Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.01.2022 20:04 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mistäänhän en mitään tiedä mutta julkisuudessa ollut Keitele Groupin tuotteiden saarto AKT:n ahtaajien toimesta saattaa johtaa siihen, että Mussalossa on joku paikka x niin täynnä tavaraa että pitää miettiä muita paikkoja. Tämä siis ihan vain arvailua. | ||||
|
|
20.01.2022 19:54 | Markus Räsänen | ||
| Jorman kertoma huhu "täydestä" Kotkan Mussalon satamassa on omasta mielestäni hiukan outo. Mussalon satamaan tehtiin uutta rataa useita kilometriä lisää ja silti satamassa on ahdasta. Ja herää kysymys on sataman kapasiteetti jo yli, jonka aiheuttaa "ahtautta" satamassa. | ||||
|
20.01.2022 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| Tätä mallia valmistettiin 10 diesel-hydraulista (alkuperäiset numerot 1101-1110) ja 10 diesel-sähköistä (1151-1160). Valmistusnumerot ovat 1101-1110 =SFAC/SECN 5317-5326/1958 ja 1151-1160=5307-5316/1958, mutta vetureiden käyttöönottovuodet olivat enimmäkseen 1959-60. Veturit voitiin varustaa tarpeen mukaan 914 mm:n tai metrisen raideleveyden teleillä. Lisäksi Rio Tintolle valmistettiin neljä (400-403) 1067 mm:n raideleveydelle. Moottori oli ranskalaisen SFAC:n lisenssillä valmistama Superior 40 CLX 6. Hydraulinen voimansiirto oli Krupp 3W2D35. Sähköinen voimansiirto oli puolestaan Schneider-Westinghousen valmistetta, päägeneraattori SW2217 ja ajomoottorit SW1214. Veturin pituus oli 14,46 m ja työpaino 44 t (dh) / 52 t (de). Mallorcalla olivat kaikki dieselhydraulista versiota. 1101 saapui 1959, pois käytöstä n 1972...74 ja romutettu 1978 1102 saapui 1959, siirretty mantereelle n.1968 (romutettu 1983) 1103 saapui 1959, pois käytöstä n.1972...74 ja romutettu 1978 1104 saapui 1960, siirretty mantereelle n.1968 (romutettu 1983) |
||||
|
20.01.2022 19:38 | Petri Sallinen | ||
| Huopakaton kestävyys riippuu siitä, miten se on toteuttu, minkälainen materiaali on valittu ja miten sitä on huollettu. Meidän talossa kesti 30 vuotta. Pari vuotta sitten huopa vaihtui peltiin — eipähän tarvitse enää vedellä bitumimaalia katolle, kun alkaa olla jo ikää. Tällä asuinalueella on muutama uusi kiinteistö, joissa huopakatto on toteutettu vanhalla kolmiorima-asennuksella. | ||||
|
20.01.2022 19:26 | Oula Ahlholm | ||
| Tämän paikan on nimennyt edesmennyt isoisäni, ja tämä on suosittu retkeilypaikka jossa itselläni tulee käytyä harvemmin. Lähinnä vain paikalliset tuntevat nimityksen Onnelistensaari. | ||||
|
20.01.2022 19:19 | Oula Ahlholm | ||
| Peruuntumisen syy selvisi jälkikäteen: polttoainaputkessa vuoto. | ||||
|
20.01.2022 18:45 | Jorma Toivonen | ||
| Malmin hautausmaan radasta löytyy erittäin kattava artikkeli Resiinasta 1/2020. | ||||
|
|
20.01.2022 18:43 | Timo Salo | ||
| Tuolloin taisi kattomateriaalit olla aika vähissä, mutta omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että ei koskaan enää palahuopaakaan mihinkään! (korkeintaan koirankoppiin, vaikken koiraa ikinä otakkaan) Uskomaton huoltotarve, kun pinnoitehiekka lähtee irti muutamassa vuodessa lähes täysin ja on vesivuotojen luvattu materiaali. ( Vallankin vaikeasti löydettävien. Tasakattokonttorissamme aikanaan vesi kulki lähes 10 metriä maton alla/kattobetonin päällä ja tuli ekasta kunnon halkeamasta sitten sisään lattialle... ) :-( Ei silti, ei näytä kumikaan kestävän Suomen talvea ja kovaa kulutusta, kun on liitoskumikin halki melkein koko matkalta... |
||||
|
|
20.01.2022 17:57 | Tapio Keränen | ||
| Kattohuopakorjaukselta näyttää. Mitä ikkunoiden päältä puuttuu? Ratojen sähköistyksen yhteydessä vesitystä varten täyttösuutin järjestettiin aluskehyksen viereen, ja putkiyhteys vesisäiliöön. Tikkaat katolle poistettiin, samoin ylikulkusillat. |
||||
|
|
20.01.2022 17:15 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuohon tehty lopunajan kattoremppa, näyttää naulatulta filttikatolta ja ikkunoiden yläpuolelta puuttuu jotain? | ||||
|
|
20.01.2022 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunujen vessojen vesisäiliöt täytettiin katossa olevien täyttöaukkojen kautta ja kattotelineellä seisoi se joka suoritti täyttämisen letkulla. En tiedä miten se hoidettiin sen jälkeen kun Helsingin varikko oli Ilmalassa jossa oli sähköt, aika vaarallista olisi ollut. | ||||
|
|
20.01.2022 16:24 | Tauno Hermola | ||
| Samanlaiset kokemukset kuin Tepolla: turkulaiset olivat jo täyttäneet teräsvaunut, mutta puuvaunuissa oli tilaa. Juna taisi yleensä olla myöhäisempi, se joka pysähtyi 'kaikilla' asemilla, matka-aika Salosta Helsinkiin jotain kaksi tuntia ja vartti; en muista junan numeroa. Kerran bussilakon aikana joutui seisomaan porkkanan eteisessä, ei muita kertoja tule ainakaan mieleen. | ||||
|
|
20.01.2022 16:14 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tuo "kattoteline" pummien matkustamista varten? :) En muista tuollaista ennen nähneeni, mutta onko tuo siis jokin huoltoyhteys katolle? Nämä lienevät aikakaudelta ennen sähköistyksien rakentamista. | ||||
|
20.01.2022 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Pass. vagnar -kirja kertoo tuosta Brown, Marshalls & Co:n vaunujen 'läpikuljettavaksi muuntamisesta': I&II lk vaunut 101,102 revitty 1901. Uudet rakennetaan tilalle. C 101: sivuovet, muutettu nroksi E 812. E 812, ent C 101: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 8.4.21. C 102: sivuovet, muutettu nroksi E 813. E 813, ent C 102: rautainen aluskehys, peltivuoraus II lk vaunut 497-500 revitty 1901. Uudet rakennetaan D 497: sivuovet, muutettu nroksi E 816. E 816, ent D 497: rautainen aluskehys, peltivuoraus, D 498: sivuovet, muutettu nroksi E 817. E 817, ent D 498: rautainen aluskehys, peltivuoraus. D 499: sivuovet, muutettu nroksi E 818. E 818, ent D 499: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 2.4.21. D 500: sivuovet, muutettu nroksi E 819. E 819, ent D 500: rautainen aluskehys, peltivuoraus. Ei tämä minusta vaikuta puisella aluskehyksellä olleiden puukoristen sivuovellisten vaunujen muuntamiselta läpikuljettaviksi, kun vaunut on 'revitty' ja lopputuloksena on erinumeroiset rautaisella aluskehyksellä olevat peltivuoratut läpikujettavat vaunut. Toimenpiteiden perusteena ollut 6.12.1901 päivätty rautatiehallituksen kirje ehkä seliittäisi asian. Pitäisi vain löytää se kirje. |
||||
|
|
20.01.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Hangon regatan aikaan pääsi helpoiten istumaan jos osti lipun ykkösluokkaan. Hintaero kakkoseen ei niin lyhyellä matkalla ollut kuin muutama markka. | ||||
|
|
20.01.2022 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n 50-vuotishistoriikki 1862-1912 kertoo näistä Brown, & Marshalls Co:n vaunuista, että ne sittemmin varustettiin uudella sisustuksella ja muutettiin läpikuljettaviksi, jolloin niiden sivuovet suljettiin. Vuoden 1885 luettelossa kaikki BMC:n henkilövaunut ovat vielä säilyttäneet luokkansa ja ovat sivuovellisia. Vuoden 1906 luettelossa kerrotaan että BMC:n vaunuista 2 I&II lk vaunua ja 4 II lk vaunua on vuonna 1902 uudestirakennettu III lk vaunuiksi nro 812, 813, 816-819. Vuoden 1911 kuvastossa numerot kuuluvat numerosarjaan (805-860), jota vastaa kuva 199, joka esittää läpikuljettavaa päätysillallista III lk vaunua. Kuvan vaunu on kuitenkin huomattavasti pitempi kuin BMC:n vaunut. Mutta ehkä se vain kuvaa ideaa. Onko BMC-vaunujen ehtoopuolen elämästä tarkempaa tietoa? Ml. tuo läpikuljettavaksi muuttaminen. |
||||
|
20.01.2022 15:02 | Kari Roininen | ||
| Ttv 1:n kuva kyllä tältä sivustolta löytyy.... | ||||
|
20.01.2022 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Uusia Vectroneita lienee tulossa tänään. | ||||
|
|
20.01.2022 14:27 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kehitysaluerahasto eli kera? | ||||
|
20.01.2022 14:25 | Raimo Hämäläinen | ||
| Eletään outoja aikoja, töhryt töhrytään, oi aikoja, oi tapoja.. | ||||
|
|
20.01.2022 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Salosta klo 18 jälkeinen pikajuna oli täynnä, jos Turussa oli jokin tapahtuma tai kyseessä oli jonkin juhlapäivän paluuliikenne. Silloin oli syytä turvautua tuohon kikkaan. ja jos ei lättään ehtinyt, niin oli syytä varautua seisomaan Karjaalle. Toisaalta tuota kikkaa ei pidä soveltaa Hangon regatan aikaan :(. |
||||
|
|
20.01.2022 13:23 | Eljas Pölhö | ||
| LAINAUS: "Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. .... The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta." Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä. 'Metro-Cammel. 150 years of craftsmanship'-kirjassa on listattu Brown, Marshalls & Co:n tunnetut asiakkaat (yhtiöt tai valtiot, ei agentteja) ja niistä ei löydy mitään Suomeen liittyvää. Ainoa Venäjään liittyvä on Yaroslav-Vologda. Kirjassa myös mainitaan, että Brown, Marshalls & Co:n tuotteista on hienoja valokuvia vuodesta 1887 eteenpäin. Jollei teoksen julkaisun (1999) jälkeen ole ilmennyt uutta, niin tiedot Helsingfors-Tavastehus radan vaunuista voivat olla niukkaakin niukemmat. |
||||
|
|
20.01.2022 13:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Karttamerkinnän mukaan pieni pistoraide johtaa jonkin tehtaan (Ts) alueelle. | ||||
|
|
20.01.2022 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuohon aikaan oli kaukojunia kanssa jossa oli vain puuvaunuja. Ei voinut aina valita. Vain jos osti lipun kiito- tai EP-junaan voi olla varma että pääsi teräsvaunuun. Teppo: Ei kai rantaradan junissa 70-luvulla koskaan niin kova tungos ollut ettei kyytiin olisi mahtunut? |
||||
|
|
20.01.2022 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Sen oppi jo varhain, että puuvaunuista löytyi yleensä tilaa, eli jos oli luvassa täydehkö juna, niin kannatti suoraan suunnata puuvaunuihin. Ja Salosta sunnuntaisin Helsingin suuntaan kuljettaessa oli varma keino saada istumapaikka koko matkaksi: Ensin lättähatulla Karjalle ja pikaisen kahvitauon jälkeen Hangosta juuri saapuneisiin Helsingin junaan liitettäviin vaunuihin. | ||||
|
|
20.01.2022 13:16 | Kari Haapakangas | ||
| Liittyikö nykyisen jäähallin paikkeilla ollut sivuraide myöskin hautuumaajunan liikenteeseen? Sunnuntaipalstat? Siirtolapuutarha? |
||||
|
20.01.2022 13:10 | Timo Salo | ||
| No niin Teemu, nyt on bueno!!! | ||||
|
|
20.01.2022 12:41 | Timo Salo | ||
| Oli tuokin aikaa... Silloin mentiin AINA teräsvaunuun (kun oli mistä valita), nyt mentäisiin ilman muuta puuvaunuun! On nämä Tapion kuvat niin nostalgisia, mennyttä (hyvää?) aikaa... | ||||
|
20.01.2022 12:32 | Hannu Peltola | ||
| Vorgista löytyvä tuorein T44-kuva oranssissa kuosissa on tämä Roopen kuva vuodelta 2019: https://vaunut.org/kuva/130603?t=t44 | ||||
|
|
20.01.2022 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Miro on näköjään myös dokumentoinut 1290-veturin: https://vaunut.org/kuva/134738?tag0=2%7CUlkomaat%7C1290 | ||||
|
|
20.01.2022 12:01 | Jouni Hytönen | ||
| Tai ei nyt juuri tässä sähköveturivärityksessä, mutta päävärinä sama oranssi. | ||||
|
|
20.01.2022 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Joitakin T44-vetureita on ilmeisesti edelleen näissä väreissä ilman, että väritys olisi välillä muuttunut. | ||||
|
|
20.01.2022 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| 1290:n numerot ja kylkitekstit ovat nykyaikaa, vain väritys on retro. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
20.01.2022 11:53 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä museoauton, jonka nopeus hiipuu arvoon 35 km/h ylämäessä, olisi syytä pysyä tasamaalla. Aiheuttaa jo jonkinmoista riskiä muulle liikenteelle. Muuten tämä reissu vaikuttaa sellaiselta, jolle olisi ollut syytä lähteä mukaan, kiinnostavia kohteita. | ||||
|
|
20.01.2022 11:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuaikojen vaunuissa kate saattoi hyvinkin olla jotakin muuta kuin hiekkasirotettua purjekangasta. Esim. joissakin varhaisissa tavaravaunupiirustuksissa näkyy olleen aaltopeltikate. Ellei rautatiejohtokunta ole mitään erikseen määrännyt, niin Brown, Marshalls & Co lie käyttänyt omaa standardikatettaan. On harmilliista, ettei näistä ensimmäisistä vaunuista ole aikalaisvalokuvia. Hämeenlinnan asemalla otetussa Pohja-veturin kuvassa tosin näkyy yhdistetty I&II luokan vaunu. Kuvasta voi yrittää selvittää vaunun kattomateriaalia. Siitä joka tapauksessa näkyy, että I luokan osastot olivat vaunun keskellä (ovissa rautatien embleemit), ja että lämmityslaatikoiden luukut olivat vain I luokan ovien vierellä. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1049?imgid=2 Kuvan vaunun ovien päällä on raitisilmaventtiilien suojasäleiköt. Mitta mitä mahtavat olla muut samalla korkeudella valkeina hohtavat ilmiöt? |
||||
|
20.01.2022 11:18 | Arto Papunen | ||
| Katetut Habins-vaunut tulevat olemaan noin 23 metriä pitkiä telivaunuja. Etsikääpäs netistä Rautatietekniikka-lehti 4/2021. | ||||
|
|
20.01.2022 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Olen myös siinä ymmärryksessä, että 1290 palautettiin näihin väreihin. Veturista on ainakin yksi lisäkuva Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/104793?s=1 Lisäksi Rc1 1007 on museoitu upeaan kuntoon: https://vaunut.org/kuva/104788?s=1 | ||||
|
|
20.01.2022 10:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Poistin tämän kuvan sarjasta 'Daniel Nyblinin vaunupotretit' ja vaihdoin kuvaajan nimen. Saamani tiedon mukaan kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Museo löytänee oikeat tiedot Finnaan tallentamansa inventaarinumeron perusteella. - Lähetin tiedon museolle. |
||||
|
|
20.01.2022 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Rc4 1290 ymmärtääkseni palautettiin näihin väreihin. Vai onko varma tieto, että se olisi ollut yhtäjaksoisesti näissä väreissä kaiken aikaa? | ||||
|
|
20.01.2022 08:15 | Lauri Rantala | ||
| Ei ole kaluston vuokraaja Transwaggon kertonut mitään kuin että 2022 aikana. | ||||
|
20.01.2022 00:35 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tasavirtamoottori on varsin yksinkertainen laite, jonka rakenteessa tuskin lie tapahtunut kovin isoa muutosta muutaman vuosikymmenen aikana. Jos vanhat olivat hyvässä kunnossa eikä esimerkiksi tehokkaampia moottoreita tarvittu niin fiksuahan se on niitä käyttää. Suomessa taas on ehkä sotien ja pula-aikojen perinteenä ajatusmaailma jossa kaiken pitää olla aina uutta vaikka vanhakin toimisi hyvin, Ruotsissa ajatellaan toisin. | ||||
|
|
20.01.2022 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tämä vierailu Loviisaan oli kuulemma "pakonsanelema" ratkaisu. Kuulemani mukaan Mussalo oli "täynnä", lähin mahdollien purkupaikka sillä hetkellä oli Loviisa. Tietävimmät voinevat vahvistaa huhuna kuulevani. | ||||
|
19.01.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen hyllykön, ylimmällä hyllyllä keskellä oleva pienoismalli aiheutti mielleyhtymän lätästä. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
19.01.2022 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja näistä alkaa myös jo huokua historian siipien havinaa! | ||||
|
19.01.2022 22:18 | Sauli Mäkelä | ||
| Purettiin alkukesästä 1995 ja oli kyllä aika pirun kuumat kelit tutkia mitä purkukasasta löytyisi. No onneksi kaikkea mielenkiintoista löytyi ja hiet/pölyt pois Värälässä hiekkakuopalla uidessa. Aika paljon asema esiintyy näissä seudun tehtaiden historiikeissä, kun tosiaan oli lähin asema parikymmentä vuotta esimerkiksi Inkeroisten paperitehtaalle/hiomolle. On siinä hevoskuormia kulkenut, kun taisi suurin osa tuotannosta mennä Venäjälle. |
||||
|
|
19.01.2022 22:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö se sähkötekniikka ollut siinä vaiheessa jo todella vanhentunutta? Vai alkoiko sähköraideliikenteessa jonkinlainen nopeampi tekniikan kehittymisen vaihe vasta myöhemmin? Vai onko tuo aikansa vastine Dr18:lle, eli periaatteessa umpivanhentunutta tekniikkaa, mutta hoitaa hommansa ja on todella halpa, joten tietyissä tilanteissa silti järkevä hankinta? | ||||
|
19.01.2022 21:33 | Aapo Niemelä | ||
| Kyllä vaan, seki menny jo palasix :-/ | ||||
|
|
19.01.2022 21:28 | Lari Åhman | ||
| Nätti kuva! 2701 vielä elossa. | ||||
|
|
19.01.2022 21:02 | Johannes Erra | ||
| Lisätään tähän vielä, että SJ yhtiöitettiin ja pilkottiin itse asiassa 1.1.2001, kuvanoton aikaan toiminnassa oli vielä ainakin paperilla yhtenäinen SJ-liikelaitos. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen vetokaluston maalaaminen siniseen väritykseen oli alkanut 1980-luvun lopulla. Rc4-sarjasta, josta kaikki jäljellä olleet siirtyivät Green Cargolle, oli liikelaitosaikana enemmistö jo maalattu siniseksi, eli 1267 oli värityksensä puolesta v. 1999 jo jonkinmoinen harvinaisuus. | ||||
|
|
19.01.2022 20:57 | Johannes Erra | ||
| Nuo sarjan C14 junat perustuvat kierrätystavaraan. Korit rakennettiin 1980-luvulla uutena, mutta komponentteja, ennen muuta ratamoottorit, pyöräkerrat ja jonkin verran sähkötekniikkaa, otettiin noihin poistetuista, 1950-luvulta peräisin olleista sarjojen C2 ja C3 metrojunista. | ||||
|
19.01.2022 20:51 | Johannes Erra | ||
| Nuo E444-sarjalaiset ovat nyt poistumassa FS:n käytöstä. Vetureita on ajossa viimeisten tietojen perusteella enää alle viisi. Kuitenkin jo 1980/90-luvuilla niille tehtiin perusteellinen modernisointi, ne menettivät nuo tyylikkään pehmeästi muotoillut nokat jo silloin. | ||||