Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2022 19:57 | Lasse Reunanen | ||
| Vai onkos tuo kiertoilmakamiina? Varsinainen kuuma pinta on ulomman peltikuoren sisällä ja noista alerei'istä pääsee ilma virtaamaan kuorten väliin ja lämmin nousee yläpäästä jostain raoista ylös. | ||||
|
21.02.2022 19:07 | Teemu Saukkonen | ||
| S-ryhmä kaavailee tätä takaisin toimintaan. On kysytty jo VR:ltä. | ||||
|
21.02.2022 17:38 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos. Lisäsinkin kuvan juuri sen takia, kun 7016 ehjänä Tampereella :D | ||||
|
|
21.02.2022 17:10 | Onni Tikkala | ||
| Hyvä asemakuva. Tuolla vierailulla nokkakin säilyi vielä ehjänä. | ||||
|
21.02.2022 16:36 | Rasmus Viirre | ||
| Nivalassa on jo tolpat ja ainakin osa portaaleistakin muutamine piuhoineen pystyssä. | ||||
|
|
21.02.2022 16:31 | Timo Salo | ||
| Aika erikoinen pannu, täytyy olla veto-/ilmareikiä nuo isot holet... Ilmeisesti kyseessä on aikaansa edellä oleva ekologinen pannu, josta ei tule pienhiukkaspäästöjä, kun veto on aina täpöillä!? | ||||
|
|
21.02.2022 15:42 | Teppo Niemi | ||
| Samanlainen kamiina kuin vaunun toisessa päässä on: https://vaunut.org/kuva/141636. Kamiina on kuvattu luukut auki https://vaunut.org/kuva/81505 | ||||
|
|
21.02.2022 15:05 | Tauno Hermola | ||
| Olisiko tuhkaluukku kuitenkin alhaalla, piilossa puiden takana? Aika matalia ne yleensä ovat ja tavallisesti luukussa on kiinni peltinen tuhkalaatikko. Kovin korkeahan tuo kamiinan alaosa on ja valtavan isoja reikiä alhaalla, ei kai tuossa kamiinassa ole jotain tuplavaippaa? | ||||
|
|
21.02.2022 14:50 | |||
| Ei ole vielä portaaleja,mutta edessä on portaalin jalka. | ||||
|
|
21.02.2022 14:42 | Marko Vornanen | ||
| Ei näy vielä portaaleja ratapihalla vai onko tuossa edessä jo valettuna portaalin jalka? | ||||
|
|
21.02.2022 14:34 | Antti Ojala | ||
| Petri N. on oikeassa siinä, että toisten tunteiden huomioon ottaminen on tietysti tärkeämpi seikka kuin mainittu paloturvallisuus, koska muuten mikä tahansa, sanokaamme nyt vaikka höyryvetureiden ylläpito kertakaikkiaan päättyy. Oli miten oli, onneksi tällainen vuorovaikutus kuuluu menneisyyteen. | ||||
|
21.02.2022 14:07 | Pertti Miettinen | ||
| Olikos tässä autovaunussa jokin vika kun hitaasti tultiin pohjanmaalta Tampereelle ja Tampereelta eteenpäin päin ajettiin jopa melkein normaalisti. | ||||
|
|
21.02.2022 13:47 | Timo Salo | ||
| Kilahti sellainenkin huomio tuosta kamiinasta ja sen luukuista: Mihin tuhkat joutui, radan varteen? Yksi luukku liian vähän. Ylin nuohousta varten ja alempi polttoaineen täyttöön? Tuhkaluukku puuttuu... | ||||
|
21.02.2022 13:37 | Topi Lajunen | ||
| Ei pysty. Varikkoalueelle ei ole ulkopuolisilla asiaa, ilman vierailulupaa. | ||||
|
|
21.02.2022 12:58 | Petri Nummijoki | ||
| Toki huomauttaja voi myös miettiä etukäteen, onko hänen varsinaisena tarkoituksenaan määräysvallan osoittaminen vai tarve saada siirrettyä puut turvallisempaan paikkaan. Jos jälkimmäinen niin asiaa voi yrittää lähestyä niinkin, että "tulisitko talkoisiin ja siirretään nämä puut toiseen paikkaan". | ||||
|
21.02.2022 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Lienee ollut sen verran monimutkaista tekniikkaa, että varaosien saanti ja ehkä osaava huoltoväkikin ollut ongelmana. Joten on päätetty purkaa moottorivaunun tekniikat pois ja varmasti ovat menneet kaikki kelpaavat osat uusiokäyttöön. | ||||
|
21.02.2022 12:39 | Antti Ojala | ||
| Rainer: Alkuperäiset rapakaaren kromit ovat kapeaa listaa, nämä ovat hankittu samasta postimyyntiliikkeestä jonka katalogista saattoi tilata myös tupakkalistoja ja huolimattoman naisen portaita. Topi: Täysin mahdollista, että olivat uudesta saakka alla pyörineet. Myös vannevalinta ruksattiin tilauskaavakkeeseen valmistajan valikoimasta uutta autoa tilattaessa. Vanteet olivat lähinnä länsisaksalaista valmistetta ja niin laadukkaita, että niitä on tullut myyntiin vasta kun auto niiden päältä on lähetetty uudelleentaontaan. |
||||
|
21.02.2022 11:51 | Timo Salo | ||
| Aina sitä löytyy samaa tekniikkaa junan vaunuista ja työstötekniikasta. Tuo Tapion mainitsema systeemi on käytössä monissa koneissa jossa ei ole varsinaista hydrauliikkaa. Tuolla konstin tehdään ns. painemuunnin, jolla saadaan korkeammat tehot kipin käsittelyyn. Pelkällä paineilmalla jäisi vain pihisemään... Oliskohan ongelmaksi koitunut paineilmajärjestelmään helposti kertyvä kondenssivesi ja sen jäätyminen??? https://www.festo-didactic.com/fi-fi/palvelut/symbols/fluid-power-hydraulic/cylinders/pressure-booster-single-acting,which-converts-a-pneumatic-pressure-p1-into-a-higher-hydraulic-pressure-p2.htm?fbid=ZmkuZmkuNTQ4LjIwLjMyLjEyMzMuNjgyNQ |
||||
|
|
21.02.2022 11:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Missähän noiden moottorit seilaa nykyään? Tuskin Kuuballa on varaa luopua moottoreista, vaan ne lienee otettu muualle johonkin muuhun käyttöön. Kuormureihin kai liian isoja noi moottorit? Mutta ehkä esim. johonkin kalastusaluksiin? | ||||
|
|
21.02.2022 11:15 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tuon ajan maailmassa ei sopinut mennä huomauttelemaan klapien pitämisestä paloturvallisuuden kannalta huonossa paikassa. Jos klapien kantajalla olisi ollut vastuullaan jotain muutakin, kuvitteellisena esimerkkinä vaikka varikon lumien aurausta, saattoivat sitten pihat jäädä auraamatta. Tällöin kääntyivät vihaiset katseet siihen, joka muistutti kohteliaasti paloturvallisuudesta. Onneksi nykypäivänä ei enää vuorovaikuteta tuolla tyylillä. | ||||
|
|
21.02.2022 11:09 | Timo Salo | ||
| Ilmankos tuo vaikuttaa niin mukavalta työltä ja työpaikalta... :-) Olen varmaan ollut edellisessä elämässä konnari, kun noita kuvia olen katsellut jo hyvän aikaa! Mitä metsätöihin tulee, niin jo klapien teko tuntuu oikealta työltä! (vaikka onkin moottorisaha ja peräkärry tavaran kuljetukseen, niin siinä hommassa kuitenkin palaa PALJON kaloreita!) |
||||
|
21.02.2022 10:55 | Oula Ahlholm | ||
| Katsokaas tuota Fotsin eteläpäädyn ovea… liekö rikki vai yritetty murtautua? | ||||
|
|
21.02.2022 10:47 | Petri Nummijoki | ||
| Jos matka pikajunalla esim. Helsingistä Tampereelle kesti 3 h viidellä välipysähdyksellä (Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala) yhteismitaltaan ehkä 20 min ja lisäksi Helsingissä olisi vaunua kuormattu 30 min ajan ennen lähtöä ja Tampereen pysähdyksellä vielä 10 min ennen vuoron vaihtoa niin tuosta tulisi junamiehelle tunnin verran tavaroiden siirtelyä noin puolen työpäivän aikana. Vaikka loppuaikana pitäisi huolehtia vaunun lämmityksestä kylmällä säällä eväiden syönnin ohessa ja lastausovista vähän vetäisikin niin olettaisin, ettei tämä rankimmasta päästä työtehtäviä ole ollut 1950-70-lukujen mittapuulla verrattuna vaikka metsätyömaiden olosuhteisiin. | ||||
|
21.02.2022 10:34 | Jimi Lappalainen | ||
| "Vastakuva" puolen kilometrin päästä: https://vaunut.org/kuva/144355 | ||||
|
|
21.02.2022 10:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, vastauksesi oli kyllä riittävän tarkka. Juuri tämän tietyn kohdan tietäminen olisi vaatinut aika paljon vaivaa. Samat synkät pilvet ovat myös toisessa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/149558 | ||||
|
|
21.02.2022 10:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy tunnustaa että en ole käynyt radan vieressä paikan päällä mutta kun vihje oli rantarata ja voimalinja niin muistin että kantatie 51:n yli menee leveä voimalinjakäytävä joka risteää radan yli kanssa. | ||||
|
|
21.02.2022 10:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Sieltä se tuli. Longjoelta tämä! | ||||
|
|
21.02.2022 10:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Karjaan itäpuoli, Kaunislahden läheltä. | ||||
|
|
21.02.2022 09:52 | Juhana Nordlund | ||
| Puhdasta arvaamista, mutta osallistun tähän veikkaamalla Piikkiön - Paimion seutua, kuitenkin Kupittaa - Salo -rataosaa. Minkä tahansa oikaisun luona voi olla tuollaisia leikkauksia mainitsemallanikin välillä, ehkä enemmän niitä löytyisi Salon ja Kirkkonummen väliltä. :) | ||||
|
|
21.02.2022 09:47 | Jimi Lappalainen | ||
| No, joko loppui? :) | ||||
|
|
21.02.2022 09:45 | Timo Salo | ||
| Mukavan näköinen työpaikka sattumakuvana. Lämminkin varmaan (?) talvisin, jos muisti laittaa klapeja pesään. Oikeaoppisesti klapit valmiina kamiinan edessä josta tuli heti mieleen, että kuinka paljon näitä mahtoi palaa??? (muutenkin tulipalot tapetilla tänäaamuna, kun p.....eet polttivat Saariselän ainoan kaupan! :-( ) HIENO KUVA (sarja)! Näitä sisäkuvia lisää, jos on vielä Tapsalla varastossa... KIITOS! |
||||
|
21.02.2022 08:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Se keskimmäinen 2-kerrosjuna ei taida mennä Tukholmaan? | ||||
|
|
21.02.2022 08:40 | Petri Soronen | ||
| Sentään säilyttänyt Dm11 tunnuksen siellä. Aika orvon näköinen alakerta kun tekniikkaa poistettu. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Porin teollisuus- ja satamaraiteistolta 2020 Syksy |
21.02.2022 08:21 | Tero Virta | ||
| Hyvä kuvasarja, kiitos kuvista. Mielenkiintoisia kohteita. | ||||
|
21.02.2022 08:20 | Tero Virta | ||
| Tästä olisin toivonut kuvaa siten, että näytyisi tuolta ratapihan päältä sahan suuntaan. Eikö tuolla olisi tilaa siirtää ratapihaa lähemmäs sahan aluetta? | ||||
|
21.02.2022 08:12 | Oula Ahlholm | ||
| Kas, kuvasin näillä samoilla jalansijoilla (melkein): https://vaunut.org/kuva/149268?u=4742&paik=Tampere | ||||
|
21.02.2022 07:04 | Lari Åhman | ||
| Hankopaanan lisäksi kolmikko-Dv:tä näkee jonkin verran Ruokosuon malmi- ja pasutejunissa, kun Dr16:t päätettiin napsia niistä pois. Muuten ovat kyllä vähentyneet satunnaisia tapauksia lukuunottamatta. | ||||
|
21.02.2022 00:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Täsmensin metrejä. | ||||
|
20.02.2022 23:52 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitokset kehuista, Jimi ja kiitoksia tarkennuksesta, Johannes! Löysin itsekin monta eri linkkiä kirjoittamalla Googleen STAB 1802 ja siitä hämmennyin veturin merkinnästä. Linkin https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=252207&u=17982 takana mainitaan merkinnäksi juuri CC, mutta esimerkiksi lokmanin tai jvgfoto.se:n sivuilla veturista ei mainita juuri mitään. Kaipa tämän merkintä sitten on Ruotsissakin CFL. |
||||
|
20.02.2022 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää kuvia: https://tinyurl.com/5n82ekuu + https://tinyurl.com/2p89s6h9 + https://tinyurl.com/5n6cuxw5 | ||||
|
|
20.02.2022 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä jotenkin. Varsinainen vaihtotyöveturi Heinäsirkka ei kuitenkaan ole. Unilinkkeineen ja poissaolollaan loistavine käyntisiltoineen se on selvä linjaveturi. Radio-ohjaus teoriassa mahdollistaisi RO+ -vaihtotyöt, mutta ainakaan nyky-Salon tarjoamat puitteet eivät välttämättä innosta yksintyöskentelyyn. Veturinkuljettaja joutuisi aina puolen kilometrin pötkön vaihteen taakse vedettyään kävelemään veturista letkan häntään ennen työntöliikkeen aloittamista. Ilman jätkänpolkua se olisi joka kerta varsinainen seikkailu. Taitaisi sieltä ojia pitkin päästä prohjaamaan. | ||||
|
|
20.02.2022 23:30 | Johannes Erra | ||
| Svensk Tågkraftin veturi 1802 on Luxemburgin rautateiden CFL:n sarjasta 1800. Valmistaja La Brugeoise et Nivelles, Belgia. | ||||
|
|
20.02.2022 23:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Aamutuimaan 2656 vei junassa TA 3500 saapuneet terästuotevaunut kantasatamaan. Sen jälkeen palattiin Turun ratapihalle hakemaan Shmmn-tw + 4 Occ-y. Niiden kanssa lähdettiin Pernon telakalle. Shmmn-tw ei kuitenkaan jäänyt telakalle, vaan se vietiin Naantaliin vaihtotyöjunan PAI 65851 ainoana vaununa. Tässä ollaan sitten palaamassa Naantalista sieltä haettujen vaunujen kanssa. | ||||
|
|
20.02.2022 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo punainen veturi ranskalaisvalmisteinen? | ||||
|
|
20.02.2022 23:13 | Jaakko Hakala | ||
| Hankalasta kontrastista huolimatta kuva väreineen ja sommitteluineen on oikein onnistunut. | ||||
|
|
20.02.2022 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Salon ja Piikkiönkin vaihtotyöt hoituisivat Sr3:lla mainiosti. | ||||
|
|
20.02.2022 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
20.02.2022 22:04 | Johannes Erra | ||
| Juuri näin, veturit oli tarkoitettu ennen muuta Arlberg-radalle Innsbruckista länteen, ja Brennerin radalle Innsbruckista etelään, joista jälkimmäiselle niiden käyttö painottui ennen Arlberg-radan sähköistyksen valmistumista Liechtensteinin kautta Sveitsiin (v. 1926) ja Bregenziin asti (v. 1927). Kuten Markku kirjoittaa, painopiste oli nimenomaan pikajunissa, tai "raskaassa pikajunaliikenteessä" (de: Einsatz im schweren Schnellzugdienst), kun taas tavarajunissa näillä rataosilla käytettiin varhaisina vuosina voittopuolisesti sarjaa 1080. Vuonna 1930 sähköistys valmistui Innsbruckista myös Salzburgiin (Itävallan oman valtioalueen kautta) ja myöhemmin 1089/1189 levisivät myös Tauernin radalle Salzburgin ja Villachin väliseen liikenteeseen sitä myötä, kun käyttö alkuperäisen käyttöalueen matkustajajunissa väheni. Viittaan tässä ennen muuta teokseen "Triebfahrzeuge österreichischer Eisenbahnen, Elektrische Lokomotiven und Triebwagen", Richard Rotter & Helmut Petrovitsch, Alba Verlag 1990. Paikallaan on vielä sanoa, että Arlberg-runkoreitillä Innsbruck-Feldkirch on edelleen (v. 2022) useita pitkiäkin osuuksia, joilla on sn 70 km/h. Veturisarjojen 1089/1189 käyttö matkustajaliikenteessä on tuollaisella osuudella varmasti niukat sata vuotta sitten ollut luonteva ratkaisu. | ||||
|
|
20.02.2022 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Päätyikkunat levytetty umpeen ja osa ovistakin kai poissa, ilmastoinnin ja tuuletusikkunoiden puutteen takia. Voi surkeuden surkeutta. Moottorit on myös ilmeisesti poistettu ja ohjaamot? | ||||
|
|
20.02.2022 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikon kysymykseen Dv12-kolmikoista: Vielä Rauman radan v. 1998 sähköistyttyä käytettiin rataverkollamme pitkään laajaltikin kolmikoita. Intensiivisintä niiden käyttö taisi olla Joensuun ympäristössä, jossa erityisesti Niiralan suuntaan. Ja kun nippuja ei mielellään turhia purettu, näki niitä runsaasti myös Joensuun ja Pieksämäen välisissä henkilöjunissa ( https://www.vaunut.org/kuva/9661 ). Pohjois-Suomen ratojen sähköistyksen myötä Iso Vaaleita vapautui toisaalle, kuten myös Joensuun ja Niiralan väliseen liikenteeseen, jossa edelleen käytetään Dr16-pareja. Jeppiksenkin suunnalla Iso Vaalee syrjäytti 3 x Dv12:t, kunnes v. 2017 sekin pätkä sähköistyi. Haapamäen ympäristö on edelleen dieselaluetta, vaikkakaan sielläkään ei kai enää käytetä kolmikoita. Mutta ainakin yksi kolmikoiden nykyinen käyttökohde tulee mieleen: Hanko-baana ‒, joka tosin sekin on jo sähköistystöiden alaisena. Vähitellen, pala palalta, napsitaan viimeisiä dieselliikenteen saarekkeita ja pätkiä. Tässä Turku-Uusikaupunki -välin sähköistyksessä kävi sikäli kivasti ‒ jos unohdetaan asian sentimentaalinen rautatieharrastuspuoli sinertävine kömyineen ja ajatellaan sen sijaan viileän ekonomis-ekologisesti ‒, että yksi joutilas Sr3, joka muuten makaisi Turun varikolla päivän junien T 4036 ja T 3503 välissä ( https://www.vaunut.org/kuva/149759 ), saattoi syrjäyttää kaksi Dv12:ta varaosalähteiksi, mahdollistamaan jäljelle jäävän deeveristömme lopun ajan käyttöä lähinnä ratapihojen ja satamien vaihto- ja järjestelytöissä. Ja Ugin radan sähköistyksen käyttöönotto ei vaikuttanut ainoastaan Ugin suunnan liikenteeseen, vaan kolmikot jäivät historiaan myös Salon ja Piikkiön puutavarajunista, joissa pärjätään nykyään kahdella Deeverillä. Ennen Ugin sähköistyksen käyttöönottoa Turusta Saloon lähti iltaisin tavallisesti iltapäivällä Uudestakaupungista tullut kolmikko. |
||||
|
|
20.02.2022 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Mulla oli aikoinaan farmari-740, ja siihen oli jostain eksynyt tuollaiset samanlaiset aluvanteet... | ||||