Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01.2022 13:49 | Timo Salo | ||
| Ojennus kieltämättä viittaa ennemmin Ustinoviin ... Et voi Heikki olla tosissasi, onko tuollaisia palloja joskus käytetty johonkin varottamiseen? Täälläpäin niitä laitetaan 20kV:n johtoihin joutsenten pelotteeksi! (viralliset varoitukset ihmisille ovat muovisia kuvallisia/sanallisia kylttejä) |
||||
|
12.01.2022 13:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breshnev oli vissiin käymässä täällä kun kerran Neuvosto-Eestin rautateitten nokivasara porskuttaa. | ||||
|
|
12.01.2022 13:42 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva pilattu typerillä höpötyksillä. | ||||
|
|
12.01.2022 13:32 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Leonid Breshnev kävi Suomessa viimeisen kerran ETYKin yhteydessä v. 1975. | ||||
|
|
12.01.2022 13:27 | Heikki Jalonen | ||
| Kaksi lähempänä olevaa tietä ovat ajojohtimella (kiskotyyppinen katossa), siltanosturia ei näillä teillä voi olla. Lienevät pikahuoltoteitä. Punaiset pallot varoittavat jännitevaarallisen alueen läheisyydestä. Vasemmanpuoleisen pallon vieressä näkyy myös erotusjakso. Kaksi kauempan olevaa tietä ovat kylmiä, joten siellä voi olla myös kattotyöskentelyä varten tarkoitettu lava. Siistiä on, irtonaisia työkaluja näkyy vielä vähemmän kuin Neuvostoliitossa. Mutta, ehkäpä vieras ei kuitenkaan vallan Leonid Iljits ollut. Mutta, mitenkäs olisi marsalkka Ustinov? |
||||
|
12.01.2022 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tupaöljyäkö Hankkija näissä kuljetutti? | ||||
|
12.01.2022 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Teppo. En vain "kiireessäni" ehtinyt mainita asiasta, joten kiitos sinulle. | ||||
|
12.01.2022 12:23 | Ossi Rosten | ||
| Kryptinen? Turussa ei liene ihan äkin olevan raitiotietä missä ajella. Luonnossa rauta esiintyy pääsääntöisesti oksidoituneena, eli ruosteena. Suojaamattomana raudalla on tapana jollain nopeudella ruostua. | ||||
|
12.01.2022 12:22 | Lari Åhman | ||
| IC 1:llä oli eilen 11.1. samanlaisia ongelmia. Sr2 hajosi Imatralla ja sai Sr1:n avuksi ollen Joensuussa 105 minuuttia myöhässä. IC 8 lähti niinikään Sr1:vedolla ja lähtiessään 117 minuuttia myöhässä. | ||||
|
12.01.2022 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno & Tuomas! | ||||
|
Kuvasarja: Suomen rataverkko värikuvina |
12.01.2022 11:22 | Jan Jahkola | ||
| Samaa mieltä edellisten kanssa! | ||||
|
|
12.01.2022 11:06 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ossi, kommenttisi on lievästi sanoen kryptinen eli suomennatko sitä tai korjaatko sen selkokielelle? | ||||
|
12.01.2022 10:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä nyt malliksi vaikka vuoden 1947 karttaa Hampurista: http://www.hamburgsstundenull.de/wp-content/uploads/2015/04/Falk_Planf.jpg . | ||||
|
|
12.01.2022 10:36 | Timo Salo | ||
| Bresnev tulossa (tai käynyt hiljattain kylässä) kylään, niin kaikki täytyy olla tiptop!!! Väliäkö sillä tehdäänkö verstaalla mitään. Tulee mieleen Karpon ohjelma ja venäläinen lossinvartija ilman lossia.... Ilma(kaasu)pallotkin jääneet nosturin(?) laitteisiin kiinni ja tietysti punaiset... :-) |
||||
|
|
12.01.2022 10:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joskus lapsuudessani mulla oli jonkun ulkomaan kaupungin kartta, jossa jokaikinen paikallisjuna-asema oli merkattu tuollaisella samanlaisella logolla. Arvatenkin kyse on ollut vuonna 1990 Falkin tekemästä Berliinin kartasta, ja varmastikaan kartta ei ole ollut ainakaan paljon sitä vanhempi. Eli hyvin pitkäänkin on ollut käytäntönä, että kaikki asemat ja seisakkeet merkitään tuolla tavalla. | ||||
|
|
12.01.2022 10:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Numerojärjestyksessäkin ovat veturit, vieläpä! | ||||
|
|
12.01.2022 09:45 | Mikko Herpman | ||
| Ei näy työmiehiä kaluineen lainkaan, onkohan tässä aikainen aamu vaiko iltapäivä? On kyllä huomattavan siistiä, ei työkaluja/öljytynnyreitä yms. kalustoa missään. | ||||
|
12.01.2022 09:43 | Erkki Nuutio | ||
| Yksi lisä-ääni Syväorolle. Paikannimi Syväoron alkuperä ja merkitys oli epäselvä paikallisille jo radan rakennusaikana : "Paikan nimi on oikeastaan Syväorko tai Syvänoro. En tiedä mikä on syy, että aivan väärä muoto on otettu." Wiipuri 28.8.1907 s.2 |
||||
|
12.01.2022 09:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta kahta vaunua yhdistävästä telistä ehkä oikeampi termi olisi alkuperäinen Jakobs-teli kehittäjänsä, saksalaisen Wilhelm Jakobsin, mukaan. Muotoa Jacobs näytään vorgin lisäksi käytettävän lähinnä vain englanninkielisissä yhteyksissä. SKS |
||||
|
12.01.2022 09:30 | Robert Sand | ||
| En tällaista osannut odottaa kun näin kuva tästä veturista ensimmäistä kertaa 2008. Hienoa työtä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/46852 | ||||
|
|
12.01.2022 09:28 | Rasmus Viirre | ||
| Tyylikkäästi saman sarjan vetureita rivissä monta huoltohallissa, varikko siistinä, ja nuo portaikot kaiteineen. Erinomainen sommittelu. Yksi hienoimpia varikkokuvia, mitä olen nähnyt! |
||||
|
|
12.01.2022 09:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin mukaan kartan on julkaisuut "Akademiska bokhandeln". Lienee ollut jokin matkailukartta johon kaikki asemat merkitty hallikatoksilla. |
||||
|
|
12.01.2022 09:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinginkadun ylikulkusilta saattaa olla myös silkka piirtäjän virhe. Rautatieaseman kattaminen taas on seurausta käytetystä rautatieliikennepaikan symbolista. Se ei pyri kuvaamaan aseman rakennetta. Samaa symbolia on käytetty myös Djurgårdenin pysäytyspaikan merkitsemiseen. |
||||
|
12.01.2022 09:15 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunu : https://vaunut.org/kuva/106139?kv=1959&kv2=1990&tag0=9%7CMuu%7C | ||||
|
|
12.01.2022 09:14 | Hannu Peltola | ||
| Tunnelma on kuin suoraan Novotsherkasskista! | ||||
|
|
12.01.2022 09:07 | Erkki Nuutio | ||
| Kaupunkikartat ovat usein (mm. Tampereella lähes aina) kaavasuunnitelmia, jotka eivät ehkä toteudu koskaan. Tässäkin kartassa sellaista on ainakin Helsingikadulle tehty ylikulkusilta ja rautatieaseman kattaminen. |
||||
|
12.01.2022 08:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkahan noiden raiteiden päätepuskimiin tuli raidenumerot? Tässähän niitä ei vielä ole. Valkean kolmion vaunu on Gt, kalkin kuljetukseen siirretty vaunu, kalkkivaunu. Likaavan tavaran käsite on myöhemmältä ajalta, ehkä 1950-luvulta. Vuonna 1898 siirrettiin 100 vanhaa katetua tavaravaunua avuksi kalkinkuljetukseen. Seiniin valkea kolmio. (ei eri litteraa). Vuonna 1901 kolmioiden rinnalle lisättiin littera Gt. |
||||
|
12.01.2022 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ruotsin Valtionarkistosta löytyi kartta, johon Eläintarhan laituri on merkitty: https://vaunut.org/kuva/152678 | ||||
|
|
12.01.2022 07:31 | Teppo Niemi | ||
| Eikös myös porkkanoiden välivaunuissa (CEikv, Eiv, CEiv) molemmissa teleissä ollut kiskojarrut? | ||||
|
12.01.2022 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Hjallis mitään hyväntekeväisyystempausta purjehduksella tehnytkään. Maksustapurjehtijahan tuo oli. | ||||
|
Kuvasarja: Wanhoja kuvia perhealbumeista |
12.01.2022 03:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei se Commer-bussi olisikin ollut liityntäliikenteessä, viemässä mokuja lähimmälle rautatieasemalle lomanviettoon? Heh heh! |
||||
|
|
12.01.2022 03:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä kertoo, että 2018 tilattuihin juniin Stadler sai ensimmäistä kertaa käyttöön moottorillisen jacobs-telin: https://www.stadlerrail.com/media/pdf/fbls0820d.pdf Sitä ennen ratkaisut ovat olleet tällaisia: https://www.stadlerrail.com/media/pdf/feaemu0919e.pdf . Eli tuossa on aina kaksi vaunua yhdessä jacobs-telillä, ja vaunuparin päätytelit ovat vetäviä, mutta eivät jacobs-telejä. |
||||
|
12.01.2022 03:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa! Tästä lättäyksilöstähän ei kovin montaa kuvaa olekaan: 4025 muutettiin vuonna 1974 Ttv 6:ksi. Vaunussa vielä vanhanmallinen taustapeili. "Pärsuntooget nummäär trehundrasjuttiosjuu till Nystaad avgoor fron spoor ett aaaaa!" |
||||
|
|
12.01.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla, eräässä Tekniikan maailma-lehden numerossa oli juttua junien jarrutusmatkoista. Porkkanalla 140 km/h nopeudesta nollaan kesti täysvoimaisella käyttöjarrutuksella noin 1 200 m. Magneettijarru mukana: noin 800 m (muistini mukaan). Porkkanan akselipainohan ei nyt niin hirveä ollutkaan. Magneetteja ei ollut vetoteleissä vaan moottorivaunun takapäässä juoksuteleissä. |
||||
|
|
12.01.2022 03:14 | Topi Lajunen | ||
| On sellaisia, mutta käsittääkseni ne vetotelit eivät ole jakobs-telejä. Keskellä junaa kyllä, muttei nivelen kohdalla. | ||||
|
|
12.01.2022 02:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Muistaakseni on sellaisiakin Flirtejä, joissa on vetotelejä myös keskellä. Pitääpä jossain vaiheessa yrittää muistaa kaivaa esiin kuvia niistä teleistä. Onko jouduttu tekemään yhtä mataliksi kuin tämä? Ja miten? Vetävätköhän samalla voimalla kuin päädyn telit? | ||||
|
12.01.2022 00:55 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos Jyrki, korjataan tunnisteisiin :) | ||||
|
11.01.2022 23:04 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylään saapuneen junan liitevaunu oli EFiab 11606. | ||||
|
11.01.2022 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Hanalasta jäi mieleeni muisto menneeltä vuosituhannelta. Hanalasta ei tainnut olla kovin pitkä matka Rekolaan? Sr1 ajoharjoittelu, saimme hieman vihiä, että "inssiajon" saattaisi ottaa vastaan silloinen matkaneuvoja Keravan puupaikulla. Tokihan sekin vuoro oli harjoiteltava. Hanalahan on alamäessä, ensi kertalaisella jarrutus meni hieman "pitkäksi", taisi olla Hanalaisilla ja Rekolalaisilla yhtä pitkä matka taaperrella mukaan kyytiin. Vakikuskilta tuli lohdutuksen sanat: "Et ole ensimmäinen, etkä varmaan viimeinenkään". Kun viimein "inssiajo" koitti, senhän määränpää olikin Riihimäeltä Kouvolaan tavarajunalla - varsin tuttu rataosa. |
||||
|
11.01.2022 22:54 | Tauno Hermola | ||
| Mitähän siinä pistorasian vieressä olevassa kyltissä lukee? "Ainoastaan sähköparranajokoneille" tms., ei esim. silitysraudalle tai sähkölämmittimelle? | ||||
|
|
11.01.2022 21:38 | Simo Virtanen | ||
| Pistorasiakaan ei näemmä ole nykyajan keksintö vaan tuolloinkin on saanut puhelimet hyvin lataukseen. | ||||
|
|
11.01.2022 21:19 | Jyrki Talvi | ||
| Vetureina 3307 3325. | ||||
|
11.01.2022 21:14 | Tauno Hermola | ||
| Vanhoista kartoistahan tuota voi katsella. Tämä http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg oli toisen kuvan kommenteissa ja yleisessä käytössä tasoristeys ainakin tuossa näyttää olevan. Varmaan Karttapaikasta löytyisi vähän tuoreempi karttakin, missä tuo näkyy. | ||||
|
11.01.2022 20:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitos tiedoista! Viitaten kuvatekstiin, yksinkertaisin selitys on usein todennäköisin :) Näköjään tosiaan puolisen vuotta on useimpina tiistai- ja torstaiaamuina mennyt Tommin mainitsema juna Kirkniemeen. Hienoa että puuliikennettä menee nyt sinnekin, on jäänyt minulta vain huomaamatta. Eikä näitä vaunujen palautuksiakaan ole tässä puolen vuoden aikana sattunut vielä aiemmin kohdalle. Menojuna 55674:stä ei Vorgista näyttäisi vielä löytyvän kuvia. | ||||
|
|
11.01.2022 20:28 | Topi Lajunen | ||
| Näin muutaman vuoden jälkeen: mitä konkreettista populisti Harkimo on tehnyt Haukivuoren eteen puheensa pitämisen jälkeen? | ||||
|
|
11.01.2022 20:23 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, vain päätytelit vetävät. | ||||
|
11.01.2022 19:43 | Oula Ahlholm | ||
| Olisitpa nähnyt kun viime kesänä PYO 269 saapui Kolariin, siinä ei paljoa turvaväleistä tiedetty. | ||||
|
11.01.2022 19:42 | Oula Ahlholm | ||
| Tämä samainen kone teki kiskonvaihtoa Nokelassa 29.9.21. Pitänee julkaista kuvaa joku päivä. | ||||
|
|
11.01.2022 18:56 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Sivuraiteen vieressä, oli aikoinaan lyhyt puulaituri ja ilmeisesti, se on lätän vasemmalla puolella, ennen kerrostaloa näkyvä tummempi kohta: https://vaunut.org/kuva/20082?kv=1952&kv2=1967&paik=Turku+asema&tag0=17%7CSijainti%7CAsemalla%2FRatapihalla Joskus siihen tuli lättä ja matkustajia, tarkempaa tietoa ei ole, ainoastaan haaleita mielikuvia löytyy. |
||||
|
|
11.01.2022 18:56 | John Lindroth | ||
| Nyt ollaan lähellä Bemolta löytyy lähes identtinen HOe malli tästä tuotenumerolla(1005) ja se on Henschel valmistusnumerolla 20993 Sweg(v.1929) yhtiön Jagsttalbahn(750mm) veturi 24 (Kunikunde von Crautheim)lempinimeltään ja muistomerkkinäkin seissyt liikenteen lopettamisen jälkeen.Oli muuten ensimmäinen Bemo höyryveturi takennussarja! Veturi oli radalla aktiivikäytössä vuoteen 63 asti. | ||||
|
|
11.01.2022 17:51 | Petri Nummijoki | ||
| Tilastosta äkkiä katsoen Naantalin junista ilmeisesti useimmat ajettiin ilman liitevaunua ja sopii kuvioon siksikin, että niillä saattoi kääntöaika olla perillä alle 10 min. Vetovaunun ja liitevaunun yhdistelmä sopii paremmin Uudenkaupungin junaksi, vaikka varmasti Naantaliinkin tämmöinen kokoonpano on mahdollinen. | ||||
