Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01.2022 16:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoista että käytetään VR:n senaikaisen lippulaiva- eli mootttorikiitojunan moottorivaunuyksikköä vetämässä paikallisjunaa sivuradalla? | ||||
|
04.01.2022 16:19 | Jarno Piltti | ||
| Onko Sr3:ssa puskinlyhdyt ja kattilalyhty, jos siinä kerran on viheltimet? | ||||
|
|
04.01.2022 15:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoitin, että termiä "peruuttaminen" käytetään yleensä rautateillä vain siihen, että junavuoro poistetaan kulusta eli sitä ei ajeta. Taaksepäin kulkevaa liikettä taas työntämiseksi. Vähän sama kuin, että junat eivät tööttää, vaan ne viheltävät. Ei tähänkään mitään virallista sääntöä tietenkään ole olemassa, mutta pointti oli, että autoa peruutetaan, junan voi perua, mutta junaa työnnetään :) | ||||
|
|
04.01.2022 15:37 | Teppo Niemi | ||
| Jospa Erkki vertaisi kuvaan https://vaunut.org/kuva/138199. Nuo Ei vaunut 22401 - 22404 ovat F-vaunua matalampia ja lisäksi niissä on myös enemmän ikkunoita kuin kuvan vaunuissa. Eikä niissä näytä myöskään olevan akseliväliltään 3,00 m telejä alla. Vaunut ovat pariovellisia, kaksiakselisia vaunuja eli kuten Esa ja Jarno jo totesikin, niin Ek-vaunuja (1920-luvun rakennussarjaa) |
||||
|
|
04.01.2022 15:19 | Jarno Piltti | ||
| Väitän näkeväni vaunuissa pariovet, eli mieluummin Ek. | ||||
|
|
04.01.2022 15:04 | Eemi Heino | ||
| Minä en tiedä ymmärsinkö oikein mutta kyseessä ei ollut peruutettu vuoro vaan junaa siirrettiin tehtaalle lastattavaksi/purettavaksi | ||||
|
04.01.2022 14:56 | Petri Sallinen | ||
| Rautatietilastoissa vuosina 1917, 1918, 1919 ja 1920 ei Gd-litteraa esiinny, mutta Gb-littera esiintyy. Rautatietilastoihin Gd-littera ilmestyi vuonna 1921 — samalla, kun Suomeen jääneet venäläiset katetut vaunut litteroitiin Gd- ja Gav-litteroiksi. | ||||
|
|
04.01.2022 14:48 | Erkki Nuutio | ||
| Junan koostumus on siis Dm4 + 2kpl Ei (puumottien liitevaunuista 22401-22404) ja 1kpl F. Kuvausvuosi on aikaisintaan 1952, todennäköisemmin 1953. |
||||
|
04.01.2022 14:46 | Petri Sallinen | ||
| Jostain saattaa löytyä Dalenin valaistusjärjestelmää koskevia ohjeita. Tähän ainakin viittaa oheinen rautatiehallituksen kiertokirje 11/521, 10.2.1927: "Kiertokirje kaasuakkumulaattorin vaihdosta annetun määräyksen muuttamisesta Tehdystä esityksestä on Rautatiehallitus tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä määrännyt, että ”Lyhyet ohjeet rautatieveturien ja -vaunujen valaistuksesta Dalen-valolla, II Hoito" on muutettava siten, että uusi akkumulaattori on vaihdettava entisen tilalle silloin, kun painemittari näyttää noin 1 kg painetta neliösenttimetriä kohti lämmön ollessa noin + 10° C sekä että, jos lämpömäärä on —10° alapuolella, akkumulaattoria ei tarvitse vaihtaa uuteen ennen kuin painemittari näyttää 0,5 kg painetta senttimetriä kohti; joka sekä että edellä oleva muutos on merkittävä vastaavaan paikkaan puheenalaisissa ohjeissa, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan." |
||||
|
Kuvasarja: Berliini joulukuussa 2021 |
04.01.2022 14:12 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuvasarjaa miten minun mielessä erittäin hyvin kuvaille Berliinin rautateitä! | ||||
|
|
04.01.2022 13:59 | Petri Sallinen | ||
| Syyt yhdysliikennevaunujen rakentamiseksi ovat moninaisia ja vaihtelevat lähteittäin. Asia on myös helppo politisoida. Aika monessa teknispainotteisessa aikalaispuheenvuorossa korostetaan Ga-tyyppisen vaunun rakenteen toimivuutta. Rungon ulkopuolista pystylaudoitusta pidettiin parempana kuin yhdysliikennevaunun rungon sisäpuolista vaakalaudoitusta. Vesi valuu tehokkaasti pystylaudoituksesta, mutta jää helpommin makaamaan vaakalaudoituksen saumoihin. Tämä johti siihen, että vakaalaudoitus lahoaa nopeammin kuin pystylaudoitus. Toisaalta tavaravaunujen rakenteessa ei enää palattu pystylaudoitukseen itsenäistymisen jälkeen, esimerkiksi vuonna 1925, kun uudet Gb-vaunut suunniteltiin. |
||||
|
04.01.2022 13:50 | Ossi Rosten | ||
| Tuo taisi tuossa makoilla pidemmänkin aikaa, tai sitten vaihtui vaunu välillä? | ||||
|
|
04.01.2022 13:11 | Juhana Nordlund | ||
| Sillalla näkyvä moottorivaunu on, ja on ollut alusta pitäen, sarjaa Dm4. Kolmosissa oli moottorittomassa päässä matkatavaratila, ja sen kohdalla oli vaunun kummallakin sivulla pariovet. Kuvan vaunussa ei niitä ole. | ||||
|
|
04.01.2022 12:07 | Kurt Ristniemi | ||
| - 1000 puutaa tarkoitti tietenkin 16,5 tonnin maksimikuormaa. - Littera vaihdettiin Gd:ksi vuona 1917. |
||||
|
|
04.01.2022 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun oven vieressä ylhäällä on valkoinen ympyrä, jossa on teksti: 1 000. Se tarkoittaa vaunun "painoa", joka oli 1 000 puutaa. Puuta on vanha venäläinen painomitta: puuta = 16,38 kg. Suomalaiset saivat tästä kätevästi arvon 16,5 tonnia. |
||||
|
|
04.01.2022 11:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhdysliikenne-Gb:hän tuo tietenkin on. Olin jo ehtinyt unohtaa sen kaksikieliset merkinnät. Kuvan vaunun merkinnät eroavat kuitenkin esim. Hietalahden laivatelakan rakentamista ensimmäisistä vaunuista. Siinä ei ole normaalimitoitusmerkintää (miesten ja hevosten lkm), mutta ennenkaikkea siinä on suurikoinen T-kirjain. Onko sen merkityksestä tietoa? Käsittääkseni yhdysliikennevaunujen venäläistyyppisyyteen oli muut syyt kuin toisen sortokauden venäläistämispyrkimykset. Ensinnäkin tietenkin se, että niiden pití sopia myös keisairikunnan ratojen vaihteisiin ja risteyksiin, mutta toisekseen ... Ehkä palaan siihen syyhyn joskus toiste. Se syy oli ihan suomalaisperuinen. |
||||
|
|
04.01.2022 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luokkamuutos, jossa III luokka merkintöineen poistettiin, tai mieluumminkin muutettiin 2. luokaksi, tehtiin euroopanlaajuisesti kesäkuun alkupäivinä 1956. Reijon linkittämässä kuvassa näkyy puumoottorivaunun liitevaunu, eikä siis Ek:ta. |
||||
|
|
04.01.2022 11:46 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla sama kokoonpano kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/138199 | ||||
|
|
04.01.2022 11:25 | Jarno Piltti | ||
| Ei kai kukaan oikeasti käytä sivuston omaa hakutoimintoa mihinkään? Sivustoon kohdistuvia hakuja voi tehdä googlella kun laittaa hakutermin lisäksi site:vaunut.org. Facebookissa tämä ei toimi, terveisiä vaan kaikille ketkä kuviaan ja tietojaan sinne ikuisuuteen hautaa. | ||||
|
|
04.01.2022 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tuo ole Dm3 alkuperäisessä värityksessään (ilman keltaista nokkaväriä) vuodelta 1952, joku joukosta 1500-1509. III lk:n merkit näkyvät kyljissä (koska se III lk poistettiin?). Kaksi Ek-vaunua ja F-vaunu |
||||
|
04.01.2022 11:02 | Harri Helminen | ||
| Keulan muotoilu ei ole oikein onnistunut Suomen talvioloihin koska kerää noin lunta lasin alareunaan ja pyyhkijän koneiston juureen, no taitanee olla vain pelkkä muotopaneeli keulassa.. Pyyhkijän koneistot tuossa saattaa helpostikin särkyä jos erehtyy jäätyneenä laittamaan päälle (vaikka sisältä lasi näyttäisikin täysin sulalta). |
||||
|
04.01.2022 10:31 | Erkki Nuutio | ||
| Rajaa vartioi aluksi sotajalalla ollut armeija varusmiehineen ja hetkellisesti suojeluskunnatkin. Käkisalmen läänin rykmentti perustettiin 1.1920 ja Kannaksen rajan vartiointi kuului sen tehtäviin. Kantajoukkona oli Rajajoen rajavartiopataljoona. Lisäkomppanioita varusmiehineen rajavartijoiksi otettiin useista maan joukko-osastoista. Rykmenttiä johti silloinen Evl A.E. Heinrichs, josta tuli samalla Rajamaan komendantti. Rykmentti lakkautettiin 20.4.1921 ja Rajavartiostot rajojemme eri osissa tulivat tilalla. Rajavartiostot tulivat Sisäasiainministeriön alaisuuteen ja niiden johtoon rajavartiotarkastajana tuli majuri F.F. Järnström. Vakanssiväen ohella rajavartijoina käytettiin värvättyjä ja varusmiehiä. Yhteys armeijaan säilyi tiiviinä varusmiesten ja mm. yhteisten sotaharjoitusten muodossa. Kuvan rajavartijoiden asuina on siten kaiketi sotilaspuku m/22. Kenraalimajuri Järnström eläköityi Rajavartioistojen päällikkönä ja kuoli vuonna 1936. (Pohjonen: Rajan ensimmäinen kenraali Fredrik Ferdinand Järnström (Otava, 2014, 240 s.). Tullilaitos ei osallistunut rajavartiointiin, vaan tullipoliisit tekivät töitään kiinteästi mm. Rajajoen asemalla. |
||||
|
04.01.2022 10:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hieno kuva, tämä pääsi vuoden 2022 havaintokansion tammikuun 2022 kalenterikuvaksi. Kaikki minun ottamani kuvani kännykameralla siis kännikameralla epäonnistui tässä 1-4.1.2022 ajan jaksolla. | ||||
|
|
04.01.2022 09:50 | Petri Sallinen | ||
| Suomessa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1913 sortokauden seurauksena venäläistyyppisiä yhdysliikennevaunuja. Niiden littera oli vuoteen 1921 saakka Gb ja sen jälkeen Gd. Vaunujen väritys oli punaruskea ja reunimmaiset pystyt teräspalkit oli maalattu valkoisiksi. Koska vaunut oli tarkoitettu yhdysliikennekäyttöön, oli niissä suomenkieliset ja venäjänkieliset tekstit. Vaunusta on olemassa konepajapiirustus Kansallisarkistossa. Aiheesta on keskusteltu sivustolla aikaisemminkin, mutta hakujen käyttö on tunnetusti sen verran työlästä, että antaa olla. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11882.0 |
||||
|
04.01.2022 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvattu viimeistään vuonna 1924 (aikaisintaan kai vuonna 1920). Thure Hällströmin suunnittelema päätelaiturikatos valmistui vuonna 1925. Kuvassa ei ole aloitettukaan sitä. Katoksen yläkerros oli jo alkuaan suljettu, mutta alakerros avoin. Siinä oli neljä lipuntarkastuskoppia ja valurauta-aitaus. Kopit eivät olleet oheisen kuvan koppeja. Katoksen alakerros suljettiin vasta vuonna 1950. Kts. Hesingin rautatieasema (VR, 1996, 72 s.) |
||||
|
|
04.01.2022 09:25 | Petri Sallinen | ||
| "Mustan kirjan" taulukoissa on vaunukohtaista tietoa valaistusjärjestelmistä. Vanhimmat taulukot ovat vuosilta 1926-27. Dalenin valaistusjärjestelmän tunnus taulukoissa on D. Tarkempaa tietoa tarjoavat vaunukortit. | ||||
|
|
04.01.2022 09:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ajoitus lie väärä: Wikipedian mukaan kassitalvi oli vuonna 1916: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakaiset_rahdinajot_sotatalvena_1916 |
||||
|
04.01.2022 09:04 | Oula Ahlholm | ||
| Jorma: sepä se, valinneet ehjän Valakon tälle vuorolle. | ||||
|
|
04.01.2022 07:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Hieno tunnistus Simolta. Ainakin miunulle tuo ilmansekoittaja on aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti 'Valtionrautatiet 1912-1937', s. 501. maininta tarkoitaa juuri kuvan mukaisia vaunuja: "Muutamissa kymmenissä vaunuissa on meillä käytännössä myös ns. Dalénin-valaistus, joka soveltuu varsinkin sellaisille pieniliikkeisille rataosille, jotka ovat kaukana rautateiden kaasulaitoksista, niin ettei niille kannata lähettää öljykaasua tavallisissa suurissa kaasunkuljetusvaunuissa. Dalénin-valaistukseen käytettyä asetyleenikaasua voidaan nimittäin kuljettaa mukavasti pitkienkin matkojen päähän pienissä, korkean paineen kestävissä teräspulloissa." Milloin ja mihin vaunuihin tämä teräspullokaasuvalaistus asennettiin? Vuonna 1932 päivätyssä vaunukuvaston sivun 13 a mukaan Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisissa Ei-vaunuissa 22009 (= tämä E 2804) ja 2802. Ja sivulla 13 b vuodelta 1933 Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisessa Ei-vaunuissa 22007 ja josakin toisessa, jonka numero on vahvasti sotattu (22008?). Nämä 2200x-vaunut lienevät 1930-luvulla uudelleenumeroituja 280x-vaunuja. Vaunut E 2801-2806 rakensi VR:n Helsingin konepaja vuodeksi 1906 Helsinki-Karjaa -radalle. Vuonna 1911 E-vaunujen 2801-2806 kotipaikka oli Helsinki, lukuunottavatta vaunua 2802, jonka kotipaikka oli Pietari. Sekä Helsingissä että Pietarissa oli kaasua saatavilla. Miksi siis pullokaasu? Siirrettiinkö vaunut jossakin vaiheessa jollekin rataosalle, jossa kaasua ei ollut saatavissa? |
||||
|
04.01.2022 04:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Simo on 168. | ||||
|
04.01.2022 04:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Vrt. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1876 | ||||
|
04.01.2022 04:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Oula: tiedän ja olen käynytkin asemalla monta kertaa :) | ||||
|
04.01.2022 04:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Melalahden asema: https://takametsa.wordpress.com/2014/12/29/step-by-step-miten-hirsitalo-puretaan/ | ||||
|
04.01.2022 02:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä taitaa olla Ttk1 90 10 9122 003. Samoin kuvassa https://vaunut.org/kuva/142436 . | ||||
|
04.01.2022 02:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Kantolanniemen seisake: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:10917 + https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:10918 | ||||
|
04.01.2022 01:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Täällä oli harvinainen tilaisuus olla omin konein liikkuvan Ttv:n kyydissä. Vaihteisto mourusi mukavasti :) | ||||
|
|
04.01.2022 01:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, onko tuo vanha maantiesilta vielä jossain käytössä vai romutettu? | ||||
|
04.01.2022 01:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Minä päivänä tuo Ruukin oikaisu otettiin käyttöön? Lakkautettiinko vanha liikennepaikka samana päivänä kuin uusi avattiin, vai eri päivänä? | ||||
|
04.01.2022 01:18 | Robert Sand | ||
| On todella mukavaa kun saa kasata kyllä. Vielä on silti monta juttua vaiheessa. Konesuoja ja hytti pitää hiekkapuhaltaa ja maalata ja moottori on vielä korjaamatta. Vaihdelaatikko on melkein valmis. Puuttuu vielä vähän tiivisteitä ja vaihdekeppi. Projekti ei ollenkaan edennyt kuin suunniteltu kun tuli korona. | ||||
|
04.01.2022 01:15 | Robert Sand | ||
| Fiat 640DT3 se on. Uskomatonta että tunnistit tästä kuvasta. Minun traktori se on kyllä. | ||||
|
04.01.2022 00:32 | Miitre Timonen | ||
| Oho, mielenkiintoinen tieto :) Ja kiitoksia onnitteluista! | ||||
|
|
04.01.2022 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Sydäntäni oikein lämmittää, että ex-riihimäkeläistä pidetään edelleen toimintakuntoisena. Muutama reissu tuli tälläkin hoideltua, mm. urani ensimmäinen kuljettajana toimiminen (ennen uudistusta). Onnea ja paljon vuosia Miitrelle. |
||||
|
|
04.01.2022 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| "Juuri ja juuri liikkui", mutta lähes aikataulujen aikoja noudattaen! | ||||
|
03.01.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Voisi olla tämä malli: https://www.eisenbahnjahre.de/piko-staubgutwagen-kds-67-basf-db-1968-h0 Tekstissä sanotaan: Deutsche Bundesbahn hankki vuosina 1961 - 65 noin 50 kappaletta kolme säiliön tomuainevaunua kolmeessa hieman erilaisissa erissä. Vaunut myytiin 1970 mennessä yksityisille toimijoille. Minusta niitä on näkynyt Saksassa sen verran yleisesti, että tainnut olla enemmän kuin 50 vaunua. Varmaan yksityiset toimijat, joista VTG saattaa olla isoin, ovat hankkineet niitä myös uusina. |
||||
|
03.01.2022 23:03 | Ari Virtanen | ||
| Juurikin tässä kohtaa oli pientä haastetta, kun veturin radion tangentti jumittui pohjaan ja yritin tuloksetta viestitellä vaihteelta koneen päälle käsimerkein. Myös apuveturi reistaili paluumatkalla ja hetken jurnuteltiin kolmea kymppiä, mutta onneksi lähti pelittämään selvittiin Riksuun. | ||||
|
|
03.01.2022 22:51 | Heikki Jalonen | ||
| Lieneekö siinä logistiikan ahertajana Fiat Kultanauha-sarjan (Nastro Oro) traktori, ehkäpä mallia 640 tai 640DT3 (neliveto), sellaista 1973 vuosiluokkaa, ohjaamonaan vielä intiimin ahdas Terä-melukammio...? Kuuluneeko RSJ:n riveihin? | ||||
|
03.01.2022 21:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Numerossa on näköjään virhe... | ||||
|
03.01.2022 21:24 | Miitre Timonen | ||
| Yleiskengät, joilla voi mennä mihin vain ;) Ttv on mitä mainioin vaunu matkustamiseen, paitsi tilojen (yläkerran koppi sekä työntekijöiden sosiaalitila), myös sähköjen vuoksi. |
||||
|
|
03.01.2022 20:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Junavuoro voi olla peruttu, mutta junia joko vedetään tai työnnetään - ihan riippuen siitä kummassa päässä junaa veturi on :) | ||||
|
|
03.01.2022 20:49 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunujen katolla näkyvä erikoinen torpedotuulettimilla varustettu pyöreä laatikko on vaunujen kaasuvalaistukseen liittyvä AGAn ilmansekoittaja, joka huolehtii oikeasta kaasun ja ilman suhteesta. Sama laatikko näkyy Helsingin junaonnettomuudessa 1926 olleen DEi 2526:n katolla (https://vaunut.org/kuva/113518). Ruotsissa sekoittajaa on käytetty AGAn ja Dalénin järjestelmissä (http://www.wnj.se/underleverantor/vva/byggtips/varde_ljus.pdf ). Dalénin järjestelmää on Suomessakin käytetty asetyleenivalaistukseen. Harmi, ettei kuvassa näy vaunujen alustan valokaasu- tai asetyleenisäiliöt. | ||||
|
|
03.01.2022 20:43 | Kari Haapakangas | ||
| Ei välttämättä SA-Int -väkeäkään, vaan aivan toisen ministeriön alaisia, eli rajavartiolaitoksen sotilaitaa. | ||||