Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2021 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitten yksi kysymys: Muuttuiko Sm1/2 junien ovien luotettavuus talviolosuhteissa jotenkin kun alimman askelman korkeudelle hitsattiin 2000-luvulla koriin kiinni uloke kun laitureita korotettiin ja laiturin ja oven välinen rako leveni? | ||||
|
10.12.2021 12:02 | Oula Ahlholm | ||
| Tosiaan kuvanottohetkellä oli - 29°C, mutta sääsovelluksen mukaan kuin - 36°C. | ||||
|
10.12.2021 11:46 | Ossi Rosten | ||
| Upea hurukuva aktiivikäytön ajoilta! | ||||
|
10.12.2021 11:43 | Timo Salo | ||
| Niin, tuo on Petrin näkemys. Itselleni tulee muutamia kuten sanoit ajattomia erikoislehtiä, mutta kyllä näille viikkolehdillekkin on erittäin suuri tilaus. Esim. vaimoni hoitaa henkistä vireyttään täyttämällä ristikoita, hankalaa PC:llä. Itse aikanaan ison ohjausvalmistajan "vaatimuksesta" yritin opetella käyttämään PDF-ohjekirjaa, siittä ei tullut mitään, tai oli huomattavan hankalaa. Jopa heidän omat huoltoinsinöörinsä sanoivat, että olishan se kätevämpää noilla paperiversioilla, mutta kun...*** Eiköhän nuo mainosten jakelut kuitenkin korvaa kirjelähetykset. Vaikka se on ÄRSYTTÄVÄ nippu polttokelvotonta kiiltopaperia, niin silti PA-eläkeläinen saa sieltä usein vinkkejä rahan säästämiseksi. Laskut tuntuvat vääjäämättä siirtyvän nettiin, sähköpostina, tai e-laskuna. (em. tapa maksaa on p.........ä) Postille on kuitenkin mielestäni ihan kivasti työtä näilläkin näkymillä, mutta tuo lehtien rikkominen, toimitusten hitaus ja asiamiespostien byrokratia ärsyttää...!!! (pakettia ei anneta, jos kaikki protokollat ole kohillaan, vaikka vallan hyvin tiedetään, että homma olisi OK) Kuitupohjainen liittymä tähän tupaan olisi muuten maksanut n. 2000 eur. EI PYSTY KYKENEEN näillä eläkkeillä. |
||||
|
|
10.12.2021 11:24 | Mikko Herpman | ||
| Petkeleet ja harjat löytyivät Joensuussa olleiden Sm1 vaunujen työkalu-/tarvikekaapeista. Monet niistä olivat aika lailla uusia/käyttämättömiä. | ||||
|
10.12.2021 11:08 | Antero Airola | ||
| P102 Tampere - Turku ja P341 Turku - Toijala | ||||
|
10.12.2021 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo kaksi henkilöä junanlähettäjän vieressä ovat kanssa tuttuja Humppilassa kävijöitä :D | ||||
|
10.12.2021 10:57 | Antero Airola | ||
| P105 Turku - Pieksämäki | ||||
|
|
10.12.2021 10:55 | Antero Airola | ||
| Ja junahan on H343 Turku-Tampere (Humppilassa kello 17.55) | ||||
|
|
10.12.2021 10:43 | Petri Sallinen | ||
| Esa: Suomen teollinen kasvu ja osin myös teollinen menestys perustuu pitkälti "valtiokapitalismiin", eli valtion omistamien osakeyhtiöiden toimintaan aina Gutzeitista lähtien. Suurin osa niistä on sitä paitsi menestynyt yrityksinä hyvin — Valcoa lukuun ottamatta, jossa poliitikot pääsivät hääräämään. Kilpailluilla markkinoilla toimineet valtion yhtiöt ovat olleet itse asiassa kirittämässä yksityistä sektoria ja avanneet uusia toimialoja, jotka muuten olisivat jääneet perustamatta — esim. kemianteollisuudessa Kemira ja Neste. Valtion omistamat osakeyhtiöt ovat aina 1980-luvulle asti kelvanneet kaikenlaisille hallituskokoonpanoille, eli aiheesta ei ole noussut kovin ideologista tai poliittista. Jopa oikeistohallitukset ovat älynneet, että hyvin hoidettu valtiollinen osakeyhtiö työllistää, tuottaa vientituloja, verotuloja ja osinkoja valtiolle. Hyvin hoidetun valtiollisen yhtiön ei tarvitse käydä veronmaksajan kukkarolla hankkimassa rahoitusta, vaan yhtiö kykenee hankkimaan sitä itse — esim. kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, kuten taloushistoriasta voidaan nähdä. Se on kokonaan toinen toinen juttu, miksi 1980-luvulla valtio ryhtyi vähentämään omistuksiaan yhtiöissään. Tässä voitaisiin tehdä mielenkiintoista vertailua esimerkiksi niukasti valtioenemmistöisen pörssiyhtiö Fortumin ja kokonaan Ruotsin valtion omistaman Vattenfallin välillä. Kumpi tapa omistaa on tuonut suurempia hyötyjä valtiolle yrityksistä, jotka toimivat samalla kilpaillulla toimialalla. Postin osalta kyse ei ole kuitenkaan siitä, miten postin omistus pitäisi järjestää. Kyse on viestintäpalveluiden murroksesta, joka on muuttanut koko toimialan luonteen. Suurin osa perinteisestä paperipostista voidaan hoitaa jo sähköisti — ja hoidetaan kokonaan viimeistään siinä vaiheessa, kun jokainen kansalainen osaa käyttää tietokonetta ja kun tietoliikenneyhteydet toimivat luotettavasti jokaisessa tuvassa. Painetut lehdetkin katoavat ja korvautuvat sähköisillä versiolla — jäljelle jää enää kapea viipale ajattomia erikoislehtiä. Mihin perinteistä postilaitosta enää tarvitaan, kun kannattavin osuus — pakettien kuljettaminen — on kilpailtu toimiala, jolla palvelutarjontaa runsaasti. Muutokset ja toimialan murros siis jatkuvat. |
||||
|
10.12.2021 10:29 | Mika Hakala | ||
| Onneksi materiaalia tapahtuvasta päivystyksestä on googlemapin street tilaan tallentunut vuodelta 2009 liikenneympyrän suuntaan mentäessä. Armonlaaksontien risteyksessä voi hakemalla hakien löytää myös puomit hälyytystilassa. | ||||
|
|
10.12.2021 10:15 | Kimmo Huhta | ||
| Nämä Karvetin raiteet (ainakin pääraiteesta porteille asti) näkyivät poistuneen maastosta. Havaittu 5.12.2021. | ||||
|
10.12.2021 09:51 | Reijo Salminen | ||
| Varsinainen ympäristöpommi varmaan ollut aktiivivuosinaan, ja kiertävä sellainen vielä. | ||||
|
|
10.12.2021 09:42 | Peter Verschelden | ||
| It looks like it says № 2 behind the Lv.Vo1. Has the tank of Lv.Vo2 № 2 been moved to a different frame? See https://www.vaunut.org/kuva/98416?a=1 ? At https://vaunut.org/kuva/11429 we see the same kind of frame as Lv.Vo2 № 2. |
||||
|
10.12.2021 09:39 | Reijo Salminen | ||
| Vielä kun jostain löytyisi sisäkuva, olen kerran tuosta matkannut Lahteen, täytyy olla elo-syyskuussa -66 eli nelivuotiaana mutten muista ostiko äiti liput tuolta sisältä vaiko konnarilta. Reissu oli jännääkin jännempi. Onkohan tuo oikeanpuoleinen tolppa valaistusta varten vai mikä sen funktio lienee ollut. Nyt kun asiaa vielä muistelen niin pelotti kovasti moinen laite, ja aseman kaveri nosti minut äidin pyynnöstä lätsyyn, konnari loksautti lippuihin reiät eli kaipa ne asemalta ostettiin. Käytävän toisella puolella tyttö teki läksyjä, ja minä ajattelin että sitten kun minäkin pääsen kouluun niin minäkin teen samoin, voi hitto mitä kaikkea sitä voi ihminen muistaa kun alkaa tonkimaan vanhoja asioita. |
||||
|
|
10.12.2021 01:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en saa päästäni enää kaivettua sitä, mitä wanhojen runkojen kanssa tehtiin tuolloin vajaa 10 vuotta sitten :/ Jollain tavalla ovivikaisten runkojen kanssa pystyttiin silti toimimaan, ainakin tietyissä tilanteissa. Jotenkin tähän liittyi jonkun johdonsuojan kääntäminen, ja se, että käännettävänä oli sekä plussa että miinus, ja jos noista käänsi väärän, samalla hävisi junasta kiskojarrut. Ja sitten tyyliin kolmasosa konnareista ei tiennyt tuosta kiskojarrujen katoamisesta mitään ja ihan tyytyväisenä käänteli niitä johdonsuojia. Vaikutus oviin oli se mikä pitikin, käänsi kumman tahansa niistä kahdesta suojasta, mutta jos osui väärään, mahdollinen hätäjarrutus myöhemmin menisi pitkäksi. Hihii! :) Joku, joka muistaa Valmetin sähköjunien sielunelämästä enemmän, kertokoon tarkemmin! (Nimim. ''yhden kerran johtavan konduktöörin pyynnöstä juuri pyydetyn – eli väärän – johdonsuojan kääntänyt, ja kuljettajalle onneksi sattumalta asiasta maininnut''...) |
||||
|
10.12.2021 01:48 | Timo Järvi | ||
| Hyvin tuttu lapsuusaikainen maisema, ja näkymä vanhalle Multisillan tasoylikäytävälle saavuttaessa. Taustalla on Sääksjärvi, joka oli aikoinaan myös monen kalareissun kohde, sekä tietysti talvella oiva paikka ulkoiluun. Joskus 80-luvulla kunnon talvina Sääksjärven jäälle oli aurattu jäätie "Suliinin mutkasta" Sääksjärven eteläpäähän. Kuvassa vasemmalla on/oli tasoylikäytävän relekoppi. Tällä paikalla on aikoinaan nassikkana junia moneen kertaan pällistelty. Talvisin ylikäytävän vieressä olevalla Sääksjärven laskuojalla käytiin myös paukkupakkasten aikaan sorsia ruokkimassa. Sorsille tuore, hetkeä aikaisemmin Tuotannon lähikaupasta ostettu ja vielä lämmin ranskanleipä teki hyvin kauppansa. :) |
||||
|
10.12.2021 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kättä lipassa pitelevä jannu on rautatieläinen, jolla on yllään ns. jääkärikuosinen virkapuku, tämä oli käytössä vuosina 1919 - 1929. | ||||
|
10.12.2021 00:51 | Lasse Reunanen | ||
| Ainakin kesällä veistos oli paikoillaan. | ||||
|
09.12.2021 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole näkynyt ajokuvia sitten vuoden 2007 :) | ||||
|
|
09.12.2021 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennusvuosi 1930. | ||||
|
09.12.2021 23:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oranssit polkupyörät ovat vuokrattavia Donkey Republic -kaupunkipyöriä. | ||||
|
|
09.12.2021 22:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oliko niin, että yhdessä vaiheessa niinkään ei saanut tehdä vaan ovivalovikainen runko otettiin pois liikenteestä joka tapauksessa? | ||||
|
|
09.12.2021 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovivalosta: Sm1/2-junissa oven voi myös sulkea mekaanisesti, jolloin se pysyy kiinni, vaikka mikä olisi. | ||||
|
|
09.12.2021 22:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Ainakin vuonna 2015 kuului petkel lähijunien varustukseen. Lumisina talvina joinakin päivänä on jokaisella asemalla pitänyt käydä petkelöimässä jonkun oven luona, kun matkustajien jaloissa on tullut niin paljon lunta oviaukkoa tukkimaan. | ||||
|
|
09.12.2021 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Sähkövalaistusta ei ole ja seinässä oleva isohko musta taulu voi olla mainos. Valitettavasti terävyys ei riitä sen tunnistamiseen. Yllättävää on että kaivo on paikassa, joka voi olla altis valumille. Rakennus on hyvässä maalissa. Valitettavasti Harjun asemasta ei tunnu löytyvän piirustuksia, piirroksia tai riittävän vanhoja muita valokuvia. Arvelen silti että tämä on vuotta 1921 aikaisempi. Aikaistaisin vähintään vuoden 1919 vaiheille. Koska venäläistä tekstiä ei ole, ei oikein voi mennä vuotta 1917 varhaisempiin aikoihin. |
||||
|
|
09.12.2021 20:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kirjepostin kulku on vähentynyt ja vähenee yhä. Samaan aikaan pakettilähetysten volyymit kasvavat suuresti. Klassisia postivaunuja, joissa lajitellaan kirjelähetyksiä, ei siis enää tulla tarvitsemaan. Kun henkilökohtainen viestintä on pääosin siirtynyt sähköisiin alustoihin, niin viimeisiksi kirjepostin käyttäjiksi jäänevätkin erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot. Omalla kohdallani yleisimpiä kirjepostin lähettäjiä kuluneena vuonna ovat olleet paikallinen sähköyhtiö, Traficom ja P o l i i s i. | ||||
|
09.12.2021 20:43 | Joonas Leinonen | ||
| Tämän talven aikana alkaa kuulemma puunkuormaus Joroisissa, tämmöisen uutisen kuulin kunnossapidon puolelta.. | ||||
|
09.12.2021 20:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, numeron alku tosiaankin näkyy mutta sitä ei tuolloin tullut katsotuksi. Olen yrittänyt etsiä säiliötä Google StreetViewistä, tuloksetta. | ||||
|
09.12.2021 20:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Normaalin lukitusten määräämän prosessin mukaan mentiin, eli mm. virroittimien nostoon tarvittavan paineilmaohjauksen kahva on irroitettu ja siirretty maadoituserottimen lukkopesään, jonka kautta tehdyn veturin maadoituksen jälkeen suurjännitetilojen turva-avaimet saadaan irti (ja kääntäen, eli ko. tilanteessa virroitinta ei saa ylös). Muutakin on huomioitava, kuten esim. kondensaattoreiden jäännösvaraus. Ennen katolle menoa tarvittiin aina myös munalukko. Varusteet ovat kehittyneet noista ajoista (kuvassa ollaan 70-luvun työvarusteissa). | ||||
|
09.12.2021 20:15 | Oula Ahlholm | ||
| Tästä kuvasta on hyötyä mallirakentajille jne.. | ||||
|
|
09.12.2021 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin näköinen pikku laiturivaihde! | ||||
|
|
09.12.2021 18:15 | |||
| Vielä junat pysähtyy onneksi | ||||
|
09.12.2021 17:47 | Aapo Niemelä | ||
| Niin on ykkönen säikähtänyt, että silmät pullahtaa päästä! | ||||
|
|
09.12.2021 17:11 | |||
| Ohhoh, ei olisi uskonut että yksi kommentti voisi muodostaa näin paljon keskustelua | ||||
|
|
09.12.2021 16:56 | Alex Chudoba | ||
| Hieno löytö! Hieman 15-alkuista numeroakin näkyy päädyssä, muttei varmaan tarkemmin ole tiedossa? | ||||
|
|
09.12.2021 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin vaiheessa Helsingin asemalle tulivat alihankkijan henkilökunta hakkaamaan oviaukkoihin kertyvää jäätä. Ja jos tuo Rainerin viimeinen kommentti pitää paikkaansa, niin se sopii kyllä täysin yhteen VRn arvon Matkustajat ovat yökkösiä ja niistä pitää päästä eroon koska he aiheuttavat vain kustannuksia. |
||||
|
|
09.12.2021 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se petkel ei kuulunut enää lähijunien työkaluihin 2000-luvulla? | ||||
|
|
09.12.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettuani edellä olevia kommentteja postin "toimivuudesta", nousee mieleeni kysymyksiä: - Miksi ihmiset sitten hölmöinä menevät ja äänestävät yhtiöittämiskiimaista oikeistoa...? Kaikesta varoittamisesta huolimatta? Luulevatko he ihan aikuisten oikeasti olevansa "voittajien puolella"? Pientä rajaa, Menschenskinder! |
||||
|
|
09.12.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kommenttiin liittyen: Silloin aikaisemmin osattiin käyttää petkelettä.... Jota vielä kansainvälisissä junissa 2010-luvun puolivälissä venäläinen junahenkilökunta junapääliköineen osasi kyllä käyttää. Pari kertaa olen nähnyt juurikin tuon Rainerin tilanteen, ja ne antoivat kyllä minulle hyvän kuvan junahenkilökunnan todellisesta ammattitaidosta. Bussit olivat lumikeleillä luotettavampia kulkuvälineitä kuin lähijunat. | ||||
|
|
09.12.2021 15:02 | Oula Ahlholm | ||
| No nyt on kyllä jännä kuva.. Upea! | ||||
|
09.12.2021 14:36 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä valokuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 22.9.1923 (n:o 38, sivu 19/1085) kuvatekstillä: "Viimeisiä kapinan jälkiä Savon radalla luodaan umpeen. Harjun uuden rautatiesillan paikalleen vetäminen. Vasemmalla uusi, 50 m pituinen ja 120,000 kg painava rautasilta vedetään väliaikaisen puusillan paikalle, jonka katkaistut kannatuspilarit näkyvät kuvassa". Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877914?term=Harjun&term=rautatiesillan&page=19 Kouvolan Sanomien 23.08.1923 no 93, sivu 1, mukaan silta vedettiin paikalleen tiistaina 21.8.1923 (eli se lienee tarkka kuvauspäivä): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1425796?term=Harjun&term=rautatiesilta&page=1 |
||||
|
09.12.2021 14:26 | Timo Salo | ||
| Rajatapaus rautatiemielessä, mutta hemmetin hyvä kuva... | ||||
|
|
09.12.2021 14:01 | Timo Salo | ||
| Ja juuri saapui Tähdet ja Avaruus-lehti... Kuinka ollakkaan melkein mysötty keskeltä poikki!!! Hieno kuvalehti on kiva katsella palapelinä. Onkohan ne koneet, vai ihmiset jotka suorittavat tämän lehtien "jälkikäsittelyn"...??? (prkle) Kaikki katsoo varmasti tämän informatiivisen ja ennenkaikkea HAUSKAN "me postilaiset"-ohjeman? :-( :-( :-( |
||||
|
09.12.2021 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan fiksua tehdä ratalinjaus siten, että Oulun suunnasta pääsisi suorilla raiteilla Vartiukseen ja vastaavasti poikkeavilla raiteilla Kontiomäeltä Pesiökylän suuntaan? Liikenteen pääsuunnat raskailla junilla kun kuitenkin ovat suunnassa Vus–Ol, eivät Vus–Kon. | ||||
|
|
09.12.2021 13:48 | Mikko Ketolainen | ||
| Ennen meilläkin tuli kerrostaloon posti aamupäivällä, saattoi tulla jo 10 aikaan, pois lukien sitten tietysti joulunaika, jolloin posti saattoi tulla vasta reilusti yli iltapäivän. Nyt posti tulee vasta iltapäivällä. Laskuissa oli ennen enemmän maksuaikaa, kuin nyt. Lasku on lähetty esim, 23.08.2021 ja eräpäivä oli 06.09.2021. Lasku viipyi matkallaan viikon ajan ja vei maksuajastaan pois 7 päivää. Tosin eihän tuota postia jaetakaan enää kuin korkeintaan kolmena päivänä viikossa. | ||||
|
09.12.2021 13:47 | Eljas Pölhö | ||
| Madekosken lyhyempi raide oli purettu jo ennen 4.9.1982, pidempi raide ennen 9.1993. Pikkarala oli huomattavan monipuolinen 1967, 1982 ja 1993 tehtyjen piirrosten mukaan. Oheiseen kaavioon merkityltä soraraiteelta haarautui raide Lohja Oy:n kahitiilitehtaalle. Sen erkamisvaihteelta sorakuopalle jatkunut osuus oli prettu 1982 ja 1993 välillä. Pikkaralan Oulun pään raisteisto koki tarkkailuvuosina paljon muutoksia ja sinne ilmestyi pitkä sivuraide. Pikkaralan Kontiomäen päästä lähti soraraide, joka liittyi päärataan linjavaihteella Km 774+137. Silloin kun kävelin raiteen päästä päähän, niin väliltä puuttui pari kiskonmittaa estäen mahdollisen läpiajon sillä hetkellä. |
||||
|
|
09.12.2021 13:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhoissa lähijunissa suurin ongelma oli toimivuus pakkasilla. Hyvin usein ilmoittti kuski konnarille kaiuttimissa että "ovivalo palaa". Se tarkoitti sitä että konnarin oli juostava tarkistamassa meneeko jokainen ovi kokonaan kiinni, ja jos joku ei mennyt, tyhjennettiin koko juna ja se jatkoi Ilmalaan tyhjänä. Joskus takavuosina ehkä ajettiin sellaisissa tilanteissa ovi raollaan mutta se ilmeisesti kiellettiin. |
||||
|
|
09.12.2021 13:34 | Petri Sallinen | ||
| Samien ehkä suurin ongelma arkikäytössä olivat jyrkät portaat, ahtaat eteiset ja kapea oviaukko, jonka keskellä oli otetanko. Etenkin lastenvaunujen kanssa liikkuminen oli lähes mahdotonta. Vähänkin järeämmät vaunut piti taittaa kasaan ja sitä ennen purkaa lastista ennen kuin niiden kanssa pääsi sisään. Sami kakkosen toiseen päähän laajennettuun eteisen mahtui muutama fillari — tavalliseen eteiseen korkeintaan yksi, mikäli konduktööri hyväksyi tämän. Liikuntarajoitteiset ovat myös pulassa, jos Samiin pitäisi kiivetä. Osa Sameista muuttui ratamoottorien osalta meluisiksi vanhemmiten. En älynnyt kiinnittää huomiota aikoinaan siihen, olivatko kyseessä ykköset vai kakkoset ja kuinka laaja tämä ilmiö oli — oliko kyseessä muutama yksilö vai peräti tyyppivika. Museokalustolla fiilistely on asia erikseen. Toivottavasti muutama Samikin säilyy museoliikennettä varten. |
||||
|
|
09.12.2021 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Soson tiilitehtaat olivat: a) Muhoksen tiilitehdas (1921-1962), tehdas paloi 16.4.1962. Sillä oli loppuun saakka savenkuljetuksessa vinssivetoinen rata. b) Soson Tiili Oy (1939-1971). Kävin tehtaalla 13.7.1971 ja silloin siellä oli käytössä 150 m:n pituinen vinssivetoinen rata. Se oli ollut pisimmillään n. 250 m. Jatkuvassa käytössä oli savivaraston ja tehtaan väi, n. 50 m. Savenkuljetusvaunuja oli käytössä kaksi ja kuusi varalla. Savimaalla oli kiskoilla kulkeva ketjukaivinkone (laahuskauhat ketjussa). Tehtaan jätetavaran kuljetus tapahtui toista raidesysteemiä pitkin ja sillä oli lyhyitä 2-akselisia korkealaitaisia vaunuja. |
||||
|
Kuvasarja: Kontiomäki – viiden rautatien risteysasema |
09.12.2021 13:05 | Raimo Hämäläinen | ||
| Nyt Seppoa dissaamatta paikkakunnan aseman seutu näyttää kammottavan harmaalta synkältä ja ankealta lumi + jää + arktiselta helvetiltä eli jos tuolla pitäisi ihmisenkin asua ja elää niin taakka olisi aivan liian kova kannettavaksi kaiken muun lisäksi :) | ||||