Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Jorma veliseni! Joudun valitettavasti mainitsemaan, että Halimaan pysäkki lakkautettiin siinä yhteydessä, kun Kangasalan asema avattiin liikenteelle siinä 1898-1899 tienoilla. Lisäksi: Kauhavan ja Härmän asemien välillä sijainnut Lammi määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä kesällä 1912. Alavudelta Seinäjoelle päin, (km:llä 380) ollut Pynttärin vaihde myös määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä rautatiehallituksen määräyksestä maaliskuussa 1912. Myöhemminhän se taas ilmestyi seisakeluetteloon, oltuaan aluksi mainittuna Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa. |
||||
|
13.01.2022 13:34 | Jarno Piltti | ||
| Tänään näitä meni kaksi junassa T 2036. | ||||
|
13.01.2022 13:20 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Minulle tulee mieleen Olympiaterminaalin - Makasiiniterminaalin alue, näkymä Kaartinkaupunkiin päin. Mutta taustalla näkyvät talot eivät mielestäni vastaa sitäkään paikkaa nykyisessä asussaan. Paremmin tietäviä odotellessa... | ||||
|
13.01.2022 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuohon Rainerin kommenttiin liittyen, puupyläitä löytyi mm. Koihuhovista vuonna 1994 ( https://vaunut.org/kuva/7770 ), | ||||
|
|
13.01.2022 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Kolsinki-linjan osan Kolsi - Forssa on 110 kV linja puupylväin (Jokioisten rautatien ylityksessä on ainakin käytetty teräspylväsparia, joita ei uusittu, kun lijaa edellisen kerran uudistettiin. Kyseinen linja uusittaneen vuosien 2023 - 2025 välillä 400 kV + 110 kV linjaksi. | ||||
|
|
13.01.2022 12:46 | Petri Sallinen | ||
| Puisia pylväitä käytetään yhä 20 kilovoltin sähkönjakeluverkoissa. Aikaisemmin puiset pylväät saattoivat kannatella myös 110 kilovoltin johtoja. | ||||
|
|
13.01.2022 12:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Puupylväät Kauniaisten ja Espoon välille asennettiin siksi että jos tulee rataoikaisu, saadaan pylväät nopeasti pois alta. Rataoikaisua ei kuitenkaan toteutettu, mutta 1980-90- luvulla uuusittiin Espoon asema ja koko ratapiha, samoin rakennettiin uusia siltoja ja alikulkutunneleita Tuomarilan ja Koivuhovin väliin, ja taidettiin asentaa kiskojen alle samalla jotain äänenerristysmateriaalia, jolloin oli perusteltua uusia sähköistys. |
||||
|
13.01.2022 12:40 | Timo Salo | ||
| Onko taas lasinegatiivikuva, kun on niin korkealaatuinen ja muutenkin hieno kuva... Todellista taitoa/taidetta tuolta ajalta! | ||||
|
|
13.01.2022 12:31 | Timo Salo | ||
| Eli ilmeisesti aika nopeasti huomattiin etteivät sovi ko. käyttöön... | ||||
|
|
13.01.2022 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomi ei ole ainoa maa jolla on ollut puisia ajojohtopylväitä. Ruotsi sähköisti Taalainmaan radan Borlängesta Moraan 1970-luvulla myös puupylväillä. | ||||
|
|
13.01.2022 12:23 | Teppo Niemi | ||
| Puupylväitä oli Kauniaisten ratapihan länsipäästä Espoon ratapihan länsipäähän lukuunottamatta valtatie 1 sillan lähistöä. | ||||
|
|
13.01.2022 11:32 | Timo Salo | ||
| Tulipa mielenkiintoinen kuva sattumana. Olikohan noita puupylväslinjoja kuinka paljon ja kuinka ne kestivät? Olen huomannut, että puupylväs elää kosteuden/lämpötilan mukaan melkoisesti ja mitähän ajolangan asemointi mahtoi tykätä siitä... | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa löytyy sitä mukaa kun tutkimukset edistyvät. Onkohan Djurgården ylipäänsä ensimmäinen liikennepaikka joka on lakkautettu? Lakkautuksen toimintatavat voivat siksi olla vielä hapuilevia. Omalta ajaltani mainitsen että esim. 1980-luvulla seisakkeen lakkauttaminen eteni kaksiportaisesti; ensin otettiin nollapaikan pysähdykset pois ja liikennepaikka siirtyi "valvontaan". Jos ei mitään moittimista tai palauttamispyyntöjä noussut esille, niin liikennepaikka voitiin myöhemmin lakkauttaa. Mikäli olisi tullut tarve palauttaa pysähdyksiä, ne olisi voinut laittaa voimaan saman tien. Pysähdysten poisjäännin ja lakkauttamisen välillä oli siis pitkähkö aikaväli. Djurgårdenin tapauksessa lakkauttamisesta kerrottiin sanomalehdessä 6.1.1914 eli yli vuotta ennen. Ja syynä oli Hki-Psl -rataosan tulevat ratatyöt ja seisakkeen säilyttämisen vaikeus ja hankkeen kalleus. Alppilan läheisyyteen oli jo avattu raitiotielinja. Raitiovaunut kulkivat tiheästi ja lipunhintakin oli edullisempi. Djurgårdenissa pysähtyivät paikallisjunat läpi vuoden, viimeinen liikennepäivä oli 30.4.1914. Aikataulussa 1.5.1915 liikennepaikka on jo poistettu. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Hki-Psl olivat päivittäin: x7.24, 8.11, 9.25, 11.24, 12.05, x13.06, 13.20, 14.17, la 14.35, 15.26, 16.25, 17.26, 18.30 ja 19.41. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Psl-Hki olivat päivittäin: ma-la 6.26, x7.28, 7.36, 8.40, 9.32, 10.44, 11.40, 12.32, 13.25, 14.46, 16.40, 17.35, 18.36, 19.22, 20.54 ja 23.47. Tarvittaessa pysähtyvät Rantaradan junat (x) olivat aikataulussa ilman kelloaikaa. Muut junat olivat Pääradan junia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/817554?page=3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961076?page=69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963249?page=69 |
||||
|
13.01.2022 08:54 | Lauri Rantala | ||
| 2023 tulee suunnittelu päätösvalmiuteen, ja raideleveys on normaali. VM suosittelee raitiotietä Turun kaupungille. | ||||
|
13.01.2022 08:52 | Lauri Rantala | ||
| Mitähän testejä nämä ovat, Dr20:lla on kuitenkin tyyppihyväksyntä jo valmiina ? | ||||
|
13.01.2022 08:37 | Riku Outinen | ||
| Turkuun ei mitään, Siilinjärven Yaralta Uuteenkaupunkiin Yaralle ja toisin päin lannoitteita säkeissä. Siksi molempiin suuntiin, koska kaikkia laatuja ei valmisteta Siilinjärvellä, joten myös toiseensuuntaan menee täysiä ja niitä jaellaan sitten Itä-Suomen viljelijöille. | ||||
|
|
13.01.2022 08:28 | Guido Triebel | ||
| Mitä Turkuun kuljetetaan näillä vaunuilla? Selluako? | ||||
|
|
13.01.2022 08:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy sanoa, että Turku on nyt kyllä monelta osin päässyt jäämään jälkeen Tampereen sivistyksestä. Havaitsin asian silminnähden eilen keskiviikkona 12/1, kun eksyin pitkästä aikaa Manseen; neljättä vuotta ehti vierähtää viime käynnistä. Jo matkalla kiinnitti huomiota Nokian rautiksella seisova lähiksen Sm2-juna. Tavallaan uskomaton näky. Kun oli aamuyöllä lähtenyt Rauman peräkyliltä sompailemaan, melkein luuli näkevänsä unta. Pyynikintorilla alkoi vastaan tulla uutuuttaan kiiltelevää ratikkaa. Hämeenkatu oli muuttunut joukkoliikennekaduksi ratikkakiskoineen. Kontrasti viime näkemään, jolloin tienoo oli yhtä työmaata, oli melkoinen. Tuli kyl selkeästi "tervetuloa 2020-luvulle" -olo. | ||||
|
|
13.01.2022 06:57 | Ossi Rosten | ||
| No kohan vähän vielä vähän pähkäilevät siellä jotta ollako kuin Tampere vai ei niin eiköhän tuokin kerkeä tapahtua ensin :D | ||||
|
|
13.01.2022 06:29 | Timo Arolainen | ||
| Eivät ne mitään taiteilijoita ole vaan vandaaleja. | ||||
|
13.01.2022 00:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Päätyjen erot kertovat, että yhteistä kantaisää ei välttämättä ole. WL3:ssa on sisään vedetty pääty, jossa puskinten kiinnityskohtia on vedetty vielä enemmän sisään. A17:ssä näyttäisi olevan tässä mielessä melko suora pääty, johon on sitten kiinnitetty puskimet. Samoin esslingeniläisissä puskimet on kiinnitetty päädystä katsoen varsin syvälle. Esslingeniläisen ilmalämmityksessä ainakin osa ongelmaa oli siinä, että lämmitetty tuloilma puhallettiin suoraan ikkunan alla olevasta kapean ikkunalaudan mallisesta säleiköstä ikkunalle ja tämä, ilmeisesti kylmään ikkunaan puhallettaessa koettiin vedon tunteeksi. Ja uudessa mallissa oli erikseen lämmitys pattereilla, ja erikseen ilmanvaihto. |
||||
|
13.01.2022 00:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunut kuuluivat melko varmasti Lokakuun rautateille, joka sijaitsi Neuvostoliiton osassa nimeltä Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta – tai lyhyemmin: Venäjällä. Venäjä oli osa Neuvostoliittoa, mutta silti kyllä ihan olemassa ollut käsite. Koko Neuvostoliiton kutsuminen Viroksi olisi ollut vähän kummaa, vaikka Viro olikin Neuvostoliiton miehittämä. Samasta syystä koko Neuvostoliiton kutsuminen Venäjäksi olisi ollut epätarkkaa. Tietysti: Jokaisella neuvostotasavallalla oli oma ''kansallislaulunsa'', jossa ylistettiin Neuvostoliiton uljautta ja sitä, miten Neuvostoliitto oli kyseisen ''tasavallan'' kansan vapauttanut orjuudesta. Mutta Venäjälläpä ei ollut. Mikä oli ihan loogista, koska Venäjähän se Neuvostoliittoa ohjasi. | ||||
|
12.01.2022 21:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Loppuuko näiden kulku Yaran lopettaessa ostot Valko-venäjältä, vai tuleeko tavara Siilinjärvelle muualta? | ||||
|
12.01.2022 20:58 | Olli Aalto | ||
| Niin siinä lukee. | ||||
|
|
12.01.2022 20:55 | Olli Aalto | ||
| Tuo tuloilmapatterilämmitys on käytössä laajastikin Keski-Euroopassa, saksankielisissä maissa sitä näkee uusissakin vaunuissa. Suomessa olleissa saksalaisvaunuissa on siis kyse vesipattereista, joiden läpi vaunun alla oleva puhallin puhaltaa suodatettua ulkoilmaa matkustamoon. Siinä yhteydessä tuloilma lämpiää patterikotelossa ja levittää patterin lämmön tehokkaammin matkustamoon. Ratkaisua valitettiin vetoisaksi, toisaalta vaunu saattoi oikeastikin jäähtyä siitä syystä, että puhallin jäätyi jolloin pattereiden lämmönluovutus heikkeni. Siksi uudelleen suunniteltuihin suomalaisvaunuihin tuli tehokkaammat patterit, jotka eivät tarvinneet puhallinta lämmönluovutuksen tehostukseen, ja kanavapatterilla lämmitetty tuloilma siirrettiin puhallettavaksi rei'itetyn katon läpi. | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Djurgårdenissa pysähtyivät vuonna 1886 Helsinki-Järvenpää -välillä kesäaikana 1.6.-15.9. liikennöineet sekundääriset matkustajajunat, joissa oli vain kolmannen luokan vaunuja. Helsingissä pääsy asemalaiturille tapahtui Kaivokadulta, eli paikallisliikenteen puolelta. Finland, 14.4.1886, nro 86, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/33771?page=4 |
||||
|
|
12.01.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo mainitsi: (WL3) "poikkeaa mm. päädyiltään". Vaunua suunnitellessa tulee ottaa huomioon sekin, kuinka paljon vaikkapa nyt päädyt kaarteissa ajettaessa "kutittelevat" aukean tilan ulottumaa. Kaikkein selvimpänä esimerkkinä voisin mainita Helsingin 1950-luvun lopun raitiovaunujen suipennetut päädyt. Kun eri maissa on aika lailla toisistaan poikkeavat ATU:t (ainakin ennenvanhaan), joten lieneekö ihmekään, ettei esimerkiksi venäläisiä tavaravaunuja näe Briteissä, vaikka telinvaihto eri raideleveyksille sujuisikin nikottelematta. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo 1918 lopettamistieto on 'Radan varrella'-kirjasta. Sen mukaan henkilöliikenne lakkasi v. 1918. Muuta liikennettähän Djurgårdenissa ei tiettävästi ollutkaan. Vuoden 1915 kiertokirjeistä en lakkauttamistietoa löydä. Tuo lopettamisvuosi 1915 löytyy kyllä esim. Kirjasta: Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, (Mietintö N:o 1), 1936, s. 53. Mutta löytyykö myös joku SVR:n lähde? |
||||
|
12.01.2022 19:51 | John Lindroth | ||
| Kuvassa veturi 1 lienee hiililämmitteinen halkokorsteenista huolimatta. | ||||
|
|
12.01.2022 19:36 | Kimmo Huhta | ||
| Tuukka, kenties turhautumista löysään, vinoilevaan, ja iänikuisia stereotypioita mutta minimaalisesti mitään tietoa sisältävään kommentointiin. | ||||
|
12.01.2022 19:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin takana löytyy koko kartta jossa myös "Fredriksbärg" | ||||
|
12.01.2022 17:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Värit ja logiikka muutettu myöhemmin vihreäksi: ajolanka jännitteetön JA maadoitettu, kun valo palaa (ei ole vielä riittävä edellytys, että veturin katolle voi nousta). Ajolanka on normaali kuparilanka, joka on ripustettu putkeen. Ei ole kisko, vrt. https://vaunut.org/kuva/83830?u=2471&maa=65 |
||||
|
|
12.01.2022 17:43 | Reijo Salminen | ||
| Helsingetorget ;) | ||||
|
|
12.01.2022 16:48 | Hannu Peltola | ||
| Onpa muuten hieno kuva kohti etelää polskivasta sinivalaasta! | ||||
|
|
12.01.2022 16:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kun jotain keksintöä patentoidaan Euroopassa, punnitaan osana patenttihakemuksen hyväksymistä keksinnön uutuusarvoa. Uutuusarvoa ei ole, jos kyseisen alan ammattilainen (terminä person skilled in the art) voisi suunnitella samanlaisen keksinnön alan yleisesti käytössä olevan tiedon pohjalta. Luonnollisesti uutuusarvo myös menetetään jos vastaava keksintö on aiemmin julkaistu jossain muualla. Markkinointia voi toki tehdä paljon löyhemmin perustein, ja ainahan rakennushankkeiden mainostetaan olevan suurempia, kauniimpia ja parempia kuin aiemmat. | ||||
|
|
12.01.2022 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitähän tuo Leonid nyt on Jormassa laukaissut? Toisessa kuvassa hänet mainittiin sivulausessa, ja nyt sataa Brežnevejä. | ||||
|
|
12.01.2022 16:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuollaisten ylhäällä olevien virtakiskojen mainostettiin olevan kovin uusi hieno keksintö n. vuonna 2005 tms. Tässä sellainen kuitenkin näkyy 70-luvunn kuvassa. Mikä siinä ''uudessa'' järjestelmässä on oikeasti uutta? | ||||
|
12.01.2022 16:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Erikoista, että tämä on mennyt käyttöönottotarkastuksessa läpi. | ||||
|
|
12.01.2022 16:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja lisäksi tässä oletetaan, että ruoste myös pysyy paikallaan, kunnes Suomi vihdoin päätyy mannerlaatan reunalle ja uppoaa magmaksi. Koska muutenhan siitä rautaoksidista ei ikinä tule suoranaisesti /malmia/ ;) | ||||
|
|
12.01.2022 16:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuolloin oli vallalla käsitys, että kannattaa hankkia ulkomailta koeteltua ja hyväksi havaittua tekniikkaa, ja tämähän vähän surkuhupaisesti konkretisoitui Dr13:n kohdalla, toisaalta, Dr12:han on pitkälti SLM:n suunnittelema veturi; sveitsiläisten mielestä se on Suomeen suunniteltu sveitsiläinen veturi. Esslingeniläisissähän ostettiin maassamme liki ennen näkemätöntä vaunutekniikkaa, paitsi itsekantavaa hitsattua teräskoria, myös mm. telejä, jarrulaitteita, lämmitystä ja erityisesti ilmalämmitystä, valaistusta ja istuimia koskien. Sikäli ymmärrän lisenssihankinnan: saatiin (Saksassa) hyväksi havaittua teknologiaa, mitä nyt sähköjärjestelmän elohopeavaihtosuuntaaja ei sopinut Suomen pakkasiin eikä öljypolttimet akkukäytölle eikä ilmalämmitys Suomen talveen jne. Mutta näistäkin opittiin, mikä nähdään teräsvaunu 2.0 :ssa eli näissä jäykistekattoisissa sinisissä vaunuissa, jotka käytännössä suunniteltiin Suomessa uudelleen vain päämitat säilyttäen. Not-vaunuhan on tehty vanhalle (puuvaunun) aluskehykselle. Omissa kirjoitelmissäni pyrin "teräsrakenteisella" viittamaan nimenomaan itsekantaviin, hitsattuihin kokoteräksisiin vaunuihin, eli noin 1954 Saksasta lähteneeseen rakennetapaan, milloin lie muissa maissa. Dm6:ssa tuskin oli muita ratkaisevasti ongelmallisia paikkoja kuin pyöräkoko, ja kun sitä suurennettiin, kori asettui eri korkeudelle kuin isopyöräisempänä toteutetussa Dm7:ssa ja kahden tyyppimerkinnän käyttäminen ehkä oli tätäkin kautta perusteltua. Dm6-7 -kalustohan oli sittemmin ongelmattomasti yhteiskäyttöistä. En muista, missä yhteydessä tuli esiin seikka, että A17 muistuttaa joiltain osin ruotsalaisvaunuja; itse en ole löytänyt vastaavaa tyyppiä nettikuvien perusteella, mutta Ruotsistahan saatiin erilaista neuvontaa vuosikymmenten mittaan rautatieasioita koskien, joten olisiko tässäkin kysytty neuvoa teräsvaunun tekemiseen. SJ:n uudempi WL3 on hyvin samantyylinen vaunu kuin A17, mutta toki poikkeaa mm. päädyiltään ja yksityiskohdiltaan oleellisesti. Pituus, 24,1 m on toisaalta lähempänä A17:ää kuin esslingeniläiset, mutta toisaalta, juuri pääty ja puskimet ovat ruotsalaisvaunuissa erilaiset, muuten olisinkin ehkä tarjonnut selitystä, jonka mukaan korin pituus olisi ollut 24,1 m ja puskinten kanssa ehkä A17:n 24,8 m. Mutta tämä ei siis oikein stemmaa. https://www.jarnvag.net/vagnguide/wl3 [edit] pieniä sanatäydennyksiä ja tuo ruotsalaislinkki |
||||
|
12.01.2022 15:52 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä 263 monen muun keralla siirtyi 90-luvun alkuvuosina rataosaston käyttöön ja omistukseen, kuten sen ajan Tasoristeys-palstat kertovat. Tietäisikö joku siirron taustaa; oliko rataosastolla kalustopulaa jolloin Tka3:t tulivat todella tarpeeseen? Vai oliko niin päin, että liikenneosastolla ei enää ollut töitä niille, ja rataosaston oli ikään kuin pakko ottaa ne vastaan? | ||||
|
|
12.01.2022 15:21 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Samanlaisia varoitusvaloja on yhä nykypäivänä ainakin Kouvolan varikolla, mutta vihreän värisenä. Muistaakseeni valon palaessa osuus on jänneettön. Ajojohdot ovat jaettavissa osiin, jolloin osalla ajojohdosta on jännitteet, mutta osalla voidaan työskennellä katolla. | ||||
|
|
12.01.2022 15:02 | Robert Sand | ||
| On, ja on raiteen molemmissa päissä. Ollut näin asennuksesta asti. | ||||
|
|
12.01.2022 14:50 | Timo Salo | ||
| Varmasti näkyvä varoitus ja ilmeisesti tilanne vaihtelee, eli välillä sähköt on päällä, välillä ei. Tuo väri hiukan hämää, onko tilanne vaarallinen kun valo palaa? Kuvun sisällä "pitäisi" olla punainen polttimo ja kupu valkea. Näin ei tulisi tulkinnan vaikeutta? Olisi punainen vain silloin, kun kohteeseen ei ole asiaa... (olen tavannut ex-työelämässäni vaikka minkälaisia tulkintoja asioista, jotka tuntuvat aivan selviltä itselle) | ||||
|
|
12.01.2022 14:44 | Oula Ahlholm | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
12.01.2022 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Punaiset "pallot" ovat varoitusvaloja (hehkulamppu on värikuvun sisällä), eivät siis mitään ilmapalloja. Paikkojen siisteys johtuu siitä että rakennus on vasta hiljattain valmistunut. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Djurgårdenin liikenne on lakkautettu 1.5.1915, ei vasta 1918. Syy oli Punaisen raitiotielinjan liikenteen aloittaminen Kajaaninkadulle saakka syyskuussa 1913. Se vei "Alppilassa" kävijät junista. |
||||
|
|
12.01.2022 14:20 | Oula Ahlholm | ||
| Olisiko opastimessa jotain outoa? | ||||
|
|
12.01.2022 14:06 | Timo Salo | ||
| Nyt kannattaisi ehkä ottaa käpy pois ........ä! | ||||
|
|
12.01.2022 13:49 | Timo Salo | ||
| Ojennus kieltämättä viittaa ennemmin Ustinoviin ... Et voi Heikki olla tosissasi, onko tuollaisia palloja joskus käytetty johonkin varottamiseen? Täälläpäin niitä laitetaan 20kV:n johtoihin joutsenten pelotteeksi! (viralliset varoitukset ihmisille ovat muovisia kuvallisia/sanallisia kylttejä) |
||||
|
|
12.01.2022 13:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breshnev oli vissiin käymässä täällä kun kerran Neuvosto-Eestin rautateitten nokivasara porskuttaa. | ||||