Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.03.2022 10:04 | Timo Salo | ||
| On kyllä melkoinen tämä "lukkarin rakkaus" Ukrainaa kohtaan. Ilmeisesti sodan käsikirjoitus on turhankin tuttu suomalaisille vuosilta -39/-40.... Itsekkin laitoin Ukrainan lapsille kerralla sellaisen summan, jonka olen ennen lahjoittanut yhteensä 3-4 vuoden aikana! | ||||
|
20.03.2022 09:44 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva. Hienosti erottuu vaunujen ikkunoiden erilaisuus, ja vanha opastinkin vielä. | ||||
|
20.03.2022 09:41 | Jarno Piltti | ||
| On! Pikkukuva näyttää kuin jotain olisi kömpelösti leikattu ja liimattu yhteen. | ||||
|
19.03.2022 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulkeeko Ahlströmin vaunu vielä A satasena, vaikkei kyljissä enää emalinumeroita siitä ole? | ||||
|
19.03.2022 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni paaliin pitäisi laittaa mieluumminkin turhanaikaisia henkilöautoja, jotta dieselpolttoöljyä säästyisi juuri Huruille. Ihan liian kauan on jo esim. työmatkaliikenne Helsinkiin mennyt tyyliin "salkku ja mulkku" per auto. Kimppakyydeistäkin on turhaa enää puhua mitään, ei se hölmöimmille kelpaa. Ja jos ei julkisia kulkuneuvoja ole , niin ottakaa sitten yhteyttä liikenneyhtiöihin reittiehdotusten kanssa, kyllä niille taatusti lipputulot kelpaavat. |
||||
|
19.03.2022 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähäisen tajuni mukaan oletan, että kalustokierrot oli tarkoin suunniteltuja. Tästä juuri johtuu Jorma T.:n toteamus siitä, että lähtevän kuljettajan + rah./kond. harvoin tarvitsi umpimähkään kaivella liitevaunua seisontaraiteelta. Kaluston "kulumisen" piti olla tasaista, huolto- ja kunnossapitosuunnitelmat, pikkuvikojen korjaamisia lukuunottamatta, olivat myös suunniteltuja. Konepajakorjausten "tasainen jakaantuminen" on selvää etua, eli Turun konepajan aluetta ei kannattanut täyttää lätillä, joissa maali oli hiukan haalistunut tai plumpsin kansi ruostunut kiinni käytön puutteessa... |
||||
|
|
19.03.2022 22:38 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen "huollolla" oli tapana koota nämä pitkät rungot valmiiksi etukäteen (olisikohan kyseessä viikovaihteen Hangon runko?). Usein lyhyemmätkin kokoonpanot olivat jo lähtövalmiina (VL), jopa yksinäinen vetokin oli "oikein päin". Harvoin lähtevän kuljettajan (+ rahastaja/kond.) tarvitsi kaivella itselleen liitevaunua seisontaraiteelta. https://vaunut.org/kuva/46269 | ||||
|
|
19.03.2022 22:19 | John Lindroth | ||
| Kuvassa on tyyliä. | ||||
|
|
19.03.2022 22:15 | Osku Reinikka | ||
| Miten tänäpäivänä on varaaa tai kannattaa ajaa tollasella aataminajan vehkeellä näillä polttoaineen hinnoilla? Äkkiä paaliin mokoma rohmu! | ||||
|
19.03.2022 22:04 | John Lindroth | ||
| Hienoa että Jukka laittoi juuri tämän kuvan ,tällä tekijät osoittavat arvostustaan VR 160v historialle.! | ||||
|
19.03.2022 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä Sm5:ssä ei näytä junalta? | ||||
|
19.03.2022 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikataulu oli Kytömaalle (eikä siis vain Keravan asemalle) varmaankin juuri siksi, että kolmiokääntö oli sisällytetty aikatauluun. Käännössä joudutaan käymään myös Kytömaan osaliikennepaikalla. | ||||
|
19.03.2022 20:48 | |||
| Kaikki on "parantunut" | ||||
|
Kuvasarja: Perinnejuna Valtteri |
19.03.2022 20:41 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Pistän huomenna lisää kuvia tai en jos totean että liian huonoja. | ||||
|
|
19.03.2022 20:37 | |||
| näyttää tuo enemmän junalta kuin Sm5 | ||||
|
19.03.2022 20:23 | John Lindroth | ||
| Harvinainen moottorivaunu hienossa maisemassa! | ||||
|
|
19.03.2022 20:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
Kuvasarja: VR 160 vuotta |
19.03.2022 19:23 | Rasmus Viirre | ||
| Hienona on Valtteri, kuten aina. Eipä tosin tuo VR 160 v. oikein paljoa tunnu muualla Suomessa. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa näitä museo- ja juhlajunia ilmestyisi myös pk-seudun ja muun Etelä-Suomen ulkopuolelle... VR 200 v.? :/ | ||||
|
19.03.2022 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:n kulusta kertoo talvituristi 1957: Lähtöaika MP 67:nä Helsingistä klo 9.05, pysähdys Hyvinkäällä, Riihimäki klo 10.08 - 10.12. Hämeenlinna, Toijala ja tulo Tampereelle klo 11.55. Junasta irroitettiin Tampereelle jäävä vaunu/vaunut. Matka jatkui klo 12.05 Pohjanmaan rataa. Seuraavaksi Orivesi, Vilppula ja tulo Haapamäelle klo 14.00. Kymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen MP 67 jatkoi matkaansa: Myllymäki, Alavus ja Seinäjoelle tulo klo 16.00. Seinäjoelta juna jatkoi matkaansa junana M 507, lähtöaikana klo 16.10. Tulo Vaasaan paikallisjunamaisen pysähdyskäyttäytymisen jälkeen klo 18.10. Junassa oli molemmat luokat sekä kahvila. Polkupyöriä ei siinä kuljetettu Hki - Sk. Kumma sinänsä, sillä Turistin sivulla 16 olleessa istumavaunuluettelossa (joihin voitiin varata paikkalippuja) oli Sk - Vs - junan tunnukseksi merkitty S 507 (?). KatajistonKirjoissa oli kuvia Seinäjoelta, ajankohdan ollessa 1967 juhannuksena. Kevätvirkaturisti 1967 kertoo: juna P 68 lähtöaika Seinäjoelta etelään oli klo 16.20. Seinäjoelle P 68 oli saapunut Oulun suunnasta klo 16.00. Katajiston ottamissa kuvissa junasta erottuu puukorinen ravintolavaunu ja nokalla komeili Hr12. Teräsvaunukin näemmä oli, vaikka kuvan pääaiheena oli Vaasan junan nokalla oleva Hv3 994 ja lisävaunua Helsingin junaan tuova Kana. P 68 oli lähtenyt Oulusta klo 11.30. Helsingin tuloaika oli klo 23.08. Verkkaista menoa, kellonviisarit tehneet täyden kierroksen Oulu - Helsinki - lipun ostaneella matkustajalla. Parkanon tietä rakennettiin juuri, sekä Siitama - Suinula - osuus oli vielä yksiraiteisena koukkaammassa Säynäjärven pysäkin ja järven kautta. Sekin oikaisu oli vuotta myöhemmin täydessä käytössä kaksiraiteisena. |
||||
|
19.03.2022 19:09 | Jukka Martio | ||
| Juna tuli yllättäen eikä ollut mikään aikataulun mukainen vuoro. | ||||
|
19.03.2022 19:06 | John Lindroth | ||
| Malli tunnetaan myös nimellä Gothawagen T57. | ||||
|
|
19.03.2022 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kyseessä ollut koevaunun siirto normaalijunan mukana, kun 1. luokan SIWA - vaunun kyljessä on tavallinen määränpääkyltti...? | ||||
|
19.03.2022 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lentävän Skotlantilaisen (n:o 4472) negaatioveturi 2744 kuvassa...! | ||||
|
|
19.03.2022 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kootaankohan kuvan tilanteessa lättärunkoa esim. Riksu - Karjaa/Hanko - junaksi? Vaikka vetovaunu onkin ulkoverkkoliitännässä. Minusta näyttäisi siltä, että rungoksi tulisi veto-liite-liite-veto, vaikka kuinka huimalla imaginaatiolla...? |
||||
|
|
19.03.2022 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Katso myös: https://vaunut.org/kuva/15801 | ||||
|
19.03.2022 17:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuohon Pertun toukokuussa 2011 kirjoittamaan kommenttiin sanoisin, ettei tässä ole ollut yhdistettyä siltaa; ainakin jo vuoden 1940 ilmakuvassa on maantiesilta erikseen. | ||||
|
19.03.2022 11:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunut näyttäisivät olevan mallia Jokioinen/Brio, eli niiden on oltava junassa aina samoin päin. Noista vaunuvälin yläpuolisista katoksista sen näkee. Eli, toisessa päässä vaunua lienee jokin jämerä palkki, joka tuohon koloon menee? | ||||
|
|
18.03.2022 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Puuttumatta aikatauluihin. Tämä lienee ollut ammatin huippuhetkiä - kyynärpää tuettuna avonaiseen sivuikkunaan, hieno ja lämmin kevätpäivä, seuraten luonnon heräämisestä talven horroksesta. Noita hetkiä muistelen kaipauksella (Hurun ohjaamosta) - ei onnistune nykyään? | ||||
|
|
18.03.2022 23:01 | Arttu Räsänen | ||
| Todella hienot värit ja heijastukset tässä kuvassa. | ||||
|
18.03.2022 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Alcantaran–Randazzon rautatietä ollaan korjaamassa osalta matkaa turistikäyttöön. https://tinyurl.com/2p8wnwm9 | ||||
|
18.03.2022 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Valmistajana alankomaalainen Vialis. | ||||
|
18.03.2022 21:03 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on melkoinen! | ||||
|
|
18.03.2022 20:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaiuttimet ääntä varten. | ||||
|
|
18.03.2022 20:37 | Oula Ahlholm | ||
| Osaako joku sanoa mitkä "kamerat" tuossa merkkien päällä on? | ||||
|
|
18.03.2022 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Pekka Honkanen keräsi junan P68 veturit omista papereistaan vuosilta 1956-1958. Osoittautui, että P68:ssa Tampereelta Helsinkiin saapuneen veturin tai moottorivaunun kierto jatkui seuraavana päivänä Helsingistä Tampereelle P67:ssä. 1956 Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto 1957 Hr11 = 15 havaintoa, Hr1 = 3 havaintoa, Hv1/Hv2/Hv3 = 1 havainto kustakin 1958 tammi-helmikuu: Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto, Dm4 = 3 havaintoa |
||||
|
18.03.2022 20:15 | John Lindroth | ||
| Tepolta hyvä Paikkujuna kuva! | ||||
|
|
18.03.2022 19:42 | Jaakko Tuominen | ||
| Mites toi kytkin pelaa, laitetaanko siihen panta vai miten? | ||||
|
|
18.03.2022 19:38 | Petri Nummijoki | ||
| Näyttää jo vuoden 1959 tilastossa olevan merkitty moottorivaunuille alle 500 km pikajuna-ajoa välillä Toijala-Riihimäki (76 km) eli enintään noin 6 vuoroa vuoden aikana. Parina seuraavanakaan vuotena (1960-1961) määrä ei ole tämän suurempi. Taitaa olla niin, että Dm4-vaunujen säännöllinen pikajunakäyttö Helsingin ja Tampereen välillä loppui suunnilleen siihen, kun Hr11-veturit saatiin koneistoremontin jälkeen vuoden 1958 kuluessa takaisin liikenteeseen. Kiitojunia niillä tietysti ajettiin pitkälle 60-luvun puolelle. Hr11 on vielä vuoden 1960 aikataulukirjassa merkitty junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta eiköhän tämäkin ollut käytännössä Hr12-juna ja Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö päättynyt Helsingin ja Tampereen välillä kesään 1960 mennessä ellei sitten kesäsunnuntaisin ajettu P98 olisi ollut vielä vuonna 1960 Hr11-juna. Ainakin Hr11-vetureiden kilometrisuoritteet olivat aikataulukaudella 1960-1961 jo siinä määrin vähentyneet pariin edelliseen aikataulukauteen verrattuna, ettei riittävän ajomäärän kokoon saaminen edellytä Helsingissä käyntiä. |
||||
|
|
18.03.2022 16:42 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jaa.aa koskahan tämä 'uusi ylpeys' ajelee Lappiin ja Rovaniemen korkeudelle.. Ei oikeen näytä veturilta, vaikka tehot puhuvatkin toista.. | ||||
|
18.03.2022 15:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nämä pitäisi jättää seisomaan raja-asemille, jokainen rahoittaa Venäjän hyökkäys sotaa. | ||||
|
18.03.2022 15:16 | Oula Ahlholm | ||
| Ihan yksin 2819 oli. | ||||
|
18.03.2022 15:09 | Arto Papunen | ||
| Missä muka niin lukee? | ||||
|
|
18.03.2022 15:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päädyssä näkyy irroitettava laite, jossa loppuopaste, äänimerkki ja ehkäpä myös kamera. Näitä junarunkojahan vedetään ja työnnetään aina tarpeen mukaan ilman että veturi vaihtaa päätään. | ||||
|
|
18.03.2022 14:58 | Harri Junttila | ||
| Oliko 2819 siinä yksin vai oliko muita koneita ? | ||||
|
18.03.2022 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin se oli. Happojunassa on kuormia molempiin suuntiin, mutta isommat satsit ovat Ruokiksesta Ukiin. Paperijunat sen sijaan palasivat sisämaan suuntaan tyhjinä. | ||||
|
|
18.03.2022 12:41 | Mikko Herpman | ||
| Noo, aina tulee jotain pientä, kun uusia vehkeitä otetaan käyttöön. Sitä vartenhan on "takuuaika". | ||||
|
|
18.03.2022 12:13 | Seppo Rahja | ||
| Paluumatkalla Tampereelle (to 17.3) Sukevalla oli kohtaaminen ja Dr19 hyytyi sinne pariksi tunniksi merkinnällä ”Vetokalusto: Veturivika”. | ||||
|
|
18.03.2022 11:54 | Jarno Piltti | ||
| Eli tämä voimahakanen toimii suunnitellulla tavalla vain toiseen kulkusuuntaan? | ||||
|
|
18.03.2022 11:13 | Petri Nummijoki | ||
| Tampereella junaan P68 lisätty 2. luokan vaunu voi tarkoittaa myös Dm4-vaunun paikkoja. Ko. junan vetovoimasta Tampereen ja Helsingin välillä on keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/122899 yhteydessä. Ilmeisesti Dm4 oli perusvetovoima noihin aikoihin mutta sunnuntaisin ja kesäaikana käytettiin höyryveturia lisävaunujen vuoksi. P68 lienee ollut myös Hr11-vetoinen 50-luvun lopulla sitä mukaa, kun Hr11-vetureiden käyttövarmuutta saatiin lisättyä. Hr12-vetoiseksi P68 olisi voinut siirtyä Tampereelta Helsinkiin noin kesäaikataulukauden 1960 alusta, johon sekalaisen vetovoiman esiintyminen päättyisi. Tampereen ja Seinäjoen välillä P67/68 oli Hr12-vetoinen kesällä ja juhlapyhinä kai jo kesästä 1959 lähtien mutta talviajan lyhyillä kokoonpanoilla esiintyi Hr11-vetureita vuoden 1961 alkupuolelle saakka. Lienee noin helmikuun 1961 loppupuolelta eli hiihtolomaruuhkasta lähtien, kun P67/68 siirtyi ympärivuotisesti Hr12-vetoiseksi Tampereen ja Seinäjoen välillä. |
||||
|
|
18.03.2022 11:09 | Eljas Pölhö | ||
| Aikataulukirjoihin merkitty veturisarja kertoo minka sarja suorituskyvylle taulu on laadittu, mutta ei välttämättä sitä mikä oli todellinen vetäjä. Selkeimmin se tuli 60-luvulla esiin lisätavarajunissa, jotka oli laadittu ja merkitty jollekin höyryveturisarjalle, vaikka todellinen vetovoima oli pääsääntöisesti jotain muuta. P 68 Tampereen ja Helsingin välillä on sikäli ongelmallinen, että sen myöhäisestä saapumisajasta johtuen havainnot ovat vähissä ja ehkä säilyneet kuljettajien virantoimituspöytäkirjat ovat parempi lähde. Vähäisestä havainto- ja kuljettajamerkintämäärästä johtuen on vaikea sanoa mistä vaihtelu johtui. Junaa P 68 on Tampereen ja Helsingin välillä vedetty 1957-1960 ainakin sarjoilla Hv3, Hr1, Hr11 ja Dm4. Railway World-lehdessä oli 1960-luvun alussa jossain numerossa pitkä artikkeli englantilaisten harrastajien Suomen kiertomatkasta (noin 1959-60). Juna P 68 pääsi kuvaukseen mukaan pienen sattumuksen kautta. Matkalaiset nousivat junasta Tampereella asemalaiturille kuvaamaan veturia, joka vetää junan Helsinkiin. Junaan kytkettiin tavallisen näköinen moottorivaunu "varmaan lisävaunuksi" ja höyryveturia odoteltiin. Yht'äkkiä juna lähti moottorivaunun vetämänä ja matkalaiset jäivät hölmistyneinä seisomaan asemalaiturille. |
||||
|
|
18.03.2022 11:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja yksi lähde, etenkin käytännön selvittämiseksi, olisivat veturimiesten työkirjat. Onkohan niitä tallennettuna Suomen Rautatiemuseossa? | ||||