04.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin itävaltalaisvetureissa näkyi työkalut ja CCCP-tekstiä. | ||||
|
08.04.2022 22:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Laiturin reunalla seisovan miehen päässä ei ole mikään tavallinen ylioppilaslakki, vaan ilmeinen kuusikulmainen teekkarilakki tupsuineen. ;) | ||||
|
|
08.04.2022 21:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, NL:llä oli itäisin osa, mutta Wien oli jaettu Berliinin lailla sektoreihin kaikkien neljän miehitysvaltojen välille, kuten varmaan muistatte Kolmas Mies -elokuvasta. Itävallan NL-vyöhykkeessä ei myöskään ollut kommunistit vallassa vaan paikallishallinnossa oli useita puolueita edustettuna. |
||||
|
|
08.04.2022 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ylioppilaslakkien käyttöaika on syyskuun loppuun asti. | ||||
|
|
08.04.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunu näyttää olevan normaalipituinen kahdella pussihuoneella. Pikavilkaisulla näytti ihan siltä kuin postivaunu olisi ollut lyhyempää mallia oleva 9991. | ||||
|
|
08.04.2022 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä liittoutuneiden Itävallan-miehitykseen (1945 - 1955) tulee, niin kyllä siellä CCCP huseerasi päällimmäisenä! | ||||
|
08.04.2022 21:42 | Rasmus Viirre | ||
| Pakkanen, huuru ja sumu.. Kylmä yhdistelmä. Kuva tosiaan hieno. | ||||
|
08.04.2022 19:30 | Uwe Geuder | ||
| > Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, En ole ihan varma 194:sta, mutta muistan, että 193 on erittäin äänekäs. Ehkä vaikutelma vahvistuu siitä, että jälkimmäisen korkein nopeus on vain 65 km/h ja siksi moottoreiden ääni kuuluu kauas ajossakin. Youtubista löytyy jonkun verran 194-videoita, laitan 2 esimerkkiä: Tuossa ihan "alkuperäinen" ennen museointia: https://youtu.be/dxgF1ES-468 , äänimaisemasta saa vaikutelman esim. kohdassa https://www.youtube.com/watch?v=dxgF1ES-468&t=275s Tuossa museoveturi vetää pitkän matkan tavarajunan vuonna 2016: https://youtu.be/YeIo9uaZSA8 Rheinstrecke on kaunis matka, mutta historiallisesti ei tässä yhteydessä kovin edustavaa, koska 194:t olivat aina Etelä-Saksassa. Äänimaisema esim. https://www.youtube.com/watch?v=YeIo9uaZSA8&t=745s |
||||
|
08.04.2022 19:24 | Sami Koistinen | ||
| Tämän mittaustoiminta liittyy Virve-verkon alasajoon ja sen korvaavan mobiiliverkon mittauksiin. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/7e275fed-b27f-4151-954d-2f8f7a29d113?ref=ampparit:14f4 |
||||
|
|
08.04.2022 18:55 | Erkki Nuutio | ||
| Boomereitten isät ja useimmat boomeritkin käyttivät etualalla näkyvän muotoisia asiapullosalkkuja. Luultavasti nuo sivutaskut oli ajateltu, toinen eväsleipäpakettia, ja toinen eväsmaitopulloa varten. Lauantaina töistä palatessa joillakin maitopullon syrjäytti kirkas pullo. Isäni tapoihin se ei kuulunut. |
||||
|
08.04.2022 18:41 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. kiva kuva :) | ||||
|
|
08.04.2022 18:12 | John Lindroth | ||
| Tuolla Steigella on ihan viime aikoinakin järjestetty tilaushöyryjunien rinnakkaisjoja(Parallelfahrten)jotka ovat olleet harrastajien suuressa suosiossa!Edellämainitulle rataosuudelle avattiin sähköistys 30.5.1933. | ||||
|
|
08.04.2022 18:11 | Timo Salo | ||
| Hieman vanhempi, uskomattoman hieno kuva! | ||||
|
|
08.04.2022 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Geislinger Steige on tosiaan yllättävänkin jyrkkä, pahimmillaan 22,5 ‰ ja kaarresäteet pienimmillään ainoastaan 278 metriä: https://de.wikipedia.org/wiki/Geislinger_Steige | ||||
|
|
08.04.2022 18:01 | John Lindroth | ||
| Geislinger Steige on tuttu käsite,siellä myös testattiin vetureiden ominaisuuksia! | ||||
|
|
08.04.2022 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa. |
||||
|
08.04.2022 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Ei näy keskinastoja, kyllä tämän täytyy olla Rocoa tai Fleischmannia! :-) | ||||
|
|
08.04.2022 15:55 | Pekka Kallio | ||
| Moottoripää on ykköspää. :-) | ||||
|
|
08.04.2022 15:36 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno ajankuva 70-luvun keski-euroopasta. Hyvin tämän henkisiä kuvia tuli ihailtua samanikäisistä pienoismallikatalookeista juniorina. Tässä on vahvaa Märklin tunnelmaa :) | ||||
|
|
08.04.2022 14:34 | Hannu Peltola | ||
| Petri: kävin läpi omia jenkkikuvia viljavaunujen osalta ja tämän ei-tieteellisen tarkistuksen pohjalta tosiaan valtaosa viljasta näyttää liikkuvan 3-bay tai 4-bay Covered Hoppereissa. Tämän kuvan lisäksi omissa kuvissa tuli vastaan 2-bay hoppereita ainoastaan Gillettessä kuvatussa BNSF:n omassa virkatarvejunassa. Juha: karttalinkki näkyi olleen aivan oikein, koska linkin kohdalla Google Streetview toi näkyviin juuri samat siilot. Tämän täytyy tosiaan olla sementtisiilo! |
||||
|
|
08.04.2022 12:51 | Juha Pokki | ||
| Karttalinkin mukaan tämä tosiaankin on Lafarge Holcimin bulkkisiilo joten sementti on varmasti paras veikkaus. | ||||
|
|
08.04.2022 11:56 | Petri Kiviniemi | ||
| Viljasiiloja todellakin löytyy pienemmistäkin kylistä ja kaupungeista. Olen tehnyt hieman karttaharjoituksia noilta seuduilta Montana, South Dakota, North Dakota. Sementtiterminaalejakin löytyy jonkin verran. Alueellisia ja shortline rautatietä on vielä voimissaan esim. RCPE, DMVW. Central Montana Rail on myös hyvin mielenkiintoinen tapaus. Lähinnä ajattelin, että jos kuvassa olevat vaunut soveltuisivat paremmin raskaampien aineiden kuljetukseen esim. sementti, maa-ainekset jne. Nämä kai ovat 2-bay hoppereita. Viljakuljetuksissa käytettäisiin sitten pidempiä ja tilavuudeltaan suurempia 3-bay hoppereita, kuten tuossa toisessa kuvassasi. Mutta, kyllä näitäkin voidaan käyttää ja soveltuvat viljakuljetuksiin aivan hyvin. |
||||
|
|
08.04.2022 11:30 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäinen vihreä (Tannengrün RAL 6009) oli loppuun saakka vain kolmessa jälkitoimitusveturissa (1020.45-47). Kaikki muut saivat oranssin (Blutorange RAL 2002) korimaalauksen. Neljä veturia ehti vielä saada uuden punaisen (Verkehrsrot RAL 3020) maalauksen. Katon, rungon ja telien maalauksessa on tapahtunut enemmän muutoksia vuosien mittaan. Maalauseroihin voi laskea myös sivuraidan, joka ehti poistua useista vetureista ennen niiden hylkäystä (säästömaalaus eli "Sparlackierung"). 1990-luvun puolelle tullessa alkoi osa vetureista jälleen saada vihreän värityksen nostalgiamielessä, ensimmäisinä 1020 042 ja 1020 027. | ||||
|
|
08.04.2022 11:24 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Eljas, huomautuksesta! Täydensin tekstin vuosiluvulla. | ||||
|
|
08.04.2022 11:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvatekstistä on pudonnut vuosi 1995 kohdasta "viimeiset veturit hylättiin vuonna..." Kaikkiaan veturit hylättiin 1983-1995, pääosin 1993-1995. Itävallassa tehdyt suuremmat muutokset (HG-Ausbesserung) tehtiin vuosina 1967-1980. Sitä ei kuitenkaan tehty vuonna 1953 valmistettuun kolmeen jälkitoimitusveturiin (1020.45-47) ja ne olivatkin sitten ensimmäisinä hylkäysvuorossa 1983-1985. | ||||
|
|
08.04.2022 10:58 | Jukka Ahtiainen | ||
| Semafoorien siivet pysäyttävät katsojan kuin vanhat kaverit. | ||||
|
|
08.04.2022 10:43 | Topi Lajunen | ||
| Aivan. Pyörästöjärjestyksen määrittelemiseen tarvitaan siis enää tieto moottorivaunun etupään sijainnista. :) | ||||
|
|
08.04.2022 09:27 | Pekka Kallio | ||
| Vain moottoripään teli on vetävä. | ||||
|
|
08.04.2022 09:23 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio, Petri! North Dakotassa ja Montanassa ratojen varsilla oli varmasti satoja viljasiiloja, mutta saattaa tosiaan olla, että juuri tähän kuvaan osui sitten huomattavasti harvinaisempi sementtisiilo! Siilojen oikealla puolella oleva Covered Hopper on rekisteröintimerkinnän perusteella Lafargen omistama, muut ovat erilaisten leasing-yhtiöiden vaunuja. Vaunut sinällään ovat hyvin tyypillisiä vaunuja viljakuljetuksiin, esimerkiksi tässä kuvassa näkyy tyypillinen viljajuna: https://vaunut.org/kuva/127996?s=1 EDIT vielä: yhdysvaltalaisten vaunujen rekisterimerkinnät (Reporting Marks) löytyvät mm. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_reporting_marks:_A |
||||
|
|
08.04.2022 09:17 | Hannu Peltola | ||
| E94 on ollut Altbau-Ellokeista kyllä hienoimmasta päästä! Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, 1980-luvulla näitä näkyi monesti ratapihoilla tavarajunien keulilla odottamassa lähtöaikaa ja 1990-luvulla enemmän tai vähemmän hylättyinä ratapihojen sivuraiteilla. Nämä Tapsan kuvat ovat upeita ja saavat taas matkakuumeen heräämään! Olisiko näistäkin kuvista hyvä kerätä oma kuvasarjansa? (Altbau-Ellok?) |
||||
|
|
08.04.2022 09:02 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin, että ei lasketa pyöriksi, koska eivät ole kantavia. En tiedä mitkä akselit tuossa vetävät, mutta viimeisenkin telin perään kuuluu heittomerkki joka tapauksessa. B'2'B' voisi olla potentiaalinen vaihtoehto kyllä. | ||||
|
08.04.2022 08:45 | Juha Vuorinen | ||
| https://www.presto.fi/kasisammuttimet | ||||
|
08.04.2022 07:51 | Pasi Seppälä | ||
| Komea kuva ja mainio kuvateksti. Tekstissä hyvät perustelut uudelle kutsumanimelle. | ||||
|
08.04.2022 01:01 | Uwe Geuder | ||
| vihreänä https://vaunut.org/sarja/5486 | ||||
|
|
08.04.2022 00:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaisin, että tää on B'2'B? Vaiko A1A'3'A1A? Lasketaanko nuo pienet asiat pyöriksi, kun ne eivät toteuta pyörän tehtävää? | ||||
|
|
08.04.2022 00:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Hyvä kuva rautatieympäristöstä. Tällaisista kuvista on hyötyä vaikkapa mallinrakennusta ajatellen. Eikö kuitenkin siiloissa ole sementtiä tai jotain vastaavaa. Lafargen yhtiön rakennus. En tunne kovin hyvin Pohjois-Amerikan vaunuja, mutta vaunujen mallikin mahdollisesti viittaisi paremminkin sementin kuljetukseen. Löytyyköhän Pohjois-Amerikkalaisten vaunujen merkinnöistä jotain opasta? Miten merkitään mitä vaunuissa kuljetetaan esim. säiliövaunujen merkinnät kiinnostavat? | ||||
|
|
07.04.2022 23:32 | Tapio Keränen | ||
| Miten merkitään vaunun akselijärjestys? | ||||
|
|
07.04.2022 22:32 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Hieno kuva Wunderbaumista! | ||||
|
|
07.04.2022 22:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Joulukuusi palaa = julsexan kommer tillbaka. | ||||
|
|
07.04.2022 21:59 | Eemil Liukkonen | ||
| "Joulukuusi" siinäpä vasta sopiva lempinimi! | ||||
|
07.04.2022 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Esan kommenttiin minulla ei sinällään ole kommentoitavaa, mutta maininta karvapersenaisista hymyilytti. Onko Esalla asiasta sisäpiirin tietoa? | ||||
|
|
07.04.2022 21:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Esa on hyvin oikeassa. Pelin on oltava reilua silloinkin, kun maailma ympärillä ei ole. | ||||
|
|
07.04.2022 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että "tyttöjengillä" on rasitteenaan maailmanlaajuisen koronapandemian ja Ukrainan sodan aihettamia ongelmia. Ellei näitä olisi, niin...? Toinen tosiasia: valtioiden lainat ovat täysin eri asia kuin rahvaan asunto- tai autolainat. Kolmanneksi: miksi aikuisia karvapersenaisia pitää koko ajan tytötellä? Ovatko he jotenkin halpa-arvoisempia? Vaadin reilua peliä. |
||||
|
07.04.2022 20:49 | Hannu Peltola | ||
| No, täytyy vielä yksi kommentti lisätä, kun niin harvoin on mahdollista kommentoida kuvaa GN:n veturista! :-) Tätä veturia ei tarvitse montaa sekunnin osaa katsella, että rautatieyhtiö on itsestään selvä! Tässä on monia Great Northernin höyryille arkkityypillisiä piirteitä: - suuri Mallet-veturi. GN:llä oli useita eri sarjoja erikokoisia Malleteja: vanhin L-sarja (2-6-6-2), kuvan N-sarja (2-8-8-0), M-sarja eksoottisella pyöräjärjestyksellä (2-6-8-0), massiivinen R-sarja (2-8-8-2) ja huippumoderni Challenger Z-sarja (4-6-6-4). - halkaisijaltaan valtava kattila - ilmapumput (4kpl) savukaapin edessä - pienen tanssilavan kokoinen etusilta, jossa matalalle asennettu iso valonheitin. N-sarjassa lyhty on tosin vähän tavallista korkeammalla. - Belpaire-tulipesä, sekin valtavan kokoinen - kuusiakselinen Vanderbilt-tenderi öljysäiliöllä. GN:n höyryt olivat varsinkin sotien jälkeen lähes kokonaisuudessaan öljypolttoisia. Vanhat kuvat tällaisista hirviöistä vetämässä satavaunuista tavararoikkaa Montanan tai Washingtonin vuoristossa tekivät minusta jo yli 25 vuotta sitten suuren GN-fanin! |
||||
|
|
07.04.2022 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| EMMA on nyt vihertynyt: https://digirata.fi/digirata-mittaa-kaupallisten-5g-verkkojen-mahdollisuuksia-junien-viestintaan-selvityksen-aikana-ajetaan-lapi-koko-suomen-rataverkko/ | ||||
|
|
07.04.2022 16:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta eiköhän nuokin rahat hoideta tyttöjengin hankkimalla lainalla. | ||||