Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2022 10:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Dv12 2511 + 2542 + Sr3 3320. | ||||
|
13.05.2022 10:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitokset molemmille! | ||||
|
13.05.2022 10:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, ei kyllä öljyä mene tässä :) | ||||
|
13.05.2022 10:19 | Juhani Katajisto | ||
| Minulla jäi Petri tuossa HPK-Tpe Tv1 610 27.8.1964 mainitsematta junan numero YTK 354. Ei Tv1-esiintyminen aivan kuten kerroit ole mikään harvinaisuus Tampereella 1960 luvun puoltaväliä lähestyttäessä. Tampereelta löytyy !960-luvulta korkeatasoisia mv-kuvia Tv1-vetureista ratapihalta sekä menossa ja tulossa junistaan. | ||||
|
13.05.2022 10:01 | Marko Vornanen | ||
| Hieno ajankuva! | ||||
|
13.05.2022 09:52 | Lari Åhman | ||
| Tyylikäs foto, Dv-kolmikkokin keulilla. Höljäkän tuotteita on viimeaikoina tullut reilumminkin, yli 30-vaunuisia junia on havaittu. | ||||
|
|
13.05.2022 09:47 | Lari Åhman | ||
| Hieno sivukuva! | ||||
|
|
13.05.2022 09:37 | Petri Nummijoki | ||
| Tv1 ajossa Tampereella ei sinänsä ihmetyttäisi, jos kysymys olisi työjunasta tai satunnaisesta lisäjunasta mutta (todennäköisesti säännöllisesti kulussa olevassa) kaupallisessa junassa en olisi arvannut käyttöä olevan noinkin myöhään. Tosin voihan kaupallinen junakin olla kulussa vain 1-3 kertaa viikossa, jolloin sitä ei ehkä ole laitettu etusijalle vetovoiman suhteen. Tai sitten Vv15-16 on sijoitettu työjunaan, jos siinä tehtävässä tulee esim. pitkä matka ajoa takaperin ja Tv1 tuurasi vakijunassa. | ||||
|
|
13.05.2022 09:02 | Erkki Nuutio | ||
| Petrille: Otin sivukuvan Tv1 1200:sta lämpimänä Tampereen varikon lepäilyraiteella lumettomana aikana vuonna 1966 tai 1965 (taustaleima on 1966). Halkopiippu ja kukkura halkokuorma. Saattaa olla viimeisiä kertoja, jolloin Tampereen halkojen vyörytyslaitosta on käytetty. Kuvattu 6x6 kameralla. Säilynyt paperikuva on 9x9 -kokoa. |
||||
|
13.05.2022 08:20 | Marko Vornanen | ||
| Finnlogin venäläisiä rapuvaunuja matkalla Hankoon? Sieltä Baltiaan? | ||||
|
|
13.05.2022 08:18 | Marko Vornanen | ||
| Happojuna. | ||||
|
12.05.2022 23:10 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä, normaaliraideleveyksisillä teleillä. | ||||
|
|
12.05.2022 22:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Seisoiko muuten Sr3 tässä omilla pyörillään kiskoilla? | ||||
|
12.05.2022 22:07 | Joonas Pio | ||
| Sekä poistuvia että nousevia oli n. 20 molempia. | ||||
|
12.05.2022 22:06 | Joonas Pio | ||
| Kiitos Juhana kiitoksista! Ja keskustelua on herännyt varsin paljon, mutta kuvauspaikka valikoitui ihan sattumalta, kuvasin vaunuja myös muualla. | ||||
|
12.05.2022 21:29 | Perttu Karttunen | ||
| Mikä muuten oli aikoinaan syy miksi noiden valojen järjestys tasoristeyksessä vaihdettiin? | ||||
|
|
12.05.2022 21:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Kuis paljon oli matkustajia? | ||||
|
|
12.05.2022 21:00 | John Lindroth | ||
| Tuota samaa kilpien maalaustekniikkaa käytti myös Ruotsin SJ. | ||||
|
|
12.05.2022 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Itse muistan Tv1 -vetureita Tampereella 60-luvulla vain muutamia kertoja. Ne kaikki lienivät tulleen yöllä ja olivat päivällä varikon lepäilyraiteilla ja luultavasti myös häipyivät yöllä. Ne olivat lähinnä 1200-sarjan vetureita. Kiinnitin huomiota ilmeisesti raudasta valettuihin, ja keltaisiksi tekstiosiltaan maalattuihin valmistajakilpiin | ||||
|
|
12.05.2022 20:33 | Erkki Nuutio | ||
| Götaälvbrolta kelkkana tulleen ja Nordstanin mutkassa kaatuneen ratikan tapauksen luin itsekin suomalaisesta sanomalehdestä. Voi olla ettei siinä onnettomuudessa kuoltu, koska en löydä siitä uutista tai tietoa. Se ei ollut sama onnettomuus, jossa vuonna 1992 Vasaplatsenilla kuoli 13 ihmistä. Jarrut toki olivat toimimattomat tälläkin kerralla. |
||||
|
12.05.2022 19:52 | Topi Lajunen | ||
| Kupittaan laiturin päästä on Posankalle jotain 750 metriä. Noin niin kuin keskustelun pohjaksi. | ||||
|
|
12.05.2022 19:35 | Juhani Katajisto | ||
| Petri arvostan suuresti sinun tietämystäsi VR:n vetovoiman käytöstä. Pystyt hyvin päättelemään, mikä on todennäköistä ja mikä vähemmän todennäköistä. Näistä Tv1-vetoisten tavarajunien ajoista Tampereella muistui mieleeni matkapäiväkirja kirjoittaja guru Tapani Kilpisen epäilyt Tv1- vetoisista tavarajunista enää 1970-luvun alussa, kun dieseleitä oli tuolloin jo niin paljon. Toinen matkapäiväkirjojen kirjoittaja Tapio Eonsuu oli eri mieltä ja jätti mielipiteensä kirjattuna jälkipolville. Ja niin vain oli Kilpinen tällä kertaa liian varovainen. Löytyy paljon Jumbojen ajoja tavarajunissa vielä 1970-luvulla - Ja nyt pikainen silmäys Tampereella havaittuihin Tv1-vetureihin vuonna 1964. Tv1 610 Hpk - Tpe juna YTK 27.8.1964. Turusta tuli vielä syksyllä 1964 useita kertoja Tv1-vetoisia tavarajunia Tampereelle junissa 3425 ja Toijalasta eteenpäin 2429 ja takaisin 2420 ja Toijalasta numerolla 3420 Turkuun. - Ne olivat kyllä Turun omia 600-sarjan Tv1-vetureita. | ||||
|
12.05.2022 18:44 | Kari Ranta-Ojala | ||
| On se vaan ihan kunnioitusta herättävän pitkä tämä juna. Itseasiassa kumpi on pidempi Ic274/265 vai IC266/273? | ||||
|
|
12.05.2022 17:30 | Aapo Niemelä | ||
| Eipä kauaa mennyt tiedustelusta kun kuvakin ilmestyi. (https://vaunut.org/kuva/154572) Hienoa menoa! | ||||
|
|
12.05.2022 17:22 | Pasi Seppälä | ||
| Täältä myös täydet pisteet. Komea kuva ja juna. | ||||
|
|
12.05.2022 16:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo se oli se josta Suomenkin lehdissä kirjoitettiin, mutta ei tainnut olla sama tapaus kuin mistö Erkki kirjoitti jossa se tuli Götan joen siltaa alas. | ||||
|
|
12.05.2022 15:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Seisakkeen rakentaminen Ikituurin vanhalle paikalle tuskin onnistuisi koska taloja on radassa kiinni ja mootoritie menee alta. Tilapäisen työmaa-aikaisen seisakkeen paikka jota ehdotin olisi Caribian alikulkusillan tienoilla ja "Posankkaa"" vastapäätä radan ja moottoritien länsipuolella. Siellä on nyt hiekkakenttä ja tasoero rautatiehen nähden mitätön että laiturin saisi varmaan rakennettua. Oletan että kakkosraide tulee aikanaan nykyisen raiteen ja moottoritien välliin. |
||||
|
|
12.05.2022 15:55 | Juhana Nordlund | ||
| Rainer, 1990-luvun alkupuolella tapahtui ainakin tämä: https://www.gp.se/nyheter/vasaplatsen-12-mars-1992-1.13945763 (12.3.1992) | ||||
|
|
12.05.2022 15:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tapahtuiko se raitiovaunun karkaaminen jonka mainitsit 1990-luvulla? Minä muistan sellaisen tapauksen, siitä kirjoitettiin Suomenkin lehdissä, että vaunun seistessä päätepysäkillä tulivat ajolangat sähköttömiksi ja jarrut avautuivat itsestään ja ratikka pääsi karkuun alamäkeen tuhoisin seurauksin. | ||||
|
|
12.05.2022 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn kyllä tuohon Jimin kommenttiin Ikituurin seisakkeen sijainnista. Täytyneepä katsoa, josko löytäisin kuvan kyseisestä seisakkeesta. Virallisia tiedotuksia / rataosaselostuksia arkistoineet, voivat kaivaa tuon seisakkeen sijainnin ja myös lähistön ´linjavaihteiden sijainnit. Myös Markku Nummelinin kirjaan Rantarata kannattaisi tutustua. Vaunut.Orgin tietojen mukaan Ikituurin sijainti on ollut 197+870 jA Kupittaan 196+372 eli noin 1,5 km Kupittaalta ja noin 1,8 km päästä Turun asemasta. Joka tapauksessa tilapäinenkin seisake vaatisi infran rakentamista. |
||||
|
|
12.05.2022 15:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä sillasta puhut? Mun käsitys on että Ikituurin seisake oli Caribian parkkipaikkaa vastapäätä alikulkutunnelin kohdalla? Sitä paikkaa mä joka tapauksessa tarkoitan. En silti usko että seisaketta alettaisiin rakentaan sen enempää työmaan ajaksi kuin sen jälkeen, sen verran jäykkiä organisaatioita Väylä ja VR ovat ja on turvanormit jne. Espoon ja Kirkkonummen tai ainakin jälkimmäisen pysähdykset saisivat toteuttaa koska aikataulu menee joka tapauksessa uusiksi. Varsinkin matkustaminen länsi-Uudellamaalla on tullut hankalaksi kun junat eivät pysähdy kirkkonummella. |
||||
|
|
12.05.2022 15:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Ikituurin seisakkeelta ei ollut sillalle matkaa paria sataa metriä, vaan se oli aivan sillan vieressä. Yliopiston kohdalle voisi kyllä rakentaa seisakkeen muutenkin, vaikka sitten kun kaksoisraide on valmis. | ||||
|
|
12.05.2022 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä Paimionjoen silta on sellainen klassikkopaikka jossa tykkään aina käydä kuvaamassa erikoisuuksia. Mieltymykseni siltohin ei taida tulla yllätyksenä :) | ||||
|
12.05.2022 15:11 | Sara Turunen | ||
| Hyvällä tuurilla täällä voisi alkaa näkyä enemmänkin raideliikennettä. Savon sanomissa oli juttua, että täällä saatetaan alkaa jalostaa biopolttoaineita. | ||||
|
|
12.05.2022 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Seisakkella ei ole enää laituria mutta nopeasti sellaisen rakentaisi. Siltatyömaalle on matkaa pari sataa metriä. Kuvittelisin että työmaaliikenne tapahtuu kumipyörilllä ja työmaille varataan varastotilaa ym tyhjiltä tonteilta jotka ovat radan molemmin puolin. Nythän junat Hki-Turku kohtaavat Kupittaalla, ja kuvittelisin että aikataulu pistetään täysin uusiksi että kääntöaikaa siellä jäisi ainakin 15 minuuttia ellei enemmän. Todennäköisesti Helsingistä lähdetään ja saavutaan lähellä samaa kellolukemaa eli runko odottaa silloin Helsingissän n tunnin ennen paluuta, mutta Kupittaalla on sitten riittävästi aikaa toteuttaa myös Ikituurissa käynti vaikka sitten jompaankumpaan suuntaan jouduttaisiin peruuttaa jos ohjausvaunu falskaa. Varmaan sääntörike? Jos Espoo ja Kirkkonummen pysähdyksiä lisätään niin se pidentää matka-aikaa n 5 minuuttia ja vaikuttaa mahdollisesti E-junien aikatauluihin mutta ei niin että se olisi mahdotonta toteuttaa. Ennen vuotta 2016 se oli mahdollista. Joka tapauksessa se on askakaspalvelukysymys joka pitäisi ottaa huomioon, paitsi jos halutaan ajaa lähes tyhjiä junia. Silloin voidaan koko junaliikenne Turkuun pistää tauolle ja ajaa vaikka vain Karjaalle muutama kerta päivässä taajamajunan aikataululla ja pysähtymiskäytännöllä. Seisake sai nimensää siitä kun nykyisen Caribia-hotellin nimi oli siihen aikaan Rantasipi Ikituuri joka taas tuleee kyseisestä ylioppilaslaulusta kun viesessä oli ylioppilaskylä. Tietysti seisake voitaisiin nimetä uudelleen vaikka Caribiaksi jos hotelli haluaa sponsoroida sitä. |
||||
|
12.05.2022 14:52 | Antti Ojala | ||
| Nyt menee puhtaaksi veikkaukseksi, mutta onko tämä Haapamäki? | ||||
|
12.05.2022 14:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| "S(P)ukevan vankilan volkkaripaku? Vaatii hevoselta todella paljon luonnetta tallustella autoliikenteen seassa. Ihmisluonteen tuntien voin väittää autoilijaporukassa olevan sellaisiakin sadistisia raukkoja, jotka hevosen nähdessään soittavat torvea: "katohan kun pistetään koni laukalle perkele!" |
||||
|
|
12.05.2022 13:55 | Kari Haapakangas | ||
| Näinköhän Ikituuri on aikoinaan nimetty ylioppilaiden Gaudeamus Igitur -laulun mukaan? On tietysti vähän hassua, että seisakkeen nimi on Siksi | ||||
|
|
12.05.2022 13:27 | Teppo Niemi | ||
| Mitä tuo vaatisi entisen Ikituurin seisakkeen Infralle? Entä mikä vaikutus tuolla olisi tehtävien ratatöiden sujumiseen? Entäpä kaluston kieroihin. Tämä koskee myös pysähdyksiä Espoon ja Kirkkonummen asemilla. Entäpä jos ohjausvaunun tekniikassa ilmenee ongelmia..... Lisää viivästystä siirtymisessä Kupittaalle ja veturikierto tai junan vaihto siellä? |
||||
|
|
12.05.2022 12:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannattaisiko Helsingin junia ajaa entiselle Ikituurin seisakkeelle asti, jolloin yliopistokampukset olisivat lähimpänä? Junathan ovat kaikki ohjausvaunullisia tai pendoja eivätkä tarvi toista raidetta. Koska matka Turkuun aiheuttaa muutenkin tämän katkon takia hankaluuksia monelle ja ennustetavissa on siirtymistä busseihin ja oman autoon, niin VR voisi palauttaa pysähdykset Espoon ja Kirkkonummen asemilla niin saaataisiin haarukoitua enemmän matkustajia ilman että matka hirveästi pitenisi. Luulen etä junilla Turkuun matkustaa enää tilanteissa jollloin ei päärautatieasemalle eikä satamaan pääse, vain sellaiset junamatkustamisen tosiystävät jotka arvostavat mukavuutta ja sitä että pysähdyspaikat muilta osin olisivat mahdollisimman lähellä omaa lähtö ja määräpaikkaa. |
||||
|
|
12.05.2022 12:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä on. Tieto löytyy myös esim. VR:n sivuilta: https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit/turku | ||||
|
|
12.05.2022 12:03 | Kari Haapakangas | ||
| Olisiko Kupittaa siis rantaradan pääteasema kahden vuoden ajan? | ||||
|
|
12.05.2022 11:59 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvat synnyttävät varmaan monenlaisia assosiaatioita. Uskon että kuvaaja on valinnut kuvauspaikan varsinkin sen puolesta, että tuossa valo tulee hyvältä suunnalta ja kuvaan saa mahdutettua muutakin raideliikennettä kuin vain raitiovaunuja. Kuvan vaunu lähestyy päärautatieaseman pysäkkiä Bergsjönin suunnasta. Vähän ennen kuvauskohtaa vaunu on tullut jonkin matkan samaa pikarataa, jota useat Angeredin suunnan vaunutkin käyttävät. Pikarata on linjattu rautatien viereen. | ||||
|
|
12.05.2022 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta liikennekatko antaa mahdollisuuden myös suurempiin ratageometeian muutoksiin ilman liikennehaittaa. Esimerkiksi Saksassa Erfurt - Bamberg suurnopeusradan liittäminen 'vanhaan' Frankenfaldbahniin hoidetiin noin puolen vuoden liikennekatkolla. Tähänhän liittyy myös Turun ratapihan muutostyöt. Ja niidenkin sujuminen rantaradan liikennekatkolla lienee sujuvampaa. |
||||
|
|
12.05.2022 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisi aika hölmöläisen hommaa jos liikenne olisi poikki kaksi vuotta siksi että vanhan sillan viereen rakennettaisiin uusi? | ||||
|
|
12.05.2022 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Lähes epäreilu kuvauspaikka, koska Polhem on entinen suuruus ja sai siksi vain väliaikaisen ersättningshållplatsin : https://trafiken.nu/goteborg/arkiv/2021/maj/manga-linjer-laggs-om-i-centrum/ Vaikka Götaälv ja sen sillat eivät näy taustalla, vaan päärautatieasema, olen vanhana hisingeniläisenä (1970) oikeutettu kommentoimaan näitä keskustasiltoja. Joen vastapuolella on suuri Hisingenin saari, jolla mm. AB Volvon alkuperäiset ja osin nykyisetkin tehtaat sijaitsevat. Götaälvbrota vuodelta 1939 puretaan juuri ja uusi Hisingsbro on jo käytössä : https://www.skanska.se/vart-erbjudande/vara-projekt/215856/Hisingsbron%2C-Goteborg Skanskan hyvässä kuvasarjassa näkyy vanhempi silta vielä uuden sillan työmaan vierellä. Vanhan sillan kautta olen useasti kulkenut, en vain vaarallisella raitsikalla, vaan myös kävellen ja taittopolkupyörällä. Sillalta tuli yksi raitsikka kerran jarruitta alas. Mahtavassa vauhdissa kaatui Nordstadenin puolella jyrkkään mutkaan (parisataa metriä rautatieasemasta pohjoiseen). Sitten laskettiin kuolleet ja haavoittuneet ja todettiin että kannattaisi pistää jarrut toimiviksi. Saa nähdä muistetaanko vaunun jarrujen toiminta nykyään tarkistaa aamuisin? Joen ylityksistä vielä. Göteborgin 400-vuotisjuhlan kunniaksi aiottu köysirata Järntorgetilta Hisingenin Lundbyn (Volvo) kautta Hjalmar Brantiggsplatsenin raitiolinjoille peruttiin. Ilmeisesti kunnallisrohkeus petti tai -maltti voitti. Hinta tuskin oli este, koska esimerkiksi Tampereen Areeeenan hinnalta olisi saanut ainakin kolme Göteborgin köysirataa. Kommentoin Göteborgin asioita laajasti koska siihen on täydet valtuudet. Maksoimme kalliisti Göteborgin oston takaisin Tanskalta (Älvsborgs lösen). Suomalaiset veronmaksajat maksoivat näitä lunnaita lisäverona vuosien ajan. Samaan tapaan parhaillaan maksamme italialaisten asuntoremontit ottamallamme velalla - osana Suomen noin 4.5 miljardin euron lahjoitusta lähinnä EU:n eteläisille maille. |
||||
|
12.05.2022 09:05 | Panu Breilin | ||
| Ratatöihin, henkilökuntaan ja muuhun liittyviä esteitä asialle voi toki olla. Mutta mietin esim. sellaista vaihtoehtoa, että Karjaan suunnasta tullessa pysäyttäisi junan Veturitien ylikulkusillan tai ristikkosiltojen kohdalle, siirtyisi sieltä radio-ohjauksella Ilmalan ratapihalle jossa tekisi ympäriajon ja jatkaisi sitten matkaa kohti Kouvolaa. Toisin päin kulkiessa sitten sama kuvio päinvastoin. | ||||
|
12.05.2022 08:51 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja jatkokysymyksenä, että onko P76 ollut Hr1-aikana sunnuntaisinkin Hr1-juna vai Tr1:llä vedetty? P76 pysähtyi Kausalassa, joten Hr1 on varmaan sunnuntaikokoonpanossa ollut Mankalan mäessä tiukoilla, kun vauhtia on tuskin saatu otettua edes sitä 85 km/h, jonka silloiset kaarrenopeusrajoitukset olisivat mahdollistaneet. | ||||
|
12.05.2022 08:50 | Jukka Eklund | ||
| Kahdessa veturissa molemmat virroittimet ylhäällä. Mikähän siihen on syynä? Veturissa 1334 näyttää olevan yksivartinen ainakin taaempi virroitin. Aikoinaan näin Narvikissa Rc -sarjan veturin jossa oli sekä saksi- että yksivartinen virroitin. |
||||
|
|
12.05.2022 08:47 | Teppo Niemi | ||
| Suoraa yhteytähän ei Turun suunnasta ole Ilmalan ratapihalle ja tuo siirtymä edellyttää vaihtotyöhenkilökuntaa. Entäpä käynnissä olevien ratatöiden kapasiteettivaraukset ja jännitekatkot? Niilläkin voi olla vaikutusta asiaan. |
||||
|
|
12.05.2022 08:29 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä yöaikaan voisi kapasiteetti hyvin riittääkin vaadittaville vaihtotöille Pasilassa, Ilmalassa ja/tai Helsingissä. | ||||