Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.01.2022 20:51 | Johannes Erra | ||
| Nuo E444-sarjalaiset ovat nyt poistumassa FS:n käytöstä. Vetureita on ajossa viimeisten tietojen perusteella enää alle viisi. Kuitenkin jo 1980/90-luvuilla niille tehtiin perusteellinen modernisointi, ne menettivät nuo tyylikkään pehmeästi muotoillut nokat jo silloin. | ||||
|
19.01.2022 20:33 | Petri Sallinen | ||
| Se jää arvoitukseksi, miksi pienoismallissa hiekkalaatikoiden luukut ovat oudoissa paikoissa. Pienoismallin rakentamista varten laaditussa työpiirustuksesa vuodelta 1919 luukkuja ei ole. Onko pienoismallin rakentaja roiskaissut ne omasta päästään vai onko jollain ollut tietoa siitä, että luukut olisivat jossain vaiheessa olleet tuolla tavalla vaunussa — tai poistettiinko ne esikuvasta jossain vaiheessa, kun niitä ei ollut työpiirustuksessakaan ja lisättiin malliin muistinvaraisesti ja mahdollisesti väärin. Yksi selkeä yksityiskohta on vaunun kate. Hiekkamassaan perustuva kate on hyvin suomalainen ratkaisu. Veikkaan, että Englannissa rakennettuissa vaunuissa oli Englannissa tuolloin käytössä ollut katemateriaali. Alkuperäinen kate on todennäköisesti vaihdettu hiekkamassakattoon myöhemmin Suomessa, mutta minkälainen oli alkuperäinen. Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. Tilauskirjoja, kirjeenvaihtoa ja työmääräyksiä saattaa hyvinkin löytyä — tätä minulle taannoin suositeltiin, koska maassa on dokumentoitu hyvin historiaa. Muutaman veturin osalta tämä peräti onnistui hyvin. The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta. |
||||
|
|
19.01.2022 20:29 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäisen (ja myös toisen luokan) luokan ikkunoiden ylänurkissa oli pyöristykset vielä pitkään, esim. haapalaudoitetuissa telivaunuissa — myös ovien ikkunoissa. Suunnittelulla tehtiin hajurakoa kolmannen luokan vaunuihin. Kun käytännössä myöhemmin luovuttiin, saattoivat ikkunat sotkeentua ei luokkien vaunuissa. | ||||
|
|
19.01.2022 20:15 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Vaunumalleja' oli toki erilaisia. Tai oikeastaan erilaisia luokkayhdistelmiä. Kuitenkin niissä oli tietty luokka aina saman näköinen. Vaunu A1 on historiansa takia erikoistapaus. Se on moneen kertaan remontoitu ja muunnettu. Vaunuista on olemassa piirustuksia joista esim. tuo I ja II luokkien ikkunoiden erilaisuus käy selville. |
||||
|
|
19.01.2022 20:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Okei, eli vaunumalleja ei ollut kahta? Tosi kiinnostavaa tietoa tässä saan tässä kovalla tahdilla; mielenkiintoista! | ||||
|
|
19.01.2022 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuukka: Linkkaamani kuvan tarkoituksena on esittää, missä kohdin lämmityslaatikoiden luukut olivat Brown, Marshalls & Co:lta vuonna 1860 tilatuissa vaunuissa (joihin A1:kin kuuluu). Pienoismallissa luukut ovat aivan väärissä paikoissa. Lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa, jonka osastot olivat yhdistetyssä I&II lk vaunussa keskellä. Toisen luokan osastot olivat vaunun päissä. Lämmityslaatikot olivat I luokan osaston sohvien alla, siis oven kahta puolta, ja niiden luukut olivat välittömästi oven vieressä ensimmäisessä paneelissa. Niinkuin linkkaamaani A1-vaunun kuvassa näkyy. Vaunu on kuvassa käynyt jo aikamoisen remontin, joten sen monet yksityskohdat eroavat pienoismallista. Pienoismallin ikkunamuodot ovat kuitenkin alkuperäiset. I ja II luokassa ne todella olivat erilaiset. Oletuksia tässä ei ole lainkaan, vaan tietoa. |
||||
|
19.01.2022 19:57 | Topi Lajunen | ||
| Ohjaus säleikköjen avaussylintereille tulee portaattomasti öljynpaineella (Behr) tai ilmanpaineella (Voith). Käytännössä kuitenkin itse sylinterit reagoivat tietyllä painerajalla on/off-tyyppisesti. Sama portaaton paine ohjaa myös tuulettimien nopeuksia, käytännössäkin portaattomasti. Ohjauspaineita säädetään pääkierron ja sivukierron lämpötilojen mukaan (Behr) sekä edellisten lisäksi vaihteiston lämpötilan mukaan (Voith). Eri säleiköille on osin erilliset ohjaukset, riippuen mitkä termostaattiventtiilit kulloinkin toimivat. Voithin ja Behrin järjestelmissä on eri järjestys jäähdytyskiertojen kennoilla ja sitä myöten säleiköillä eri järjestys keulalla, lisäksi Behristä on kahta eri versiota, joissa on keskenään erilainen järjestys, ja hieman erilainen ohjaus. |
||||
|
|
19.01.2022 19:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä pienoismallissa on kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia, jotka hämmentvät. Esimerkiksi I ja II luokkien sivuikkunat ovat hieman erilaiset. I luokassa yläreunasstaan vähän kaarevat, II luokassa suorat. Voiko tuollaiseen päätyä ihan vaan taiteellisen vapauden kautta, vai onko pienoismallin tekijällä ollut näkyvillään aito vaunu tai kuva sellaisesta? Aika paljon on nimittäin hatusta vetänyt pienoismallin tekijä, jos tuo ikkunan muoto on keksaistua! | ||||
|
|
19.01.2022 19:29 | Petri Sallinen | ||
| Vaunut eivät ole samanlaisia ainakaan ulkoisesti. Hiekkalaatikkojen väärän paikan oletuksena on se tekstitieto, että vain ensimmäisessä luokassa olisi ollut lämmitys, mutta ei toisessa luokassa. Ensimmäinen luokka taas sijoitettiin vaunun keskelle — siis ei pyöräkertojen päälle. Oletuksia on siis kohtuullisesti. | ||||
|
19.01.2022 19:24 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1912 historiikin mukaan oikea ilmaisu on "varakytkin". | ||||
|
19.01.2022 19:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo Russisch-Baltische Waggon-Fabrik rupesi kiinnostelemaan, ja selvitin, onko todella ollut Riiassa kaksikin eri rautatiekalustotehdasta samaan aikaan. Ja noinhan se on, että kyllä on ollut. Sekä RVR (Venäjäksi RVZ) että tämä RBVZ ovat olleet olemassa samaan aikaan ja tehneet molemmat vaunuja juniin. Ja vielä, firman nimi tosiaan on ''Russisch-Baltische Waggon-Fabrik'', ilman tuota ylimääräistä n-kirjainta. Se n-kirjain on genetiivimuodon tunnus, joka tarvitaan, koska osakepaperissa lukee ''Venäläis-Balttilaisen Vaunutehtaan Osakeyhtiö''. Samalla tavalla kuin suomeksi firman nimi olisi ''Venäläis-Balttilainen Vaunutehdas'' eikä ''Venäläis-Balttilaisen Vaunutehtaan'', myös saksaksi tuon tehtaan nimi on perusmuodossa, eli ''Russisch-Baltische Waggon-Fabrik''. Näin siihen viittaavat myös kaikki saksankieliset lähteet, joita äsken kävin läpi. | ||||
|
19.01.2022 19:13 | Tero Laakso | ||
| Juhana on oikeassa. Minulla oli lähteenä Resiina 4/2020, jossa todetaan: "Vuosi 2019 oli 157. perättäinen vuosi, kun Suomen leveäraiteisella rataverkolla ajettiin höyryvoimalla". Vastaava toteamus siellä taitaa olla joka vuosi, ja ainakin vuoden 2017 lukema on laskettu samalla kaavalla (Resiina 2/2018). Muita Resiinoita ei minulla ole nyt tässä hollilla. Eli jos vuosi 1977 lasketaan mukaan, niin varmaan ennen virallisen liikenteen aloittamista tapahtunut liikahtelu pitäisi huomioida myös, jolloin päästään 162. vuoteen. Ja vaikka vuotta 1861 ei huomioitaisikaan, siltikin Resiinan kaavasta tulisi yhden vuoden heitto. | ||||
|
|
19.01.2022 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tuossa Kurtin linkkaamassa kuvassa varmasti kyse samasta vaunutyypistä, jota tämä pienoismalli esittää? Ikkunankarmien muoto on erilainen, ja pienoismallissa monimutkaisempi. Seinäpaneelejakin on eri määrä. Ja tuo lämmityshiekkaluukkujen sijainti selittyisi silläkin, että eri puolilla seinää olevat istuimet lämpiäisivät saman hiekkasäiliön avulla. Jos hiekkaa on vaihdettu, silloin tuollaisella ratkaisulle kyllä olisi ihan hirveä kaapiminen tyhjentäessä tai toppaaminen täytettäessä, eli kovin toimiva tuollainen ei olisi. Mutta, kun vaunut nyt näyttävät noinkin erilaisilta, ovatko ne todella sama vaunutyyppi? | ||||
|
19.01.2022 18:22 | Hannu Peltola | ||
| Koria on ollut Korian asema... | ||||
|
19.01.2022 17:34 | Jarno Piltti | ||
| Legoista rakennettu auto! | ||||
|
19.01.2022 17:29 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, lovivaunu otettiin junasta pois ja Kouvolasta tullut ehjä vaihdettiin tilalle. Lovipyörällinen lähti Kouvolaan Loviisassa käyneen 105:n vetämänä, Kouvolasta tullut 106 lähti kohti Hankasalmea. | ||||
|
19.01.2022 17:24 | Jarno Piltti | ||
| Eli voivaunuja ovat. Minä kun luulin että teliin on syynä paremmat kulkuominaisuudet sille voille. Vielä kun muistaisi mistä tuon olen lukenut. | ||||
|
|
19.01.2022 17:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös apukytkin ole kahden erilaisen varsinaisen kytkimen välille asetettava adapteri? Esim. malliin 'ystävyysside'. | ||||
|
19.01.2022 17:00 | Henri Hovi | ||
| Eihän tässä ole kuin kourallinen vanhoja omakotitaloja molemmin puolin ja Järvenpään puolella teollisuusaluetta, jossa työmatkaliikenne hoituu kätevämmin autolla tai kevyellä liikenteellä. Tämän seisakkeen ydinongelman kiteytin tekemäni kuolinilmoituksen muistovärssyssä v. 2016 seuraavasti: "Tuusulalainen olit syntyjäsi, jäit nuorena rajalle vanhan ja uuden. Et ollut enää Tuusulaa etkä oikein Järvenpäätäkään. Virtasi vettä purossa, pusikoituivat peltosi, pysyit yhä maana ei-kenenkään. Paremmin lämpenee matkustavaisille sauna kallioinen". Suomessa on alueen kehittämiselle usein ongelmallista sijainti kahden kunnan rajalla. Tässä tapauksessa Tuusula keskittyy kaukana radasta olevan keskustansa ympärille ja Järvenpää on asettanut seisakkeen lähialueen teollisuudelle. Joukkoliikenne tällaisessa paikassa voi toimia vain jos välittömässä läheisyydessä on runsaasti asuntoja, joista käydään töissä esim. Helsingissä tai koulussa Järvenpään keskustassa. Teollisuusammateissa ei juurikaan junalla käydä, varsinkin jos sattuu olemaan vuorotyö. Kuntaliitos Järvenpää-Tuusula tai osakuntaliitos seisakkeen länsipuoli Järvenpäähän ajat siten olisi voinut tämän seisakkeen saada pysymään, mutta niitä ei koskaan tullut. Ihme, että tämä selvisi ensimmäisesta 90-luvun lakkautusaallosta. |
||||
|
19.01.2022 15:50 | Oula Ahlholm | ||
| Millaisia uudet vaunut ovat? | ||||
|
|
19.01.2022 15:48 | Tomi Hämäläinen | ||
| On tosiaan hyvä juttu että Loviisan radalle tulee lisää junia ja tonneja. Viime syksynä oli pitkähkö tauko, kun radalla ei kulkenut junia ollenkaan. Tänään Lahdessa oli yhtä aikaa kaksi Fenniarailin junaa, toinen tuli Kouvolasta ja toinen Loviisasta. Kouvolan juna perässä oli ainakin yksi Laais. Vaihdettiinkohan lovipyöräinen vaunu ehjään, Hankasalmelle menevään junaan? Maininta lovipyörästä oli kuvassa: https://vaunut.org/kuva/152822?a=1 |
||||
|
|
19.01.2022 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän telijärjestelyn syynä taitaa olla vuonna 1894 annettu kielto käyttää kolmiakselisia vaunuja Helsingin ja Viipurin satamaradoilla. Satamaradoillahan saattoi olla varsin pienisääteisiä kaarteita. Tämän vaunumallin tulosta uutisoitiin sanomalehdissä vuoden 1896 joulukuussa. Ks. esim. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/582949?page=3 |
||||
|
|
19.01.2022 14:46 | Markus Räsänen | ||
| Kerrankin pitkäaikaiseen toiveeni nähdä kunnolla kotipaikkani se "oikea" asemarakennus, jonka moni olisi halunnut säilyttää. Olen etsinyt pitkään kunnollista kuvaa vanhasta asemarakennuksesta, joka purettiin muistaakseni 90-luvun alkupuolella. sitten rakennettiin toinen, pienempi asemarakennus, jonka en muista olleeni koskaan aktiivikäytössä. Pienempikin asemarakenus koki saman kohtalon, eli purkutuomion. | ||||
|
|
19.01.2022 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan hämmennyksen joskus Tampereelle saavuttaessa: mikä tuo on? Ttv 2, joka näyttää vähän erilaiselta kuin Ttv 3-18. :) Onko joskus ollut myös Ttv 1? | ||||
|
19.01.2022 14:20 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, Roslagsbanan oli vielä 1990-luvulle saakka varsinainen rautatiekaluston ulkomuseo ja vanhat puukoriset vaunut olivat ajossa aina modernisointiin saakka. Tässä Jorma Attilan kuvassa on esimerkki 1919 valmistuneesta vaunusta ajossa vielä 1985! https://vaunut.org/kuva/81727?t=roslagsban | ||||
|
|
19.01.2022 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämän laitteen muotoilusta vastaava taisi tehdä keikkatöitä myös silitysrautatehtaille... | ||||
|
19.01.2022 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä vielä joskus kymmenisen vuotta sitten olisi uskonut, että jonain päivänä tällä kuva-alalla on Joensuun suuntaan raskaampi kiskotus kuin Kajaanin suuntaan. Nyt on. :) | ||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
19.01.2022 13:23 | Petri Sallinen | ||
| Litteratunnusta käytettiin silloin, jos vaunu oli samanvärinen kuin jonkun toisen sarjan vaunu — kuten on laita Ge:n ja F:n osalta. Arvelen, että N-sarjan vankivaunut oli maalattu samalla värillä kuin kuin F- ja Ge-vaunut. Näinhän oli laita myös myöhemmin rakennettujen No-vaunujen kanssa. Tämä selittäisi käytännön. En usko siihen, että N-vaunut olivat mustia. Jos niiden sanotaan olleen mustia, niin mustanpuhuva vihreä on sitä, kun ei tarkemmin katso. | ||||
|
|
19.01.2022 13:18 | Petri Sallinen | ||
| Sellaiseenkin ilmaisuun olen törmännyt kuin "apukytkin". En tiedä, mikä on virallinen termi. | ||||
|
19.01.2022 12:43 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kuvasta huokuu synkkyys potenssiin 2 | ||||
|
19.01.2022 12:42 | Raimo Hämäläinen | ||
| Aikataulu lienee turha sillä tuskin tohon kyytiin enää ehtii jos se on on ohittanut Selkin jo vuonna 2014............. | ||||
|
|
19.01.2022 12:33 | Raimo Hämäläinen | ||
| Liekö Urjalassa enää sivuraiteita | ||||
|
|
19.01.2022 12:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Luulisi että tällä paikalla olisi käyttäjiä junalle, mutta onko Saunakallio sitten liian lähellä. | ||||
|
|
19.01.2022 11:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä Erkin perin vanhojen vaunujen höyrylämmitykseen liittyvä kommentti sopisi kai paremmin keskustelupuolella olevaan keskusteluun aiheesta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13448 Tuosta KuK-junasta on Wikipediassa artikkeli: https://de.wikipedia.org/wiki/K.u.k._Hofsalonzug |
||||
|
|
19.01.2022 10:52 | Reijo Salminen | ||
| Kymmenkunta vuotta kuvan ottamisen jälkeen asuin jonkun aikaa tuolla taustalla näkyvien talojen takana Bigarråvägenillä, ajoin kerran tämän baanan museojunalla päästä päähän, no silloin ei tullut kuvailtua mitään joten ei ole kuin muistikuvat. Ainakin osassa oli puuvuoraus. https://roslagsbanan.com/om_oss/ |
||||
|
|
19.01.2022 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Wienin teknillisessä museossa on entisöity keisarinna Elisabethin hovisalonkivaunu, jonka Ringhoffer teki vuonna 1873. Se kuului Itävalta-Unkarin KuK-junaan (Kaiserlich und Königlich). Museo julkaisi KuK-junista sekä vaunusta ja sen entisöinnistä kirjasen Der Hofsalonwagen der Kaiserin Elisabeth (2002, 55 s.). Tässä junassa oli höyrylämmitys. Tarkempi toteutustapa on vain hämärästi selostettu Aiemmassa, Keisarinna Elisabethin -radalle (eteläsuuntainen rata) vuonna 1858 tehdyssä hovijunassa (josta siitakin on seinänosia näytillä) oli oli lämmitys istuimen alle sijoitettujen kuumavesisäiliöiden avulla. Sellaisesta on kuva mainitussa kirjasessa. Säiliö täytyi vaihtaa neljän tunnin välein. Vesisäiliölämmitystä käytettiin tässä junassa vielä vuonna 1871. |
||||
|
19.01.2022 10:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taisi olla 60 km/h. https://www.railadventure.de/equipment/?lang=en |
||||
|
|
19.01.2022 10:15 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo säleikön toiminta on Dv12 vetureissa, mikäli raja-arvo ylittyy avautuuko säleikkö kokonaan, vai onko siinä väliasentoja? Vaikuttaako säleikön avautumiseen useampi arvo, pääkierron lämpötila, vaihteiston lämpö? | ||||
|
19.01.2022 09:23 | Timo Salo | ||
| Kerrassaan mainio kuva tuli taas sattumana, kesäyön ja juhannuksen taika tuntuu kuvassa... HIENO! | ||||
|
|
19.01.2022 09:16 | Lauri Rantala | ||
| oliko nopeus loco buggyn aikana 80 km/t ? | ||||
|
|
19.01.2022 09:15 | Lauri Rantala | ||
| Ilmankos uudet vaunut ovat tulossa tänä vuonna | ||||
|
19.01.2022 08:47 | Hannu Peltola | ||
| Radan nykytilasta löytyy esim. tämä kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?s=3393 | ||||
|
|
19.01.2022 06:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Käytin tuota 'turvaketju'-termiä muistinvaraisesti. Taisi kyllä mennä väärin: Oikea termi lienee 'varaketju' - edelleen tosin muistinvaraisena. En pääse tarkistamaan asiaa, koska kovalevy, jolla vuosikausien aikana kokoamani rautaiehistoriatieto on, on nyt kovalevynpalautusfirmassa pelastusyritysoperaatiossa. Levy kadotti ymmärryksen tiedostojärjestelmästään kun pyytämättä ja yllättäen käynnistynyt Windows 11 -päivitys sen jotenkin nujersi. Siellä katoamisuhan alaisessa tietovarastossa on muistini mukaan tieto siitäkin, että jossakin vaiheessa, kun vaunut olivat jo raskaamipa, todettiin, ettei varaketjuista ollut enää mitään hyötyä. Sillä jos kytkin katkesi, katkesivat varaketjutkin samantien. Ja niin niiden käytöstä luovuttiin. Äsken lukemani lehtijutun mukaan olivat Englanissa harkinneet varaketjujen vahvistamista, mutta todenneet sen mahdottomaksi, kun ne olisivat käyneet liian panaviksi käsitellä. Niinpä harkintaan siellä tulivatkin automaattikytkimet. |
||||
|
|
19.01.2022 06:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Penkkien - tai sohvien, niinkuin siihen aikaan sanottiin - alla lämmityslaatikot olivat. Niiden luukut olivat osaston oven viereisessä paneelissa. Tarkat paikat näkyvät esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/104900 | ||||
|
19.01.2022 01:57 | Tauno Hermola | ||
| Vestbanestation eli Oslon läntinen asema: https://vaunut.org/kuva/26613 | ||||
|
18.01.2022 23:33 | Teemu Tuomisto | ||
| Kyllä tuolla asemalla jonkin verran liiketiloja on, mutta kauppakeskukseksi sitä en sanoisi. Siellä on samassa rakennuksessa myös bussiterminaali (Nils Erickson Terminalen) ja kahviloita. Muihin kerroksiin en tiedä, miten niihin pääsee sillä, asemalla vieraillessani kuljin hieman "laput silmillä" vain laitureille ja sitten muille teilleni. Pitää käydä paremmalla ajalla asemalla uudestaan. | ||||
|
|
18.01.2022 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Oslossa oli erikseen itäinen ja läntinen asema eikä mitään matkustajaliikennettä niiden välillä. Tämä itäinen oli selvästi isompi niistä, josta lähti pääradat Ruotsiin, pohjoiseen ja Bergeniin kun taas läntiseltä vain Stavangeriin. 1980-luvulla valmistui uusi keskusasema ja maanalainen rata joka yhdisti verkot ja vanhat asemat saivat uusiokäyttöä. Muuten ihan hyvä kuva. |
||||
|
|
18.01.2022 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Jaa, oliko näin? Norjan rautatieliikenne on minulle varsin vierasta... Päivitin kuvatekstin! | ||||
|
|
18.01.2022 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman nimi taisi olla silloin vielä Itäinen asema (Østbanestasjonen). Keskusasema valmistui vasta 80-luvun puolella ja nämä raiteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
|
18.01.2022 21:57 | Petri Sallinen | ||
| Lämmityshiekkalaatikot mitä todennäköisimmin sijaitsivat penkkien alla — ja lämmitys oli ainoastaan ensimmäisessä luokassa. Näin oli meininki vielä Pietarin radalle hankituissa C-vaunuissa, vaikka niiden kori oli jo uuden ajan mallin mukainen (= avosiltainen, peltivuorattu ja käytävä pitkittäin keskellä). Rautatiemuseon 1:10-pienoismallien rakentamista varten laadittiin vuonna 1919 hienot työpiirustukset SVR:n konetoimistossa. Ne ovat hyvin yksityiskohtaiset. Piirustuksiin ei ole kuvattu lainkaan hiekkalaatikkoiden luukkuja — tästä huolimatta sellaiset on kuitenkin lisätty 1:10-malleihin, kuten kuvasta näkyy. Myöhempinä aikoina pienoismallien perusteella on laadittu uudet piirustukset, joihin em. kummallisuus on siirtynyt. Mitä ilmeisimmin 1:10-pienoismallin rakentaja on aikoinaan roiskinut luukut silmämääräisesti paikoilleen — ehkä symmetrian perusteella. Muuta logiikkaa niiden sijoittelussa ei ole. Rakentaja ei ole todennäköisesi ymmärtänyt luukkujen käyttötarkoituksta. 1:10-pienoismalleilla on kuitenkin esineinä jo historiallista arvoa — virheistään huolimatta. Nykytietämyksen perusteella itse kukin voi laatia tarkemmat ja paremmin esikuvia vastaavat mallit. Näin ajattelin itse tehdä. |
||||
|
18.01.2022 21:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Helsingin ja Riihimäen välillä on SpDrS60-asetinlaitteisiin liitetty Zentralblock-linjasuojastus, jossa käytetään linjalla pitkälti suojastusopastimia, jos seuraava opastin voi näyttää vain seis- tai aja-opastetta. Viimeiset suojastusopastimet ovat Palopuron eteläpuolella. | ||||