Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.03.2022 08:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa! | ||||
|
12.03.2022 07:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tarkasti tulkittu kuva. | ||||
|
12.03.2022 06:58 | Jukka Viitala | ||
| Kemin kaivoksella oli kaivinkoneen alustalle rakennettu Ruston-Bycurus RB45 -kiertopora, ainoa Suomessa. Kone toimi sähköllä, porakanki oli 12 m samoin pystyreiän syvyys, reikä 8" ja myrkkyä meni reikään 500-700 kg riippuen tavarasta. Silloisissa Aniittilaatikoissa oli 1 ainoa 25 kg:n pötkö ja 20 m köyttä, possu piti laskea reikään, ettei pohjalla ollut dyny ja nalli suuttuneet. Varsinaisena polttoaineena oli ANFO, jota sekoitettiin Kontio-Sisun päälle rakennetussa 5 m3 Kissingin sekoittimessa ja laskettiin reikiin 3 tai 4 ":n letkulla. Yhdessä paukussa oli noin 50 t r-ainetta eli Sisu sai ravata kymmenkunta reissua eestaas. 80-luvulla tilalle tuli vettä kestävä Kemiitti 110. Kemin talkkikarbonaatti oli niitä harvoja kiviä Suomessa, joita pystyi poraamaan kiertoporalla, hiukan nuoremmalle Siilinjärven kaivokselle rakennettiin maailman suurin päältälyövä poralaite, Tamrock Herbert 4000, alustana CAT 245 ja reikäkoko 8-10". Pelkkä porakone oli kuplavolkkarin pituinen. |
||||
|
12.03.2022 05:26 | Lari Åhman | ||
| Tosiaan, tuo Lä-Lpr unohtui totaalisesti. Sen välit opastimet taitavat olla kaikista uhanalaisimpia, kun siellä on turvalaitteiden uusinta meneillään. | ||||
|
11.03.2022 22:40 | Tuomas Pätäri | ||
| VT4:n remontin toteutuessa laaditun tiesuunnitelman mukaisena saavat molemmat sillat väistyä. Myös se jäljellä oleva raide puretaan: https://projektit.ramboll.fi/Vt4_Rantavayla_JKL/tiesuunnitelma.html josta suunnitelma 3T-2 Suunnitelmakartta V4 (E2 Seppälän etl) plv. 800 - 1600 (pdf) |
||||
|
|
11.03.2022 22:11 | Aki Karvonen | ||
| Asemalta varikolle kulkeva raide on edelleen käytössä. Ainakin Tka liikennettä ollut talvellakin. | ||||
|
|
11.03.2022 21:55 | Jouni Hytönen | ||
| Merasimen tasoristeyksessähän on kaksi raidetta, onko toinenkin siis jo kokonaan käyttöä vailla? | ||||
|
11.03.2022 21:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kävelin ratalinjan läpi syksyllä 2003 vähän ennen radan purkamista, rata oli ollut silloin suljettuna liikenteeltä jo kymmenkunta vuotta. Nyt jopa ratalinja on siihen tahtiin pusikoitunut, että toukokuu lienee vielä jotenkin mahdollinen ajanhetki kävellä sitä pitkin pahiten pusikoituneissa paikoissa. | ||||
|
|
11.03.2022 21:49 | Jouni Hytönen | ||
| Kävin jo kertaalleen kuvaamassa muuttuneen maiseman, mutta en saanut aikaiseksi laittaa kuvia esille. Näkyvyys sillalta on jo paljon heikompi kuin vuoden 2011 kuvassasi. | ||||
|
|
11.03.2022 21:48 | Aki Karvonen | ||
| Kyllä, kiskot on purettu melkein Merasimen tasoristeykseen asti. Kyseisen tasoristeyksen varoituslaitteet ovat olleet poissa käytöstä syksystä lähtien. | ||||
|
|
11.03.2022 21:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Suojastusopastimia löytyy Helsingin ja Palopuron väliltä, Lapuan ja Kokkolan väliltä, Ylivieskan ja Oulun väliltä, Pieksämäen ja Iisalmen väliltä sekä Luumäen ja Lappeenrannan väliltä. | ||||
|
11.03.2022 21:29 | Jouni Hytönen | ||
| Olin unohtanut tämän itse itselleni asettamani haasteen - keltainen valo puuttuu edelleen. | ||||
|
11.03.2022 21:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Aika menee nopeasti, vuodesta 2017. | ||||
|
|
11.03.2022 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisiä aikoja niitä löytyy vielä Luumäen ja Lappeenrannan väliltäkin. https://vaunut.org/kuvat/?s=4724 | ||||
|
|
11.03.2022 21:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Lajityyppi ei ole vielä erityisen uhanalainen, vaikka määrä onkin ollut laskusuunnassa. Suojastusopastimia on tällä hetkellä 231 kappaletta. | ||||
|
11.03.2022 21:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otettu entisen venäläisen pesulan pihalta? | ||||
|
|
11.03.2022 21:17 | Lari Åhman | ||
| Pieksämäki-Iisalmi -rataosallahan näitä vanhoja suojastusopastimia on, ja ellen aivan väärässä ole niin joiltakin pätkiltä Pohjanmaan rataa niitä vielä löytyy. | ||||
|
11.03.2022 21:07 | Oula Ahlholm | ||
| Mielestäni tämä on hieno! :) | ||||
|
|
11.03.2022 20:57 | Timo Salo | ||
| Hyvin sanottu kaima! | ||||
|
11.03.2022 20:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, se on se nykyajan trendi, jota aivan hyvin voi kutsua kiroukseksi. Ennenvanhaan kun joku perusti nyt vaikkapa kenkätehtaan, niin se perustettiin siksi että tuottaisi kenkiä ilmiselvään kysyntään. Nykyään, jos joku perustaa lääketehtaan, niin sama periaate ei enää pädekään, vaan se perustetaan voiton tuottamiseksi. Ja jos samaan aikaan joku perustaa lääketehtaan naapuriin firman joka tuottaa paskaa, niin siinä aina käy niin, että jos paskantuoton kuvitellaan tuottavan isommat tuotot sijoittajille, niin sijoitukset menevät sinne. Lääketehtaan on siinä tapauksessa aivan turhaa edes yrittää toiminnan aloittamista. Ja kaikki vain viheliäisen ja lyhytnokkaisen ahneuden takia! Lääketehtaalla kun on "rasitteena" sekin, että idean kehittäminen molekyylistä lääkkeeksi kestää kauan, ainakin vuosia. Eli niin kauan, että ahneet eivät jää odottamaan vaikka kymmentä vuotta sitä, että lääke tuottaisi varmaa tuottoa. Kaikesta tällaisesta on ollut kyse muun muassa valtionyhtiöiden myynnissä ulos. Aavistamatta ollenkaan juuri sitä, että kilpailijat pistää nämä välittömästi lihoiksi. Esimerkkejähän riittää. Lainasin edellä Juha Siltalaa, joka on tehnyt kirjan suomalaisen työelämän historiasta, pääpainon ollessa kylläkin työoloissa. |
||||
|
|
11.03.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jassoo-o, Jani hyvä! Bucyrus tuli sairaan tutuksi 1970-luvulla sen seistessä Vilpussa, Sellun raiteella unohdettuna. Tarkoituksenani oli piikitellä rautatiemuseota nahkapäätöksestä romuttaa mainittu Bucyrus, koska sillä ei ollut kuulemma "historiallista arvoa". Siitäkin huolimatta että se oli ennen Suomeen tuloaan työskennellyt Panaman kanavalla ja oli ainoa kokonaisena säilynyt lajinsa edustaja! Siis Euroopassa. Silläkin uhalla piikittelen, että museon silloinen johto nylkisi minut ja ripustaisi minut jaloistani Hyvinkään kirkon kellonkieleksi. Kuvan Volgo-prötkötes ei koskaan tule saamaan samanlaista museaalista arvoa, oli se sitten miten hyvä työkalu tahansa. |
||||
|
11.03.2022 20:14 | Jouni Ijäs | ||
| Tämän talven lumi taitaa olla täällä Etelä-Suomen sisämaassa aika sitkeää laatua, kun on moneen kertaan vähän jo sulanut ja taas jäätynyt | ||||
|
|
11.03.2022 20:05 | Pasi Seppälä | ||
| Komea vaunuletka perässä. Suojastusopastinkin vielä sinnittelee radan varressa. Ei taida olla niitäkään enää paljoa toiminnassa? | ||||
|
11.03.2022 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Sekä tämä ikkuna- että valmistajainlaattakuva on lisätty kaksi kertaa. https://vaunut.org/kuvat/?tt=3&i1=Dm4&i2=1615 | ||||
|
|
11.03.2022 19:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään kai jo se toinenkin rautatiesilta on poistettu käytöstä? Vai kuinka? | ||||
|
|
11.03.2022 19:54 | Jani Saarilampi | ||
| Moro! Esa.J.Rintamäki. Onko ihan pakko vähätellä tuota Ns moternia Volvo-kaivuria? Tuolla prötköteksellä hommat hoituu hyvin! Oliko muuten koskaan missään kiskopyörillä varustettua Bucyrus-Erie maankaivelukonetta? Eikös nuo kaikki mahtavat Bucyrus koneet ollut ihan liian isoja ja painavia mahtumaan yhtään mihikään rautateiden ATUun? Tehtiinkö Bucyrus-konella rautateiden lumitöitä? No ei kai? Siinähän lumen mukana olisi helposti mennyt kaikki kiskot, ratapölkyt ja puolimetriä ratapenkkaa samalla pienellä kauhasulla... | ||||
|
|
11.03.2022 19:50 | Erkki Nuutio | ||
| Ennen vanhaan (ainakin jo 1920-luvulla) oli laadukas Fiskarsin/Billnäsin jousitehdas Raaseporissa noin parin kilometrin etäisyydellä Karjaan asemasta. Maineikkaat Billnäsin jouset olivat vuosikymmenten ajan mm. VR:n vaunuissa, Sisuissa sekä Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoissa. VR:n jouset olivat tietysti VR-standardien ja asiakkaan muiden määrittelyjen mukaisia. 2000-luvun alkuvuosina tehtaan nimi oli Imatra Steel Billnäs. Lehtijousien tuoteohjelma sisälsi trapetsi- ja paraabelijouset (Tapertec) sekä lähinnä paraabelijousten yhteydessä tarpeelliset patentoidut putkimaiset kallistusvakaajat (Benditec). Ainakin aikaisemmin toimitettiin myös kierrejousia mm. rautatievaunuihin. Sitten tehdas tuotteineen myytiin itävaltalaiselle kilpailijalleen. Tämä lopetti tehtaan kovin pitkään odottelematta. Nyt VR-standardeille pyyhitään jotakin. Ostetaan mitä on tarjolla. Kun ostomäärät ovat pieniä, maksetaan mitä pyydetään ja toimitusajat ovat mitä ovat. Billnäs on tyypillinen esimerkki omavaraisuutemme rapistumisesta. Useimmiten ostajana+lopettajana on ollut ruotsalaiskilpailija. Imatra Steel oli alkuaan Vuoksenniska Oy, pääpaikkanaan Imatra. Sitten tämä ja SKF-steel yhdistyivät. Ruotsalaisosapuoli SKF Steel ryhtyi hetikohta siirtämään Imatran tehtaan tuotteiden valmistusta Ruotsiin (muistaakseni kiskoista alkaen). Syntyi riita ja yhdistyminen purettiin. Eri vaiheiden jälkeen suomalaisen osapuolen nimeksi otettiin Imatra Steel. |
||||
|
11.03.2022 18:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa kummallisen näköinen. | ||||
|
|
11.03.2022 18:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Molempien nimi on vieläpä _i_o Salo. | ||||
|
|
11.03.2022 18:44 | Timo Arolainen | ||
| Vatipäitä harmittaa kun on jo valmiiksi tuhrittu. | ||||
|
11.03.2022 18:28 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Teemu! Juha-Pekka: Kyllähän se vähän harmittaa kun ei Tka7 nähnyt.. Katsotaan josko lähipäivinä tulossa Pellossa.. :) |
||||
|
|
11.03.2022 17:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Voi voi.. Oula päivän myöhässä. Oisitpa kerinnyt kuvaamaan tuota Tka7 243 aurausta eilen..joka tuli Riihimäeltä asti Lappiin, Kemijärvelle asti auraamaan. Itse en töiltäni kerinnyt. Näitä vetureitahan näkkee joka puolella.. | ||||
|
11.03.2022 17:51 | Reijo Salminen | ||
| Joillakin niitä on jopa yli oman tarpeen: tinyurl.com/yc5t9zdn | ||||
|
|
11.03.2022 17:21 | |||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
11.03.2022 15:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain maailmalla väsätään vieläkin radioputkia, joita suositaan muun muassa kitaravahvistimissa. Putkivehkeistä näet lähtee parhaimman laatuinen äänimaailma. | ||||
|
|
11.03.2022 15:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennenvanhaan lehtijousiin oli valssattu pitkittäinen ura/harjanne. Asia on nähtävissä vanhoista VRS-standardeista. | ||||
|
|
11.03.2022 15:48 | Teemu Tuomisto | ||
| Onpas komea otos! | ||||
|
|
11.03.2022 13:48 | Timo Salo | ||
| Jos asiaa puhutaan, niin eikös tämä ole vähän kuin malli niille p.......n töhrijöille? | ||||
|
|
11.03.2022 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| On ollut jo 2-3 vuotta näillä teipeillä. | ||||
|
|
11.03.2022 13:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Oulalta ihan hauska juttu! Joskus ihan pienikin poikkeavuus antaa aihetta.. | ||||
|
|
11.03.2022 12:47 | Timo Salo | ||
| Tuo boxi näyttää kyllä ERITTÄIN varmatoimiselta rautatekniikalta. Eivät sekoa kaikenmaailman ulkopuolisista sähköistä kuten nämä nykyiset digihärpäkkeet... Esim. ulkovalojeni liiketunnistinkin sekoaa ja sytyttää valot, kun vieressä on n. 1500 W rf-tehoa... | ||||
|
11.03.2022 11:41 | Eljas Pölhö | ||
| Pr1 763 jäi viimeiseksi VR:n höyrykaudella liikenteessä olleeksi Pr1 veturiksi. Sen historian pääkohdista voidaan poimia esim seurravia tietoja: - N1 (Pr1) 763 otettiin liikenteeseen syyskuussa 1924. - Vuoden 1924 kk-ajokilometrit olivat IX 1747 km, X 4009 km, XI 3542 km, XII 3910 km - Knorr-esilämmitin korvattu Friedmann imurilla 5.7.1944 - 0,5 kW:n turbogeneraattori ja sähkövalaistus 18.6.1949 - Viimeinen siirto Tampereelta Pieksämäelle 17.1.1968, viralliseksi siirtopäiväksi sovittu 1.2.1968 - Viimeinen täyskorjaus (L1) Kuopiossa 23.9.1968-23.11.1968 - Kattilan täyskorjausmerkintä 21.11.1968 (laatasta kopioin 20.11.1968, oliko niin meistattu?) - jäi seisomaan 26.1.1970 (op sylinterin ohitusputkessa repeämä) - korjattu 18.3.1970 - Viikeksi ajossa toukokuussa 1972 (Pieksämäki, päivystäjä) - viimeksi höyryssä 20.5.1972 - odotti korjausta 21.5.1972 alkaen - hylätty Ko 113/58/72, 8.9.1972 (Lko 5.9.1972 ja Talousosasto 13.9.1972) - Romutettu Jyväskylässä 1977 |
||||
|
|
11.03.2022 11:06 | Marko Vornanen | ||
| Vetovoimaa Hangosta jälleen tulossa. | ||||
|
11.03.2022 10:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
11.03.2022 09:53 | Timo Salo | ||
| Mahtaako tuon jousipaketin sisällä olla joku "ohjaustappi", joka pitää levyt kasassa/linjassa? | ||||
|
11.03.2022 09:49 | Timo Salo | ||
| N. 1km... Kuvan alareunassa muuten näkyy "toisenlainen" kilometrikyltti ja siihenkin on vielä etäisyyttä... | ||||
|
|
11.03.2022 09:48 | Oula Ahlholm | ||
| Kuinka kaukana juna on kuvan ottajasta? | ||||
|
|
11.03.2022 09:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Sama jousipakan sijainti mullekin ensiksi tuli mieleen, mutta tuo oksa olikin se juttu tässä. | ||||
|
|
11.03.2022 08:50 | Oula Ahlholm | ||
| Unohtui mainita, että vaunun teli piti epäämäräistä ääntä mitä muista vaunuista ei kuulunut, tuli sähköinen ujellus tuli mieleeni... | ||||
|
|
11.03.2022 08:24 | Timo Salo | ||
| Ainoa poikkeavuus mitä tämmöinen "maallikko" tuossa telissä näkee, on tuon oikeanpuoleisen lehtijousen kiinnityspanta ei ole keskellä... Mitä lie asiantuntijat/näkijät sitten tarkoittavat??? (zoomasin ja valaisin kopioimaani kuvaa ja en siinä muuta "nähnyt") Vai onko tämä ns. jippo, jota harrastettiin aikanaan työmailla: Heitettiin pari ylimääräistä osaa puretun laitteen osakasaan ja seurattiin sivusta mitä uhrina ollut asentaja tekee ylimääräisille osille... :-) |
||||
|
11.03.2022 08:02 | Juhana Nordlund | ||
| Ilahduttava sattumakuva! Tilanteen tyyli ja tyyppi. | ||||