Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.12.2021 11:01 | Timo Salo | ||
| Oman pesän paskomista selvitellä niinkin tärkeän turvajärjestelmän, kun viestinnän ongelmia täällä yleisellä foorumilla...? Uutta Kuurilaa odotellessa... :( | ||||
|
16.12.2021 10:27 | Petri Nummijoki | ||
| Tuo vikavalohan palaa usein asemalla joutilaana seisovassa rungossa, josta olin itse tehnyt johtopäätöksen, ettei sillä tee mitään mutta Jorman vastauksesta tulkitsen, että tositilanteessa se palaa vain aidosti viallisessa rungossa ja odotusaikoina valon syttymiseen liittyvät ehdot täyttyvät muuten vain? | ||||
|
|
16.12.2021 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| Tulipa selvitettyä tätä yllä käytyä asiaa tarkemmin: Topin mainitsema ongelma yksilöpuhelun katkeamisesta puheryhmäliikenteen vuoksi on todella olemassa, mutta se on ei-toivottu tilanne. Kyseessä on erään valmistajan päätelaitteen ominaisuus (lue: vika), jonka vuoksi parissa tietyssä käyttötapauksessa puheryhmäliikenne on päätelaitteen näkökulmasta samalla prioriteetilla kuin käynnissä oleva yksilöpuhelu. Korjaus tähän on jo osittain toteutettu ja valmistuu alkuvuodesta. | ||||
|
16.12.2021 08:24 | Ossi Rosten | ||
| On se ollu keli siellä teillä... Upea kuva tosin, mutta ei näin tähän aikaan vuodesta katseltuna kovinkaan (mieltä) lämmittävä :D | ||||
|
16.12.2021 08:02 | Lauri Rantala | ||
| Linja 2 on bussilinja | ||||
|
16.12.2021 06:44 | Antti Havukainen | ||
| Tai sitten vaan tehdään ns. hillosensalmet ja lakkautetaan matkustajaliikenne lopullisesti juuri kun on isolla rahalla saatu uusi hieno laituri valmiiksi. | ||||
|
16.12.2021 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstin mukaan tässä olisi Eioc, mutta oikeasti kuvassa näyttää olevan itse Sm2, eli moottorivaunu ja sen osasto numero 3. Ohjausvaunun vastaavassa kohdassa (yksikön osasto 4) erottuu hyvin WC-tilojen seinät. | ||||
|
16.12.2021 00:14 | Veeti Heino | ||
| Vaunu 23212 on Höyryveturimatkat 1009 käytössä. | ||||
|
|
16.12.2021 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| "Ovivalo" loisti punaisena ajopöydässä - kuten nykyään/ennen varoittaen avonaisesta ovesta. | ||||
|
|
15.12.2021 23:44 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ovivalon" on täytynyt olla ohjaamon kojelaudassa. | ||||
|
|
15.12.2021 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo sininen valo helpotti pitkässä rungossa kuljettajaa mihin runkoon suuntasi askeleensa ongelmatilanteissa. Taisi syttyä (?) vialllisessa rungossa mm: pääkatkaisja auki, tuuletustushäiriö (ratamoottorien tuuletus "pois päältä"), yms (enpä muista kaikkia vaihtoehtoja), oviin tuskin mitään yhteyttä. | ||||
|
|
15.12.2021 23:12 | Onni Tikkala | ||
| Olen kerran nähnyt Helsingissä vastaavan valon syttyvän sillä hetkellä, kun Ilmalasta tuotu Sm2-letka pysähtyi ja samalla ovien lukitus aukesi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/26214 kommenteissa myös puhuttiin ovivalosta, ja jostain syystä käsitin, että sillä viitattiin tuohon valoon. | ||||
|
|
15.12.2021 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan kuitenkin "vikavalo"? | ||||
|
15.12.2021 21:43 | Kari Haapakangas | ||
| Möljä = satamalaituri | ||||
|
|
15.12.2021 21:27 | Panu Breilin | ||
| Jos uuden laiturin pituudesta voi jotain päätellä, niin tulevaisuudessa Hankoon näyttäisi olevan tarkoitus liikennöidä pitkänpuoleisilla sähkömoottorijunilla. | ||||
|
|
15.12.2021 21:12 | Panu Breilin | ||
| Tuo Möljä-niminen niemi on tosiaan vanha satamaraidetta varten rakennettu penger. Satamaraiteen linjaus näkyy hyvin esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvässä vuoden 1953 ilmakuvassa. | ||||
|
15.12.2021 21:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noiden laattojen on pakko olla painevalua tai metalliseen muottiin valettua. Ei tuo pohjaröpellys hiekkavaluna onnistu. | ||||
|
|
15.12.2021 20:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Confidex on valmistanut veturiin RFID-tagin. :-) https://netaksulit.com/tuote/uhf-tunniste-confidex-ironside/ |
||||
|
|
15.12.2021 20:54 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä valo tässä laattakuvassa, yksityiskohdat tulee hyvin esiin. | ||||
|
15.12.2021 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Käsittääkseni nuo rahtikirjat ja matkaliput on kuukaudessa ja junat vuorokaudessa. Korjatkaa jos olen väärässä. | ||||
|
|
15.12.2021 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Rautatiehakemisto 1947: Seesta, Ahtialan aseman alainen, 3 lk. asemamiehen hoitama laiturivaihde Nastolan pitäjässä, harvaanasutussa seudussa. Yövuoroja ei ole. VR:n asuntoa ei ole. Viljelysmaata on vähän. Sähkövalo on. Kansakoulu kilometrin päässä. Pari kauppaliikettä on. Kirkko Nastolassa, lähin apteekki ja lääkäri Lahdessa. Liikennöi pääasiassa puutavaraa ja puutarhatuotteita. Lähteviä rahtikirjoja n. 100, saapuvia samoin. Matkalippuja myydää noin 1500. Henkilöjunia 12, tavarajunia 2. Postipysäkki. Kalastus- ja metsästysmahdollisuudet kohtalaiset. Seuratoimintaa ei ole paikkakunnalla. | ||||
|
|
15.12.2021 20:49 | Lari Åhman | ||
| Mielenkiintoisia tietoja näistä kaavioistakin löytyy, esimerkiksi tuo Ryönänjoen satamaraide ja nämä pienet liikennepaikat yleensäkin. Tuollainen lyhyt naperoraide on ollut aika yleinen tuon aikaisilla pienillä ratapihoilla. Ryönän satamaraide on varmaan johtanut aikanaan kartassa näkyvälle penkereelle? https://tinyurl.com/3nfd6tmt | ||||
|
15.12.2021 19:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kesällä 2015 ei ehkä ensimmäiseksi tullut mieleen se, että M-junat heräisivät vielä joskus henkiin. Tosin niiden uusi tuleminen tapahtui Tampereella. Mutta kokonaan katoavia ja kadonneitakin asioita kuvassa kyllä nähdään, nimittäin Sm5-yksiköiden väritys. Junakalusto Oy:n logoa ei enää näe missään yksikössä, eikä niitä muutenkaan ollut kuin kahdessa ensimmäisessä Sm5:ssä. | ||||
|
15.12.2021 19:35 | Mika Hakala | ||
| Rahan osoituksen puute. Kokonaan yksiraiteisena parantamisvaihtoehdon (hyöty/kustannus 1,31) jälkeen hankkeista valittiin toiseksi paras (Ve2A3, h/k 0,65). https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-59_ratakapasiteetti-investointien_web.pdf |
||||
|
|
15.12.2021 17:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei Luumäen ja Joutsenon välille tule vielä kaksoisraidetta? | ||||
|
15.12.2021 17:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Suosittu höyryveturien kuvauspaikka: https://vaunut.org/kuva/127023 | ||||
|
|
15.12.2021 17:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä ei ole romutettu. | ||||
|
|
15.12.2021 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja romutettu vuonna? | ||||
|
|
15.12.2021 16:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 23212 oli valmistunut huhtikuussa 1983. | ||||
|
15.12.2021 16:23 | Juha Kutvonen | ||
| Yhteensä 50 vaihdetta, eli satakielinen saha! | ||||
|
15.12.2021 16:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Saa tehdä rauhassa, t. öinen Prisma-kävijä :) | ||||
|
15.12.2021 16:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikkatietoikkunan mittaustyökalulla arvioisin kaltevuudeksi noin 9 promillea. Kiteen väliaikainen parakkiasema: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1244 | ||||
|
15.12.2021 16:14 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä huono paikallis- ja seutujunaliikenteen tarjonta on yksiselitteisesti valtion (hallitusten) vika. VR on vain välikätenä toteuttanut hallitusten tahtoa. Mikäli jonkun muun olisi sallittu yrittää paikallisjunaliiketoimintaa, niin silloin olisi yritetty tehdä jotain asian hyväksi ja käyttäjät olisivat osaltaan syyllisiä. Esimerkkejä rataosista, joiden henkilöliikenteen lopettaminen ei johtunut matkustajien kaikkoamisesta, ovat etenkin Mikkeli-Kouvola, mutta myös Lahti-Heinola, Vainikkala-Lappeenranta, Tampereen paikallisliikenne ja monet muut. Useimmissa tapauksissa liikenteen lopettaminen ei ollut VR:n pahaa tahtoa, vaan vastaus vaatimuksiin pienentää kustannuksia ja lakkauttaa junien yöpymispaikkoja ja parantaa kaluston ja miehistön kiertoa. Vanhoista graafikoista näkee kuinka tyhjävaunujunat lisääntyivät esim. Tampereen ja Oriveden välillä ja saivat liikenteen näyttämään entistäkin tappiollisemmalta. Sopivan kaluston loppuminen koitui monen rataosan kohtaloksi ja siihen aikaan se oli valtio (hallitukset), jotka myönsivät varat kaluston hankintaan. Se ei eduskunnassa painanut mitään, että esim. Mikkelin ja Kouvolan väliltä poistettiin junia, joissa oli parhaimmillaan yli 200 matkustajaa. Muistaakseni vastaavia junia oli myös Imatran ja Kouvolan välillä ja visseinä viikonpäivinä Haminan ja Kouvolan välillä. Minä luin aikoinaan kaikki matkustajalaskennat 1960-1975 väliltä, mutta sitten ne yht'äkkiä katosivat ainakin Rh:n kellarivarastosta. Ruotsista löytyy esimerkkejä jo 1950-luvulta alkaen, että SJ:n "kilpailija" TGOJ sai ajaa pikajunia jopa Tukholmaan. Paikallisliikennepuolella lääneille/maakunnille tarjottiin jo 1980-luvun alussa mahdollisuus järjestää sellaista liikennettä mistä SJ halusi luopua sekä pääradoilla että sivuradoilla. Suomessa ei vielä tänä päivänä se ole sallittua. Nykyinenkin hallitus haki EU:sta tämän liikenteen estävän poikkeusluvan lähes ensitöinään. Maailmalla pienimmät liikenneyhtiöt ovat olleet perhefirmoja, joissa yksi perhe on hoitanut jonkun haararadan paikallisliikenteen. Siinä olisi ollut hyvä työllistämis- ja palvelutason ylläpitämiskeino myös vaikkapa Itä-Suomeen ja Kainuuseen. |
||||
|
15.12.2021 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunun edellä ainakin on EFi, sähkökaapelista ja ovikaluista päätelken. | ||||
|
|
15.12.2021 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuohon Gb:n päätyseinään, vasempaan alanurkkaan voisi taiteilla korjausajankohtia...? | ||||
|
|
15.12.2021 16:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommentissa oleva Hlm & TR = henkilöliikennettä rajoitetulla lipunmyynnillä & täydellinen tavaraliikenne, R = rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla, toisin sanoen: paikalla oli virkamies rahteja laskemassa. Ei välttämättä tarvinnut mennä vartavasten ns. päällystöasemalle. |
||||
|
|
15.12.2021 15:39 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Kiteetä alkava ylämäki 7 promillea | ||||
|
15.12.2021 15:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/151978 | ||||
|
|
15.12.2021 15:33 | Tauno Hermola | ||
| Aika moni Prisma on nykyään auki 24/7. Luulisi kyllä, että melko rauhassa saa ostoksia tehdä, jos vaikka aamukolmen aikaan sinne menee. | ||||
|
|
15.12.2021 15:19 | Juha Kutvonen | ||
| On ehkä suunnitteluvaiheessa, kuten Kehä-II (osittain) tai tarpeeton, kuten II-olut :) | ||||
|
|
15.12.2021 15:09 | Juha Kutvonen | ||
| Näkyypä näitä asiamies-kylttejä olevan vieläkin esillä: https://www.vaunut.org/kuva/151931 Vähittäiskaupan palveluajat ovat venyneet melkoisesti tällä vuosituhannella. Meidänkin pieni kyläkauppa (K-market Saarentaus) on nykyään auki joka päivä klo 21 saakka. |
||||
|
|
15.12.2021 15:06 | Eljas Pölhö | ||
| Rh 2447/12028, 14.9.1945: Tehdystä esityksestä rh on tänään tapahtuneessa esittelyssä suostunut siihen, että Ahtialan pysäkin alaisella Seestan laiturivaihteelle osoitetun ja sieltä lähetettävän tavaran kuljetusmaksut saadaan kuluvan syyskuun 24. päivästä lukien suorittaa sanotulla laiturivaihteella. Samoin saadaan sinne lähetettävälle tavaralle asettaa jälkivaatimus, joka kannetaan siellä. Seestan liikennöimistavan merkkinä on siis mainitusta päivästä lukien Hlm & TR. | ||||
|
|
15.12.2021 14:40 | Oula Ahlholm | ||
| Miksi on vain ratikka linjat 1 ja 3? Missä linja 2? | ||||
|
15.12.2021 14:30 | Ossi Rosten | ||
| Upea sattumakuva ponnahti esille! Edellisen kommentoijan kanssa vielä vuosienkin jälkeen voi olla vain samaa mieltä! | ||||
|
15.12.2021 12:38 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä veturi on Jokioisten Museorautatiellä ja kantaa lempinimeä "Kuttu". Tuo pyörien välissä oleva polttoleikattu reikä auttaa tunnistuksessa, kuten tuo nelikulmainen tankki veturin vantrinkilla. Vertaa esim tämän kuvan oikeanpuoleiseen veturiin: https://jokioistenmuseorautatie.fi/fi/infosivut/museorautatien-moottoriveturit/427-move4 |
||||
|
15.12.2021 12:35 | Jussi Tepponen | ||
| Kuvien mukaan tuo ei ole Kuttu, vaan varastossa oleva Olkkolan veturi (jossa muistaakseni on edelleen nuo Yhtyneiden logo ja numero I kyljessä). Kuttu löytyy tästä kuvasta: https://vaunut.org/kuva/151970 |
||||
|
15.12.2021 12:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Tällekin ajolle varmaan löytyy asianmukainen junanumero Minkiön tai Jokioisten aseman junapäiväkirjasta? | ||||
|
15.12.2021 12:09 | Eljas Pölhö | ||
| Vorgin liikennepaikkatietojen mukaan Suhmura avattiin 1932. Oikea tieto on, että se avattiin 1.8.1931 liikennöintitapana Hlm & Tp. VR otti kontolleen Suhmuran liikennepaikan hoitajan palkkauksen 1.8.1932 lukien. Alkujaan pysäkin perustamisen ehtona oli ollut, että kyläläiset lunastavat pysäkkiä varten 4,5 hehtaarin maa-alueen, jonka he lahjoittavat Valtionrautateille ja maksavat pysäkinhoitajan palkan. Kyläläiset anoivat palkkauksen siirtämistä valtiolle, koska maa-alueen lisäksi he joutuivat kustantamaan 2300 m tuloteitä liikennepaikalle ja liikennepaikan lipunmyynti oli merkittävän suurta: elo-lokakuussa 1931 matkalippujen myynti oli 4131 mk. |
||||
|
15.12.2021 11:57 | Raimo Harju | ||
| Mun mielestä täs on selvästi tullu toinen juna vastaan, ja tämä on kiireesti väistäny sivuun. | ||||
|
15.12.2021 11:40 | Erkki Nuutio | ||
| Sympaattinen ja selkeä kuva. Se ansaitsee johtavan suomenkielisen lehden pääkirjoituksen vahvistuksekseen : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798368?page=2 (Uusi Suometar 2.7.1902) Ei keisarikunnan valtiolippuja viikkokausia liehutettu aseman neljässä nurkassa. Kuvan täytynee siten olla otettu vihkiäisten vaiheilla, vähän ennen tai vähän jälkeen. |
||||
|
15.12.2021 11:39 | Timo Salo | ||
| Tuo oli sitä kultaista aikaa, jolloin Pukkikin ymmärsi kuinka radio toimii... :) | ||||