Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01.2022 09:49 | Marko Vornanen | ||
| 10.1.2022 IC 73:n Sr2 3212 -veturi hajosi yöllä Iisalmeen ja juna vedettiin Kajaaniin Sr1:n avustuksella. Kajaaniin juna pääsi 137 minuuttia hitaassa. Rungon kääntö aiheutti puolestaan aamun ensimmäiselle junalle IC 62 hieman yli puolen tunnin myöhästymisen. Juna jäi matkalla lisää myöhään ja saapui Helsinkiin lopulta 65 minuuttia hitaassa. Sr1 3100+Edo+Edb+Edfs+Sr2 3212 (118 m). | ||||
|
11.01.2022 09:37 | Tommi Koskinen | ||
| T 55674:n kulkupäivien perusteella puuntuonti tehtaalle on ollut vilkasta nimenomaan viimeisen puolen vuoden aikana. Vaunut viedään tehdasratapihalta purkupaikalle kahdessa osassa ja tyhjät vaunut palautuvat Riihimäen suuntaan normijunien mukana, joten siksi kuvassa taitaa olla vain puolikas normaalista rapurungosta. | ||||
|
11.01.2022 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja mikäs sotilaalle sopivampaa matkalukemista kuin Sotahuuto. | ||||
|
11.01.2022 09:03 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunu taisi päätyä huonokuntoisena Museorautatieyhdistykselle ensin Honkataipaleelle. | ||||
|
|
11.01.2022 08:43 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan on tainnut ottaa matkalla mukana ollut kollega. Toisessa kuvassa oli kuva yläpunkalla matkustaneesta upseerista, mutta sitä en julkaissut. | ||||
|
11.01.2022 08:09 | Lauri Rantala | ||
| Tämä voisi liikennäidä Turun uusilla raitiokiskoilla | ||||
|
|
11.01.2022 08:00 | Kari Haapakangas | ||
| Ahtaissa tiloissa onnistuttu ottamaan vallan hyvä otos. Kuvattavakin on otoksessa kolminkertaisesti! | ||||
|
11.01.2022 06:21 | Lari Nylund | ||
| Tarmo laskettiin vesille 1907 ja otettiin palveluskäyttöön 27.2.1908. Alus on nykyisin museoaluksena Kotkassa. Taustalla oleva rakennus saattaisi olla Vyökatu 9. Oikealla oleva matala osa ei kuitenkaan vastaan talon nykyistä ulkomuotoa. Merikasarmin laituri on toiminut jäänmurtajien laituripaikkana vasta 1970-luvun alusta alkaen, joten vaihtoehtoisia sijainteja kuvauspaikalle voi olla tarpeellista miettiä. | ||||
|
|
10.01.2022 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Joko taas tarvittiin "vanhusten" varmaa toimintaa. Hyvä, että myös kuvadokumentaatiota joku viitsii lähetellä. Kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Wanhoja kuvia perhealbumeista |
10.01.2022 22:43 | Hannu Peltola | ||
| Isäni vanhoista kuvista löytyi vielä muutamia tähän sarjaan sopivia kuvia. Lisäsin myös muutaman kuvan muista kulkuvälineistä, laivat liittyvät läheisesti rautateihin ja armeijaelämään liittyvät kuvat liittyvät rautateihin vähintään matkustamistavan osalta - harjoituksiin ja tutustumiskohteisiin ei 1950-luvulla olisi päässyt ilman rautateitä! Kuvat ovat naarmuisia ja osa on vielä pula-ajan kuvia 1950-luvun alusta. Toivottavasti näistä on kuitenkin iloa! | ||||
|
10.01.2022 22:05 | Mikko Ketolainen | ||
| 4149 esiintyy Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat yhdessä toisen mahdollisesti 4100-numerosarjaan kuuluvan vaunun kanssa. Samoin 4189 esiintyy elokuvassa yhdessä liitevaunu EFiab 11642:n ja tunnistamattoman moottorivaunun kanssa. | ||||
|
10.01.2022 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä vaunuja on siis molempien maiden rekkareissa. Tämä Suomeen tullut oli RZD:n | ||||
|
10.01.2022 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä olin aiemmin luullut että A17 olisi rakentanut Valmet. | ||||
|
10.01.2022 21:14 | Panu Breilin | ||
| Hieno tunnelmakuva. | ||||
|
|
10.01.2022 21:11 | Reijo Salminen | ||
| Ok, tuon Railway Gazzetten linkki vaan viittasi Kazakstaniin. | ||||
|
10.01.2022 21:10 | Panu Breilin | ||
| A1-tyypin vetureissa (ja ehkä muissakin?) on nähtävästi ollut erillinen soittokello johon signaalinuora kytkettiin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:383:?imgid=2 | ||||
|
10.01.2022 21:01 | Oula Ahlholm | ||
| Hyvä että kuvasit tämän. | ||||
|
|
10.01.2022 20:52 | Jarno Piltti | ||
| Ai että, hiivattiveturit vierekkäin. | ||||
|
|
10.01.2022 20:50 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä kazakstanilaisissa tavaravaunuissa lukee КЗХ/KZH, en tiedä onko tämä muuttunut. Maatunnus 27, niin kuin linkin vaunussa. | ||||
|
10.01.2022 20:36 | Oula Ahlholm | ||
| Upeaa Jälkeä! | ||||
|
|
10.01.2022 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Hauska otos! | ||||
|
|
10.01.2022 20:15 | Jussi Mäkinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
10.01.2022 20:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä tuo väite kazakstanilaisuudesta? Tässä vaunussa lukee rekisterinpitäjänä (tai mikä ikinä noiden kirjainten merkitys onkaan) RŽD tuolla vasemmassa reunassa. Ja linkin takana samassa paikassa lukee КЗХ/KZH. Kazakstanilaisvaunuissa on mun mielestäni lukenut KTZ (КТЖ). Onko tämä muuttunut? | ||||
|
|
10.01.2022 19:42 | Jarno Piltti | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
10.01.2022 19:42 | Esko Peranto | ||
| Ainoa Dv12 sarjan veturi, jossa sileät luukut kompurakopan päädyssä. | ||||
|
10.01.2022 19:40 | Esko Peranto | ||
| Taisi olla maailmanpankin rahoittamaa kauppaa kun CaseIH leikkuupuimureita ja traktoreita laivattiin tänne ja siitä junakuljetuksella eteenpäin. Jotkut koneet seisoi satamassa pitkiä aikoja ennen siirtymistä rajan yli. Puimurit avovaunuihin, leikkuupöydät korkealaitaisiin avovaunuihin ja renkaat sekä muut irto-osat umpivaunuihin ja työkalut jotta määränpäässä saadaan irto-osat takaisin kiinni ja juna tyhjäksi. | ||||
|
|
10.01.2022 19:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Liekö tämä 30.7.2016 viimeinen kuvattu juna 8-akselisten kanssa? https://vaunut.org/kuva/113135 | ||||
|
|
10.01.2022 18:36 | Jarno Piltti | ||
| Propaania näyttäisi olevan kyydissä. | ||||
|
|
10.01.2022 17:36 | Reijo Salminen | ||
| Eli nämä on LPG-vaunuja, Liquefied Petroleum Gas, ja kazakstanilaisia, eikös ne mielenosoitukset käynnistyneet juuri autojen polttoaineena käytettävän nestekaasun hinnan vapauttamisesta -> tuplaantumisesta? Eli erityisen ajankohtainen kuva. | ||||
|
|
10.01.2022 17:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olosuhteisiin nähden hieno kuva! Huonoon väliin jääneet pankkovaunut vain alleviivaavat sitä, että kaksipyttyistä vaunua ei välttämättä äkkiseltään huomaisikaan yhdeksi vaunuksi. | ||||
|
10.01.2022 16:05 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista, että vesiväylälläkin on Ruotsissa kaiteet! :) Näkyy paremmin tuossa kuvatekstissä linkatussa kuvassa. |
||||
|
10.01.2022 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Mihinkähän ihmeeseen tämä oli oikein matkalla? | ||||
|
10.01.2022 15:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisää näitä kaupunginosien osa-alueita: Mellunmäki, Kurkimäki, Kontula, Vesala ja Kivikko ovat Mellunkylän kaupunginosan osa-alueita. Kontulan kaupunginosaa ei siis ole. Malmin kaupunginosan osa-alueita ovat esimerkiksi Pihlajamäki ja Pihlajisto. Malmin ja Mellunkylän raja kulkee Lehmän, eli Nelostien ja Kehäykkösen liittymän, länsilaidan kohdilla. Tuo Helsingin kaupunkibyrokratian käsite ''kaupunginosa'' on aika erikoinen! |
||||
|
|
10.01.2022 15:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Ainakin 2014 on vielä mennyt: https://vaunut.org/kuva/94143 + asiasta puhetta mm. kuvassa https://vaunut.org/kuva/1210 | ||||
|
|
10.01.2022 15:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Huopalahdesta erosi Haagan taajama omaksi kauppalakseen 1923. Eli rautatieaseman nimi unohdettiin muuttaa Haagaksi vaikka aihetta olisi ollut. Huopalahden päätaajamaksi muodostui Munkkiniemi mutta koko kunta oli varsinainen tilkkutäkki erillisiä saarekkeita johon kuului myös Lauttasaari ja Ilmalan alue. |
||||
|
|
10.01.2022 15:10 | Juhana Nordlund | ||
| Pohjois-Haaga ja Lassila ovat molemmat Haagan kaupunginosan osa-alueita. Eivät siis sen kauempana. | ||||
|
10.01.2022 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on taas hyvä esimerkki epäonnistuneesta säistämisestä! Tällaiset säistämiset kun tekee pienoismalleihin, niin iso joukko harrastajia äkkiä kommentoi, miten säistäminen on täysin epärealistista eikä tämän kaltaista koskaan esiinny esikuvissa... | ||||
|
|
10.01.2022 14:58 | Ossi Rosten | ||
| Minusta vähän liioteltu tuota mustaa kyllä :mietteliäs: | ||||
|
|
10.01.2022 14:57 | Ossi Rosten | ||
| Eipä ole tuollaista sattunu kyllä... Erikoinen! Josta putkahti mieleen jotta onko joku koska viimeksi nähnyt 8 akselisen tölkin? Ei ole tainnu ihan eilen liikkua Suomen radoilla ainakaan? |
||||
|
10.01.2022 14:55 | Onni Sarome | ||
| Harmittaa kun en tuota nähnyt vaikka takasin tulee niin en kerkeä. | ||||
|
|
10.01.2022 14:53 | Petri Sallinen | ||
| Jos lukee rautatiehallituksen kertomuksissa julkaistuja tekstejä, niin näyttää kyllä siltä, että kyseessä on pelkän mittausvaunun hankinta. Rautatiehallituksen kertomus 1957 Mittausvaunun hankintaan sisältyviä asioita kehiteltiin edelleen ja olivat käsittelyn kohteena erikoisesti mittauslaitteet ja ulkomailta hankittavaksi aiottu teräsrunkoinen varsinainen mittausvaunu teleineen. Rautatiehallituksen kertomus 1960 Yleisiä koneteknillisiä laitteita sekä niiden rakenteen parantamista koskevat suunnittelutyöt Jaoston päähuomio on keskittynyt uuden teräsrunkoisen liikkuvan kaluston mittausvaunun suunnitteluun. Aluskehyksestä, teräskorista ja sisustuksesta laadittiin huomattava määrä työpiirustuksia, mutta työvoiman puutteen takia suurin osa niistä jäi vielä kertomusvuonna lopullisesti tarkastamatta. Alustavasti suunniteltiin myös mittausvaunun lämmityslaitos, josta sitten pyydettiin tarjouksia. Hankinta päätettiin antaa saksalaiselle toiminimelle Luwa G.m.b.H, joka myös sitoutui tekemään 1opulliset työpiirustukset. Jaoston edustaja kävi Luwatehtailla sopimassa rakenteen yksityiskohdista ja paluumatkalla myös insinööritoimisto Ljungströmillä´Ruotsissa tarkastamassa mittausvaunua varten tilatun mittauspöydän valmistusta. Diesel-sähkögeneraattorin hankinta päätettiin antaa englantilaiselle toiminimelle Grahame Puttick Ltd, jonka malli Pumalux 7 kVA katsottiin mitoiltaan ja teknillisilta ominaisuuksiltaan sopivaksi. Edelleen valvottiin yhteistoiminnassa Pasilan konepajan kanssa vanhan makuuvaunun muutostyöt väliaikaiseksi mittausvaunuksi ja siihen sijoitettiin jo saapuneet mittauslaitteet. Vaunun valmistuttua suoritettiin kalibrointeja ja koemittauksia. Kokonaisajomatka mittausvaunulla oli kertomusvuonna 830 km, jolloin suoritettiin Oa-vaunujen jarrulaitteita koskevia mittauksia, vetovoiman mittauslaitteiden koeajo Hr 1-veturilla ja pikajunan junavastuksen mittaus Hr 12-veturilla. Vuoden aikana aloitetuista vaunujen jarrulaitteiden suunnittelutoista mainittakoon Ob- ja Osf-vaunujen jarrulaitteet sekä mittausvaunun jarrulaitteiden ja sen jarruihin liittyvien mittausvälineiden suunnittelu. Lisäksi jouduttiin antamaan suunnitteluohjeita ja tarkastamaan piirustuksia ulkopuolella suunniteltujen tai ulkomailta tilattujen vaunujen, kuten Silk-, Gk-, Gks-, Kn- ja Esslingenilta tilattujen teräsrakenteisten matkustajavaunujen jarrulaitteiden suhteen. Gk- ja Gks-vaunuissa jouduttiin jarrulaitteisiin tekemään muutoksia ja laatimaan niistä tarvittavat ohjeet ja piirustukset. Kaikki nämä rautateitten ulkopuolella suunnitellut vaunut on varustettu uudentyyppisin jarrulaittein. Esslingenilta tilatut matkustajavaunut varustetaan levyjarruilla ja luistonestolaitteilla. |
||||
|
|
10.01.2022 14:30 | Topi Lajunen | ||
| Huopalahti oli samannimisen kunnan "päärautatieasema", ennen kuin alue liitettiin Helsinkiin. | ||||
|
|
10.01.2022 14:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Railway Gazette kirjoittaa: https://www.railwaygazette.com/traction-and-rolling-stock/texol-orders-articulated-lpg-tank-wagons/54494.article | ||||
|
|
10.01.2022 14:01 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin Lättähatuissakin taisi silti olla lastentauteja, kun vaunumallikin jouduttiin vaihtamaan Dm6 -> Dm7? | ||||
|
|
10.01.2022 13:59 | Petri Nummijoki | ||
| Onhan myös Not suomalainen teräsvaunu https://www.vaunut.org/kuva/80771 ja valmistunut, ennen kuin Pasilan konepaja aloitti sinisten vaunujen toimitukset mutta toisaalta vasta sen jälkeen, kun Saksasta oli saatu 15 kpl sinisten vaunujen mallikappaleita. Kai sellainenkin vaihtoehto on, että Pasilan konepaja harjoitteli teräsvaunujen rakentamista näillä erikoisvaunuilla mutta näitä ei ollut tarkoituskaan tehdä suursarjoina? | ||||
|
|
10.01.2022 13:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika suuritöinen muutos kyllä olisi. Kaksi noita yläosan poikkipalkkeja pitäisi poistaa kummastakin päästä siltaa, jne. Ihan hirveän todennäköisenä ei ole sillan suunnittelija sitä pitänyt, että autokansi todella joskus rakennettaisiin. | ||||
|
|
10.01.2022 13:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja Pohjois-Haaga on kaukana Haagasta, Lassilassa. | ||||
|
|
10.01.2022 11:59 | Hannu Peltola | ||
| Nostosiltaosuus näkyy esimerkiksi tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/117200?s=1 Voisi kuvitella, että mahdollinen tiekansi olisi rakennettu X2:n yläpuolella näkyvän teräspalkin tasoon eli se olisi tuolloin kulkenut kaaren puolivälistä (sisemmän tukikaaren yläpuolella). |
||||
|
|
10.01.2022 11:09 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla betonisella osuudella kuvan oikean laidan ulkopuolellahan on ollut avattava osuus, mahdettiinkohan sitä aikojen mittaan kuinkakin paljon käyttää? Ainakaan en ole nähnyt yhtään kuvaa missä se olisi avattuna. | ||||
|
|
10.01.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka Helsingillä on maailman suppeimpiin kuuluva raideliikenneverkko niin metro- ja lähiijuna-asemien nimissä on paljon epätarkkuuksia. PK-seudulla on kymmenkunta "Urheilupuistoa" esim. Ja "Huopalahti"han sijaitsee tasan tarkkaan samannimisen merenlahden rannassa vai sijaitseeko? | ||||
|
|
10.01.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin säistetty 1:1-skaalassa! | ||||