Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2022 21:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Helsingin ja Riihimäen välillä on SpDrS60-asetinlaitteisiin liitetty Zentralblock-linjasuojastus, jossa käytetään linjalla pitkälti suojastusopastimia, jos seuraava opastin voi näyttää vain seis- tai aja-opastetta. Viimeiset suojastusopastimet ovat Palopuron eteläpuolella. | ||||
|
18.01.2022 21:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Hankasalmihan ei liittyne suoraan mitenkään tähän Loviisan kuvioon. Kuvio mennee näin: Juna vaunuineen tuli Loviisaan Patokankaalta eli Lappi Timberin sahatavaraa täynnä, jotka laivataan tällä kertaa Loviisasta. Samat Laais-vaunut tyhjennettyinä menevät sitten huomenna Hankasalmelle, jossa ne lastataan Versowoodin tavaralla ja ne laivataan puolestaan Haminassa, kun sinne on juna 7032 torstaina Hankasalmelta. Hyvä että useamman kuvaajan toimesta ollaan rataosalla oltu todistamassa ensimmäistä kulkua! |
||||
|
18.01.2022 21:10 | Oula Ahlholm | ||
| Tosiaan luurissani on 9240x4022 resoluutio. Kuvia joutuu pienentämään reilusti :D. | ||||
|
18.01.2022 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sijaitsiko lämmityshiekkalaatikot jalkatiloissa vai penkkien alla? | ||||
|
18.01.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2560 kumma kyllä joutunut "hikoilemaan", kun jäähdyttimen säleikkö on täysin auki...? | ||||
|
|
18.01.2022 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan mukaan kolmionmuotoiset linjasuojastusopastimet ovat vielä käytössä. | ||||
|
18.01.2022 18:32 | Simo Lallukka | ||
| Hienoa kalustoa, ehkä menin iki-iki vanhallakin mallilla. | ||||
|
18.01.2022 18:00 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva veturista ensi kertaa uudella rataosalla. Vaunuista en mene takuuseen, tiedä vaikka Laais olisi junalauttaliikenteen aikana Loviisassa käynyt? | ||||
|
|
18.01.2022 17:54 | Jarno Piltti | ||
| Tässä ollaan ainakin kartan mukaan komeasti vanhalla kapearaiteisella ratalinjalla. Vuoden 1964 peruskartassa tasurin kohdalla Ämmälän seisake. | ||||
|
|
18.01.2022 17:28 | Markus Räsänen | ||
| En tiedä, olisiko jonkunlainen testiajo Loviisan Satamaan, sillä FR toimittaa vaunuja huomenna satamasta T7031:ä (19.1.22) Hankasalmelle. Tämähän voi tuoda lisää kuljettavaa Loviisan Satamaan ja edesauttaa ettei Loviisan sataman rataa lakkauteta, koska ratahan on ollut jo pitkää uhan alla huonon kunnon ja vähäisen liikenteen takia. Ja eihän uusi kulkija radalla huono ole, näin harrastajan kannalta? | ||||
|
18.01.2022 15:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Menee jalkaan. | ||||
|
|
18.01.2022 11:54 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
18.01.2022 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Jos tilastoon luetaan vuodesta 1861 alkaen kaikki ne vuodet, jolloin leveäraiteinen höyryveturi on omalla voimallaan "liikahdellut" maassamme, niin 2022 olisi sen mukaan 162. tähän joukkoon kuuluva vuosi. | ||||
|
|
18.01.2022 10:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siis hetkonen, nuohan ovat koskenniskan rakennuksia. Tämä on siis nykyinen Kasarmintie? Varuskunta oikealla ja Rautasilta vasemmalla. | ||||
|
18.01.2022 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä vaunussa oli höyry- tai vesilämmitys ainakin jo vuonna 1885. Samaan aikaan siinä oli myös kamiina. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisusta. Kamiina oli ainakin jossakin vaiheessa carbon natron kamiina, jossa ei ole savutorvea. Jossakin vaiheessa vaunussa varmuudella oli höyrylämmitys. Kuvassa näkyy höyryjohto, mutta ei kamiinan savutorvea. Vaunu lienee kuvassa siis höyrylämmitteinen. Ellei sitten carbon natron -kamiina -lämmitteinen. Lämmityslaatikoiden luukut ovat vain reliikki vaunun varhaisvuosilta. Samaan tapaan kuin sivuovet, joista osa kuvan aikaan ei enää ollut avattavissa. |
||||
|
Kuvasarja: Dr12 2241 |
18.01.2022 01:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä kaksi kuvasarjaa voisi ehkä yhdistää: https://vaunut.org/sarja/3734 https://vaunut.org/sarja/4695 | ||||
|
|
17.01.2022 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Vuodesta 1954 vuoteen 2021 on kyllä ymmärtääkseni joka vuosi liikkunut lättähattuja. En keksi, mikä vuosi olisi voinut jäädä välistä. Tänä vuonna ei kai vielä kuitenkaan? | ||||
|
|
17.01.2022 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kylläpä vaan on vuodesta 1861 joka vuosi kotimainen leveäraidehöyry liikkunut omin konein maassamme. Heikoin vuosi tosin oli 1977, jolloin vain 1129 liikahteli. Se oli Haapamäen tallilla lämmitysveturina, mutta kävi ainakin halostamassa omin konein. SKS |
||||
|
|
17.01.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Se voi olla 1976 tai 77 kun ei ole liikkunut höyryjä leveäraideverkolla jos ei joidenkin tehtaiden höyrysäiliövetureita lasketa. Suomea lähimmät isot höyryveturit ovat silloin tainneet liikkua Viipurissa ja Tallinnassa. Kapearaiteisista radoista vain Lahnuksen Rautatiellä on varmasti liikkunut höyryveturi omin voimin noina vuosina. [EDIT:] Tarkistin Nordens Järnvägar vuosikirjoista niin jokaisena vuonna on ollut leveäraidehöyry lämpimänä mutta 1977 pikkujumbo Haapamäellä käytännössä vain höyrynantotehtävissä. 1976, 78, 79 niitä on käytetty elokuvien kuvauksissa ja 1980 ihan matkailuliikenteessä Savonlinnassa. |
||||
|
17.01.2022 22:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuva: https://vaunut.org/kuva/91145 | ||||
|
|
17.01.2022 21:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tulee mieleen myös aikoinaan pohtimani asia, onko vuosina 1955–2022 ajettu joka vuosi lättähatulla? | ||||
|
17.01.2022 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, oikein komea! | ||||
|
17.01.2022 21:22 | Jukka Martio | ||
| Melkoista vaivaa kannattanut nähdä kuvauspaikan valinnassa. Kuva on erinomainen, mutta olisi paljon ankeampi, jos veturit olisivat olleet "nykymuodin" mukaiset. | ||||
|
|
17.01.2022 20:54 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen.... Minulla on mielikuva, ttä 1970-luvun puolivälistä löytyisi vuosi, jolloin ei leveäraiteisella rataverkolla vedetty yhtään höyryveturivetoista junaa... | ||||
|
17.01.2022 20:18 | Oula Ahlholm | ||
| Pitää käydä katsastamassa joskus vaunun nykytilanne. Onkohan vielä samalla paikalla. | ||||
|
17.01.2022 18:45 | Pekka Bergdahl | ||
| Mistä kohti tuo kuva on otettu? | ||||
|
17.01.2022 17:44 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia Hannu, Ossi, Pasi ja Esa. | ||||
|
17.01.2022 17:39 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näyttää kunnossapidon vaihto tuottaneen tulosta.. Jälleen oli 205 aurausreissulla Kolarissa tänään 17.1-22, viimeksi pari viikkoa sitten.! Vertaa: Destia kävi koko Lapissa yleensä korkeintaan 1-3 kertaa/talvi. Harmi, ettei Oula ole kerennyt paikalle.!? | ||||
|
17.01.2022 16:43 | Oula Ahlholm | ||
| Ja samalla viimeinen. | ||||
|
17.01.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Djurgårdenin museolinja on kokonaan 1990-luvun aikaansaannos, on mahdollista että jotain yksittäisiä kiskoja pilkahti asfaltin välistä vuosia sen jälkeen kun varsinainen liikenenne päättyi 1967 mutta käytännössä koko rata piti rakentaa uudestaan museoliikennettä varten. | ||||
|
17.01.2022 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Petri hyvästä havainnosta. En itse tullut ajatelleeksi uuden määräasemakilpityypin vaikutuksia, enkä niinolleen tullut tarpeeksi tarkkaan tutkailleeksi kuvaa, jotta olisin uuden kilven ripustuskoukut havainnut. Vaan siellähän ne ovat. Ja samantien voikin sitten alkaa ihmetellä sitä, milloin uudet, ikkunan alle ripustettavat kilvet tulivat käyttöön. (Olisivat kyllä saaneet maalata sen vanhan numeron peittoon samalla kun maalasivat uuden numeron.) |
||||
|
17.01.2022 13:13 | Lari Åhman | ||
| Kyllä. Eipä näitä väliasemilla suoritettuja vaihtotöitä nykyään enää näe, erityisestikään hiljaisemmilla rataosilla. Tällä tarkoitan muutaman vaunun keräilyjä ja vientejä matkan varrella, kuten kuvatekstin linkeissä tapahtuu. | ||||
|
17.01.2022 12:18 | Tommi K Hakala | ||
| https://vaunut.org/kuva/24620 | ||||
|
|
17.01.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott! Eine Volltreff! | ||||
|
|
17.01.2022 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas! Kiitos. MDR lienee tarkoittanut sanaa "motordressin"? |
||||
|
|
17.01.2022 11:11 | Hannu Peltola | ||
| Dagen H:n jälkeen Tukholmassa oli kolme raitiolinjaa: Lidingössä oli kaksi linjaa (Norra Lidingöbanan 1971 saakka ja varsinainen Lidingöbanan, Linje 21) sekä Nockebyn rata. | ||||
|
|
17.01.2022 10:56 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla oli 2 raitiotielinjaa: Nockeby ja Lidingö. Muistaakseni se oli sama tilanne Dagen H:sta lähtien. Museolinja avattiin myöhemmin. | ||||
|
|
17.01.2022 10:49 | Reijo Salminen | ||
| Eikös ratikkaliikenne poislukien Djurgårdenin museolinja päättynyt kanssa Dagen H:n myötä? | ||||
|
17.01.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko koko asema muuttunut jonkinlaiseksi kauppakeskukseksi? En meinaa tunnistaa paikkoja enää. | ||||
|
|
17.01.2022 10:45 | Pasi Seppälä | ||
| Raikkaat värisävyt kuvassa ja juna peilautuu nätisti sinertävän veden pinnasta. Kymppiainesta. | ||||
|
17.01.2022 10:17 | Miika Hämynen | ||
| Uusi "TER" (Train Express Regional, vastaa ranskalaista nimitystä) Dakarin ja Diamniadon välillä avattiin vihdoin 27.12.2021. Matkat ovat olleet alkuvaiheessa ilmaisia, ja huomisesta 18.1. alkaen liput maksavat 500 - 2500 CFA-frangia (n. 1-4 euroa). Uutisia ranskankielentaitoisille esim. https://seneweb.com/news/Train-Express Hyvä tiivistelmä esim. https://seneweb.com/news/Societe/inauguration-du-ter-dakar-veut-mettre-fi_n_367362.html |
||||
|
17.01.2022 10:11 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Onko Flickr:lle käynyt sourceforget? Nehän olivat aikoinaan täysin luotettavia johtavia sivuja omilla aloillaan, mutta sourceforgesta on sittemmin kehittynyt (taantunut) epämääräinen kaikenlaista malwarea lain rajamailla kävijöille puskeva kakkalähde. Ikävää muutosta tämmöinen. Tosin itsessään täysin turvallisillekin sivuille saattaa joskus päästä livahtamaan jotain epämääräistä yrittävä mainos mainospalvelujen kautta. Tarkkana pitää olla. |
||||
|
17.01.2022 09:35 | Jouni Hytönen | ||
| Omituisena knoppitietona voisi mainita, että tässä tasoristeyksessä on aikoinaan mitattu tasoristeyksen ylittämisen epävirallinen Suomen ennätysnopeus (156 km/h). Epävirallinen siksi, ettei kaikkia tasoristeyksiä tietenkään valvota. Tässä sattui olemaan tietyn määräajan tutkimusmittalaitteet, jotka mittasivat ylittävän liikenteen nopeuksia ja jotka tuonkin nopeustiedon tallensivat. | ||||
|
|
17.01.2022 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Historiallinen kirjotus vihre, jonka korjaaminen on valitettavan kallista, kun se on betonoitu kaikkiin kyltteihin ja dokumentteihin, huonoimmissa tilanteissa kauko-ohjauksen näyttöihin tms. Tuskin tässä tapauksessa. | ||||
|
|
17.01.2022 08:23 | Ossi Rosten | ||
| Hannun kuva siis: https://vaunut.org/kuva/152600 Molemmat loistokuvia, tässä ehkeet sommittelu paremmin onnistunut kuitenkin |
||||
|
|
17.01.2022 08:17 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja hauskasti erilainen, kuin minun alempaa ottamani... | ||||
|
17.01.2022 08:11 | Oula Ahlholm | ||
| Vau! On kyllä upea kuva! | ||||
|
17.01.2022 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| "tiekaiteenvärinen" on myös varsin osuva kuvaus 90 %:ssa nykyautoista... | ||||
|
|
17.01.2022 08:06 | Kimmo Huhta | ||
| Tässäpä kuva. Ihana rautatietunnelma välittyy. | ||||
|
17.01.2022 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Indikatiivissa toisen persoonan verbimuodon päätteenä on joko s tai x (x siis korvaa s:n). Ranskassa mm. kirjainyhdistelmien eu ja au perään ei kirjoiteta s vaan x. Sinä haluat -- Tu veux tai Sinä pystyt / voit -- Tu peux tai Olet 5 miljoonan arvoinen -- Tu vaux 5 millions | ||||
|
|
16.01.2022 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen. Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa. |
||||