Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2022 17:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuon töherryksen kun saisi muokattua pois tuosta kuvasta, niin tästä tulisi sopiva joulukortti, toki käy tämä jo nytkin joulukortista. | ||||
|
15.02.2022 16:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Munakas? | ||||
|
15.02.2022 16:31 | Topi Lajunen | ||
| Varmaankin aika lähellä kanttiaaltoa. | ||||
|
15.02.2022 16:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapsan fonttitutkielmasta tuleekin mieleen suomalaisten postimerkkien pienehköt eroavaisuudet vuoden 1901 postimerkkien tilapäisjulkaisuissa (kivipaino, kirjapaino ja Berliinin painolaatat) Jukka, No-sarjan vankivaunut ja Ge-sarjan matkatavaravaunut olivat myös konduktöörivaununvihreitä. Emalikirjainten ja -numeroiden uusiovalaminen emalointeineen taitaa olla aika hintavaa puuhaa, niitähän pitäisi teettää miljoonia! Kuka tietää, missä näitä alunperin valettiin? VRHki? Oliko Pasilassa rautavalimovehkeitä? VRHyvinkää? Kuopio, Vaasa? Mihin valumallit on joutuneet? |
||||
|
|
15.02.2022 16:01 | Timo Salo | ||
| Jos moottoreille menevä sähkö olisi puhdasta siniaaltoa, niin ääni olisi aivan toisenmoinen... (tuskin kuultavissa, mutta tuo kun on niin "särmikästä") | ||||
|
15.02.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikoinaan täällä Suomessa olikin noteeraamisen paikka, kun BMW:tä näki taksissa. 1 500 hv koneella kyllä pikaisen lentoaseman keikan Rautatientorin tolpalta heitti...! Tuusulantiellä ei sinivuokkokukintoja kovin tiuhaan ollutkaan. |
||||
|
15.02.2022 15:59 | John Lindroth | ||
| Satamaradan linjaus lienee aiemmin mennyt aivan tuon pois kävelevän rouvan vieressä olevan aidan luona kuilussa. Sen viimeinen linjaus näkyy pitemmällä oikealla! | ||||
|
|
15.02.2022 15:49 | Topi Lajunen | ||
| Äänet tulevat ajomoottorista, sekä Tauruksessa että M100:ssa. Toki se on se taajuusmuuttaja, joka saa sen ajomoottorin värisemään noilla taajuuksilla. Nouseva melodia ei nouse vain oktaavin verran, vaan jonkin verran vajaan kaksi oktaavia. Vahva veikkaukseni on, että tarkoituksella ei ole tehty mitään skaalaa, vaan se tulee luonnostaan: länsimaisen musiikin intervallit kun ovat suhteellisen yksinkertaisia murtolukukerrannaisia, jotka on varmasti helpompi tuottaa digitaalisesti ohjatulla taajuusmuuttajalla, kuin monimutkaisemmat intervallit. Bonuksena tulee sitten korvia miellyttävä melodia. |
||||
|
|
15.02.2022 15:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä on kyse? | ||||
|
15.02.2022 14:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Selvisi jo. | ||||
|
|
15.02.2022 14:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä voit tietää numeron tarkkuudella? | ||||
|
15.02.2022 14:21 | Sauli Vähäkoski | ||
| Maanantaina 14.2. noin kello 17.30 lähti VET 11813 Turusta Hangonsaareen. Se oli tiettävästi ensimmäinen Uudenkaupungin radalla kulkenut Sr1-veturi (nro 3052). | ||||
|
15.02.2022 14:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tavarajunilla tarkoitettanee, että eräissä kiitotavarajunissa käytettiin varsinaisten tavaravaunujen lisäksi myös konduktööri- ja postivaunuja. Esimerkiksi kuvan https://thetransportlibrary.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=133495 juna lienee joko TK1057 Ouluun tai TK1077 Imatralle. Perusteluna lähinnä junan melko lyhyt mitta, joka viittaa siihen, että lisää vaunuja on tarkoitus ottaa Riihimäeltä. Miksei myös vetovoima, koska muut kiitotavarajunat (TK1055 Kokkolaan ja TK1075 Kuopioon) olivat toukokuussa 1962 Hr12-vetoisia ainakin suunnitelman mukaan. | ||||
|
|
15.02.2022 14:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| ''Tietoisesti sivutuotteena'' tarkoittaa siis, että niistä lähtee joka tapauksessa noin kova ääni, ja kun ääni on kova, siitä on tehty mieluummin miellyttävä kuin ikävän riitasointuinen. Tuo ääni voisi olla myös kirskuva ja rosoinen kirkuna. Paljon mukavampaa, että sieltä tulee kaunis do-re-mi-fa-so-la-ti-dõõõ. (Loppu tosiaan menee vähän nuotin vierestä) Tuosta äänestä on hieno video, kun Tauruksen vetämä juna on lähdössä liikkeelle hyvin liukkailta kiskoilta ja tehonsäätö venkslaa edestakaisin ylös ja alas: https://www.youtube.com/watch?v=Q_bF1Wb_pSE |
||||
|
|
15.02.2022 13:53 | Tommi K Hakala | ||
| BTW, bemarin n. 1500hv F1 turbomoottorin lohkoja kerrotaan/väitetään "päästetyn jännitteistä" käyttämällä niitä taksien moottoreina tietyn aikaa. | ||||
|
|
15.02.2022 13:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taajuusmuuttajista kyllä ja tietoisesti sivutuotteena. | ||||
|
|
15.02.2022 13:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis eikö ne äänet tule taajuusmuuttajasta, ihan kuten Helsingin M100 metrojunissa? | ||||
|
|
15.02.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Olisko Siemenssin suunnitteluinsinöörit? Kyllä tuolla yhdet euroviisut voittas, sanoitusta vaan kehiin... :-) | ||||
|
|
15.02.2022 12:38 | Tapio Keränen | ||
| Onko tietoa, kuka on säveltänyt Tauruksen liikkeellelähtömusiikin? | ||||
|
15.02.2022 12:29 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko näitä rautatangoilla yhdistettyjä pölkkyjä ~10 vuoden jälkeen enää käytössä? | ||||
|
15.02.2022 12:26 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tämäkin kuva on vain muisto menneiltä ajoilta eli makasiinin tilalla on nyt liityntäpysäköinti alue | ||||
|
|
15.02.2022 12:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väite oli, että tuota käytettiin konduktöörivaununa erilaisissa tavarajunissa. Tulkitsen tuon niin, ettäjos postivaunu oli henkilöjunassa, se oli aina postivaunu. Itsestäni tuntuisi epävarmalta yrittää tunkea kirjettä tavarajunassa olevaan postivaunuun. Lähinnä perusteella "mistä minä tiedän missä siirtoajossa tuo on?" Sinänsä, ennen ihmiset ajattelivat Suomessa nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Eli, toisaalta uskoisin että kirjeitä ei ole jätetty postilaatikkoon lojumaan, vaan ne on aika hyvin päätyneet sieltä jotain tietä postille – kun sekä posti että VR olivat suoria valtion osia, virkamiehen uskoisi hahmottavan itsensä "saman tiimin jäseneksi" postilaisten kanssa. Ja toisaalta, ihan varmasti tuollainen kiertotie hidastaa kirjeen kulkua, jolloin lähettäjä kyllä ymmärtää hitaasta saapumisesta kuullessaan, miksi kirje saapui niin hitaasti. Ja vielä: Ihmisillä oli tieto, että kirje menee aluksi sinne, minne junakin. Tavarajunan määränpää on tavan talliaisen näkökulmasta "sattumanvarainen paikka, luultavasti Suomessa." Samalla tavalla kuin Joensuuhun menossa olevaa kirjettä ei pistäisi Helsingissä Poriin menevän junan postilaatikkoon, tuskin kirjettä kävisi viemässä sattumanvaraiseen määränpäähän matkalla olevaan junaan? (Ja jos laittaa, silloin ei varmaan ole kirjeen toimittamisella kovin kummoinen kiirus?) |
||||
|
|
15.02.2022 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Merkittiinkö näihin jotenkin, milloin vaunu palveli junassa posti/postiljoonivaununa ja milloin tavallisena konduktöörivaununa vai lukittiinko luukku sisältä päin, jos postiosasto ei ollut käytössä? Asiakkaan kai täytyi pystyä päättelemään, onko juuri tämän vaunun postilaatikko sellainen, joka oikeasti tyhjennetäänkin. Oletan, ettei esim. ratapihalla varalla seisovan Po- tai Fo-vaunun postilaatikkoa käyty säännöllisesti tyhjentämässä. | ||||
|
15.02.2022 10:14 | Timo Salo | ||
| Miten lie rakennettu tuollaisen DC-laturin jännitteensäätö senaikaisilla komponenteilla? Akusto **(*) V? Ilmeisesti kuitenkin "ruokki" vain isäntävaunun järjestelmää... Tälläisestä yksityiskohtakuvasta on ainakin minulle enemmän iloa, kun jatkuvasta vaunujen sivuprofiilitulvasta! Tapsalla on ollut silmää jo tuolloin... |
||||
|
|
15.02.2022 10:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mikähän oli syy päivä- ja makuuvaunuista poikkeavaan väritykseen? Silmä erottaa nopeammin rungosta? | ||||
|
|
15.02.2022 09:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Tapsa! Monet kiitokset tämän päiväisestä kuvasarjastasi. | ||||
|
15.02.2022 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22544 oli vuodelta 1950 ja hylättiin 1984. Tuo numeroiden fontti on mielenkiintoinen! Se on uskoakseni lainattu Ruotsista. Itse numerot ja kirjaimet olivat pääasiassa valurautaa, joka oli emaloitu valkoiseksi. Joskus ennenvanhaan esiintyi muinaisissa apujunien XE-virkatarvemiehistövaunuissa myös punaista nollaa. |
||||
|
15.02.2022 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain jeesuksenaikaisessa Mobilistissa todettiin, että jos jotain autoa oli tehty pieni sarja jossain päin maailmaa, niin takuuvarmasti yksi mallin edustajista löytyy Suomesta tai siis 2:sta koskaan valmistetusta toinen oli Suomessa. Siinä on muuten vinha perä! Hyvänä esimerkkinä Urpo Lahtisen Waxenberger - Mersu 300 SEL 6.3, rek. HEL - 933. Sillä ajettiin myös kilpaa, kuvitelkaa - neliovinen sedan, jossa on 4-portainen automaattivaihteisto! Waxenbergeriä valmistettiin vain neljä, joista yksi paloi, ja kaksi romuttui. |
||||
|
15.02.2022 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minut noteerattiin Vilppulan makasiinin miehistöhuoneessa "Pojaksi", en ollut vielä 20-vuotiaskaan. Haapamäen veturihenkilökunta oli mielissään, kun korvat höröllä kuuntelin heidän kertomuksiaan työkaluistaan: Hurut, Deeverit, Lätät, Tevet, ja höyryaikaisia muistojaan Wilsoneista, Hooveestä, Ankasta jne. Juttua riitti. Olen siitä iloinen vieläkin. |
||||
|
15.02.2022 08:59 | Kari Suominen | ||
| Siinä kohdassa on maavallia (puiston reuna) joka kohoaa asemarakennusta kohti mentäessä.Nousuni tapahtui aivan päästä. | ||||
|
|
15.02.2022 07:39 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoden 1928 Jordan oli Sedan-mallinen. Muistan istuneenikin siinä, mutta vuonna 1963 Evert oli jo hävittänyt korin. Tehtäväkseni tuli purkaa Continentalin tekemä moottori (suora kasi) paloiksi. Purkaminen on melko helppoa. Opin myöhemmin vasta vastoinkäymisistä, että asianmukainen kokoaminen on hankalampaa. SAHK:n harrastajia kävi toteamassa 70-luvulla, että Jordanista ei jäänyt mitään jäljelle. Nyt jäljellä ei ole taloakaan ja tontti on jaettu. |
||||
|
15.02.2022 04:22 | Robert Sand | ||
| Sundström on alkanut korjata vaunuja Kokkolan vaunuhallissa mistä VR Fleetcare lähti pois kesällä 2021. | ||||
|
|
15.02.2022 04:07 | Lasse Reunanen | ||
| Erkki, tuo Jordan-merkkinen auto on ollut tosi mega harvinaisuus Suomessa. Ei liene montaa tuotu. Mutta Suomi on ihmeellinen maa. Tänne on eksynyt yksittäiskappaleina mitä uskomattomimpia ajokkeja. Harmi kun nuo tuollaiset erikoisuudet on tuhoutuneet tai myyty ulkomaille. Et yhtään osaa arvioida auton mallia tai ikää? Jordania valmistettiin 1916-1931. | ||||
|
|
15.02.2022 02:48 | Tauno Hermola | ||
| Lähinnä korkeusasemaa ajattelin, kun kuvauspaikkaa kysyin.. | ||||
|
|
15.02.2022 00:57 | John Lindroth | ||
| Kerrottakoon mihin minut luokiteltiin 60-luvun lopussa Pasilan varikon tallipäivystäjän huoneessa jossa yleensä oli melkoinen joukko Pasilan miehiä "te veturinrakastajat"mutta eihän se menoa haitannut näin pikkupoikaa kun huumorilla mennään ja oltiin kaikin puolin kohteliaita toisiaan kohtaan. | ||||
|
|
15.02.2022 00:11 | Kari Suominen | ||
| Mahtoikohan Sibelius osata edes kuvitella, että hänen yhteiskunnallisen statuksensa vuoksi tulee mahdolliseksi seuraavien sukupolvien nousta hänen mukaansa nimettyyn junaan kulttuurielämään liittyvää nimimaailmaa täydentämään Tolstoin ja Repinin seuraan. | ||||
|
|
14.02.2022 23:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tai miksi niitä sanottiin 60-luvulla, jotka eivät olleet töissä rautateillä ja olivat kiinnostuneita junista. 2015 Pasilan asemalta sai lipun IC-junalla Helsinkiin pienen (ja ymmärrettävän) hämmästelyn jälkeen. |
||||
|
14.02.2022 22:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Jimi: ei itseasiassa. Olisin vienyt jonnekin päin (Pohjois)-Pohjanmaata, josta selailin ilmavalokuvia itsekin. | ||||
|
|
14.02.2022 21:37 | Erkki Nuutio | ||
| Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin. Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla. Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta. Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan. Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin. |
||||
|
|
14.02.2022 21:11 | |||
| kiitoksia tiedosta. | ||||
|
|
14.02.2022 21:05 | Marko Vornanen | ||
| Viimeinen vaunu onkin Etvsa 900161. | ||||
|
|
14.02.2022 21:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Rautatieharrastajat? Mä yritin kerran "harrastajana" joskus 70-tai 80-luvulla ostaa 1. luokan lipun Pasilasta Helsinkiin mutta ei suostunut myymään. |
||||
|
14.02.2022 20:47 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvännäköinen ässäkaarre, josta komea junakuva on sopivalla sommittelulla tallennettu. Maisemakin on kauniin talvinen. Täydet tykkäykset. | ||||
|
|
14.02.2022 20:32 | |||
| Minäkin muistelen että se vähimmäisaika olisi vuosi. Käynti oli samana keväänä kuin Jaakonkin luokkaretki. Ampparin merkeissä molemmilla. | ||||
|
|
14.02.2022 20:12 | Timo Salo | ||
| Nyt Antti heitti pahan! Mutta itselle jäi käsitys että mitä pidempi varastointi, niin sitä parempi... Yleensä ne oli ainakin yhden talven yli ulkona "jäähtymässä". Yritin googlettaa tuota asiaa, mutta en löytänyt optimiaikaa, tai ylipäätään mainintaa tuosta ajasta. Susia niistä kuitenkin tulee, jos tuodaan lohko suoraan valimosta koneistukseen! Vääntelee...... | ||||
|
|
14.02.2022 20:03 | John Lindroth | ||
| Onko tuo amis Bmv 315? | ||||
|
|
14.02.2022 20:01 | Jaakko Tuominen | ||
| Itse kävin ampparin luokkaretkellä muistaakseni -72 keväällä. Lokomolla oli uusi valimo jossa purettiin jonkin V16 moottorin lohkoja hiekoista. Olisiko tietoa oliko MGO:n? Samaan aikaan Tampellalla taottiin kiertokankia vastaiskuvasaralla. |
||||
|
|
14.02.2022 19:54 | |||
| Ne mitä silloin ihmeteltiin olivat mootttorien lohkoja. Ne oli koneistettu, mitään niihin ei oltu asennettu paikoilleen. Lohkon koko ja sylinterien lukumäärä oli ihailun kohteena. Kuinka kauan noiden pitää olla valun jälkeen "rauhoittumassa" ennen koneistusta? | ||||
|
|
14.02.2022 18:28 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, ehkäpä raiteet 226, 227 ja niiden jatko pohjoiseen voidaan katsoa olevan näitä huoltoraiteita. Eli kymmenestä raiteesta kaksi keskimmäistä. Niistä itäisempää käytetään tosin säännöllisesti yöjunien kulkuraiteena Helsingistä Pasilaan, ja molmepia tarvittaessa osan matkaa muillekin junille, ruuhkien purkuun ja esimerkiksi viallisten vaihteiden kiertämiseen. Niiden eteläpuolella ei ole selvää jatkumoa näille huoltoraiteille, mutta jos näiltä kuljetaan "mahdollisimman suoraan" etelään päädytään raiteille 9 ja 10, joskin poikkeavien myötävaihteiden kautta. Ratapihan raiteistoa kaaviomuodossa: https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#14.58/60.17715/24.93696 |
||||
|
|
14.02.2022 17:28 | Kari Suominen | ||
| En tiedä tarkasti, mutta muistelisin etelän suunnasta Ilmalan ratapihalle vievän kaksi huoltoraidetta, jotka erkanevat varikolle Ilmalan seisakkeen kohdalla. Mutta Lajunen osaa selvittää | ||||
|
|
14.02.2022 17:14 | Topi Lajunen | ||
| IC2 on ehkä raiteella 12. En ymmärrä, miksi se olisi "Ilmalan varikon toinen huoltoraide". | ||||