Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.01.2022 11:09 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla betonisella osuudella kuvan oikean laidan ulkopuolellahan on ollut avattava osuus, mahdettiinkohan sitä aikojen mittaan kuinkakin paljon käyttää? Ainakaan en ole nähnyt yhtään kuvaa missä se olisi avattuna. | ||||
|
10.01.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka Helsingillä on maailman suppeimpiin kuuluva raideliikenneverkko niin metro- ja lähiijuna-asemien nimissä on paljon epätarkkuuksia. PK-seudulla on kymmenkunta "Urheilupuistoa" esim. Ja "Huopalahti"han sijaitsee tasan tarkkaan samannimisen merenlahden rannassa vai sijaitseeko? | ||||
|
10.01.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin säistetty 1:1-skaalassa! | ||||
|
|
10.01.2022 10:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Perspektiivi korostuu tässä kuvassa oikein hyvin. Loistava kuva! Tosin, minun puolestani tämä asema olisi saanut pysyä Kaisaniemenä. Vai oliko kylttimaalareilla luppoaikaa? Toinen hämminki on tämän aseman maanpäällisellä raitiotieosuudella: Kaisaniemenkatu ja Kaisaniemenpuisto = äkkinäisemmille päänvaivaa...? Varsapuisto oli niin selkeä! |
||||
|
10.01.2022 10:05 | Erkki Nuutio | ||
| Ajoittaisin tämän 20-luvun alkupuolelle ja tämän toisen 20-luvun puolivälin vaiheille : https://www.vaunut.org/kuva/105625?paik=K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4 . Kylää ja asemaa ei ole enää olemassa. Puna-armeija ymmärtääkseni räjäytti perääntyessään ammusjunan asemalla 8.1941. |
||||
|
10.01.2022 09:34 | Mikko Herpman | ||
| Suhteellisen vähäeleinen kuva, vaikka lakkautukseen vielä aikaa, lienee ollut suorittajalla ajoittain luppoaikaa. | ||||
|
|
10.01.2022 08:53 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno malli suomalaisen aseman dioraamaksi, myös ilman junaa. | ||||
|
10.01.2022 08:36 | Jukka Ahtiainen | ||
| Eläkeläisellä ei ole tietoa harmaan 103 222-6 :n tehtävistä, mutta toivotaan että jatkuvat entiseen malliin. Totta on, asioihin voi ottaa erilaisia näkökulmia, myös vuosien jälkeen. Tässä yksi: eri organisaatiot ovat positiviisesti rinta rinnan. Sopisi malliksi moneen suuntaan - voisi käydä neuvottelutkin samassa junassa oikean vireen aikaansaamiseksi. https://www.luxon-rail-ad.ventures/en/ |
||||
|
10.01.2022 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nähdäkseni tuo menee Uwen teorian mukaisesti. Piiloudutko opelta? -- Tu te caches du prof? Eli toiseen persoonaan persoonapääte s (joka on toki mykkä s), kuulostaa pilkunviilaukselta, mutta... kielenhuoltojutut ovat nimenomaan sitä (jopa silloinkin kun on kysymys näppäilyvirheestä). Mutta isot kiitokset Uwelle todella asiantuntevista kommenteista. |
||||
|
10.01.2022 02:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Omassa suunnittelussa, mitä tulee uuteen vaunumalliin (näin sanoakseni), liittyy aina mutkia ja ongelmia; sanotaan pirun piilevän pikku detaljeissa. Etenkin täällä koto-Suomessa, kun oltiin totuttu puuvaunurakentamisiin, niin teräsvaunujen tekeminen vaati vähintään ajattelutapojen päivittämistä. Prototyyppivaiheessa on tehtävä paljon kokeiluja ja mittauksia, eikä sekään aina riitä, voihan rakenteissa ilmetä vaivaisuuksia normaalikäytönkin aikana. Protoa on aina välillä käytettävä pajalla, milloin hakemassa jotain parannusta, tai poistattamassa jotain turhaksi osoittautunutta. Eikä se siltikään ole satavarmaa, että kelpaako proto siihen mihin se on aiottu...? Sutta kun on helppo tehdä! Kaikki tämä kysyy aikaa ja vaivaa. Harva prototyyppi on valmiiksi sarjatuotantokelpoinen tai muuten valmis. Hyvänä esimerkkinä tästä oli juuri lättähattujen historian alkuaskeleet pikkurapakon tällä puolella. Kaluston ollessa sopivaa, ei ollut järkevää keksiä pyörää taas uudelleen ja taisipa asialla olla pikkukiirekin... Jas jos huonosti menee, niin piirustus- ja suunnittelukonttorissa on työt alettava uudestaan alusta, ehdotuspiirustuksista ja luonnoksista alkaen. |
||||
|
10.01.2022 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis klassisia espanjalaistyylisiä, Antonio de Torresin ja Andres Segovian viitoittamalla tiellä. Loistavaa! Mainitun lajiset kitarat ovat nylon- ja kuusikielisiä. Itsellänikin on kakkoskitarana sellainen tuossa kitaralaukussa. Näihin verrattuna teräskieliset 6- ja 12-kieliset ovat aivan eri asia. |
||||
|
|
10.01.2022 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä esslingeniläisessä sitten on ollut parempaa? Miksi on kannattanut maksaa lisenssistä, eikä vain rakentaa omia? | ||||
|
|
10.01.2022 00:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja kaipa Railadventure tuolla laitteella vetää yhä näinäkin päivinä ihan samalla tavalla? Niitä Sr3:ia. | ||||
|
|
10.01.2022 00:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Samana päivänä kuvattu ja samat veturit. Taustalla sama vaunukin. Kuvat vaan julkaistu seitsemän vuoden päässä toisistaan. Näkökulmat asioihin ovat muuttuneet tuona aikana näemmä. | ||||
|
|
10.01.2022 00:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siis koko kaaren ylle vai? | ||||
|
|
10.01.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Juhana on siinä mielessä oikeassa, että "en" voi korvata "de ..." muissakin merkityksissä kuin partitiivia. En ajattelut sitä (ranskan kielioppi on aina ruosteessa, vaikka sitä toistaisi kuinka usein...) Tuletko asemalta? Sieltä minä tulen. -- Tu viens de la gare? J'en viens. Piiloudutko opelta? Häneltä piiloudun. -- Tu te cache du prof? Je m'en cache. Mutta siitä ei tuossa liikennemerkissä voi olla kyse. Jos ilmaisun takana olisi "peut cacher d'un autre train", lyhyempi versio olisi pelkästään "peut en cacher", koska "en" korvaisi koko "d'un autre train" eikä pelkästään prepositiota. Näin ei lue eikä se olisi mahdollistakaan, koska "autre train" ei ole aikaisemmin mainittu. |
||||
|
10.01.2022 00:39 | Kari Suominen | ||
| "Useista yrityksistä ja koekuljetuksista huolimatta eivät trailereiden rautatiekuljetukset ole vielä kunnolla päässeet maassamme käyntiin. Tähän asti eivät asenteet ole olleet vielä kypsiä tällaiselle kuljetusyhteistyölle, mutta ilmeisesti ne ovat nyt muuttumassa" Näin Oy Pohjolan Liikenne Ab:n tavaraliikennejohtajana toiminut Timo Jaakkola elokuussa 1983 antamassaan haastattelussa. |
||||
|
|
09.01.2022 23:41 | Olli Aalto | ||
| Tämä vanha silta rakennettiin aikoinaan sillä varauksella, että tuohon rautatien päälle olisi vielä tullut maantielle oma kantensa. Ehkä oli kuitenkin hyvä, ettei sellaista onnettomuutta päässyt käymään. | ||||
|
09.01.2022 23:38 | Olli Aalto | ||
| Ja tuo Saltskog viittaa Södertäljessä sijainneeseen asemaan, jonka Södertälje Södra (nyk. Hamn) korvasi 1921. | ||||
|
09.01.2022 23:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuonhan on käytännössä pakko olla "Jämijärvi-Sydänmaa", koska näyttäisi olevan ainoa varolaitteellinen noilla seuduin. Tasoristeyspalvelun kuvien maisema täsmää tähän kuvaan. | ||||
|
09.01.2022 23:25 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos Oula! Mietiskelinkin, että onko asemalla tuttuja. Harvinaiset tilanteet laittavat aina isomman porukan liikkeelle. ;) | ||||
|
09.01.2022 23:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienosti oivallettu sommitelma, jossa tylymmän arkkitehtuuriaikakauden rakennelma pääsee hienosti oikeuksiinsa. Joulukynttelikkökin päässyt kuvaan mukaan. | ||||
|
09.01.2022 23:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyllä, erinomainen hämäräkuva monine kiehtovine yksityiskohtineen. | ||||
|
09.01.2022 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| "Eipä noihin nuorukaisiin ole täysin luottaminen, hitaitahan me vanhukset olemme verrattuna nuorien vetreisiin niveliin, mutta kiperissä paikoissa tarjoamme mielellämme luotettavaa apuamme myös nuoremmille." | ||||
|
|
09.01.2022 23:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/99049 taitaa olla suunnilleen samasta paikasta. Mitä tälle valkoiselle veturille kuuluu nykyään, onko edelleen ajossa? | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Hangon radalla 7.1.2022 |
09.01.2022 22:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Venäjän uusivuosi on sellainen kansanjuhla, että hiiltä ei välttämättä liiku. | ||||
|
|
09.01.2022 21:43 | Petri Nummijoki | ||
| Tällä kertaa juna on siis saatu lastattua. Eräs näistä varhaisista koekuljetuksista päättyi siihen, että vaununjako oli toimittanut vaunupulan vuoksi Oa-vaunun pyydetyn Ob-vaunun sijaan. Oa-vaunuun sitten yritettiin sovittaa Pynnösen rekkaa tässä onnistumatta, joten lopuksi rekkaa täytyi lähteä viemään ajamalla Helsingistä Ouluun. Jari Kurkinen kirjoittaa Kaukokiidon historiassa rekkojen junakuljetuksista diplomaattisesti, että "ajattelu oli vielä aikaansa edellä eikä eri kuljetusmuotojen yhteistyö niin luottamuksellista, kuin sen olisi pitänyt olla". | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta Hangon radalla 7.1.2022 |
09.01.2022 21:39 | Ville Seppälä | ||
| Hieno kuvasarja! Hyviä kuvakulmia! Valtaosa Operailin junista on peruttu, jo pidemmän aikaa. Kommentoin asiaa jo aiemmin käytyäni useasti Lappohjassa kameran kanssa. Mikä lie sitten perimmäisenä syynä. |
||||
|
|
09.01.2022 21:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on uskottava teoria, etenkin kun Rautatieuutisissa on jo niinkin varhain kuin 1962 uutisoitu vaunun rakentamisesta. Aihe ansaitsisi vähän arkistojen penkomista! | ||||
|
09.01.2022 21:09 | Olli Aalto | ||
| Kuvan oikeaan reunaan jää Marievik, ja kuva-alan ulkopuolella on jo aloitettu vanhojen liikerakennusten purkaminen uusien tornitalojen tieltä: https://www.jm.se/stockholm-lan/stockholm-kommun/liljeholmskajen/marieviks-udde/ Niiden paikallahan oli aikoinaan veturitalli kääntöpöytineen ym ym. Marievikin rakentamisurakka aiheutti sen, että kaijassa aiemmin ollut ponttooniravintola "Underbar Brygga" joutui siitä lähtemään ja odottaa nyt keskellä vettä ankkuroituna uutta sijoituspaikkaansa, näkyy kuvassa tuolla uimalaiturin takana. Alueella itse asuvana ja kaupunkilaisena koen kuitenkin muutoksen suunnan ja tämänhetkisen tilan positiiviseksi. Koko Liljeholmskajen-projekti on mahdollistanut uudet asunnot ja kattavat palvelut meille viisinumeroiselle määrälle ihmisiä kauniin Årstabergin luonnon helmassa ilman, että luontoarvoja on merkittävästi vauroitettu. Se ei ole ollut itsestään selvää tässä kaupungissa, jossa asunnoista on julkisen vuokrasääntelyn takia muutenkin huutava pula aiheuttaen valtavaa kysyntäpainetta omistusasuntoihin. Mieluummin siis kahdesta pahasta valittaessa niin päin, että satama ja teollisuusalue rakenteineen saivat hävitä. Virallisesti alue on edelleen Årstadal eikä Liljeholmskajen-nimeä ole kaupungin aluejaossa. |
||||
|
|
09.01.2022 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tai sitten parissakin paikassa esittämäni arvaus on vähintään oikeansuuntainen: tämä on supisuomalaisen teräsvaunun ainoaksi jäänyt prototyyppi. Suunnittelu on alkanut ennen esslingeniläisten piirustusten saamista. Tuo tönkkäjarruteli ja pituus entisestään vahvistaa tätä mahdollisuutta. Sisältähän vaunun varustelu muistuttaa puuvaunua väliovien yms. rakenteen ja helojen, mm. kahvojen, puolesta, tässä on vesikiertoinen lämmitys esslingeniläisten ilmalämmitystä vastaan ja myös ulko-ovet ovat tyystin erilaiset, noista kylkijäykisteistä puhumattakaan; nehän esiintyvät sittemmin supisuomalaisissa Dm 8-9 ja Sm 1 -kalustossa. | ||||
|
09.01.2022 20:58 | Olli Aalto | ||
| Kuvaajan selän takana tornitaloista viimeisin on valmistumaisillaan. Sen tällä hetkellä ruosteenruskea julkisivu on cortenterästä. https://www.jm.se/stockholm-lan/stockholm-kommun/liljeholmskajen/k7/ | ||||
|
|
09.01.2022 20:46 | Oula Ahlholm | ||
| Meikäläinen seisoo veturi vieressä. Hyvä kuva! | ||||
|
09.01.2022 20:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Class_ET_125 kertoo, että ne ikivanhat oli valmistettu vuosina 1934 ja 1935 ja olivat käytössä vuoteen 2003 asti. Eli vielä kymmenisen vuotta käyntisi jälkeenkin! Ja vielä vuonna 1997 on ollut myös tuosta vanhempaa kalustoa, ET 165 vuodelta 1928. Tässä näkyy monenlaista: https://www.youtube.com/watch?v=GhNpnJ9MjQ8 . Eli, nuo, joiden etuikkunoista laitimmaiset ovat yläreunastaan alaspäin viistettyjä, ovat tuota 20-luvun mallia. Ehkä olet sellaisellakin mennyt? | ||||
|
09.01.2022 20:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tampereellahan tuo saattaisi kulkea, jos ei paina liikaa ;) | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Ranskasta |
08.01.2022 18:07 | Leevi Heino | ||
| Joo, olihan siellä tavarajunia melkein ruuhkaksi asti. | ||||
|
08.01.2022 16:34 | Mikko Herpman | ||
| Tehokas valonheittäjäledi kyllä tod. näk. sulattaa härmän/lumen, mutta tässäkin taitaa olla itse valaisin välitilassa ja edessä suojalasi. Välitilan tehokas tuuletus pitää sitten tuon suojalasin kylmänä.... | ||||
|
|
08.01.2022 15:34 | Kari Haapakangas | ||
| Onpas telin taaemmassa pyörässä vahva kuvio. Ei kai se sentään maastorengas ole? (vuoden 70 tiet oli mitä oli, mutta ei kai nyt sentään?) | ||||
|
08.01.2022 14:51 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Oula tässä hyvä tietopläjäys: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dv12 | ||||
|
|
08.01.2022 14:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Taitaa olla niin, että kun yksikkö on saanut EVN-numeron, niin siitä on tullut "uusi". | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Ranskasta |
08.01.2022 13:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko Ranskassa saatu rahtia takaisin raiteille viime vuosina? | ||||
|
|
08.01.2022 13:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko kalustorekisterissä sitten saneerauspäivä? | ||||
|
|
08.01.2022 13:05 | Pasi Seppälä | ||
| Komea talvihämäräinen tunnelma välittyy kuvasta. On hieno. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Ranskasta |
08.01.2022 12:57 | Leevi Heino | ||
| Kiitos kaikille! | ||||
|
08.01.2022 12:35 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| 400kV:n linjoissa lähtökohtaisestikin alin poikittaistuki on 20 metrin korkeudessa. | ||||
|
|
08.01.2022 12:10 | Heikki Jalonen | ||
| Pynnösen Kaaniassa näkyy selvästi valkoinen ratti ja turbon läsnäolosta kertova Super-teksti nokalla. Auto on siten tyypiltään L76 Super ja vuosimalli 1968 tai aikaisempi (valkoinen ratti). Ja merkki on tosiaankin vielä Scania-Vabis. Moottorina DS11, 260 hv, turbollinen 11 litrainen, joka oli saatavissa 1963 alkaen. Autossa on luultavimmin Sörling-nostoteli eikä vanhempi riimuteli, joten vuosimallin takareuna on jossain 1966 tietämillä. |
||||
|
|
08.01.2022 12:04 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko ko veturi jonkinasteisena muistomerkkinä? Miten alla oleva kiskotus, onko se alkuperäistä raiteistoa vaiko muistomerkkiä varten erikseen rakennettu? |
||||
|
08.01.2022 12:01 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tämä kenties nykyisin Habbin? | ||||
|
|
08.01.2022 11:56 | Panu Breilin | ||
| Liikenne- ja viestintäviraston kalustorekisterissä oleviin valmistuspäivämääriin ei ole luottaminen. Niiden mukaan iso osa Dv12-kalustosta olisi tosiaan valmistettu vuoden 2010 jälkeen. | ||||
|
08.01.2022 11:51 | Heikki Jalonen | ||
| Venäjä tai jokin IVY-maa on puimureiden määränpää, tuollaisia kymmenien koneiden letkoja saattoi bongata Pasilassa useamman kerran 2000-luvun alkupuolella. Tulivat Suomeen laivalla, Jätkään tai Sompaan. Suomessahan puimurit ostettiin jo noina vuosina puhtaasti yksittäistilauksina eikä missään ollut "keskusliikkeen varastoa" jossa niitä olisi ollut rivistössä odottelemassa mahdollista ostajaa. Suomessa puimurimyynti on 2000-luvulla vuositasolla pysytellyt luokassa alle 200 konetta per vuosi; kaikki merkit yhteenlaskien. Case ei ole ollut meillä suurimpia merkkejä, markkinajohtaja on useimpina vuosina ollut SR. |
||||
|
|
08.01.2022 11:51 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta taakse jäävä juna piiloutuu toisen suhteen. Piiloutua joltakin on ranskaksi se cacher de quelqu'un, mikä sisältää preposition de ja tuossa varoituskilven lauserakenteessa mainittu de korvautuu en-sanalla. Harmi että en osaa ilmaista teoriaani fiksummin, ranskaa osaavat ymmärtänevät pointtini. Uwe on myös oikeilla jäljillä mikäli tulkitsen hänen selostustaan oikein. | ||||