|
|
17.12.2021 16:47 | Petri Sallinen | ||
| Muistaakseni vastaus löytyy kiertokirjeistä — en tosin tähän hätään muista, minkä vuoden vuosikerrasta. Vuosi 1952 on hyvä rajavuosi :) | ||||
|
|
17.12.2021 16:34 | Tauno Hermola | ||
| Minne katosi kuva https://vaunut.org/kuva/151981 Skogbyn uudesta laiturista? | ||||
|
|
17.12.2021 16:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaisiin juniin ne sijoitettiin? Mikä oli niiden "nopeusluokka" oli laitettiinko vain hitaisiin tavara- tai sekajuniin, vai myös kiitotavara-, posti- tai matkustajapikajuniin? | ||||
|
|
17.12.2021 15:46 | Petri Sallinen | ||
| Postisäkkivaunuissa kuljetettiin pelkkiä postisäkkejä, joiden sisältämiä kirjeitä ei ollut tarkoitus lajitella matkan aikana. Toinen käyttötarkoitus lienee ollut postisäkkivarasto, mikäli varsinaisen postivaunun tilat eivät antaneet myöten varastoida kaikkia lajiteltaviksi tarkoitettuja säkkejä. Tällöin junassa oli peräkkäin postivaunu ja postisäkkivaunu. | ||||
|
|
17.12.2021 15:33 | Jan Jahkola | ||
| Enpäs arvannutkaan että Turussakin liikkuu kelajunia. Meneeköhän junasta suoraan jatkokäyttöön tai jatkokuljetukseen? | ||||
|
|
17.12.2021 15:22 | Petri Nummijoki | ||
| Minkälaisessa käytössä nämä vaunut tuohon aikaan olivat? | ||||
|
|
17.12.2021 14:48 | Juha Kutvonen | ||
| Virroittimien tyyppi ja määrä, aivantäysin! Neljäs veturi erottuu joukosta haravoineen. | ||||
|
|
17.12.2021 13:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Kattelin viime yönä Juliasta että harvinaisen ruuhkaista ollut Pieksämäellä. | ||||
|
|
17.12.2021 13:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään: https://oktzd.ru/Images/newsphoto/57/5743.jpg | ||||
|
|
17.12.2021 13:01 | Juha Kutvonen | ||
| Jaa, niinpä tietysti! Se on merkitty kartalle vähän erikoiseen kohtaan nykypäivään verrattuna, mutta tämä onkin ajalta ennen Siltakatua. | ||||
|
|
17.12.2021 12:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo: https://tinyurl.com/4d3dxtyz https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kaatuneiden_saksalaisten_sotilaiden_muistomerkki_ja_hauta_1921.jpg | ||||
|
|
17.12.2021 12:43 | Juha Kutvonen | ||
| Mikähän tuo muistomerkki on/oli? | ||||
|
|
17.12.2021 12:24 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä on itse asiassa peräisin ruotsalaisesta kiskobussista, Hr11:n keulamerkki on erilainen. Kts. esim: https://vaunut.org/kuva/52036 ja Hr11: https://vaunut.org/kuva/28558 | ||||
|
|
17.12.2021 10:10 | Erkki Nuutio | ||
| Kymmeniä kertoja tälläkin rollikalla kulkeneena voinen laittaa tähän uusinta tietoa langattomista rollikoista Tampereella (Aamulehti 17.12.21): Viisi vuotta kestänyt sähköbussikokeilu päättyi 15.12.2021 Langattomia Polaris rollikoita oli linjalla 2 neljä kappletta. Saatu matkustaja- ja kuljettajapalaute oli positiivinen. Autot olivat varmatoimsia ja mukavia ajaa ja asiakastyytyväisyyden mittauksissa kalusto sai linjalla 2 aina paremmat arvosanat kuin TKL:n muut linjat (TKL:n kalustopäällikkö Kalle Keinonen). Tulosten johdosta kaupungin johdonmukaista linjaa noudattaen TKL lopetti kokeilun. Pyynikintorille tehty pikalatausasema jää vaille käyttöä. Uutinen ei kerro Polaristen kohtaloa: Pistetäänkö palasiksi vai takaisin valmistajalle, vai löytyykö uusi käyttäjä Suomesta. Äskeisen kilpailutuksen voittaneen Pohjolan Liikenteen 26 akkubussia (kiinalaisia?) tulevat aikanaan muille linjoille. Päinvastoin kuin Polaris, niitä ei täydennysladata päätepysäkillä, vaan pelkästään yöladataan omalla varikolla. Tarvitaan siksi massiiviset akut. |
||||
|
|
17.12.2021 08:24 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Selvisi sitten tämäkin, että ko. valo on oikeasti käyttökelpoinen. | ||||
|
|
17.12.2021 08:09 | Ville Seppälä | ||
| Junaliikenne on korvattu linja-autoilla tosiaan 27.3.2022 saakka eikä uutta kilpailutusta linja-autoille tietääkseni ainakaan vielä ole tullut. Sähköistysurakassa asennetaan sähköpylväiden jalkoja ja kuvauspäivänä urakka eteni Skogbyn lähistöllä. Itse epäilen pystytäänkö junaliikennettä aloittamaan vielä maaliskuussa. Urakoitsija tekee töitä öisin ja rata on suljettuna noin klo 19 alkaen. Välillä KR-HNK on kolme hiljaista pysähdyspaikkaa. Dragsvik (DRA) on vilkas ainoastaan varuskunnan lomallelähtö/lomalta paluu aikoina. Skogbyssä (SGY) on todella satunnaisia matkustajia. Ehdottomasti hiljaisin on Santala (STA), jonka matkustajamäärä on käytännössä loppunut Santalan opiston lopetettua toimintansa Hangossa. |
||||
|
|
17.12.2021 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Kuva tuli sattumakuvana, eli päivitetäänpä hieman tuota edellistä kommenttia: Mallia ei vieläkään ole tullut saataville. Nykyinen arvio toimitusajankohdasta on toinen vuosineljännes vuonna 2022. Yhteistyökumppani Rocolla on myös vaihtunut HMB Huppertz Modellbau & Modellbahniksi. Malli oli poistuneena ohjelmasta vuoden 2020 ja se ilmestyi uudelleen vuoden 2021 uutuusluetteloon, josssa toimitusajaksi oli ilmoitettu toinen vuosineljännes 2021. Miten siis mahtaa käydä uusimmalle toimitusaika-arviolle? |
||||
|
|
17.12.2021 07:51 | Oula Ahlholm | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
17.12.2021 07:42 | Oula Ahlholm | ||
| Näenkö oikein: onko Vectronin kanssa samalla raiteella Eil-vaunuja? | ||||
|
|
16.12.2021 22:43 | Tauno Hermola | ||
| Lyhyt laituri pienillä liikennepaikoilla toimii, jos ko. liikennepaikalla pitkästä junasta poistuvat ja junaan nousevat käyttävät vain tietty(j)ä vaunu(j)a; näinhän toimitaan esim. UK:ssa. Nimenomaan junasta poistuminen voi joskus aiheuttaa pieniä ongelmia ;) | ||||
|
|
16.12.2021 22:37 | Topi Lajunen | ||
| Kun kuljettaja sammuttaa jäähdytyspuhaltimet, vikavirtapiiri tulkitsee sen viaksi. Vasta kun pääkatkaisija on kiinni ja puhaltimet käynnissä, voi sinisestä vilavalosta tulkita varsinaisia vikoja. | ||||
|
|
16.12.2021 22:24 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan kiramo on sähkökäyttöinen, moottori on jonkinlaisen suojan peitossa kuvaajan puoleisessa etukulmassa. Kone toimii muun ohella myös valaisinpylväänä, kaksi elohopealusikkaa tarjoavat työvaloa myös pimeän talven töihin, tapulointi ei ole riippuvainen lyhyen päivän valosta. Kone ei ole pyörien päällä, vaan radalla olevien pölkkyjen päälle aseteltuna. Luultavasti sen (ja sen kollegoiden) pidempiin siirtoihin oli tehty jonkinlainen lavettivaunu tai kenties jonkinlainen konsolipyörästö-pari. Näitä oli varmaankin useampia, aivan kuin tuolla ylhäällä olisi numero "6" tai ehkä "8". Eikä siinä vielä kaikki, myös talviajan tapuloinnissa tarpeelliset lumilapiot ovat löytäneet koneen kupeelta paikkansa. |
||||
|
|
16.12.2021 22:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/150446 | ||||
|
|
16.12.2021 21:41 | Rasmus Viirre | ||
| Varmaan jo tiedossa, mutta laitanpa tämän kuvan kommentteihin kuitenkin.. Sggrrs on ollut perusnäky sitten 2020 kevättalvesta lähtien täällä (Ykspihlaja-Kokkola-Ylivieska-Iisalmi-Siilinjärvi-Ruokosuo-alueella). Tarjolla niin tummansinisiä kuin myös valkoisia siirtokontteja. Yksittäinen vaunu Kokkolan ratapihalla liittyy luultavasti Kokkolan vaunukorjaamoon, jonka toiminta loppui kokonaan viime kesän aikana. |
||||
|
|
16.12.2021 21:05 | Oula Ahlholm | ||
| Kesällä tuommoinen oli Kokkolassa, mutta siirtokontit olivat sinisiä, muuten samanlainen vaunu. | ||||
|
|
16.12.2021 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Länsimetron kohdalla hankalaksi tekee se että koko länsimetro on tunnelissa eikä laitureita noin vaan pidennetä. Yksi syy lyhyisiin laitureihin on toisaalta myös jyrkkä mutka Otaniemen ja Tapiolan asemien välillä. Laituria ei olisi mutkan takia voitu pidentää Otaniemessä ellei Tapiolan asemaa olisi siirretty pohjosemmaksi ja sitä ei asemakaava sallinut. Se taas johtui asukasjörjestöjen kuten Tapiolan Killan vastustuksesta purkaa vanhat ostoskeskukset Tapiontori ja Heikintori. Uudemmat liikerakeknnukset purettiin kaikki metron alta ja rakenenttiin uudet mutta 1960-luvulla rakennetut aikansa eläneet jäivät kököttämään. |
||||
|
|
16.12.2021 20:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Junaliikenteen piti alkaa 12.12.2021 mutta siirettiin alkamaan 27.3.2022 | ||||
|
|
16.12.2021 20:46 | Ilmari Tommola | ||
| Eipt olisi kyllä tarpeen, sillä ainoa päivävaunu (EFits) olikin ihan täynnä :D | ||||
|
|
16.12.2021 20:44 | Panu Breilin | ||
| Toki asiassa on sekin puoli, että jos ja kun hiljaistenkin seisakkeiden laituri ja muu varustus maksaa satoja tuhansia euroja, niin kynnys perustaa uusi seisake tulee aika korkeaksi. Tältä kannalta olisi parempi, jos mieluummin tehtäisiin esimerkiksi Nikkilän tyyppisiä halpoja puulaitureita pienille seisakkeille. Puulaiturin pidentäminenkään tuskin on kovin kallista. | ||||
|
|
16.12.2021 20:34 | Oula Ahlholm | ||
| Jännää että tässä ei ole Eipt-päivä vaunua. | ||||
|
|
16.12.2021 20:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitten ei tule, jos päättääkin ajaa Ouluun Joensuun kautta ;) | ||||
|
|
16.12.2021 18:37 | Kari Suominen | ||
| Ehkä Länsimetro on opettanut välttämään suunnittelun ja rakentamisen virheitä ja niistä aiheutuvia korjaustarpeita. Muutokset jälkikäteen ovat kalliimpia kuin vähän ylimitoitettu ennakoiva rakentaminen. | ||||
|
|
16.12.2021 18:28 | John Lindroth | ||
| Hieno action kuva kapsuhöyryn ohjaimissa! | ||||
|
|
16.12.2021 18:26 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut kapsukuva Kovjoelta! | ||||
|
|
16.12.2021 17:28 | Kari Roininen | ||
| Veikkaan,kun tuo savutorvi on tuolla katolla,ehkä saunavaunu? | ||||
|
|
16.12.2021 17:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pitkä laituri käsittääkseni helpottaa kuljettajan työskentelyä varsin paljon tarjoamalla pelivaraa pysähtymispaikan suhteen ja sitä kautta tekee liikennöinnistä sujuvampaa. | ||||
|
|
16.12.2021 17:15 | Timo Järvi | ||
| Kuvasta puuttuu vain akselinlaskijan eli koiran koppi. Pieni asemamiljöö... | ||||
|
|
16.12.2021 17:10 | |||
| Sm2 muka vanha romu? On ne kauemmin ja uskollisemmin Suomea palvellut kuin moni muu juna. | ||||
|
|
16.12.2021 17:06 | Eljas Pölhö | ||
| Vorgin liikennepaikkahaun mukaan Ykspää avattiin 1899 ja suljettiin 1944. Ensimmäisen kerran se suljettiin talvisodan jälkeen (1940) ja sitten avattiin uudestaan Tienhaaran alaisena 1.5.1944, merkinnällä, Laituri, H (ilman lipunmyyntiä), tariffivälimatkoina 1 km Tienhaaraan, 4 km Hovinmaalle. (sähkösanoma 27.4.1944, klo 17:40) Vorgin liikennepaikkahaku ei yleensäkään mainitse näitä 1940 tapahtuneita sulkemisia, mikäli liikennepaikka sittemmin avattiin uudelleen. Mikäli avattiin uudelleen, niin ensimmäisen sulkemisen ja uudelleen avaamisen päivämäärää ei näytetä mainittavan. Koska kaikki ovat tiedossa, niin kannattaisiko ne lisätä infoon, vai annetaanko olla kuten on? |
||||
|
|
16.12.2021 16:41 | Pertti Miettinen | ||
| Vasemmalla on öjyvaraston raide. Öljytien, vuonna 1995 uusittu silta häämöttää taustalla. | ||||
|
|
16.12.2021 16:33 | Eljas Pölhö | ||
| Vähän lisätietoa Kiehimän/Paltamon satamaraiteesta. Kiehimän asemapäällikkö kysyi kirjeitse 12.9.1931 "mitenkä liikennöidään Kiehimän asemalta Oulun järven rantaan pistävää n.s. Volon raidetta. Raiteen pituus on 1624 m. Liikenteen avauduttua Khm ei tästä raiteesta löydy minkäänlaisia määräyksiä. Ehdotukseni olisi, että raide nimitettäisiin Volon syrjäraiteeksi, eikä satamaraiteeksi, koska jälkimmäisessä tapauksessa liikennöitsijöille tulisi kovin kalliiksi aluevuokrat. ... " N:o 1602/864, 14.9.1931 Oulussa, 6:nen liikennejakson konttorissa ehdotettiin "... Kiehimän asemalta Oulunjärven rantaan vievän raiteen vieressä ei ole minkäänlaista laivalaituria eikä muitakaan satamalaitteita eikä sellaisia luultavasti lähitulevaisuudessa tarvinne sinne rakentaakkaan. Tämän vuoksi ehdotan kunnioittaen, että kysymyksessä oleva raide nimellä Volon syrjäraide avattaisiin tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin (Tt) lukien lokakuun 1 päivästä 1931. .... R.Rajander. 2676/4633, 17.9.1931 Rh määräsi, että Volon syrjäraide avataan tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin 1.10.1931 lukien. |
||||
|
|
16.12.2021 16:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin Hangon henkilöliikenteen pitikään taas alkaa? | ||||
|
|
16.12.2021 16:18 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei ole mitään numeroita tähän liittyen minulla tiedossa, mutta voisin veikata, että vähän pidemmän laiturin rakentamiskustannus on suhteessa kokonaiskustannuksiin nähden aika pieni. Etenkin jos sitä pitäisi sitten jossain vaiheessa erikseen jatkaa, mikä olisi monin verroin kalliimpaa kuin tehdä kerralla sellainen, jonka kanssa pärjätään varmasti. Vertailuna tähän Länsimetron lyhyet laiturit, joiden jatkaminen ei käytännössä enää edes ole mahdollista. | ||||
|
|
16.12.2021 16:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Lappeenranta on kuitenkin kaupungin keskustassa oleva asema ja tarve pitkille junille voi joskus realisoitua vaikka nyt kun VR:n kaukojunat ovat joko 2-kerrosjunia tai pendoja, niin se ei näytä siltä. Skogbyssä luultavasti varaudutaan kahden Sm5 -yksikön pituisiin juniin vaikka todennäköisesti nähdään vain 1 yksikön pituisia. VR:n kaavailema uusi taajamajunatyyppi voi kanssa olla aika pitkä. |
||||
|
|
16.12.2021 14:55 | Aku Lehtola | ||
| Kiitos Masi! | ||||
|
|
16.12.2021 14:53 | Masi Levola | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
|
16.12.2021 14:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Onhan noita turhan pitkiä laitureita muuallakin, esim. Lappeenrannassa. | ||||
|
|
16.12.2021 13:57 | Juha Vuorinen | ||
| Nyt Timo olet aivan hakoteillä. Asiallista keskustelua ammattilaisten kesken. Tieto lisääntyy puolin ja toisin. | ||||
|
|
16.12.2021 11:41 | Pauli Kyllönen | ||
| Eilen Ouluun saapuneessa IC21:ssä taisi myöskin loistaa valko-/punavalot Edossa. | ||||
|
|
16.12.2021 11:01 | Timo Salo | ||
| Oman pesän paskomista selvitellä niinkin tärkeän turvajärjestelmän, kun viestinnän ongelmia täällä yleisellä foorumilla...? Uutta Kuurilaa odotellessa... :( | ||||
|
|
16.12.2021 10:27 | Petri Nummijoki | ||
| Tuo vikavalohan palaa usein asemalla joutilaana seisovassa rungossa, josta olin itse tehnyt johtopäätöksen, ettei sillä tee mitään mutta Jorman vastauksesta tulkitsen, että tositilanteessa se palaa vain aidosti viallisessa rungossa ja odotusaikoina valon syttymiseen liittyvät ehdot täyttyvät muuten vain? | ||||