1004-23119 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.02.2022 21:11 Jimi Lappalainen  
  Poistuneita kuvia on nykyisin jo yli viisitoista tuhatta, tarkalleen 15 162. Käsittämätöntä.
kuva 13.02.2022 20:54 Erkki Nuutio  
  Linjaus Tornioon vahvistettiin vuonna 1898 ja rata valmistui vuonna 1903 - Bobrikoffin jyrkästä vastustuksesta huolimatta.
Nikolai II hyväksyi suomalaisten näkökannan riittävän pitkään ja taitavasti radan hyväksi vaikutettuna.

100%:n varmuudella ei kenellekään suomalaiselle tullut tällöin edes mieleen, että rataa jatkettaisiin pohjoiseen, Tornionjokilaaksoon. Tornion radan suuntaukseen ei siis LAINKAAN vaikuttanut tällainen ajatus.

Karttakin näyttää seudun hankaluuden, ja sen että toteutunut suuntaus oli vähiten hankala ja johti nimenomaisesti SUORAAN Tornionjoen ylitykseen siltaa pitkin ja aseman sijoittamiseen Tornion kaupunginsaareen.
Muut päätelmät eivät ole uskottavia.

Voimakkaasti vastustaneet venäläiset heräsivät tajuamaan radan välttämättömyyden heille itselleen, ja sen välttämättömän ja kiireellisen jatkamisen Karunkiin TASAN vuonna 1914.
Siis vasta silloin kun maayhteys heidän liittolaisiinsa muuta kautta oli sodan vuoksi sulkeutunut .

Se että sitä rautatiesiltaa ja asemaa kaupunginsaareen (ja sieltä suoraan Haaparantaan ja eteenpäin) ei tullut, johtui puolestaan Ruotsin valtion vakavista vainoharhoista 1900-luvun alkuvuosina, ja 1920-luvun alkuvuosiin asti.
Kaunistelematon totuus on, että Ruotsin valtio suhtautui rasistisesti suomenkieleen ja suomenkielisiin ruotsalaisiin ja suomalaisiin silloin ja vielä senkin jälkeen.
Vain siksi tehtiin tuo järjetön ja kallis kierros Pohjanlahden kautta Haaparantaan pääsemiseksi.

Ruotsalainen kartta on hyvin havainnollinen.
kuva 13.02.2022 19:58 Erkki Nuutio  
  Saadakseni mahdollisuuden osua edes lähimain oikeaan, kaivelin Tampellan rautavalimon toimintaa. Sodan jälkeen rakennettiin nykyaikainen valimo, jossa itsekin olin valurin apulaisena ja valukehien tyhjentäjänä vuonna 1966.
Tässä valimossa lisenssi-veturimoottorien sylinteriryhmät valettiin. Valimon loppu koitti luultavasti vuonna 1991.
Päätelmä perustuu 3.1991 valimon tuotannosta otettuihin kuviin, kuten https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosiiri.tampere.fi%253A8080%252FVALOKUVA%252Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fprimary%252F20040420%252F10824492335370.jpg .

Tämä tarkoittaa että Tampella toimitti viimeisetkin uusien veturien MGO-lisenssimoottoreista sekä ainakin vara-sylinteriryhmiä MGO- ja MAN-lisenssimoottoreihin noin vuoteen 1990 asti.
Lisäksi valimo luultavasti toimitti sylinteriryhmien valuja Wärtsilä-moottoreihin, luultavasti vuoteen 1991 asti.

Tampellan moottoriosasto, ainakin sen suunnittelu lienee tullut merkityksettömäksi viimeistään 1970-luvun alussa ja pistetty eläkkeelle ja muihin puuhiin. Täsmällisesti en tätä asiaa tiedä.
Tässä valossa en ihmettele jos Tampella on 1972 aikoihin antanut alihankintana MGO-lisenssimoottorien kokoamisia Linnavuoren tehtaalle. Luultavasti ainakin kevyt koekäyttökin oli mahdollista siellä olleilla dynamometreillä.

Linnavuori teki pienempitehoisia, mutta MGO:n kokoisia laivan apumoottoreita lisenssillä ainakin vielä 1960-luvun loppupuolella. Paikka oli sen hallin päässä mihin VR:n lastausraide päättyi.
Se olisi luultava paikka MGO-kokoonpanoillekin (jos niitä siis oli).
Luolatiloissa ei kai vuonna 1972 ollut sopivia tiloja pienten eikä suurehkojen dieselmoottorien kokoamista varten.

Mielestäni jo vuonna 1967, jolloin harjoittelin Linnavuoressa, oli muut kartan raiteista purettu, paitsi se joka meni mainitun kokoonpanohallin päädyn lastaussillalle.
kuva 13.02.2022 19:46 Elias Murto  
  Kiitos tiedoista! Lisään tunnisteisiin.
kuva 13.02.2022 19:41 Kari Suominen  
  Kiitos!
kuva 13.02.2022 19:34 Onni Tikkala  
  Junat ovat T 3767 Vuosaaresta Tampere tavaraan, IC 25 Helsingistä Ouluun ja HL 9666 Riihimäeltä Helsinkiin. R-junan kuvassa lähempänä näkyvä yksikkö on 6325.

Hyvä tilannekuva!
kuva 13.02.2022 19:10 Topi Lajunen  
  Kyllä, Sr3:llä voi tehdä niin. Eli juurikin Aleksanterin kuvailema toiminto.
kuva 13.02.2022 18:00 Esa J. Rintamäki  
  Juuri näin, Antti hyvä! Olen miettinyt, että mikähän "vetovoimatekijä" VR:llä oikein onkaan, kun sinne näyttää kerääntyvän porukkaa, joilla järkikulta juoksee vain viiden kilon klöntteinä.
kuva 13.02.2022 17:55 Esa J. Rintamäki  
  Tapahtui siis likipitäen sahan vaihteen tienoilla. Niinpä, VR palvelee, ja palveleekin niin maan perusteellisesti.

Heittäisivät nyt nuo pärekopat polttopillimiehille ja kiskot rullalle, niin kvartaalimiehet saisivat orgasmeja!
kuva 13.02.2022 17:54 Eljas Pölhö  
  Kartta kertoo hyvin syyn ettei ratalinjaa vedetty saapumaan Tornioon etelästä, jolloin jatko pohjoiseen ei olisi vaatinut kulkusuunnan muutosta tai Tornion ulkopuolista ohitusraidetta.
kuva 13.02.2022 17:50 Kari Haapakangas  
  Tornionjoen delta on kyllä maantieteellis-geologisesti mielenkiintoinen, mutta veikkaisin, että ratainsinööriltä, joka sai tehtäväksi rakentaa tuonne rautatie taisi päästä muutama ärräpää. Varsinkin siinä vaiheessa, kun piti neuvotella kasöörin kanssa hankkeen budjetista...
kuva 13.02.2022 17:40 Eljas Pölhö  
  Vertaa ruotsalaiseen karttaan vuodelta 1944 https://vaunut.org/kuva/153247
kuva 13.02.2022 16:52 Jimi Lappalainen  
  Osaisikohan herra O. Keski-Ra auttaa?
kuva 13.02.2022 16:49 Jimi Lappalainen  
  Jukan vaikutusalueen tietäen on kysyttävä; tuliko tästä mieleen jokin hieman Kuopiosta pohjoiseen oleva alue ja silta olisi silloin ollut vanha Kallansilta? :)
kuva 13.02.2022 16:43 Jimi Lappalainen  
  Juu kyllä, paikka on todellakin Kyläjoki. Tästä vuonna 1982 lakkautetusta liikennepaikasta ei täällä ole yhtään maanpäällistä kuvaa, toivottavasti joskus vielä on!
kuva 13.02.2022 16:31 Jimi Lappalainen  
  Erikoista, että molemmat Chfy-vaunut (29901 ja 29902) olivat samassa junassa.
kuva 13.02.2022 14:49 Kimmo Huhta  
  Tässä kuitenkin Tka-292 toukokuussa 1970, eli noin kuukauden (tarkka kuvauspäivä ei ole näkyvillä) vastaanottonsa jälkeen:

https://vaunut.org/kuva/149438?paik=Helsinki&tag0=6%7C%7C

Näkyy jo korotetut lamppuasennukset. Voisi siitä arvioida, että ainakin viimeinen tilaussarja 291-305 olisi ollut tällä asennuksella jo tehtaalta lähtien.

S.A.T.:n kirjoittamat rakenne-erittelyt eivät valitettavasti erittele tätä seikkaa.
kuva 13.02.2022 14:24 Timo Salo  
  Jos kävitte "kiven sisällä", niin siellä huollettiin militääridieseleitä, mutta "maanpäällisellä" osastoilla sekin (MGO) lienee ollut mahdollista... Erkki N. tietää/muistaa varmasti paremmin! Itse olin harjoittelijana kesällä -72 tehtaan lähetysosastolla Nurmen Oivan kommennossa! :-)
kuva 13.02.2022 14:13  
  Jos minulla olisi voima ja valta, alkaisin kehittää tavaraliikennettä todella saasteettomampaan suuntaan. TK junat kehitettäisiin uudelleen kulkuun, vedettäisiin sähköllä ja saastuttava rekkaliikenne tieverkostolta poistuisi. Kaupunkeihin tehtäisiin tavaraterminaaleja joihin tavarat tulisivat junassa ja tavarat siirrettäisiin kauppoihin saastettomasti sähkökäyttöisillä jakeluautoilla.
kuva 13.02.2022 14:13 Timo Salo  
  Eikös se kuitenkin ollut niin, että tällä veturilla voi suorittaa "kuuranpoistoa", eli irroittaa ekana kulkeva virroitin sähköisesti? Muissa ei? (vai onko sähköinen erotus liian hankala toimenpide päivittäiseen ajoon)
kuva 13.02.2022 14:09 Jukka Ahtiainen  
  Hieno!!
kuva 13.02.2022 14:01  
  1972 keväällä käytiin ammattikoulun luokkaretkellä Tampereen seudulla. Yksi käyntikohteista oli Linnavuoren dieselmoottoriosasto. Ihmeteltiin kohtalaisen kokoisia 16 sylinterisen v-moottorin lohkoja. Mahtoivatko olla MGO moottorin lohkoja, mihin olivat menossa, ei selvinnyt meille. Tehtiinkö Linnavuoressa alihankintana lohkojen valmistusta esim. Tampellalle?
kuva 13.02.2022 13:54 Topi Lajunen  
  Tässä tapauksessa, veturin ollessa seisontatilassa, kyse ei ole kuuranpoistosta, vaan virroittimien talviseisontatilasta. Tällä pyritään ehkäisemään virroittimen jämähtämistä ala-asentoon pitkän seisonnan aikana. Nämä kaksi eri toimintoa, vaikkakin ovat fyysisesti identtisiä, aktivoidaan eri tavoin.
kuva 13.02.2022 12:50 Esko Peranto  
  On hieno kuva.
kuva 13.02.2022 12:24 Ari-Pekka Lanne  
  Avoimessa datassa näkyy myöhästymisen syynä »V2 Vetokalusto: Veturivika»: https://juliadata.fi/timetables?s=53503&d=12.2.2022 . Nopeuskäyrän perusteella juna on toppaillut ensin pariksi toviksi Vinkkilän jälkeen ja sitten pariksi tunniksi ennen Maskua. Ja näköjään äkkipysähdyksiä ovat olleet, eli itsarin putki on mennyt tyhjäksi. Yleisestihän museodeeverikolmikko on siinä mielessä varsin varmatoiminen, kun jopa johtoveturi saa olla aika lailla rikkinäisenä ‒ pääkone, kompura ja/tai aski poissa pelistä ‒, mutta siitä pystyy vielä ajamaan laatikko keskitettynä ja MGO sammutettuna ‒ »teho-ohituksella». Tässä tapauksessa ei nähtävästi ole auttanut kuin johtoveturin K1-kaapin »Apuveturina» -nappulan pohjaan painaminen, mitä varten on tarvittu Turusta junankeulaan avustavaksi veturiksi neljäs Deeveri. Näillä vinkeillä veikkaisin vikakohteeksi johtoveturin turvikseen liittyvää sähkövikaa ―, sen verran ankean näköisiä alkavat olla muinaisdeeveristömme sähköt; kuparit paikoin paksussa vihertävässä hapettumassa.
kuva 13.02.2022 12:18 Jarno Piltti  
  Todella komea kuva!
kuva 13.02.2022 12:17 Jarno Piltti  
  Osaakin olla nätti kuva!
kuva 13.02.2022 12:15 Teemu Saukkonen  
  Veturivika näyttääkin iskeneen kohtapuoliin.
kuva 13.02.2022 11:55 Jarno Piltti  
  Eli siis lyhyesti sanottuna EVN-numeron kaksi ekaa numeroa sanelee sen mistä taulukosta tekniset ominaisuudet katsotaan, viides – kahdeksas numero. Vetureille mitään tällaista taulukkoa ei ole, paitsi jos jäsenmaa niin päättää. Maissa joissa veturin sarjamerkki koostuu kolmesta tai neljästä numerosta on varsin luontevaa laittaa tuo sarjamerkki sellaisenaan osaksi EVN-numeroa.
kuva 13.02.2022 11:44 Petri Nummijoki  
  Niinhän se meni. Siipirakennusten välissä olivat ennen 60- ja 70-luvun taitteen uudistuksia raiteet 2-9 sekä paikallisjunaraiteiden 5 ja 6 välissä ollut vetureiden ympäriajoraide 26. Käytin yllä kaikissa kohdissa nykyisiä raidenumeroita, koska ne lienevät suurimmalle osalle lukijoita tutumpia. Kuvan junan saapumisraide lienee juurikin 12 vanhalla numeroinnilla, joskaan en tiedä, oliko numerointi tismalleen se tämän kuvan ottamisen aikaan vai esiintyikö vuosikymmenen taitteessa tilapäistä numerointia? Tämän kuvan ottamisen aikaan Kaisaniemessä sekä aseman sisäpihalla olevat raide- ja laiturijärjestelyt oli jo uusittu.
kuva 13.02.2022 11:42 Jarno Piltti  
  Kyllä, samaa taulukkoa yritetään tulkita. Käsitän asian niin että taulukossa on kalusto jonka EVN-numero alkaa 99… eli kunnossapitokalusto, jollaisia kaikki mainitut Tka7 tapauksetkin on. Ainakin taulukon sisältö sopii hyvin yhteen EVN-numeroitujen ratatyökoneiden todellisten käyttötarkoitusten kanssa. Varsinaisesta vetokalustosta ei pruju tosiaan mainitse muuta kuin sen minkä sanoit, eli saattaapi olla näin tai saattaapi olla olematta.
kuva 13.02.2022 11:30 Rainer Silfverberg  
  Raiteiden numerointi meni eri tavalla ennen sähköistystä. Nykyinen 14 lienee ollut aikaisemmin nro 12 jne. Tämä raide jossa oli ympäriajomahdollisuus lienee ollut nykyinen 14, entinen 12.
kuva 13.02.2022 11:00 Kari Suominen  
  Näin se meni ja liikennöinnissä siirryttiin vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. A-, M- ja L-lähijunien liikennöintisuunta vaihdettiin oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi sunnuntaina 27. lokakuuta 2013. Suunnanvaihto aiheutti muutoksia junien lähtö- ja tulolaitureihin. Liikennöintisuunnan vaihtaminen ennakoi Kehäradan käyttöönottoa kesällä 2015.

Liikenneviraston mukaan vasemmanpuoleinen liikennöinti oli häiriönhallinnan kannalta oikeanpuoleista liikennettä parempi. Kehäradalle tuli vasemmanpuoleinen liikenne, vaikka teknisesti sillä voidaan liikennöidä kummankin puoleisesti. Tästä syystä jo reilusti aikaisemmin Leppävaaran ja Vantaankosken liikenne vaihdettiin vasemmanpuoleiseksi. Vasemmanpuoleista liikennettä puolsi erityisesti silloin toteutuva samansuuntainen liikenne kaupunkiradan ja sen viereisen kaukoliikenteen raiteen kanssa. Tämä helpottaa poikkeustilanteiden liikennejärjestelyjä.
kuva 13.02.2022 10:52 Timo Salo  
  Ajattelinkin ettei tuolloin ollut drooneja, mutta karttapaikka kertoi heti:Näkötorni... Jos tulkitsen korkeuskäyriä oikein, niin korkeusero on n. 30m+tornin korkeus? Hieno kesäinen kuva, kiva katsella, kun ulkona sataa jotain mössöä!
kuva 13.02.2022 10:46 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22090 hylättiin 1969. Sen alkuperäinen numero oli ollut 2935. Kyseessä on siis satapaikkainen 2. luokan päivävaunu.
kuva 13.02.2022 09:39 Miro Hagelberg  
  Komea kuva lähes 20 vuoden takaa! Aitomäen puolipuomilaitos korvattiin ylikulkusillalla vuonna 2002 ja samana vuonna poistui useita muitakin tasoristeyksiä lähiseudulta, eli ylikulkusilta on tässä kuvassa vielä varsin uusi. Jännä juttu jos tuo talon seinustalla oleva etumerkki on saanut palvella loppuun saakka.
kuva 13.02.2022 08:56 Aapo Niemelä  
  Aikamoinen höyryhepo :D
kuva 13.02.2022 07:38 Oula Ahlholm  
  Tässä kuvassa näkyy, millaiset kömyt veturi päästi.
kuva 13.02.2022 02:36 Keijo Honkanen  
  No löytyihän se. Ollaan Tornion itäpuolella nuolen kohdalla mutta aseman nimestä en ole varma, olisiko Kyläjoki. https://ibb.co/VH54FK0
kuva 13.02.2022 01:49 Timo Salo  
  https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008609614.html
kuva 13.02.2022 00:52 Tuukka Ryyppö  
  Kuva on vuodelta 2013. Silloin M-tunnuksella ajoi vielä juna väliä Helsinki–Vantaankoski. Sitten Lentoaseman ali kulkeva tunneli avattiin käyttöön, ja M-juna korvattiin junilla I ja P. (Englannin kielen sanat ''silmä'' ja ''pissa'', koska lentoaseman kautta kuljetaan)
kuva 13.02.2022 00:29 Teemu Tiistola  
  Vertti, onnettomuuden tästä tekee Dm12 hajoaminen. :)
kuva 13.02.2022 00:27 Teemu Tiistola  
  Kiitos Jorma! Juu, matkustajat pääsivät aika helposti läheiselle "pikkutielle", johon bussi tuli hakemaan.
kuva 13.02.2022 00:07 John Lindroth  
  Tuolle raiteelle olen itse saapunut Riston kyydiissä vet .kulj. Aulis Suomen kuljettamassa junassa n.vuonna 68 pääsin kyytiin Keravalla.Kelloaika lienee ollut n.8-9 välillä.Kyytiin pääsi usein esittämällä kiinnostuksensa ja mistä organisaatiosta PRK oli!
kuva 12.02.2022 23:57 Mikko Otava  
  Korvaamisen perustelu on Naistenlahteen rakennettavien huoltoraiteiden vaatima tila, ei perusautoilijoiden elintilan kaventaminen ja autoliun haittaaminen. Uusimisen yhteydessä rakennetaan pohjoispuolelle pyörätie mikä kuristaa autoilijoiden elintilaa kokonaiset 75 cm mahdollistaen silti bussien ja muidenkin suurempien ajoneuvojen liikennöinnin molempiin suuntiin. Tulevaisuudesa autoilijoiden ei ole tarvis edes väistellä pyöräilijöitä kuten nykyään.
kuva 12.02.2022 23:24 John Lindroth  
  Pikkuhitleri! Henkseli!
kuva 12.02.2022 23:23 John Lindroth  
  Simo se onnistuu tunnelma paikallaan!
kuva 12.02.2022 23:11 Aleksanteri Skyttä  
  Sr3:ssa on ajolangan kuuranpoisto-ominaisuus. Tässä tapauksessa etummainen virroitin on kokonaan erotettu virtapiiristä.
kuva 12.02.2022 23:06 Jorma Toivonen  
  Hyvä tilannekuva Teemulta! Ei kun matkustajat taapertamaan hankeen takaisin Vilppulaan odottelmaan luotettavampaa kumipyöräkuljetusta (vai oliko matkustajia?). Vet11845 (Tpe-Vlp) saapui julian mukaan klo 13;45. Takaisinpäin "joidenkin hommien" jälkeen lähdettiin vasta 16;30 (HV10424 Vlp-Tpe). Ei muuta liikennettä Ov-Vlp välillä. Kolmisen tuntia aikaa saada Dm12 hinauskuntoon?
kuva 12.02.2022 23:00 Vertti Kontinen  
  Saanko kysyä, mikä tästä tekee onnettomuuden?
kuva 12.02.2022 22:46 Sauli Vähäkoski  
  Lauantaina 12.2. T 53503 saapui Hangonsaaresta Turkuun vasta klo 20 jälkeen, noin 2 tuntia 40 minuuttia myöhässä neljällä Dv12-veturilla. Ilmeisesti sen matkalla oli jotain häiriötä, koska Turusta Mynämäelle lähti VET 11836 noin klo 18.
<<   >>