Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01.2022 23:41 | Jaakko Pehkonen | ||
| Samaa mieltä Teemun kanssa noista termien huonoista määrittelyistä Jt:ssä. | ||||
|
05.01.2022 23:38 | Jaakko Pehkonen | ||
| Samaa olen monesti miettinyt. Jos rekassa olisi sitomatomia nippuja haloo olisi melkoinen ja sakkoja varmasti tulisi... Kun kuvaa katsoo tarkasti niin taitaa viimeinen nippu olla kuitenkin sidottu? |
||||
|
05.01.2022 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Myös valonheitin näyttäisi piiloutuvan lumipeitteen taakse, vaikka matkaa on taivallettu jo parisen sataa kilometriä. | ||||
|
|
05.01.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan hyvin pysyvät jäiset kalikat mukana sitomattomina kyydissä? | ||||
|
|
05.01.2022 22:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Jt:n määritelmät vetämiselle ja työntämiselle vaihtotyössä ovat myös sangen huonosti määriteltyjä, kun mitä esimerkiksi liike vaunujen suuntaan (termi työntäminen) tarkoittaa moottorijunassa tai liike vetävä yksikkö edellä (termi vetäminen), jos ajetaan veturijunaa ohjausvaunusta... Kun Edossa istuu, niin suuntakahva pitää olla taaksepäin käskyllä "vedä"? | ||||
|
|
05.01.2022 21:52 | Teemu Sirkiä | ||
| Sääntöteknisesti se olisi myös peräyttämistä, jos junaa (siis juurikin junaa) ajettaisiin tuosta keskimmäisestä veturista veturit edellä eli vaunuja vetämällä :D | ||||
|
|
05.01.2022 21:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Hyvä pointti! | ||||
|
05.01.2022 21:48 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos kameran kellossa on ollut oikea päivä, niin taitaa olla tämä 18.12.2021 kulkenut juna: https://juliadata.fi/timetables?s=53650&d=18.12.2021 Tänään ei ole tällaista kulkenut ja maisemakin on lumisempi. | ||||
|
05.01.2022 21:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Tyylikäs otos! Joulun välipäivinäkin oli ilahduttavasti kolme kertaa veturijuna sivulla ja keltavihreä sai loistaa asemalla. | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
05.01.2022 21:19 | Miitre Timonen | ||
| Kiitos, Oula ja Jouni! Kotiin tultua oli vähän sellainen "mitäs nyt sitten" -fiilis :) | ||||
|
05.01.2022 21:02 | Oula Ahlholm | ||
| Vaihtotyöhenkilö koulutuksessa, johon sisältyy vaunujen työntö ja veto ratapihalla. :D | ||||
|
|
05.01.2022 20:59 | Topi Lajunen | ||
| Työntäminen on vaihtotyötä, junaa taas _peräytetään_. Sääntöteknisesti eri juttu. | ||||
|
|
05.01.2022 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Upea! | ||||
|
|
05.01.2022 20:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vauhdikas ohitus. Opastimetkin ampuu tulta. | ||||
|
|
05.01.2022 20:20 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Sm-7 Kemissä 28.2.2020 |
05.01.2022 20:02 | Oula Ahlholm | ||
| Täytyyne tässä todeta että silloin kun tämän kuvasin, niin en tajunnut että tämä olisi harvinainen. Yksi parhaista bongauksistani, mutta parhaimmistoa lienee ovat Valakkoniput Yms. | ||||
|
05.01.2022 19:19 | Kimmo Huhta | ||
| Lapsuudestani muistan pinkin vesivaunun ja lisäksi Tve1-pienveturin, joka oli vaunussa kiinni. VAPON alueella lojui laskematon määrä ruostuvia, neuvostoliittolaisia DT75-telatraktoreita. | ||||
|
05.01.2022 18:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös näitä vanhoja geegeetä muutettukin Gdl-eläinvaunuiksi? | ||||
|
05.01.2022 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ratamestarin asunto? | ||||
|
05.01.2022 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soodapuhalluksen yhtenä tarkoituksena onkin ollut vanhan maalin kvartsihiekkapuhallusta hellävaraisempi poistaminen. Puhallusjälki on parempaa/sileämpää kuin em. hiekalla. Pohjamaalia ei tarvitse tällöin kaataa saavikaupalla. Samalla saavat kyytiä vanhat alustamassatkin. Käsipelissä alustamassojen poistoa saakin tehdä apinan raivolla, työtä siinä riittää! Varsinaiset maalinpoistoaiineet tehoavat myös, mutta nekin taitavat olla aikamoisen myrkyllisiä. |
||||
|
05.01.2022 18:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautakaupoista saa erityistä homeenpoistonestettä. Onkin aikamoisen tujua myrkkyä! | ||||
|
05.01.2022 18:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi silmukka tulee tuohon puistoon, eikä suoraan sairaalan pihalle? 506:n bussi tuonne sairaalalle pääsee, joten miksei ratikka? | ||||
|
|
05.01.2022 15:54 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Jukan mainitsema kuva vaaleanpunaisesta vesivaunusta löytyy Resiinan 2/90 sivulta 53. | ||||
|
|
05.01.2022 14:50 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin vielä kuvan vanhimmasta Ggy-vaunusta: https://vaunut.org/kuva/152527 | ||||
|
|
05.01.2022 14:37 | Tapio Keränen | ||
| Kaikkiin Gg-vaunuihin levennettiin ovet trukkikuormausta varten 1100 mm:stä 1500mm:iin vuoden 1955 tienoilla Turun konepajassa. Ovien leventäminen koski todennäköisesti myös sarjoja Ggl ja Ggy. Lysolivaunuihin tuskin tehtiin mitään muita muutoksia, mutta haluttiin erottaa voimakashajuisen puhdistusaineen kuljettamiseen omat vaunut, jotta vaunuihin pinttynyt haju ei olisi tarttunut muissa Gg- ja Ggl-vaunuissa kuljetettuihin elintarvikkeisiin. | ||||
|
05.01.2022 14:06 | Jari Ahokas | ||
| Virtuaalinen kädennosto Aleksanterille! Ei tosiaan alkuperäiseltkään videolta 5. vaunun yläkerrassa kättä tervehdysasennossa näkynyt. | ||||
|
05.01.2022 12:35 | Oula Ahlholm | ||
| No nyt on upea foto! | ||||
|
Kuvasarja: Ruhrthaler B24Z kunnostus |
05.01.2022 12:31 | Oula Ahlholm | ||
| Todella mielenkiintoista katsottavaa. Onnea Ruhrthaler-projektiin! :) | ||||
|
05.01.2022 12:26 | Jan Jahkola | ||
| Jimi, kiitos kun huomasit, nyt kun sanoit niin taisi todellakin käydä. Seuraavalla kerralla vähän tarkemmin tuon kuvasuhteen kanssa. | ||||
|
|
05.01.2022 12:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Asiasta on puhuttu mm. kuvassa https://vaunut.org/kuva/80905 | ||||
|
|
05.01.2022 12:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva venähtänyt sivusuunnassa? Kuvasuhde vaikuttaisi alun perin olleen 3:2 mutta pienennettäessä skaalattu suhteeseen 16:9. | ||||
|
|
05.01.2022 12:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan tämä olla joku muukin rautatierakennus? | ||||
|
05.01.2022 11:56 | Eljas Pölhö | ||
| 46526 valmistui maaliskuussa 1953, valmistaja Swindon. Sarjaa valmistettiin vuosina 1946-1953 valmistajina Crewe, Darlington ja Swindon. Vastaavan Class 2 (78000 sarja) valmistuskausi alkoi joulukuussa 1952. 46526 hylättiin heinäkuussa 1966 ja se meni romuksi vuoden lopulla. |
||||
|
|
05.01.2022 11:37 | Hannu Peltola | ||
| Tänä päivänä tuntuu erikoiselta, että lyso(o)li on ollut niin tärkeä kuljetettava tuote, että sitä varten on muutettu kokonaan oma vaunusarjansa. Oliko Ggy-vaunuissa muita muutoksia Gg-vaunuihin ovien lisäksi? | ||||
|
|
05.01.2022 11:02 | Robert Sand | ||
| Kuinka hyvin soodapuhallus tehoaa ruosteeseen? | ||||
|
05.01.2022 11:01 | Petri Nummijoki | ||
| Kouvolan vanhalla henkilöasemalla ongelmana oli ratapihan kapeus ja suorastaan vaarallisen ahtaat laiturit eikä laajentamiseen mahdollisuuksia, koska vanha asemarakennus oli tiellä. Jotain asialle oli varmaankin syytä tehdä. Muutenkin 50-luvulla oltiin huolissaan asemarakennuskannan ikääntymisestä ja Kouvolan piti olla ensimmäinen askel uudistusten tiellä. Tehtiinhän tämän jälkeen muutaman muunkin risteysaseman uudistus (Toijala, Seinäjoki, Pieksämäki). Aseman tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä mutta antaisin arvoa sille, että tuohon aikaan sentään asemarakennuksia pidettiin välttämättöminä ja yleisöä yritettiin palvella. Nykyään isotkin asemat alkavat olla operaattorin tarjoamien palveluiden puolesta seisakkeen tasoa. Ei ole lipunmyyntiä, matkatavarapalveluita tai ylipäätään ketään, joka osaisi edes neuvoa, jos joltain oma tieto loppuu. | ||||
|
|
05.01.2022 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan Mogul on London, Midland and Scottish Railwayn perua oleva Ivatt 2MT eli kymmenportaisella asteikolla (0-9) teholuokan 2 sekajunaveturi (MT = Mixed Traffic). Näitä liikkui höyryajan loppuun myös tällä ratalinjalla, mutta valtaosa oli suurempia Stanier 5MT eli Black Five -vetureita: https://vaunut.org/kuva/134915?s=1 Tavarajunat olivat usein aika maltillisen kokoisia, luokkaa kymmenen vaunua ja 2MT:t varmasti tulivat niiden kanssa vähintään auttavasti toimeen. Dieselveturit erityisesti sarjoista Class 26 ja Class 27 löysivät tiensä Far North Linelle ja Kyle of Lockhalshin linjalle heti niiden käyttöönoton jälkeen. Linjat olivat selvästi haastavia: maasto on mäkistä ja harvaan asutulla alueella vesityspaikkoja oli harvakseltaan. | ||||
|
05.01.2022 10:47 | Timo Salo | ||
| SSF-pyörä Pirkkalasta tekee mielestäni (tai ainakin teki) yksittäiskappalein hammaspyöriä harrastajien tarpeisiin... http://www.ssf-pyora.fi/index.shtml |
||||
|
05.01.2022 10:08 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo rattaiden täyttäminen riippuu paljon laitteen tulevasta käytöstä. Tiedään paljon laitteita, traktoreita, ym. mitkä on vähäisessä ajossa kevyessä käytössä, mistä on hammaspyöriä täytetty ihan kotikonstein mig/mag hitsaamalla ja hiomalla/viilaamalla hampaat muotoonsa, eikä mitään lämpökäsittelyitä ole tehty. Harvemmin kovettaa ratsata niin, että lohkeaisi, yleensä jää pehmeäksi ja kuluu nopeasti, mutta pienessä ajossa kestää kuitenkin riittävästi. | ||||
|
|
05.01.2022 10:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä minä ihmettelen että miten voi kestää niin älyttömän kauan saada aikaiseksi tuo kääntösilmukka Meilahden sairaaloiden kohdalle jossa se palvelisi tuhansia matkustajia? Kuusitien silmukka ei palvele käytännössä ketään. | ||||
|
|
05.01.2022 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Lysooli on vanha keksintö ja lähes katosi markkinoilta mutta nyt se on tullut koronan takia takaisin kotitalouksienkin ostettavaksi. | ||||
|
05.01.2022 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Esa, veri ja vaniljakastike :-) (Mustard on sinappi, mutta yhtäkaikki, mielenkiintoinen väriyhdistelmä!). Luonnossa vaunut näyttävät esimerkiksi tällaisilta: https://vaunut.org/kuva/135478?s=1 Bo'Nessin museorungossa on samoja Mk. 1 -vaunuja, kuin tämän pienoismallikuvan ensimmäinen vaunu. EDIT vielä: itse asiassa Bo'Nessin verrokkikuvassa ensimmäisenä vaununa on juuri sama Brake-Second -vaunu kuin tässä kuvassa. |
||||
|
|
05.01.2022 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa seinissä olla hometta. Pidetäänkö vaunua pakkasaikana lysolikuormassa ollessaan lämpimänä (plusasteisena) ? Hankasin syksyllä taloyhtiön maalatun lautaseinäisen autokatoksen ulkoseinän sellaista osaa, jonka takana oli jonkin verran lämmitetty, mutta eristämätön sähkökeskus. Kovasti oli hometta ja kovasti sain hangata Tolun ja veden säestyksellä. Autokatoksen lämmittämättömän osan ulkoseinissä ei hometta ollut. Kuvan tavaravaunussa ei ole mitään todellisia rästäitä, joten hyvät olosuhteet homeelle on annettu |
||||
|
|
05.01.2022 09:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kouvolan rautatieasemarakennus oli kaikilla mittareilla komeampi kuin Helsingin Seutulan lentoasemarakennus samaan aikaan 1960-luvun alussa! | ||||
|
05.01.2022 09:33 | Mikko Herpman | ||
| Uusi koneharmaa on kyllä hieno pinta! | ||||
|
05.01.2022 09:04 | Petri Sallinen | ||
| Toki näin oli. Sanavalintani oli kehno. Tarkoitin, että pystylaudoitukseen ei enää palattu, kun Gb-vaunuja suunniteltiin vuonna 1925. | ||||
|
05.01.2022 09:00 | Kimmo Huhta | ||
| Jompi kumpi ei täsmää, päivämäärä tai Tka:n numero. Numero 301 rakennettiin S.A.T.:lla vasta 1970. (Lähde: Suomen veturit, osa 2 Moottorikalusto) | ||||
|
|
05.01.2022 08:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kouvolan (aseman) ulkoasusta en niin perusta, mutta sisältähän tämä näin uudenkarheana on oikein hieno palmuineen kaikkineen! | ||||
|
|
05.01.2022 07:54 | Tapio Keränen | ||
| Pystylaudoitusta käytettiin yhä Gg-, Ggl- ja Ggy-sarjan lämmin- ja jäähdytysvaunuissa, joita rakennettiin aina vuoteen 1951 asti, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/152522?a=1 | ||||
|
|
05.01.2022 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäisenä Rosina Heikelin puistossa kääntyvä raitiolinja voi todellakin olla Jyrkin mainitsema Meilahteen venytetty linja 7 vuonna 2023. Uutta linjaa 5 (Eira - Kamppi - Meilahden sairaala) ei taideta saada perustettua vielä siihen mennessä. | ||||
|
|
05.01.2022 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autonkropaajat käyttävät myös soodapuhallusta, mikä on erityisen ystävällinen ohutlevykomponenteille. | ||||