Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2022 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäisenä Rosina Heikelin puistossa kääntyvä raitiolinja voi todellakin olla Jyrkin mainitsema Meilahteen venytetty linja 7 vuonna 2023. Uutta linjaa 5 (Eira - Kamppi - Meilahden sairaala) ei taideta saada perustettua vielä siihen mennessä. | ||||
|
05.01.2022 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autonkropaajat käyttävät myös soodapuhallusta, mikä on erityisen ystävällinen ohutlevykomponenteille. | ||||
|
05.01.2022 07:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kunnon riitingit on kaiken perusta! | ||||
|
05.01.2022 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yllättävän iso pytinki ollakseen vahtitupa? Vai onko tämä ns. kaksoisvahtitupa, eli toisin sanoen kahden osuusratavartijan asunto "yhtenäisrakenteisena"? | ||||
|
|
05.01.2022 06:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Toivottavasti noita Lehtosen ja Karasjoen vanhoja valokuvia olisi joskus saatavana hieman suurempikokoisina kuin vain noin 600 pikseliä leveinä. | ||||
|
|
05.01.2022 06:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos lisätiedoista! :) | ||||
|
|
05.01.2022 06:16 | Juhana Nordlund | ||
| Meilahteen on tulossa kolmen raitiolinjan päätepysäkit lähivuosina. Nyt siellä on yksi, eli linjan 3 päättäri Kuusitiellä. Meilahteen ollaan johtamassa myös linjat 5 (uusi linja) sekä 7, joka sekin muuttuu aika lailla nykyiseen nähden. Tämän hetken tiedon valossa linjaa 5 varten rakennetaan Rosina Heikelin puiston kääntöpaikka tätä kuvaa ajatellen vasemmalle. HSL:n raportissa Kuusitiellä kääntyvien linjojen tulevaisuudesta pidemmän päälle ei ole täyttä varmuutta. Alkuun Kuusitielle on saatava ainakin ohitusraide, jotta sinne voidaan järjestää kahden linjan päätepysäkki (linjat 3 ja 7). On myös mahdollista, että toinen niistä linjoista jossain vaiheessa johdetaan kääntymään lähelle Meilahden sairaala-aluetta jollekin kolmannelle kääntöpaikalle (ainakin Haartmaninkatua on ehdotettu). Tästä aiheesta on materiaalia HSL:n päätöksentekoasiakirjoissa ja niiden liitteissä. HSL:n hallituksen 14.12.2021 pöytäkirjasta ja sen liitteistä saa jo aika paljon selkoa tulevaisuuden raitiolinjojen suhteen. | ||||
|
|
05.01.2022 06:10 | Jyrki Längman | ||
| Tämän hetken suunnitelmien mukaan linja 7 alkaa ajaa Meilahden uuteen silmukkaan 2023 | ||||
|
05.01.2022 05:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tympäisee, kun Rokuanhovin sivustolla ei enää ole mitään tietoa aiheesta. | ||||
|
|
05.01.2022 05:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että Meilahden kääntöä ei sitten tehtykään, vaan mentiinkin Kuusitielle. | ||||
|
05.01.2022 04:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Väri muistuttaa kovasti Valtakunnanilmailuministeriön (Reichsluftfahrtministerium, RLM) värisävyä 02. | ||||
|
05.01.2022 04:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tavarajunaveturissa Mogul-pyörästö, ilmeisesti vetokykyä riitti myös 1:1-maailmassa? | ||||
|
05.01.2022 04:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Blood & Custard? = Verta ja sinappia. Aika vekkuleita värireferenssejä..! | ||||
|
05.01.2022 04:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täytehitsaamisessa on vaan oltava tarkkana, että aineet natsaavat toisiinsa. Muuten voi tulla vaikeuksia. Lämpökäsittely onkin sitten vähän helpompi juttu (öljykarkaisu?). | ||||
|
05.01.2022 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Reijo. Kun vertaa tätä Kouvolan vanhaan asemaan, niin perinnetietoisuus ei ehkä tuohon aikaan juolahtanut kenenkään mieleen? Uusi asema = dynaamista nykyajan kovavauhtista edistystä? Siinä ei Knut Nylanderin koristeleikkausinnovaatiot enää paina. Funktionalismin (=toiminnallIsuuden) ja teollisen rationalismin aikakausi on kestänyt jo vuosikymmeniä, että ihmekös tuo sitten on? |
||||
|
|
05.01.2022 02:06 | Robert Sand | ||
| Uusia tarpeita tulee varmasti tulevaisuudessa niin otan kyllä mielellään vinkkeä vastaan. | ||||
|
|
05.01.2022 02:03 | Lasse Reunanen | ||
| Ystäväni traktorharrastuksen puolelta on teettänyt rattaita jossain Turun puolessa. Voin kysellä yhteystietoja jos tarvitset. Kevyillä junapainoilla vähäisessä harrasteajossa nuokin rattaat saattaisi mennä vielä täytehitsaamalla ja hiomalla. |
||||
|
|
05.01.2022 01:54 | Robert Sand | ||
| Oli tiedossa mutta se laittoi valitettavasti ovet lopullisesti kiinni syksyllä. Teki kuiten uusia hammaspyöriä minulle ennen sitä. | ||||
|
|
05.01.2022 01:50 | Lasse Reunanen | ||
| Onko sinulla Robert tiedossa pajaa joka pystyy valmistamaan hammaspyöriä yksittäiskappaleena harrasteystävälliseen hintaan? | ||||
|
|
05.01.2022 01:44 | Robert Sand | ||
| Ykkönen ja kakkonen ovat molemmat huonossa kunnosa. Varmasti vedetty painava juna liikkeelle ykkösellä ja on sitten vaihdettu äkkiä kakkoseen. Sitten kun vauhti on hyytynyt on taas lyöty ykkönen äkkiä silmään. Suunnanvaihto toimii siten että on kaksi vinohammaspyörää (oikea termi mikä?)minkä välillä liikkuu tuo kuvassa oleva pieni hammaspyörä joka vetää sitä isoa hammaspyörää. Sitä toista vinohammaspyörää on kiinni vaihdelaatikon toisessa kuoriosassa. Vinohammaspyörät pyörivät siis eri suuntiin ja näin saa sunnanvaihtoa aikaiseksi. |
||||
|
04.01.2022 23:58 | Reijo Salminen | ||
| Voi hitsin pimpula mikä kuva! Marsuhan se. | ||||
|
|
04.01.2022 23:51 | Reijo Salminen | ||
| Mitähän tätä tehdessä on mahdettu ajatella? | ||||
|
|
04.01.2022 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa hauska idea kuvassa ja yhdennäköisyys on huomattava! | ||||
|
04.01.2022 23:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Oav -vaunuthan oli aikoinaan pääasiassa Imatran liikenteessä, eli aikoinaan varsin yleinenkin vieras. | ||||
|
|
04.01.2022 22:49 | Juhani Pirttilahti | ||
| Euston-vertaus on mainio! Sitähän tämä on arkkitehtuuriltaan. | ||||
|
04.01.2022 22:43 | Tauno Hermola | ||
| Not vaunuja taitaa olla useampiakin https://vaunut.org/kuva/227 https://vaunut.org/kuva/57063 'museoitu', kai silläkin olisi mielenkiintoista matkustaa ;) | ||||
|
|
04.01.2022 22:03 | Erkki Nuutio | ||
| Kuin Lontoon Euston miinus miljoonia asukkaita. Eliittimme ja useimmat meistä ovat Helsinki- ja Bryssel- ja himmelikeskeisiä. Eivät uskalla vaikka valtaosa maasta taantuu. Pahinta on, että paikallinenkin räyhäkkyys on polkeutunut maahan. Taisi olla Hitler, jopa myös Stalin - jotka kunnioittivat ja pitivät Suomea pohjolan johtavana maana. Pyrkimys sellaiseksi olisi meille kauhean pelottava ajatus. Räväkkyys on kuitenkin kaiken menestyksen edellytys ja koulutus ilman irtiottokykyä ja -halua vie vain hiljalleen alaspäin. |
||||
|
04.01.2022 21:19 | Erkki Nuutio | ||
| Lomakuukauden tai sunnuntain juna. Junaa odottavat edustavat tasaisemmin sukupuolia ja väestöryhmiä. | ||||
|
04.01.2022 21:16 | Erkki Nuutio | ||
| Liikemiesjuna arkipäivänä. Vain yksi liikenainen uskaltautunut joukkoon. | ||||
|
04.01.2022 21:12 | Timo Salo | ||
| Kerran näinkin päin, hieno juttu!!! Paljon paremman näköinen linkin kuvassa ja liekkö pian ajokuntoinen? https://vaunut.org/kuva/112326?paik=toijala&tag0=1%7CDr12%7C |
||||
|
|
04.01.2022 19:50 | Oula Ahlholm | ||
| Onkos Nom vaunuja museoitu? Voisi olla mielenkiintoista matkustaa sellaisella joku lyhyt matks | ||||
|
04.01.2022 19:49 | Oula Ahlholm | ||
| Miten tälläinen vaikuttaa? | ||||
|
04.01.2022 19:30 | Pasi Seppälä | ||
| On siinä kolmikolla kunnon vaunuletka vedettävänä. Hienosti näkyy pitkä vaunuletka perässä. Paljonko lie vielä näkymättömissä?Tyylikäs otos. | ||||
|
04.01.2022 19:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei toimi yhteisajossa lätän kanssa. Ttv oli hinauksessa linjalla suunta keskellä. | ||||
|
04.01.2022 19:27 | Kari Aho | ||
| Tyylikäs kuva1 | ||||
|
04.01.2022 18:49 | Jouni Hytönen | ||
| 20 ei ole kyllä itsellä jäänyt oikein millään lailla mieleen, ehkä osasyynä se, että oli juuri kotiuduttu armeijasta köyhänä kuin kirkonrotta. 30:ä kyllä tuli juhlittua, mutta vähän pienimuotoisemmin kuin tässä. :D | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
04.01.2022 18:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on kyllä ollut kunnon kekkerit. Samoin jälkikäteiset onnentoivotukset! :) | ||||
|
|
04.01.2022 18:41 | Jouni Hytönen | ||
| Toimiiko tämä Volvon tehokkaalla moottorilla varustettu Ttv yhteisajossa tavallisten lättien kanssa ilman mitään ongelmia, vai täytyykö ottaa huomioon jotain erityispiirteitä ajon aikana? Vai antaako tämä turbovaunu vain kavereilleenkin parempaa kyytiä? :) | ||||
|
04.01.2022 18:17 | Petri Nummijoki | ||
| Kiito- ja moottoripikajunaliikenne käynnistyi varsinaisesti vasta kesäaikataulukauden 1954 myötä, vaikka Dm4-vaunuja oli ennen sitäkin käytetty pikajuna-ajoon ainakin Turun ja Tampereen välillä. Tämän vuoksi Dm4-vaunut ehtivät paikallisjuniin hyvinkin vuosina 1952-1953. Vuodesta 1954 lähtien ne palvelivat suurimmaksi osaksi kaukojunissa (Porkkanajunien tuloon asti) mutta kyllä niitä silti koko ajan paikallisjuniinkin liikeni ja 50-luvun loppuvuosista alkaen taas runsaastikin, kun Dm3-vaunujen muuttaminen Dm4-vaunuiksi eteni. Esim. 1956 oli kiito- ja pikajunien osuus Dm4-vanujen kilometrisuoritteista noin 66 %, vuonna 1960 (jolloin kaikki Dm3-vaunut oli jo muutettu Dm4-vaunuiksi) noin 56 % ja vuonna 1963 noin 69 %. Vuoden 1963 lukemaan vaikuttaa, että Dm4-vaunut tulivat silloin lyhyeksi ajaksi pikajunaliikenteeseen pitkälle Seinäjoki-Oulu-reitille. Toisaalta Dm4-hankinnan alkuperäisenä ajatuksena tuskin oli mikään lippulaivastatus samalla tavalla, kuin Pendolinojen osalta vaan yksinkertaisesti se, että moottorivaunujen hankinta kiinnosti, koska VR:llä oli niistä jo sotia edeltävältä ajalta ilmeisen hyviä kokemuksia: https://www.vaunut.org/kuva/77749. Olkoonkin, että kiito- ja moottoripikajunien myötä lisääntynyt kaukojunien vuorotarjonta ja lyhentyneet matkustusajat osoittautui sittemmin merkityksellisimmäksi asiaksi, mitä Dm4-vaunut saivat aikaan. |
||||
|
|
04.01.2022 18:07 | Miitre Timonen | ||
| Kiitoksia! Kävimme kääntymässä Ulkoalueen rajamerkillä. | ||||
|
|
04.01.2022 17:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja hieno kuva tämä, niinkuin sarjassa muutenkin! | ||||
|
|
04.01.2022 17:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tahkikseen johtava meripenger menee kyllä kärkisijoille, jos puhutaan komeimmista suomalaisista rautatiemaisemista (ohjaamonäkymänä). Olen katsellut, että se on samansorttista kuin Kemiran apulantatehtaan penkalla. Kävittekö oikein Tahkiksen Ulkoalueella pääkallopaikalla asti kokeilemassa Tekarin kippaamista? Ja tosiaan aapeelta myös myöhäiset onnittelut Mitille! Kolmekymppiset on ihmisen elämässä toiseksi paras pyöreä ikä. *syvä huokaus* Kaksikymppisten jälkeen. | ||||
|
04.01.2022 17:41 | Heikki Jalonen | ||
| No jaa, on joskus tullut "askarreltua" semmoisenkin kanssa. Nuo Terän sakastin saranat ovat hyödyksi vaikkapa kytkinremonttia tehdessä... MSK kopsasi saman idean tekemiinsä Vallun hytteihin, mutta hienompana kumipusla-systeeminä. | ||||
|
04.01.2022 17:16 | Jarno Piltti | ||
| Myös tämä on harvinaisen hyvä aurauskuva! | ||||
|
|
04.01.2022 17:13 | Teppo Niemi | ||
| Onhan DB käyttänyt esimerkiksi 103 sarjan sähkövetureita niin lähiliikennejunissa (N) kuin myös muissa taajamajunissa (E) kuin myös tavarajunissakin. Pyrhonen ja Auvinen ovat julkaisseet kirjan Dm4 moottorivaunuista. Siitä pitäisi löytää tietoja myös näistä 'vähempiarvoisista' junista. |
||||
|
04.01.2022 17:07 | Teppo Niemi | ||
| Todellakin hyvä aurauskuva. :) | ||||
|
|
04.01.2022 16:50 | Mikko Herpman | ||
| Erinomainen kuva lumitöistä! | ||||
|
04.01.2022 16:48 | Miko Ojala | ||
| Jimi: On. | ||||
|
|
04.01.2022 16:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoista että käytetään VR:n senaikaisen lippulaiva- eli mootttorikiitojunan moottorivaunuyksikköä vetämässä paikallisjunaa sivuradalla? | ||||
|
04.01.2022 16:19 | Jarno Piltti | ||
| Onko Sr3:ssa puskinlyhdyt ja kattilalyhty, jos siinä kerran on viheltimet? | ||||
|
|
04.01.2022 15:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoitin, että termiä "peruuttaminen" käytetään yleensä rautateillä vain siihen, että junavuoro poistetaan kulusta eli sitä ei ajeta. Taaksepäin kulkevaa liikettä taas työntämiseksi. Vähän sama kuin, että junat eivät tööttää, vaan ne viheltävät. Ei tähänkään mitään virallista sääntöä tietenkään ole olemassa, mutta pointti oli, että autoa peruutetaan, junan voi perua, mutta junaa työnnetään :) | ||||