Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.06.2022 12:45 | Marko Vornanen | ||
| Vaunun tyyppi on 13-9906. | ||||
|
19.06.2022 12:22 | Marko Vornanen | ||
| Venäläisiä kylmäkelavaunuja teräskelojen kuljetukseen. | ||||
|
19.06.2022 12:09 | Timo Salo | ||
| Onko "semafori" jotenkin tamperelainen slangisana, vai miksi näitten kohdalla puhutaan yleensä "siipiopastimista"? | ||||
|
19.06.2022 12:01 | Timo Salo | ||
| Näin on kuten edellä sanotaan! Luonnolliset värit ja hieno maisema, niissähän silmä lepää. Välillä näkee niin tolkuttomaksi värjättyjä järviä, että........ Droneakin on käytetty niinkuin pitää, eli maltillisen harkitusti! | ||||
|
19.06.2022 11:26 | Timo Salo | ||
| Nyt on kyllä Elinalla Suomen persoonallisin mökki, voittaisi varmasti, jos sellainen kisa järjestettäisiin... :-) Hyväkuntoiseltakin vaikuttaa ensisilmäyksellä! | ||||
|
19.06.2022 11:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lato & juna -sarjassa epäilemättä parhaimmistoa! :) | ||||
|
19.06.2022 10:55 | Erkki Nuutio | ||
| Onko jossain aikalaistekstissä perusteltu näitä osin edestakaisia muutostöitä? Käsittääkseni tavarajunissa vuotta 1918 edeltäneinä ja seuranneina vuosikymmeninä oli (lähes) aina konduktöörivaunu. Samoin kaikissa matkustajajunissakin oli aina joku vaunu konduktöörin käytettävissä. Konduktöörivaunujen tarpeen äkillinen lisäys ei tunnu perustellulta. Oliko vain niitä Ga -vaunuja muutettu, joissa oli alunperinkin vaununkorin sisäpuolelle viety jarrumiehen koppi? Koppi söi suuren osan lastaustilasta. Sellaisia Ga -vaunuja valmistettiin noin vuoteen 1890 asti. Välillä 1913-1924 tehdyt Gd -vaunut toki lisäsivät umpivaunujen lukumäärää, jolloin Ga -vaunuja ehkä vapautui muutenkin tarvittujen korin paikkailukorjausten jälkeen. Gb -vaunuja tuli vuodesta 1924 lähtien. |
||||
|
19.06.2022 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Vv13 -veturien momentinmuuntimen tuottama lämpöteho johtaa ylikuumenemiseen jos junnataan muuntimen toimiessa suurella luistolla. Liikkeellelähdössä (ns. stall-tilanne) luisto on 100% (=kaikki lämmöksi). Senkin jälkeen luisto on suuri jos veturi ei saa junaa riittävään nopeuteen. Kaksoisvedolla saadaan juna ehkä riittävän nopeasti sellaiseen nopeuteen, että muuntimen luisto (ja lämmönkehitys) pysyy hallinnassa. Ajoviiman antamaa jäähdytysapua ei ainakaan pienillä nopeuksilla saada. Muunninöjy antaa lämpömääränsä lämmönvaihtimessa moottorin jäähdytysjärjestelmään, mutta senkin kyky lämmittää ilmakehää (maapalloa) ei riitä jos kuvattu tilanne kestää pitkään. Samankaltaisia ongelmia, vaikkakin lievempinä on muissakin momentinmuuntimellisissa vetureissa. |
||||
|
|
19.06.2022 07:45 | Timo Salminen | ||
| Etualan kasvillisuus ja lato (onko se itse asiassa lato, kun on oikein hirrestä?) tuovat mukavasti syvyyttä tähän kuvaan. Taustan maisemassakin riittää tarkasteltavaa. Epäilemättä yksi kesän parhaita rautatiekuvia. | ||||
|
19.06.2022 04:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun Turussa rakennettiin Helsinginkadun ylittävää siltaa, oli käytössä myös väistöraide: https://tinyurl.com/aezkkpsn | ||||
|
19.06.2022 04:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Tätä Ilmoitussuon tasoristeystä on siirretty 117 metriä itään ja se on saanut varoituslaitoksen. http://tinyurl.com/3hw4tr7f | ||||
|
19.06.2022 02:46 | Teemu Tuomisto | ||
| Kyllä olen sitäkin seurannut! Sävenäsin ratapiha on yksi Göteborgin suurimmista ja rataliikenne vilkasta. Asemalta käsin voi ratapihalta huomata ratakuorma-autoja ja pienehköjä dieselvetureita. Ratapihalla on myös yksi (tai useampia, en ole aivan varma) tasoristeys, jonka hälytyksen voi kuulla henkilöliikenneasemalle saakka. Kyseisen tasoristeyksen kautta kulkevat myös tavarajunat Göteborgin satamaan/satamasta ja vain kiven heiton päässä Göteborgin satamaan päin on kevyen liikenteen silta (Fåfängan), jonka päältä voi havainnoida sekä henkilö-että tavaraliikennettä. Tavaraliikennettä kyseiseltä sillalta voi havainnoida sekä ratapihan, että henkilöliikenneaseman kautta, mutta sähköportaalien ja muiden asioiden vuoksi kuvaaminen sillalta on melko haastavaa. :) Esimerkiksi tämä kuva https://vaunut.org/kuva/153389?u=2699 on otettu kyseiseltä sillalta. |
||||
|
19.06.2022 02:19 | Harri Pesonen | ||
| Scanian koneet aika tiukilla.... | ||||
|
19.06.2022 01:44 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Taivalkosken radalla jossain Pesiökylästä pohjoiseen? | ||||
|
|
19.06.2022 01:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä ei ole Mierontie. | ||||
|
|
18.06.2022 23:43 | Jyrki Talvi | ||
| Vir Kotala välillä. | ||||
|
|
18.06.2022 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Elmeri: hauska tilaisuus laittaa kaikkiin ruksi. Muutan ne kyllä oikeiksi knopin ratketessa. Minulla on lisäksi alueelta pari muutakin kuvaa, jotka sitten myöhemmin arvoituksen ratkettua lisään. | ||||
|
18.06.2022 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, siellähän se :) | ||||
|
|
18.06.2022 22:49 | Aapo Niemelä | ||
| Mierontien, elikä HPK - PKO - PRI varrella? | ||||
|
18.06.2022 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään naapurissa yritetään torjua ilmastonmuutosta omalta pieneltä osaltaan. Näitä "irtoperiä" vetää sähköinen rautahepo, samoin kontteja näyttäisi kulkevan runsaasti rautapyörillä. Kuinkas meillä? Dieseliä käryttävät kumipyöräiset "veturit" odottavat lastejaan Vuosaaressa. Taitaa (?) Vuosaareen nykyään kulkea rautapyörillä ja saastettomalla energialla enemmäkseen Äki:n tuotteita? | ||||
|
|
18.06.2022 22:47 | Elina Laurila | ||
| Kyllä se on meidän oma antenni meidän oman vesitornin (kesämökkimme) katolla. Tosin antenni ei enää ole käytössä, kun nykyisin valokuitu (kaapeli-tv) korvaa sen. | ||||
|
18.06.2022 22:04 | John Lindroth | ||
| Noissahan kelpaa matkaa taittaa baarissa istuskellen hyvässä seurassa!! | ||||
|
|
18.06.2022 21:45 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista onkin todeta että VV13 pari yhteisen hankauspainonsa huomioiden sai liikkeelle lähes roikan kuin roikan!Mutta kestivätkö sen vaihteistot muu tekniikka yms.? | ||||
|
|
18.06.2022 21:20 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Miksi tässä on kaikki mahdolliset tunnisteet? | ||||
|
|
18.06.2022 20:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Saitko seurattua tuota tavararatapihaa, onko sillä mitään järjestelytoimintaa? | ||||
|
|
18.06.2022 20:58 | |||
| Mahtaako Woima sonni pilkistää Kanan takaa? | ||||
|
|
18.06.2022 19:40 | Petri Sallinen | ||
| Löysin dokumenteista tietoa kuvan F-vaunusta nro 3525. Vaunu on rakennettu vuonna 1891 G-sarjan vaunuksi. Se muutettiin FG-vaunuksi nro 3525 vuonna 1916 (litteran osalta ristiriita kuvassa näkyvään vaunuun). FG muutettiin takaisin Ga-vaunuksi 2.1.1919 ja tämän jälkeen Gt-vaunuksi — muutoksen ajankohdasta ei ole tietoa. | ||||
|
18.06.2022 19:18 | Pasi Seppälä | ||
| 18.3 perjantaina ainakin kulki tukkeja ja junan aikataulua oli aikaistettu ja numero muutettu T52273. Kuvakin löytyy täältä. Muitakin havaintoja aikaisemmalta ajalta on mutta niitä en nyt pääse tarkastamaan. | ||||
|
|
18.06.2022 19:08 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tiellä joka on vielä toistaiseksi asfaltoitu, tulevaisuudessa bitumin hinnan noustessa tämäkin korpi kainuun väylä palautettaneen jälleen soratieksi............ | ||||
|
18.06.2022 18:53 | Mikko Salmi | ||
| Enpä tiennyt, että entinen vaunu sijaitsee entisellä ratapihalla. Toisaalta asia on helppo uskoa, koska nykyiselle radallekkaan ei ole matkaa 100 metriä enempää. | ||||
|
18.06.2022 18:51 | Mikko Salmi | ||
| Kävin tänään tarkastamassa runkopalkin päädyn, mutten löytänyt numeroa. Se taitaa olla jäänyt maalikerroksien alle. Tuota runkoa on siis maalattu tummanpunaisella maalilla sekä aiemmalla harmaalla. Lisäksi ruoste on antanut hieman lisäväriä runkopalkille. | ||||
|
|
18.06.2022 18:41 | Markus Räsänen | ||
| Pasi Seppälä: Milloin olet viimeksi nähnyt T2273:n mukana tukkeja? | ||||
|
18.06.2022 16:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä tavaraliikennettä onkin nimenomaan enemmän yöllä kuin päivällä, vähän kuin Parkanon radalla konsanaan. | ||||
|
18.06.2022 16:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on tämä. | ||||
|
18.06.2022 16:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Veturi on Sr3 3332. | ||||
|
18.06.2022 16:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Kävisi vaikka erään lehtijulkaisun kansikuvaksi :) | ||||
|
|
18.06.2022 15:03 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
18.06.2022 13:27 | Petri Nummijoki | ||
| En huomannut tarkistaa päivämäärää mutta Porin jazz sopisi selitykseksi junan kokoonpanolle. Tuo ei aivan normaalilta Tampereen suunnan junalta vaikuta, kun keulassa on kokonainen ensimmäisen luokan vaunu. Keulaosassa saattoi normaalistikin olla CEit-vaunu mutta kyllä pääosa ensimmäisen luokan paikoista pyrittiin sijoittamaan Helsingistä lähdettäessä junan aseman puoleiseen päähän. Jazz voisi selittää senkin, miksi veturina on Dv12-pari eikä tavanomainen Dr13. Ehkä on tavoiteltu mahdollisimman luotettavaa perille pääsyä, jos junassa on arveltu olevan paljon matkustajia, jotka eivät junaa normaalisti käytä. | ||||
|
|
18.06.2022 12:39 | Juhana Nordlund | ||
| 13.7.1988 on ollut keskiviikko. Mutta Poria ajatellen ei mikä tahansa keskiviikko, ko. päivä oli yksi sen kesän jazz-päivistä. Oletettavasti kokoonpano on noin pitkä nimenomaan jazzien takia, jos tuo Porin juna on. | ||||
|
18.06.2022 12:29 | Sami Hovi | ||
| Mieleen on koulumatkoilta noilta ajoilta jäänyt, että silloin tällöin EFi:n tilalla olleet EFit:t näyttivät ja tuoksuivatkin sisältä aivan uudelta, joten olisikohan ne laitettu juuri konepajalta valmistuttuaan noihin ruuhkapaikkuihin koeajoille ennen pikajuniin siirtymistään. | ||||
|
|
18.06.2022 12:01 | Petri Sallinen | ||
| G(a)-vaunujen muunnokset FG-sarjaan G(a) 4025 -> FG 4045 (1917) G(a) 4032 -> FG 4019 G(a) 4045 -> FG 4020 G(a) 4123 -> FG 4021 G(a) 4176 -> FG 4046 (1903) G(a) 4359 -> FG 4010 G(a) 4361 -> FG 4037 G(a) 4519 -> FG 4075 G(a) 4505 -> FG 4025 G(a) 4581 -> FG 4106 G(a) 4585 -> FG 4032 (1905) G(a) 4592 -> FG 4002 (1905) G(a) 4595 -> FG 4018 G(a) 4631 -> FG 4024 G(a) 4766 -> FG 4082 G(a) 5120 -> FG 4026 G(a) 5358 -> FG 4068 (1921) G(a) 5406 -> FG 4003 G(a) 5421 -> FG 4009 G(a) 5661 -> FG 4015 (1921) Ga 5673 -> FG 4006 Ga 6595 -> FG 4055 (1921) Ga 6605 -> FG 4069 (1921) Ga 6662 -> FG 4004 Ga 7486 -> F-vagn (1926) Ga 7519 -> FG Ga 7603 -> F-vagn (1927) Ga 7615 -> FG 4079 (1911) Ga 7787 -> F-vagn Ga 7982 -> FG (1922) Ga 8644 -> FG 4057 (1922) Ga 8645 -> FG 4072 Ga 8651 -> FG 4008 (1921) Ga 8655 -> FG 4058 Ga 8901 -> FG 4014 Ga 9050 -> FG 4095 (1929) Ga 9068 -> F-vagn Ga 9184 -> FG 4005 (1921) Ensimmäinen suoraan Ga-litteraan rakennettu vaunu oli vaunu 5668 vuonna 1896. Ennen sitä vaunut olivat G-litterasssa. Suluissa muunnosvuosi, mikäli se on tiedossa. G(a)-tarkoittaa sitä, että alkujaan vaunu rakennettiin G-litteraan. |
||||
|
|
18.06.2022 11:23 | Petri Nummijoki | ||
| Viikonloppuruuhkan P145 (eli klo. 17:00 jälkeen Helsingistä lähtevä) lienee suorista Porin junista ainoa, jossa vakituisesti on voinut olla näin pitkiä kokoonpanoja, joten veikkaisin sitä. Toinen kuva todennäköisestä P145:stä: https://vaunut.org/kuva/5238. Klo. 14:00 Helsingistä Tampereen suuntaan lähtenyt pikajuna oli perjantaisin pitkä sekin ja siinäkin oli suoria vaunuja Poriin mutta tämä juna ajettiin Tampereelle asti Sr1:llä. Syynä epäilemättä, että juna jaettiin Tampereella useaan osaan, joten veturia oli joka tapauksessa vaihdettava. Lisäksi joinain kausina klo. 14:00 lähtevästä junasta jatkoi perjantaisin keulasta muutama vaunu Seinäjoelle saman Sr1:n vetämänä, joka toi junan Helsingistä. Tässä Seinäjoen osassa käytettiin mm. Eil-vaunuja. | ||||
|
|
18.06.2022 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| 8.8.1985 oli iltapäivän puu-Hoossa (-> Ri) myös EFit (23503). Junassa oli 8 lähiliikennepuuvaunua (22618, 22616, 22655, 22311, 22621, 22631, 22330 ja 22308) ja keulilla Sr1 3042. | ||||
|
|
18.06.2022 11:10 | Petri Nummijoki | ||
| Iso kiitos havaintotiedoista. Ko. veturipari on poikkeuksellisen kiinnostava tapaus ainutlaatuisuutensa vuoksi. | ||||
|
|
18.06.2022 10:49 | Juhani Katajisto | ||
| TK:n matkapäiväkirjoista löytyi Vv13 1785+1786:lle tarkempaa käyttöaikaa Riihimäellä. Pari oli koeajossa 3.6.1965 rinnanajossa etummaisen veturin kuljettamana. Veturipari saapui pääradalta Hyvinkään suunnasta juuri ennen junaa P65. Kesän ja syksyn 1965 aikana TK oli havainnut useita kertoja Vv13-parin työssä Riihimäellä. Hän on merkinnyt 22.11.1965 Vv13-pari on edelleen Riihimäellä. Nyt teki vaihtotöitä henkilöasemalla eikä Korttiossa. |
||||
|
18.06.2022 10:05 | Kimmo Huhta | ||
| Eräiden säilyneiden liikenneosaston papereiden mukaan Ähtärissä oli oma Trr johonkin asti vuotta 1970. Käyttö ja sijoitus päättyi rikkoutumiseen. Marraskuusta 1970 lähtien vaihtotyöt kuuluivat Myllymäen rata-autolle. | ||||
|
|
18.06.2022 08:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| Upea kuva. | ||||
|
18.06.2022 01:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, tämä oli ensimmäinen. | ||||
|
|
17.06.2022 23:26 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos kehuista! Tosiaan. Oli mukava tavata, vaikka olikin vain hieman pikainen ja yllättävä tapaaminen. Jatka sinäkin toki etenkin Hillosensalmen- ja Kouvolan seudun kuvaamista. Niissä maisemissa otettuihin kuviin ei kyllästy! | ||||
|
17.06.2022 23:21 | Vertti Kontinen | ||
| Oho! Kiitos huomautuksesta :) | ||||
|
|
17.06.2022 23:19 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä kuvauspaikassa satuttiin samoihin tuliasemiin ja oli mukava tavata harrastuksen merkeissä. Tässä ristiinalaisen perjantaisessa aikaisemmassa kulkemisessa on aiemmin ollut umpivaunujen perässä tukkipuuvaunuja. Nytkin olin siinä uskossa ja halusin kuvata ne tässä paremmin näkyvässä paikassa, mutta nyt niitä ei sitten ollutkaan mukana. Punavärinen veturikaksikko kuitenkin keulilla ja vaikka pieni sadekuurokin sattui juuri kohdalle, ei se ainakaan tätä mainiota kuvaa huononna. Mainio kuvasarja Kouvolan kulmilta. Jatka samaan malliin, hyviä kuviasi on kiva katsella. |
||||