Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.02.2022 17:14 | Topi Lajunen | ||
| IC2 on ehkä raiteella 12. En ymmärrä, miksi se olisi "Ilmalan varikon toinen huoltoraide". | ||||
|
|
14.02.2022 17:03 | Kari Suominen | ||
| Kuva on otettu Kaisaniemen puiston reunasta kohdasta, josta on käynti asemalle asemarakennuksen päädystä (raiteet 1-3) | ||||
|
14.02.2022 16:45 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin vanhalla ratapihalla oli ongelmana, että ruuhka-aikana raiteet alkoivat olla täyskäytössä ja erityisesti sellaisia pitkiä raiteita oli niukasti, joihin voitiin ottaa 15-20-vaunuinenkin juna ilman, ettei sulkenut vaihdeyhteyksiä vierekkäisille raiteille https://www.vaunut.org/kuva/28661. Sen vuoksi aika oli ajamassa vanhan matkustajaratapihan ohi ja oli järkevää tehdä raide- ja laiturimuutokset ensin, ettei sähköistystä tarvinnut rakentaa ratapihalle kahteen kertaan. Urakka oli sen verran suuri, ettei koko ratapihaa ollut mahdollista saada valmiiksi ennen sähköjunaliikenteen alkamista vaan vasta Kaisaniemessä olevat raiteet (nykyiset 1-3) ehdittiin uusia siihen mennessä. Siksi ne sähköistettiin ensimmäisinä. Miksi taas työt kannatti aloittaa Kaisaniemestä niin siellä uudet raiteet ja laiturit eivät tulleet yksinomaan vanhan ratapihan päälle vaan puiston puolelta otettiin raiteiden jatkeille lisää tilaa. Siten Kaisaniemessä ei tarvinnut vanhoja raiteita poistaa rakennustöiden tieltä niin laajasti käytöstä, mitä olisi jouduttu tekemään, jos työt olisivat alkaneet muualta. Kun raide- ja laiturimuutokset etenivät aseman sisäpihalle, oli vastaavasti Kaisaniemessä valmista ja raiteet saatu siellä aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmiksi, joka helpotti uusimistöiden seuraavia vaiheita. |
||||
|
14.02.2022 16:09 | Marko Vornanen | ||
| Oleppa hyvä :) | ||||
|
|
14.02.2022 15:59 | |||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
14.02.2022 15:58 | Marko Vornanen | ||
| BMo-Sepelivaunuja näyttää olevan koukussa pari kappaletta. | ||||
|
14.02.2022 15:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin aikaan 11.2 niitä revontulia näkyi? Mä yritin klo 23 aj 04 käydä kattomassa mutta mitäään ei näkynyt. | ||||
|
|
14.02.2022 15:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Todella joulukorttimaisema! Tuo spraymaali- töherrys, vaan pilaa sen.. | ||||
|
|
14.02.2022 15:05 | Tauno Hermola | ||
| Vararungon takanakin näyttää olevan joku runko, olisiko Turun juna? Mistähän kuva mahtaa olla otettu? | ||||
|
|
14.02.2022 13:45 | Lari Åhman | ||
| Eipä näihin Vertin kuviin voi muuta sanoa, kuin että hienoa jälkeä. Kelpaa katsella kauemminkin. | ||||
|
14.02.2022 13:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavallisesti menee jokseenkin tasaiseen tahtiin eri tavaroita eri suuntiin. Sunnuntait ovat kuitenkin tyypillisestikin olleet hiljaisempia siten, ettei peltejä ja tatteja ole yleensä liitetty junaan. Aiemmin viime viikolla typpihappoa lorotettiin Ruokiksen suuntaan kulkeutuviin vaunuihin ehkä hieman isompia määriä, aivan kuin valmistautuen pieneen viikonloppukatkoon sen osalta. Erilaiset revisiotkin kuuluvat osaksi teollisten prosessien kulkua. | ||||
|
14.02.2022 13:14 | Eljas Pölhö | ||
| Siltaa ei suunniteltu ruotsalaiselta taholta Karungiin, vaan kymmenisen kilometriä siitä etelään Jylhänkoskelle. On hivenen liian jykästi sanottu, että Ruotsin sotilasjohto vastusti radan jatkamista Bodenista, sillä se ei ollut yksimielinen asiassa. Norrbottenin sotilasjohto nimenomaan halusi rataa rajalle saakka, jotta joukkojen siirto sujuisi tarvittaessa sutjakkaasti, jos joku yrittää tulla ylitse. Generalstaben suunnitteli ratalinjan ensin Morjärvin kautta Karungiin ja siitä pohjoiseen Övertorneån kylään. Jos ylitys Suomeen tulisi ajankohtaiseksi, se tehtäisiin Jylhänkoskelle (siis alkuperäisessä suunnitelmassa). Haparanda oli niin vähäinen, ettei sitä tarvinnut huomioida ja se oli lisäksi puolustuksellisesti epäedullinen. Rautatierakennus oli Morjärv-Karungi-Övertorneå Järnvägsbyggnad. Vasta sodan syttyminen muutti tilanteen, aivan kuten Erkki on jo todennut, ja muuttuneessa tilanteessa alettiin 1914 kiireesti rakentaa rataa Karungista Haaparantaan korvaamaan hankala Karungi-Karunki välinen joen ylitys. |
||||
|
|
14.02.2022 13:12 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Helsingin ja Käpylän välillä tehtiin ratatöitä, juhlapyhän vuoksi oli kulussa lisäjunia tai muuten oli liikennekaaos niin kyllä joku kaupallinen matkustajajuna saattoi ajaa Helsingin ja Pasilan välillä myös läntisiä raiteita pitkin mutta sitten se kiersi Pasilan alaratapihan kautta. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/21526 on tämmöinen tilanne nähtävissä. | ||||
|
|
14.02.2022 12:24 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin ja Pasilan välillä oli 60-luvulla vain neljä raidetta, joista kaksi Pasilan alaratapihan ja veturitallien "huoltoliikennettä" varten, joten koko Helsingin ja Pasilan välinen kaupallinen matkustajaliikenne niin Pääradalle kuin Rantaradalle käytti (normaalitilanteessa) vain kahta itäisintä raidetta eli toista raidetta ylös ja toista alas. Siten mitään ratapihan laidasta laitaan vaihtamista ei tarvittu, kun sähköjunalla lähdettiin Kirkkonummelle Kaisaniemestä. Itäsiiven päädyssä oli matkustajaraiteita paljon ennen sähköistystä, joten ei ole niinkään, että sinne olisivat raiteet tulleet vasta sähköistyksen myötä. Toki sielläkin laituri- ja raidejärjestelyt uudistettiin. Miksi työt kannatti aloittaa juuri Kaisanimestä niin liittyy juuri laituri- ja raidejärjestelyiden muutoksiin mutta siinä on sen verran juttua, että lisää paremmalla ajalla, jos joku muu ei avaa asiaa ensin. |
||||
|
|
14.02.2022 11:34 | Teppo Niemi | ||
| Joutuivatko silloin vaihtamaan?? Ei se liikenne kulkenut alaratapihan kautta. Vaunut.orgista löytyy kuvia, joiden perusteella asiaa voi tutkia.... | ||||
|
|
14.02.2022 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ahvenanmaa on vähän kumma paikka muutenkin koska on olevinaan oma sisäänpäinlämpiävä valtakuntansa, mutta esim Viking Linen laivojen henkilökunta osaa kyllä suomea. | ||||
|
|
14.02.2022 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on kanssa asia jota olen ihmetellyt. Junat joutivat siis vaihtamaan puolta ratapihan laidasta laitaan. Itäsiiven päätyraiteet Kaisaniemen puiston vieressä rakennettiin juuri tuolloin joten kai katsottiin että ne sopivat sähköistyksen kohteeksi ensimmäisinä? | ||||
|
|
14.02.2022 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kohdistetaanpa ajatukset Ahvenanmaalle. Supisuomalaisena kun menet vaikka johonkin ruokakauppaan, ja kysyt jotain suomenkielelllä, niin paikalliset kyllä pitävät tarkan huolen siitä, että ali-ihmisyytesi tehdään sinulle (finnjävelille) erityisen selväksi. | ||||
|
|
14.02.2022 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomessa ja koko Venäjän keisarikunnassa elettiin vaikeita aikoja 1905-1918. Oli vallankaappausyritystä ja epäonnistuneita sotia ja sortokautta ja 1. maailmansota joka aiheutti elintarvikepulan myös Suomessa ja kapinamielialaa koko valtakunnassa. Se sitten eskaloitui 1917 alkaen ja Suomi pääsi onneksi irtautumaan mutta olot valikiintuivat vasta 1918 jälkeen. Ruotsissakin kyti kapinahenki niihin aikoihin teollisuuspaikakuntien ja Tukholman köyhälistön kesken mutta ne eivät johtaneet laajoihin väkivaltaisuuksiin. Joska tapauksessa Venäjä oli se mitä ruotsalaiset pelkäsivät ja bolseviikkeja ja muita poliittisia ääriliiikkeitä joiden olemassaolosta oli konkreettisia todisteita Suomessa, ja pelättiin että ne leviävät rajan yli Ruotsissa asuviin suomalaisiin. Samoin uskonnollisia ääriliikkeitä kuten ns korpelalaisia. Vaikka Ruotsin puolella asuvat suomalaiset eivät yleisesti ottaen halunneet ryhtyä mihinkään tuollaisiin hommiin vaan pysyivät lojaaleina Ruotsin valtiota kohtaan niin heihin suhtauduttiin turhan epäluuloisesti. |
||||
|
|
14.02.2022 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiesiltaa ei suunniteltu joen yli Karungin ja Karungin välille vuoden 1915 vaiheilla eikä myöhemmin . Tornionjoki lienee sillä kohdin melko kapea ja rospuuttoaikakin on lyhyt. |
||||
|
|
14.02.2022 10:45 | Mikko Nyman | ||
| Minkä vuoksi Helsingin aseman sähköistys aloitettiin itäisimmiltä raiteilta, vaikka ensimmäinen sähköistetty rataosuus suuntautui Kirkkonummelle? | ||||
|
|
14.02.2022 10:41 | Kari Haapakangas | ||
| Haaparanta on kieltämättä (ollut) varsin mitätön paikka Ruotsin rajalla, jonka satamakin on niin mitätön, ettei edes kuukkeliauto ole vaivautunut käymään perillä asti. Harkittiinko muuten missään vaiheessa vakavasti rajarautatiesillan rakentamista ylemmäs väylänvarteen? Olisi kait sen voinut tehdä Karunkiinkin. | ||||
|
14.02.2022 10:37 | Raimo Harju | ||
| Idyllinen kuva, vois olla vaikka 1950 luvulta, silloinkin näkymä olis voinut olla lähes samanlainen. | ||||
|
14.02.2022 10:37 | Timo Salo | ||
| Sen takia varmaan tuon pusikonkin annetaan kasvaa, ettei "salaisuudet" näy maailmalle. Malli muuttui yllättäen paljon tiukemmaksi, kun Hornetit v. -95 tulivat Suomeen. Vierailin muutaman kerran työsuhteeni loppumisen jälkeen tuolla ja taustojen/kropan tarkastus tehtiin tarkemmin vain Olkiluodon kuumalle alueelle mentäessä. (mukaan sai omista kamoista vain kalsarit ja hammaspaikat. Vihkisormusta en käyttänyt turvallisuussyistä, mutta todennäköisesti sekin olisi jäänyt "kaniin". Nykyaikaiset lävistysjonnet ei varmasti pääsisi edes ekaportista sisään!) Joskus olen miettinyt, että kauanko saisi dronea lennättää tuossa alueen rajalla? (haulikko varattu ilmatorjuntaan?) |
||||
|
|
14.02.2022 10:34 | Erkki Nuutio | ||
| Ruotsin sotilasjohto esti pitkään rautatiesuunnitelmat Bodenin linnoituskaupungista eteenpäin kohti Suomen rajaa. Syy oli Venäjän pelko ja epäluottamus suomenkielisiä ruotsalaisia kohtaan kuvitellun hyökkäyksen joskus mahdollisesti toteutuessa. Siksi myöskin rataa Bodenista ei suunniteltu Haaparantaan, vaan Morjärvelle jonne se rakennettiinkin. Rataa jatkettiin Haaparantaan vasta vuoden 1915 vaiheilla maailmansodan ja läpikulkuliikenteen luomassa, lähes pakkotilanteessa. Suomessa ei kenelleköön (Valtiopäivät) tietenkään tullut mieleenkään rakentaa rataa muualle kuin nimenomaan Tornioon - satamakaupunkiin ja maineikkaaseen ja monisatavuotiseen Itäpohjan ja myös Länsipohjan markkinapaikkaan. Karttaa katsomalla näkee heti, että ainoa järjellinen jatkosuunta oli edetä rakennettavaa siltaa pitkin Tornion kaupunginsaareen. Sieltä voisi SJ todella edullisesti rakentaa jatkoyhteytensä (kuten maantiekin myöhemmin rakennettiin). Riittävää ratapihatilaa tavaraliikenteen siirtokuormauksille ei Tornion kaupunginsaaressa olisi tietenkään ollut. Siten jo vuonna 1898 oli selvää, että ratapiha piti tehdä sinne minne se tehtiinkin. Sama koski myös henkilöasemaa kun rautatiesilta jäi tarkemmin suunnittelematta ja tekemättä näkymien puuttuessa jatkoyhteydeltä. SVR joutui siksi hankkimaan höyrylautan Tornionjoen ylityksiä varten. Talvella hommattiin rekikuljetuksia sitä varten ja rospuuttoaikana sai seikkailla henkensä uhalla jäälautalta toiselle. Ei Suomi eiväkä torniolaiset ja muu seudun väki tuollaista halunneet, mutta joutui sietämään. Vastenmielisyys suomalaisten kanssa asioimiseen näkyi siltaneuvotteluissakin. SJ:lle erinomaisesti kannattaneen siirtoliikenteen johdosta siltasuunnittelua tehtiin sujuvasti keisarikunnan ja kuningaskunnan rautateiden johtoportaiden ja asiantuntijoiden kesken. Silloin tehtiin Pohjanlahdelle kiertäneen radan ja sillan suunnitelmat. Muiden kustannuksen lisäksi silta tarvitsi kääntöosan, jota Tornion kaupunginsaareen johtava rautatiesilta ei tietenkään olisi tarvinnut. KENENKÄÄN suomalaisen ei annettu osallistua näihin siltaneuvotteluihin vuosina 1915-1917 ! Toteutunut Pohjanlahden kierros on tätä perua - eli ota tai jätä vuosina 1918-1919. Sillan ja ratayhteyden avaustapahtumiinkaan eivät SJ:n johtoa arvoisemmat ruotsalaisedustajat suvainneet osallistua. Kuningas ja muu ylin porras oli syvästi vihoissaan, koska Ahvenanmaan kaappaaminen näytti epäonnistuvan. Autonomian aikana ei Ruotsi toki pelännyt Suomea, mutta suhtautui maahamme ja suomalaisiin ylimielisesti. Se suhtautui rasistisen vihamielisesti suomenkieleen etenkin Pohjois-Ruotsissa ja aivan erityisesti Länsipohjassa. Suhtautuminen suomenkieleen oli vastaavaa kuin esimerkiksi mahtavimmalla senaattorillamme L.G. von Haartmanilla vielä 1850-luvulla: Suomenkieli oli "La langue de Percelä". Jos joku vielä vuonna 2020 haluaa kaunistella tätä ruotsalaisten ja ruotsinkielisten aiempaa rasismia suomalaisia ja suomenkieltä kohtaan, kehotan lukemaan esimerkiksi vanhoja suomenkielisiä sanomalehtiä. Voi aloittaa vaikka Tornion lehdestä (joka kylläkin joutui tasapainottelemaan tässä asiassa rajalla toimiessaan). |
||||
|
|
14.02.2022 10:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Eihän nää kulje kuin poikkeustilanteissa tyhjänä. Eri happoja eri suuntiin. | ||||
|
14.02.2022 10:27 | Lari Åhman | ||
| Se on tuleva liikenteenhoitoraide Sulkulahteen ”tavarapihalle”, tavallaan uusi kohtausraide ennen Niittylahtea. Liittyy JoeRa-hankkeeseen. | ||||
|
|
14.02.2022 10:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Eipä taida enää olla edes mahdollista ottaa kuvaa tunnelin suusta? Google mapsissakin tämä kuuluu alueisiin jotka on pikselöity. | ||||
|
|
14.02.2022 10:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs sähköraide tuohon vierelle rakentuu? | ||||
|
14.02.2022 10:17 | Timo Salo | ||
| Kiitos taas Erkki mukavista muisteluista. Muutama täsmennys mitä taas itse muistan noista ajoista: Kokoonpanohalli oli numeroltaan II-halli ja sen länsipää. Siellä tapahtui isojen lisenssidieselien kokoonpano. Muita merkkejä en muista, kuin tuon Burmaister&Wainin. Niitä tehtiin useita eri malleja ja malli muuttui lähinnä sylinterilukua lisäämällä/vähentämällä. Ryhmät tulivat valmiina ja Linnavuoressa suoritettiin vain kokoonpano/koekäyttö vesivastuksiin. (200 ltr:n tynnyri jossa oli kolme pitkää kuparilevyä 120:n asteen välein ja jotain sopivan johtavaa vettä.) Niitä tehtiin 70-luvun loppuun ainakin ja olin itsekkin piuhoja vetämässä moottorin kylkeen. Eka linkissä näkyy pari lähtevää konetta Sallisen rekan kyydissä. Rata tuolloin jo deaktivoitu loppuen nosturilinjan kohdalle ja kuvassa näkyy myös tunnelin pohjoispää. Kuvassa näkyvällä vaunulla kuskattiin lähinnä metallilastut kierrätykseen Kisko-Kallen vetämänä. Litterafriikit varmaan tunnistaa vaunun, näyttää venäläiseltä...: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/Burmaister+moottorit+lastattu-73_0001.jpg Mitä tulee militääridieselien kokoonpanoon omissa siihen tarkoitetuissa luolatiloissa, niin se alkoi joskus 80(?)-luvulla, kun olemassa oleviin luoliin rakennettiin lisää huoltotiloja ja natsisaksan aikuiset hätävarakoneet rahdattiin uusiokäyttöön(nauloiksi?). Ne koekäytettiin aikaisemmin II-hallin päädyssä, mutta myöhemmin siirrettiin koekäyttökin luolatiloihin. Malli laivan apukoneesta, B&W: https://oloneuvos.kuvat.fi/kuvat/Valmetista+AGCO+Poweriin+A-H/Burmaister+&+Wain+diesel+aggregaatti.jpg |
||||
|
14.02.2022 10:04 | Jouni Halinen | ||
| Hiukan on mestat muuttuneet, asematalokin on siirtynyt jonkin verran taaksepäin https://vaunut.org/kuva/141180?liikp1=2190 | ||||
|
|
14.02.2022 09:52 | Kari Suominen | ||
| Kyllä,päiväykset kunnossa eli kiitoksia vaan. | ||||
|
14.02.2022 09:23 | Jukka Ahtiainen | ||
| Isä oli junanlähettäjänä 50-luvulla. Sibelius soitti jokin kerta asemalle ja kysyi aikatauluja. | ||||
|
|
14.02.2022 08:58 | Erkki Nuutio | ||
| Täällä toimi vielä joitakin vuosia aikaisemmin asemamiehenä sukulaiseni Evert Kuusilampi. Hänen ja vaimonsa ansiosta elelin kesän 1963 heidän talossaan. Asemamies, jolla oli aiemmin oma hevonen kuljetuksia varten (ja Jordan-merkkinen autokin), pystyi tekemään työnsä rinnalla liiketoimintaa rakennus- ym. tarvikkeilla, asuintalojen tonteilla jne. | ||||
|
14.02.2022 08:32 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Omana syntymäpäivänä onkin ollut kunnon talvikeli. Nyt on lunta muttei pakkasta. Pärjääkö nykyinen dieselkalusto miten hyvin pakkasessa? | ||||
|
|
14.02.2022 07:01 | Pasi Seppälä | ||
| Jotenkin jolukorttimainen tunnelma tässä. Eikä ole huono asia, kuva on mainio. | ||||
|
14.02.2022 01:58 | Jyrki Längman | ||
| Tämähän on nykyään Jokioisten museorautatiellä https://vaunut.org/kuva/132853 | ||||
|
|
14.02.2022 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Eipähän sitä 1890-luvulla tai hetikohta vuosisadan vaihteen jälkeenkään kukaan tiennyt edes Ruotsin puolella mihin ja koska mahdollinen yhteys Venäjälle (Suomeen) tehdään. Jonkinlainen yhteinen näkemys oli radan rakentamisesta Bodenista Morjärviiin (valmistui 1902), mutta siitä eteenpäin oli täysin avoinna. Haaparanta ei ollut mitenkään itsestään selvä suunta radalle, koska esimerkiksi Övertorneå oli kolme kertaa suurempi paikkakunta kuin Haaparanta. Lopultahan Övertorneå sai sitten radan ennen Haaparanta. | ||||
|
|
13.02.2022 22:50 | Tauno Hermola | ||
| Päiväys onkin näemmä korjattu. | ||||
|
|
13.02.2022 22:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Väärä päiväys kuvalla? | ||||
|
|
13.02.2022 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kas, kas, tänään Sm1:t vielä liikenteessä? Mistähän naftaliinista nuo on kaiveltu? | ||||
|
|
13.02.2022 22:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja nykyisinhän kulttuuri taitaa olla se, että vaikka käyttäjätunnus poistetaan, kuvat eivät häviä, kuin ehkä erikseen käyttäjän pyynnöstä. | ||||
|
|
13.02.2022 22:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan täällä useampiakin kuolleiden henkilöiden käyttäjiä jäljellä kuvineen ja kommentteineen. | ||||
|
|
13.02.2022 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähtevätkö kuvat pois jos perikunta poistaa käyttäjätunnuksen? Millainen byrokratia on saada kuvat säilymään jos perikunnalla ei ole mitään sitä vastaan? | ||||
|
|
13.02.2022 22:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Huomasin myös, että Salon Timppa on vastikään poistattanut kaikki vanhat kuvansa: https://vaunut.org/kuvat/?u=349 | ||||
|
|
13.02.2022 21:56 | Jouni Halinen | ||
| Poistoihinhan on varmaan eri syitä. Yksi syy kuvien poistoon on ns. "kiukuttelijat" he täällä aikansa esittelevät loukkaantunutta (eräs tällainen mm. kiukutteli aikansa Vaasan radan sähköistämisestä) ja lopuksi poistuvat kuvineen takavasemmalle. Toinen syy voi olla että kuvan lisääjä on poistunut keskuudestamme ja perikunta on sitten poistanut hänen tietonsa vorgista. Yksi syy on sitten se miksi esim. Katajiston Jussi poisti kuvansa, hän oli varmaan ainoita henkilöitä täällä jonka kuvilla oli/on ihan merkittävääkin kaupallista merkitystä, tästä voi hakea syytä kuvien poistoon. Menetys oli kuitenkin suuri kun Jussi kuvansa poisti. Muitakin syitä voi tietenkin olla? | ||||
|
|
13.02.2022 21:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsalaiset eivät viivytelleet Haaparannan-Tornion rautatiesillan rakentamisessa sen takia että olisivat vihanneet ja pelänneet suomalaisia vaan sen takia että Suomi kuului vuoden 1917 loppuun asti Venäjän keisarikuntaan ja ruotsalaiset ovat aina pelänneet venäläisiä kuin ruttoa. Se että Ruotsin Peräpohjola sai radan ylipäänsä niin myöhään on johtunut siitä että kyseessä on todella syrjäseuduista. Ei Haaparannan kaupunki ollut aluksi muuta kuin kyläpahanen Tornioon tai Kemiin verrattuna. Kaupunki on kasvanut vasta rajan avattua ja sitä mukaa kun sinne on muuttanut väkeä Suomest. Koko seutua voi muuten verrata johonkin Pohjois-Karjalaan tai Kainuuseen. Suorastaan ihme että Ruotsi on 2000-luvulla uusinut radan ja vetänyt sähköt. |
||||
|
13.02.2022 21:54 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 1990-luvun henkilövaunukuvastossa, kohdassa autovaunut on kuva ainoaksi kappaleeksi jääneestä Gfoss-autovaunusta. Sivun otsikossa kuitenkin lukee sanatarkasti RBN(Rnbqss). Veikkaanpa, että Esa muistelee tätä samaa. Ehkä RBN on ollut lipunmyyntijärjestelmän sisäinen nimitys tuolle Gfoss-vaunulle, joka alkuaikoina taisi myös kulkea alustavaunsa sarjamerkinnällä Rbnqss. | ||||
|
13.02.2022 21:34 | Jouni Halinen | ||
| Kas kun ei ole luotijuna hakusessa?. Semmoinenhan kulkisi tuossa savipellossa hyvinkin "pehmeästi". | ||||
|
|
13.02.2022 21:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkähän ne pikaratikkasuunnitelmat etenevät? | ||||
|
|
13.02.2022 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Poistuneita kuvia on nykyisin jo yli viisitoista tuhatta, tarkalleen 15 162. Käsittämätöntä. | ||||
