Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2021 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Soson tiilitehtaat olivat: a) Muhoksen tiilitehdas (1921-1962), tehdas paloi 16.4.1962. Sillä oli loppuun saakka savenkuljetuksessa vinssivetoinen rata. b) Soson Tiili Oy (1939-1971). Kävin tehtaalla 13.7.1971 ja silloin siellä oli käytössä 150 m:n pituinen vinssivetoinen rata. Se oli ollut pisimmillään n. 250 m. Jatkuvassa käytössä oli savivaraston ja tehtaan väi, n. 50 m. Savenkuljetusvaunuja oli käytössä kaksi ja kuusi varalla. Savimaalla oli kiskoilla kulkeva ketjukaivinkone (laahuskauhat ketjussa). Tehtaan jätetavaran kuljetus tapahtui toista raidesysteemiä pitkin ja sillä oli lyhyitä 2-akselisia korkealaitaisia vaunuja. |
||||
|
Kuvasarja: Kontiomäki – viiden rautatien risteysasema |
09.12.2021 13:05 | Raimo Hämäläinen | ||
| Nyt Seppoa dissaamatta paikkakunnan aseman seutu näyttää kammottavan harmaalta synkältä ja ankealta lumi + jää + arktiselta helvetiltä eli jos tuolla pitäisi ihmisenkin asua ja elää niin taakka olisi aivan liian kova kannettavaksi kaiken muun lisäksi :) | ||||
|
09.12.2021 12:37 | Hannu Peltola | ||
| Kerää Jarmo nämä Harjun kuvat omaksi kuvasarjaksi, niin olisivat jatkossa helpommin löydettävissä! | ||||
|
09.12.2021 11:32 | Erkki Nuutio | ||
| Oletetusti Voikkaan radalla ollaan, mutta se on pistetty poikki. Jotta vaunuletka ei estäisi kulkua sillalle vievällä linjaraiteella, on se työnnetty vähän turhan pitkälle. | ||||
|
09.12.2021 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla on sekajuna (eri juna kuin toisessa kuvassa). Etualalla on matkustajia, joiden lipun hintaan on sisältyi ilmainen kävely siltatyömaan läpi toisella puolella odottavaan junaan. Näyttävät siis olevan Kouvolaan menijöitä. Etualalla selänsä näyttävä ikäiseni boomeri lienee tullut Kouvolasta päin. Muita vastaavia ei näy. Kaiketi Voikkaalle vievällä raiteella oleva vaunuletka on epäilemättä sillantekijöiden käytössä. Lähinnä vaihdetta lienee T-työläisvaunu, bogie-vaunu (kai E eli III lk matkustajvaunu). Bogia- vaunu lienee toiselta puolelta katsottuna on ehkä kuitenkin makuuvaunu, eli ehkä C. Rata Voikkaalle lienee poikki. Ehdottaisin vuotta 1922. |
||||
|
09.12.2021 11:02 | Ossi Rosten | ||
| Pakkokommentaitavuus. | ||||
|
|
09.12.2021 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä näkyy selvästi väliaikaisen puusillan yläosan poistaminen sahaamalla sen palkistoa pois uuden sillan teräspalkin tieltä. Näkyy mainiosti myös vintturilaitteisto, jonka avulla uusi palkki siirretään paikoilleen. Arvokkaita työkuvia! Laitteisto lienee keskipilarin päällä, ja ottaa siitä siirtämiseen tarvitsemansa vaakavoiman. Tarkoittanee että uudessa sillassa on vain yksi siltapalkki, joka on tuettu päistä ja keskeltä. Taustalla on tavarajuna, joka selvästi odottaa pääsyä sillan yli. Ehdotan vuodeksi 1922-1922 (vaikka lopullinen valmistuminen olikin 1923, on varovaisia ylityksiä luultavasti tehty heti kun se on tullut mahdolliseksi). |
||||
|
09.12.2021 10:34 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän Mikko tarkoittanut Sm1-2-junia mutta ratamoottorien ujellusta minäkin ihmettelin. Itse en ole koskaan kokenut Sm1-2-junia meluisiksi. Sen sijaan jarruista lähtevä katku oli toisinaan häiritsevä sekä Sm1:n kulkuominaisuudet. Ilmastoinnin puutekaan ei tietysti ole ajan hengen mukaista hellesäillä. Lättähatun Sm1-2 voittavat kyllä matkustusmukavuudeltaan mennen tullen. Toisaalta Lättähattu lienee ollut 50- ja 60-luvuilla luksusta verrattuna puukorisiin moottorivaunuihin tai kovapenkkisiin höyryjuniin, joskin tämä on vain arvio kokemuksen puuttuessa. | ||||
|
09.12.2021 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Täälläkin on useita kuvia punaisten 1.5.1918 rajäyttämästä Harjun ristikkosillasta. VR 1912/37 II s. 292 kertoo, että sillan molemmat maatuet särkyivät pahoin, mutta keskipilari jäi ehyeksi. Tilalle rakennettiin ensin tilapäinen puusilta. Uusi silta valmistui vuonna 1923. Kuvassa ilmeisesti nostetaan pois väliaikaisen sillan vasemman pään raide-elementtiä. Väliaikaisen sillan palkisto on vielä jäljellä tässä päässä. Toisesta päästä sen yläosa on poistettu sahaamalla irti, jotta taustalla näkyvä uusi siltapalkki voidaan siirtää sivusuunnassa korjatun maatuen ja keskipilarin varaan. Jollei tarkkaa päiväystä kuvalle ole, ehdottaisin vuotta 1922 tai 1923. Maatuet on jo korjattu ja uudet siltapalkit tehty ja haalittu paikalle, joten siltatyö lähestyy valmistumista. |
||||
|
|
09.12.2021 10:24 | Mikko Herpman | ||
| Petrin kommenttiin komppaan että kun pitää tehdä arkiliikkumista, samalla ehkä töitäkin tehden. Ei tule ikävä vanhaa kalustoa, äänekkäitä, ilmanvaihto osin puutteellista, hitaitakin. Valitsen itse mieluiten Pendon, se on nopea useimmiten nopein. Jos taas on vähän enemmän aikaa valkkaan kakskerrosvaunun yläkerran, todella mukavaa hiljaista menoa. Meilläpäin toki ei ole käytännössä mitään paikallisliikennettä, eli olen täysin jäävi sanomaan Sm-kalustosta mitään. Flirt tuntuu kiihtyvän nopeasti lentokenttäradalla ja sisään pääsee sujuvasti, siinäpä niistä. Mutta ah kun mukavaa päästä Dm7-kyytiin kesäiltana. Voi fiilistellä ääniä, tuoksuja ja joskus vaikka Radio Suomen ohjelmaakin. Täysin kiireettä ja ilman tiukkaa aikataulua. |
||||
|
09.12.2021 09:57 | Laura Jänis | ||
| Meillä on erään Suomessa toimivan yhdistyksen jäsenlehtiä metsästetty postin hukkaamisten toimesta paljon. Jäsenten osoitetiedot ovat oikein ja samalla kertaa menee painotaloon kaikki tiedot, osalle vaan ei lehdet mene. Mutta kas kummaa, kun jäsen ilmoittaa asiasta postiin ja asettaa osoitteensa seurantaan, alkaa vanhat "kadonneetkin" lehdet ilmestymään postilaatikoihin ihan tuosta vaan. Sen lisäksi, että postilla kestää keskimäärin viikon raahata postia ihan mihin tahansa Suomessa, se jaetaan näillä nurkilla paikoin myöhäänkin illalla ja laatikossa on usein repaleista tai ruttuista postia, naapurien tai ihan tuntemattoman posteja, missä osoitetiedot ovat ihan muualle. Ei ole posti entisensä.. |
||||
|
|
09.12.2021 09:51 | Pertti Miettinen | ||
| Jos noilla kulkisi posti niin hyvä. Marraskuun lopussa tuli lasku jossa oli eräpäivä 29.1..2021. leimattu helmisuussa... | ||||
|
|
09.12.2021 09:49 | Petri Sallinen | ||
| Seurasin pikkunappulana Rantaradan sähköistystöitä kotitaloni takapihalta. Kun Samit sitten ilmaantuivat liikenteeseen, niin niillä tuli ajeltua kouluun, harrastuksiin ja duuniin. Ykkösissä lasiset vesipullotkin kolisivat peltisissä telineissään jonkin aikaa ja hakkasivat pullon kylkeen rantua. Sameilla matkasin lähes päivittäin niin kauan kuin niitä Rantaradalla käytettiin — ja Flirteillä olen jatkanut. Vanhempieni mielestä Samit olivat taannoin selvä parannus höyryvetoisiin paikallisjuniin ja Lättiin. Flirt taas on mielestäni selvä parannus Sameihin. En haluaisi tehdä töitäni enää Remingtonilla, koska moderni tekstinkäsittely on selvästi näppärämpää. En muutenkaan allekirjoita ajatusta, että "ennen kaikki oli paremmin" — tämä pätee ehkä siinä mielessä, että ennen oli vähemmän mahaa ja enemmän hiuksia ja henkilökohtainen elämä oli muutenkin vasta alkumetreillä, mutta ei muuten. Jos yli-ikäisillä raadoilla on tarkoitus järjestää syrjäkylien liikennetarjontaa, niin tämä lienee parempi ratkaisu kuin ei mitään. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että tämä on keino osoittaa kiskoliikenteen ylivertaisuus kumipyöräliikenteeseen verrattuna. Todennäköisesti vanhan kaluston ylläpitäminen ja käyttökustannukset ovat korkeammat kuin uusien tai uudempien käytettyjen. Tämä voidaan kyllä laskea, jos siihen on halukkuutta. |
||||
|
|
09.12.2021 09:22 | Juha Pokki | ||
| Itse tunnustaudun jossakin määrin jopa intohimoiseksi Sm1- ja Sm2-faniksi ja -nostalgikoksi, mutta mikäli taittaisin yhä junalla päivittäin aamuin illoin arkisia työmatkoja tms. valitsisin koska tahansa modernimpaa kalustoa kulkuvälineekseni, enkä kaipaisi hetkeäkään Sm1- tai Sm2-kyytiä. Kokisin tuota nostalgista tunnelmaa mieluummin sitten jonkin järjestetyn ajelun merkeissä. Kuten sanonta kuuluu: horses for courses. |
||||
|
09.12.2021 08:32 | Kari Haapakangas | ||
| Soramäki oli Raahen radan puoliväli, ja vedenottopaikkana tarpeen. Pitemmälle ei Raahen rautatien veturit jaksaneet ilman vesitystä. | ||||
|
09.12.2021 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Maantäytöt ja Rautaruukin sekä sen sataman rakentaminen ovat melkoisesti mullistaneet rantaviivaa. Satamassa on yllättävän vähän raiteita, toki niitä sotavuosina ja sen jälkeen rakennettiin huomattavasti lisää. Vaikka Raahesta ei mitään pikkuberliiniä löydykään, niin saksalaisten laivaliikennettä kyllä oli täälläkin. Lapaluodon kylästä on jostain syystä piirretty vain neljä läntisintä korttelia (4 itäistä puuttuu). Ruona Oy:n raidetta ei enää ole, mutta sen paikalla on päällystämätön kevyen liikenteen väylä. | ||||
|
|
09.12.2021 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa, se on sitten tiilitehdas mikä selittää ne rutakot Soson pysäkin luona. Tokihan paikka ei ole maankuulu tuon tiilitehtaan vuoksi, vaan paljon synkemmän syyn vuoksi. | ||||
|
|
09.12.2021 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli olemassa myös kaksi XGd-vaunuakin (mustan kirjan mukaan). Ymmärrettävästi niiden molempain numerot 036'001 ja 036'002 vaihdettiin melko joutuin tavalliseen XG:n numerosarjaan 04XXX. | ||||
|
09.12.2021 01:35 | Eljas Pölhö | ||
| Melalahden lyhyempi sivuraide (se alkuperäinen) purettiin ennen vuotta 1982 (en tiedä milloin vuoden 1967 jälkeen) ja pidempi raide purettiin 1989 loppuvuodesta (tai ainakin vaihteet poisteettiin). Paltamon satamaraide purettiin johonkin aikaan välillä syyskuu 1982 ja syyskuu 1993. Vuonna 1982 satama-alueella oli jäljellä enää yksi vaihde. |
||||
|
09.12.2021 01:26 | Eljas Pölhö | ||
| Selvennetään soraraidekuviota vielä sen verran, että kummaltakin vaihteelta johti raide samalle soranottoalueelle, mutta siellä ei ollut läpiajomahdollisuutta. Toiselle raiteelle pääsi suoraan Vaalan suunnalta ja sillä raiteella oli linjavaihteen lisäksi kolme vaihdetta. Toiselle raiteelle pääsi suoraan Kankarin suunnalta ja sillä raiteella oli linjavaihteen lisäksi yksi vaihde. Vaalassa ollutta sahan raidetta ei pidä sekoittaa siihen raiteeseen, joka myöhemmällä ajalla lähti ratapihan vastakkaisesta päästä, jolla oli yksi vaihde ja joka johti johonkin varastoon (omasta kaaviosta tulkittuna). |
||||
|
|
09.12.2021 01:13 | Eljas Pölhö | ||
| Paltamo oli Kiehimä vuoteen 1942 saakka. Kiehimän (Paltamon) satamaraiteen pituus oli 2623 m, josta päärataa 1658 m. Satamaan rakennettiin kolme vaihdetta, joten piirros vastaa alkuperäistä rataa. Koska asemalla ja satamalla on jo nimi Paltamo, on kaavio vuodelta 1942 tai uudempi. Mieslahti on saanut kaksi vaihdetta ja yhden raiteen lisää vuoden 1930 jälkeen. Paltamon ja Metelin välisellä sillalla oli 1960-luvulla nopeusrajoitus sn 45 km/h. |
||||
|
09.12.2021 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kivesjärven satamaraiteen pituus oli 635 m ja sillä ei ollut muita vaihteita kuin kaaviossa näkyvä lähtövaihde. Kankarin ratapiha on kasvanut 2 vaihteella ja yhdellä raiteella rakennusaikaisesta. |
||||
|
|
09.12.2021 00:59 | Eljas Pölhö | ||
| Oulujoki Oy:n sahan raiteesta oli raidesopimus 2481/8946, 28.8.1947. Sopimus irtisanottiin ja raide purettiin 1960 ja samalla VR purki myös vaihteen ja oman osansa tästä raiteesta. Kankarin ja Vaalan välillä oli kaksi soraraiteen vaihdetta (851+068 ja 853+300/852+464). Soranottoalue oli käytössä radan rakentamisen aikaan ja ainakin 1960-luvulla. Saattaa olla, ettei se ollut käytössä silloin kun nämä kaaviot tehtiin. Soraraiteen alkuperäinen pituus oli 1017 m. Hyrkkäälle rakennettiin aluksi vain yksi sivuraide (344 m, 2 vaihdetta). Kaavio on selvästi myöhemmältä ajalta. Myös Ahmaksessa on kaaviossa kaksi vaihdetta enemmän kuin alkuperäisellä ratapihalla. |
||||
|
09.12.2021 00:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä tullut parkkihallia :) | ||||
|
08.12.2021 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno myös tuo pitkien johtojen (?) varassa, tuulessa heiluva ratapihavalaisin (?). | ||||
|
|
08.12.2021 23:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikon arvostelu tuo mieleen Sm2-junan kernipenkkeineen. | ||||
|
08.12.2021 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä on 4134. https://juliadata.fi/timetables?s=4134&d=23.4.2021 | ||||
|
|
08.12.2021 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Kumpaakohan sarjaa (Sm5 vai Dm7) Mikko tuolla aiemmin arvosteli? Lätistä tosin puuttui ratamoottorien ujellus. Muuten mielestäni samanlaisia kirjoituksen perusteella (vähän kokemusta Sm5), lätissä alkujaan myös hiostavat muovipenkit, tosin talvisin ei tarvinnut varjella sääriään patterien lämmöstä, lätissä tuuletus parin avonaisen ikkunan kautta ja ujellusta saattoi tuottaa myös "löysä kulmavaihde" tai voimansiirto yms. | ||||
|
|
08.12.2021 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Sososta ja Rovasta olisi mukava nähdä kuvia. | ||||
|
08.12.2021 23:07 | |||
| Hienoa että tännekkin vedetään sähköt, varmasti auttaa tavarakuljetuksissa, ja hyvää kalustoakin on tänne luvassa. Saa nähdä tosin että mitä samien jälkeen tulee. Toivottavasti jotain hyvää. | ||||
|
|
08.12.2021 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, noista Soson syrjäraiteista en tiennytkään. Vanhassa kartassa toden totta näkyvät myös :) | ||||
|
08.12.2021 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/133497 | ||||
|
|
08.12.2021 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole muutettu, vaan tehty uutena sarjaan Move90. | ||||
|
|
08.12.2021 22:55 | |||
| Sm1/2 oli juna jonka kanssa vietin suurimman osan lapsuudestani. Näen sen vieläkin parempana mutta ei kyllä enää sovi helsingin paikuille. Muualla suomessa Samia tarvittaisiin tosin. | ||||
|
|
08.12.2021 22:53 | |||
| Topille, ei ole millään tavalla harvinainen mielipide. Tiedän moniakin jotka eivät Flirtistä tykkää. Turhan kliininen vehje se on. Matalalattiaisuus ja ilmastointi on niitä hyviä puolia flirtissä. Voi kun laatukin olisi parempi. | ||||
|
08.12.2021 22:45 | |||
| Esteettömyys on este raideliikenteen kehitykselle | ||||
|
|
08.12.2021 22:28 | Alex Chudoba | ||
| Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämä XGav(?) 029501, joka näyttää epäilyttävän vahvasti saksalaisperäiseltä G10:ltä. Mitähän kautta sellainen olisi Suomeen eksynyt jo sata vuotta sitten? | ||||
|
08.12.2021 22:24 | Heikki Jalonen | ||
| Taas Panulta äärimmäisen kiinnostava ja historiallisia arvoituksia sisältävä kuva, kiitos! Muutamia huomioita liittyen Toppilan liikennepaikkaan: Yksinäinen raide menee salmen eteläpuolelle ja päättyy melko lyhyeen. Tämä yhteys oli mahdollinen keväästä 1942 lähtien, jolloin salmen ylittävä silta valmistui. Sillan rakentamista vauhdittivat Saksan armeijan tarpeet, sillä oli Hietasaaren puolella salmea suuri laivausvarikko. Kuvan piirroksen tilanne oli voimassa noin vuoden 1942...47 välisenä aikana. Sittemmin Hietasaaren puolella raiteet lisääntyivät ja etenivät Pitkänmöljäntien suunnassa kohti salmensuuta, samoin tehtiin Trustivapaan Bensiinin varaston raide. Viimeistään vuonna 1953 raiteisto oli jo paljon laajempi ja siihen kuului vaihteita. Ne tuskin olisivat jääneet tällaiseen ratapihakaavioon merkkamatta. Mantereen puolella (salmen pohjoispuoli) näkyvät asematalon ja makasiinin+laiturin lisäksi muutamat vanhat tavaramakasiinit sekä vanha Vaasan valssimylly ja pari siihen liittyvää makasiinia. Neljän raiteen toisella puolella myllyn uudempi osa (siilolaitos). Toppila Oy:n sulfiittiselluloosatehtaalle menevä raide on asianmukaisesti merkitty. Mutta, varsinainen ihmekumma on se, että SOK:n myllyn kohdalla ei näy yhtään mitään, ei mitään. Siinä pitäisi olla melko huomattavia rakennuksia (huomattavampia kuin Vaasan myllyn vastaavat) vuosilta 1928, 1937 ja 1941. Ne sijaitsivat tuossa kartassa näkyvien raiteiden oikealla olevien päiden välisellä alueella. Kaksi raidetta jäi myllykompleksin ja laiturin väliin, muut raiteet olivat sen takasivun puolella. Kartassa katkoviivalla näkyvä väylä ei ole tie vaan Lehmiojan uoman Toppilansalmeen laskeva suu. Nyt tulee mieleen kysymys: voisiko tämä kartta olla aivan jatkosodan lopulta, aselevon alusta, ajalta jolloin Moskovan rauhaa vasta solmittiin? Oulussa sitkeästi eläneen huhun mukaan valmistauduttiin nimittäin siihen, että raja tulee asettumaan Oulujokeen, pohjoispuolen jäädessä Neuvostoliiton käsiin. Ja siitä syystä merkittäviä teollisuuslaitoksia evakuoitiin paremmalle puolelle, melkein uusi myllylaitos mukaan lukien. Sellainen selittäisi tuon niin peri-Neuvostoliittolaisen "kartalta katoamisen". Sittemmin tiedämme, että eihän se olisi toki auttanut. Muiden muassa VR Viipurin Konepaja evakuoitiin, mutta kaikki lopulta "palautettiin". Viimeistä liukasta viilaa ja loppuunnirhattua poranterää myöten. Varmaan arvaatte myös, kenen työksi senkin poranterän teroittaminen lopulta työnnettiin... |
||||
|
|
08.12.2021 22:23 | Reijo Salminen | ||
| Ardelt? | ||||
|
08.12.2021 21:45 | Erkki Nuutio | ||
| Teknikern 9.11.1910 kirjoitukseen on liitetty kaksi raiteistopiirustusta, joissa molemmissa on kääntelypöytä/pöytiä henkilöaseman itäsuunnan raiteiden päissä. Raiteiston suunnittelijan, kovasti kritisoidun saksalaisen Gleimin piirustuksessa on yksi kääntelypöytä. Vastaehdotuksen teki Viipurin kaupungininsinööri Gagneur, ja siinä oli kaksi kääntelypöytää. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=7 . Valokuvan mukaan näyttää Gleimin mukainen kääntelypöytä toteutetun Ratapihapolemiikkia oli jo aikaisemmin, mm. Teknikern 28.9.1910 ja 23.3.1910 (jossa oli myös koko Gleimin ehdotuspiirustus (henkilö- ja tavararatapiha, konepaja ja tavara-asema). Myös Wiborgs Nyheter 7.10.1909 sisältää kiinnostavia tietja Gleimin ehdotuksesta. |
||||
|
|
08.12.2021 21:14 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin paikallisliikenteessä Sm5 ja myös Sm4 ovat olleet selvä tason nousu Sm1-2-juniin verrattuna mutta en ole aivan varma, viihtyisikö Sm5-junassa jotain Helsinki-Tampere-matkaa Sm1-2-junia paremmin. Sm5 on melko matala eikä siten kovin hyvä maisemien katselun kannalta. Sm4-junassa on sentään vaunun päätypaikat korkeammalle sijoitettuja. Itse äänestäisinkin Sm4:n mukavimmaksi tästä joukosta. Muiden osalta järjestys riippuu varmaan matkan luonteesta paitsi Sm2 oli kyllä tasaisemmin kulkeva kuin Sm1. | ||||
|
|
08.12.2021 21:00 | Ilmari Tommola | ||
| Kommenttimäärän älyttömyys. | ||||
|
|
08.12.2021 20:59 | Ilmari Tommola | ||
| Yksivaloisuus. | ||||
|
|
08.12.2021 20:54 | Oula Ahlholm | ||
| Onkos tämä muunnettu Deeveristä, jos on niin mistä Deeveristä? | ||||
|
|
08.12.2021 20:42 | Timo Salo | ||
| Tuota postilaatikon tyhjennystä en muistanutkaan, mutta kuten Teemu sanoi, näin se oli! Jopa Siurossakin tyhjennettiin laatikko vissiin kolme kertaa päivässä. Nyt arkisin 16.45, ennen kaikki oli ainakin tältä osin paljon paremmin... | ||||
|
|
08.12.2021 20:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Helsingissä vuorotarjontaa on varsin mukavasti, mutta kauempana maakunnissa tilanne on tyystin toinen ja joillain väleillä on muuttunut todeksi se, että ennen kaikki oli paremmin. | ||||
|
|
08.12.2021 20:29 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ensimmäinen vaunuletka seisonee Voikkaan radalla? | ||||
|
|
08.12.2021 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Joskus rautatieharrastajien nostalgian kaipuu ihmetyttää! Mitään ei saisi muuttaa tai mitään ei saisi kehittää, maailma oli parhaimmillaan Kekkoslovakian aikana 1970-luvulla. Nykyisin Helsingin lähiliikenteessä on käytössä moderni ja mukava kalusto, vuorovälit ovat tiheät eikä edes lippujen hinta ole paha. Liputkin voi ostaa kätevästi omalla kännykällä tai netistä eikä tarvitse jonottaa lippuluukulle räntäsateessa. Silti valittaa pitää, miten ennen kaikki oli paremmin! | ||||
|
08.12.2021 19:31 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Turun kasarmin raiteilla ollaan. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun uusi ykkösraide |
08.12.2021 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Sehän on matkakeskus. Saa kävelymatkankin junaa vaihtaessa... | ||||
|
|
08.12.2021 19:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Olisipa luipakan näköinen kaikkine helmapelteineen. Vielä 80-luvun alkupuolella homma toimi siten että Kiihtelysvaarastakin sai leivän perille Helsinkiin illaksi. Posti lähti kaksi kertaa päivässä melko pienestä kyläpostista ja myös tuli. Ja kaikki lähetykset toimitettiin perille, välille ei saanut jäädä, Piste. | ||||