Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2022 18:39 | Reijo Salminen | ||
| Resiinoista oli juttua https://vaunut.org/kuva/134364 | ||||
|
14.01.2022 18:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä näin voi päätellä? | ||||
|
|
14.01.2022 18:15 | Jussi Tepponen | ||
| Vuonna 1913 Hankittiin Loviisa-Vesijärvi rautatielle 2 kpl Ljunse-Voxna mooottoriresiinoita. Suurempi (8-10 hlö) tuli syksyllä 1913: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1260903?term=Ljusne-Woxna&page=2 Olisikohan niillä ajettu tuota liikennettä jo 1914? Löysin seuraavan lehtijutun Östra Nylandista 6.9.1922: Lokaltrafiken Lovisa —Walkom. Motordressinen gör sin sista ordinarie tur för denna säsong lördagen den 9 sept. pä e. m. Lovisa-Vesijärvi Järnvägs Ä. B. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1446283?term=Motordressinen&term=Lovisa-Vesij%C3%A4rvi&page=4&ocr=true |
||||
|
|
14.01.2022 18:01 | Antti Ojala | ||
| Tässähän myydään junia s e k s i l l ä . | ||||
|
14.01.2022 16:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ensimmäiset kompuralla jäähdytetyt vaunut tulivat Suomessa käyttöön niinkin myöhään kuin 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, sarjoissa Ig (Ggig) ja Igb. Tässä Tapsan kuva ensimmäisestä: https://vaunut.org/kuva/145876 | ||||
|
|
14.01.2022 16:03 | Jarno Piltti | ||
| Tuomas Veturissa maito kirnuuntui voiksi kun maitojuna rymisteli liian kovaa. Onkohan tarinassa hippunen totuutta, jos kerran maito ei kestä kaksiakselisen vaunun kulkuominaisuuksia? | ||||
|
|
14.01.2022 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se toimii ihan jäällä, kuten Museorautatiellä oleva venäläinen ruokailu- / ravintolavaunun jääkaappikin. :) | ||||
|
14.01.2022 15:54 | Petri Sallinen | ||
| Sarja taidettiin (?) numeroida jossain vaiheessa uudestaan. Tästä vaunusta löytyy kuvalaattapiirustus (ilman päiväystä), jossa numerosarjaksi on kirjattu 30002-30104. Vaunun pituudeksi puskinten ylitse ilmoitetaan 9,05 metriä ja korin sisämitoiksi 7,75 mm. | ||||
|
|
14.01.2022 15:52 | Kari Haapakangas | ||
| Toimiko jäähdytys jäällä vai kompuralla? | ||||
|
|
14.01.2022 15:51 | Timo Salo | ||
| Vau mikä juna(?) sattumana...! | ||||
|
|
14.01.2022 15:42 | Timo Salo | ||
| Tämän värisiä vaunuja sanottiin kakarana maitovaunuiksi ja ilmeisesti nimelle oli katetta muutenkin kun värin puolesta... Telejä kun katselee, niin kuorma ilmeisesti pyrittiin pitämään vasemmalla olevien pyörien päällä? Oviaukon kohta oli kevyempänä...? Koko vaunu kuitenkin lämmin/kylmä? | ||||
|
14.01.2022 15:33 | Petri Sallinen | ||
| Teli on K4. O-vaunusta löytyy Kansallisarkistosta konepajatasoinen piirustus, jossa telit on kuvattu havainnollisesti. K4-teli on kuvattu O-sarjan vaunuihin myös kuvalaattapiirustuksissa. | ||||
|
14.01.2022 15:28 | Petri Sallinen | ||
| Vaunussa on Moringin kamiina, joka näkyy havainnollisesti vaunun lattian alapuolella. Samasta syystä valokaasusäiliöt on sijoitettu poikittain vaunun alle. | ||||
|
|
14.01.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| K5 - teli kyllä suunniteltiin vuonna 1909, mutta alkujaan niitä käytettiin O - sarjassa numeroissa 70'113 - 70'627. Kuvan vaunussa näyttää olevan pikemminkin K4 - telit. Niitäkin käytettiin vanhoissa O - vaunuissa. Telimallitiedot peräisin Resiinan 3/1991 artikkelista! |
||||
|
14.01.2022 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä "muuringikaminan" koteloa näkyy aluskehyksen alapuolella. Vaunu 3027 on vuodelta 1910, 25-paikkainen ja pituus puskimineen 9 010 mm. 3027 hylättiin vuonna 1959. Viime vaiheessa siinä oli ollut Pintsch - korkeapainekaasuvalo. |
||||
|
|
14.01.2022 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telimalli on K4. Se on oikeastaan yksinkertaistettu malli A3:sta, ei kehtoa, ei ellipsijousia eikä kierrejousia. Akseliväli 2 200 mm. | ||||
|
14.01.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniiniäffiä olivat myös numerot 3323 - 3407. Muuten, "naapuri"-vaunu F 3323 rakennettiin uudelleen vuonna 1941 sarjaan F numeroksi 3509. | ||||
|
|
14.01.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautatiet 1912 - 1937 mainitsee sivulla 475 olevassa taulukossa 2 Ge-sarjan kuuluvan tavaravaunuihin. Sivulla 490 on maininta: " Sentähden jätettiin nämä kulmissa olevat sivuovet portaineen pois vv. 1913 - 18 valmistuneista Ge-vaunuista (n:ot 30067 - 30110)." Valtionrautatiet 1937 - 1962: sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa 21: Vuosina 1936 - 1960 rakennetut umpivaunut. Kaikki 2-akselisia. Ge / matkatavaravaunuja / 30115 - 30330 / rak.vuosi 1939 - 1949 / rakennettu 57 / jäljellä 1.1.61 31 kpl / ja huomautuksina: mitat vaihtelevat ja että numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja. (Esimerkiksi nrot 30201 - 30207 olivat valmistuneet 1934 - 35.) Suurinumeroisin Ge oli 30330, vuodelta 1940. Viimeisenä valmistunut Ge oli nro 30247 vuodelta 1949. Kurtin kuvatekstissään mainitsema vaunun pituus 7,66 m ei mielestäni tarkoita pituutta puskimineen...? Pikemminkin korin pituutta. Joitakin Ge - vaunuja rakennettiin vanhoille aluskehyksille, joidenkin Ge - vaunujen aluskehykset saivat uuden korin, ja jotkin muutettiin F - sarjan konduktöörivaunuiksi. Ge - sarjan tultua tarpeettomaksi 1950 - luvun lopulle tultaessa, ne olivat vielä hyvässä kunnossa ja hyvin runsas määrä näitä muutettiin virkatarvekäyttöön, sarjaan BG. |
||||
|
|
14.01.2022 14:19 | Tommi K Hakala | ||
| Nää on mielenkiintoisia kuvia...tää puolitelinen ratkaisu on kanssa erikoinen. | ||||
|
14.01.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2604 (valmistunut 1936) oli ns. mulatti. Sen paikkaluku oli ollut 16 + 69. Vuonna 1966 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040057. Sittemmin sen rapistuttua siitä tuli XG 040301. CEi 2558 vuodelta 1929 oli normimallinen CEi, paikkaluvun ollessa 32 + 49. Tietääkseni 2558:n sisustusta ei oltu uusittu, ellei sitten 2. luokan osalta. Ainakaan listoissani ei ole merkintää tästä. Vuonna 1966 vaunu muutettiin kuuluvaksi Johdonvetovaunusto 1:een: BG 040052. Hylkäys koitti 1982. Ellen nyt kovin väärin muista, niin viimeinen kaasuvalaistu vaunu Eis 22708 hylättiin joulukuussa 1969, ja samoihin aikoihin valokaasun valmistus lopetettiin. |
||||
|
14.01.2022 13:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo vuoden 1876 Helsingin osoite- ja matkailukartta ei valitettavasti esitä rakennuksia eikä siten asutuksen määrää ja laatua. Linkkasin itsekin kartan jo tuolla varhemmin, 13.1. klo 18:46. Tosin hankalsti haettavana, joten tämä suora linkki on parempi. Viimeksi löytämäni vuoden 1877 kartta on tässä hyödyllinen, koska siitä käy kiistatta ilmi, ettei Töölö ollut mitään asumatonta aluetta, vaan arvostettua huvila-aluetta. |
||||
|
|
14.01.2022 12:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Asiaa voi varmasti perustella monesta suunnasta. Vorgin tunnisteissa asiaa on lähestytty seuraavasti: - Henkilö- tai ainakin sekajunissa on tietysti kulkenut tavaravaunuja aina tarpeen mukaan, joten pelkän käyttökohteen perusteella luokittelua ei voine tehdä - Ge-vaunut ovat G-alkuisina samassa litterajoukossa kuin muut umpinaiset tavaravaunut Toisaalta, Ge-vaunujen rakenne mukailee sekä tavara- että matkustajavaunuja. Helpointa varmasti olisi, jos kaksitasoisen tunnistejärjestelmän lisänä olisi vapaakenttä josta voisi suoraan litteralla (tai millä tahansa muulla hakusanalla) hakea sopivia tunnisteita. |
||||
|
|
14.01.2022 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään ihme että 1970-luvullakaan ei vielä ymmärretty tarvetta museojunaliikenteelle ainakaan leveäraiteisella rataverkolla koska VR:n junat olivat käytännössä sellaisia! | ||||
|
|
14.01.2022 11:52 | Reijo Salminen | ||
| Tässä parempiresoluutioinen vuodelta 1876. https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%201876.jpg | ||||
|
|
14.01.2022 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Harmi, ettei minulla ole nyt käsillä Kapeat kiskot .kirjaa. Sieltä voisi löytyä nuo kaivatut tiedot. Oma veikkaus olisi , että jollakin LWR:n matkustajavaunulla ja höyryveturilla. | ||||
|
|
14.01.2022 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kyllä. Eilei muulloin niin ainakin juhlapyhien lisävaunuina. | ||||
|
|
14.01.2022 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi Yhdistelmässä vaunuista 31.12.1937 Ge vaunut on kirjattu tavaravaunujen ryhmään ( https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1937.1231%20VR%20Vaunuluettelo.pdf ). Sama koskee myöhemmin esimerkiksi Gep polkupyörävaunuja. Mihinkäs ryhmään Valtionrautateiden historiikeissa Ge vaunut on kirjattuina? |
||||
|
|
14.01.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytettiinkö vielä 1966 sääännöllisessö kaukojunaliikentessä vaunuja joissa kaatuvalaistus? | ||||
|
|
14.01.2022 10:12 | Jarno Piltti | ||
| Millä kalustolla tuo Valkon paikallisliikenne hoidettiin? | ||||
|
14.01.2022 10:10 | Jarno Piltti | ||
| Plasser & Theurer UST 79 S, ilmenee naapurikuvasta. Onkohan tällä rautatierekisterinumeroa ollenkaan? | ||||
|
14.01.2022 10:08 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi miehistöissäkin olla eroja ainakin mitä isäni muisteli omia havaintojaan. Pasilan varikolla oli 60-luvulla kuljettaja TS, joka tuntui pitävän tilanteesta riippumatta parasta mahdollista vauhtia. Jos hän oli kuljettajana esim. klo. 16.10 Helsingistä lähteneessä Pr1-vetoisessa Keravan paikallisjunassa niin tyypillisesti ko. juna oli tulossa Puistolan suoralla yhden suojastusvälin päässä Tikkurilasta siinä vaiheessa, kun 5 min aikaisemmin Helsingistä lähtenyt Riihimäen juna H217 vasta ohitti Tikkurilaa. Keravan juna jäi näinä päivinä Tikkurilaan useammaksi minuutiksi odottamaan lähtöajan täyttymistä. Toisaalta erään kerran oli Turengista tulossa ylimääräinen tavarajuna Pasilaan (sokerijunan vaunujen palautus) ja sille oli varattu lähemmäs tunnin aikaikkuna Keravalta Pasilaan ennen Vaasan kiitojunan tuloa mutta tämä ei riittänyt vaan juna täytyi laittaa Malmilla sivulle päästämään kiitojuna ohitse. Tyhjävaunujuna körötteli päärataa jotain 20 km/h kiitojunan edellä. |
||||
|
14.01.2022 09:56 | Simo Virtanen | ||
| Aika tosiaankin kuluu! Keskustelun Jokkekin on nyt jo ikämiesten sarjassa 36-37 vuotiaana. Liekö käynyt isolla kirkolla sen useammin. On kyllä hieno maisema ja sääli, että aniharvasta paikasta Helsingissä näkee merta horisontissa. |
||||
|
|
14.01.2022 09:01 | Erkki Nuutio | ||
| 1877 -vuoden kartta on ansiokas maastomuotojenkin kuvaajana. Valitettavasti nettiin on siitä laitettu vain resoluutioltaan kovin pieni kopio. | ||||
|
14.01.2022 08:48 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 1932 ilmakuvassa näkyy että näkymät ovat avarat ja etualalla oleva aitakin näkyy. https://kartta.hel.fi/link/awwSFg Joten Hietalahdessa ollaan. Näkyy samassa kohdassa olevan joku laivakin. 1943 ilmakuvassa taustalla olevan talon kattokolmiot näkyvät selkeästi. Vuoden 2021 ilmakuvassa näkyy myös suippo pyöreä kulmatorni. | ||||
|
|
14.01.2022 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Töölön huvilat eivät olleet mitään kesämökkejä, vaan osa oli pikemminkin kartanomaisia ökypytinkejä. Jo ennen kuvan esittämää aikaa. Esim. huviloiden pohjapiirustukset ja havainnekuvat, 1852: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.F04C063AA3752B7B57F4F16AEE5F101B Ja löytyipä viimein kartta vuodelta 1877, johon Töölön rakennukset on merkitty: Tarkkaan palstoitettua huvila-aluettahan tuo Töölö 1870-luvulla oli. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000af6 |
||||
|
|
14.01.2022 06:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Metsäistähän alue saattoi osittain toki olla, niinkuin moni muukin huvila- tai maatalousalue, mutta kaikkea muuta kuin asumatonta. Tiloilla oli puutarhoja, viljelyksiä ja jopa peltoja. Alueella oli joka tapauksessa pysyvä asutus jo kauan ennen Helsingin kaupungin perustamista autiolle ja asumattomalle Vironniemelle: Töölön kylä on keskiaikainen ja vanhin maininta löytyy Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävästä testamentista vuodelta 1476. Kylän keskus sijaitsi aikanaan nykyisen oopperan tienoilla. Alueellisesti tuohon vanhaan Töölön kylään kuuluu koko nykyinen Helsingin keskusta ja sen edustalla sijaitsevat saaret. https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/tarinoidenhelsinki_6_toolonasemakaava.pdf Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen. Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja. Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen. https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 Vielä 1700-luvun lopulla Töölö oli lähes rakentamaton alue. Maisemaa hallitsivat metsät, kalliot, haka- ja laidunmaat, niityt ja suot. Ympäristö muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun Töölöstä alettiin vuokrata tontteja viljely- ja huvilakäyttöön. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat muun muassa Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (Fjälldahl), Hietakannas (Sandnäs) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huviloiden aika muokkasi maisemaa esikaupunkimaisemmaksi. Puistot ja puutarhat korvasivat metsät ja pellot. https://töölö-seura.fi/huviloiden-tl/ |
||||
|
|
13.01.2022 23:29 | Jussi Tepponen | ||
| John taitaa olla oikeassa. Taustalla olevat talot voisivat olla Perämiehenkatu 15 ja 13 kohdalla (ovat yhä jäljellä): https://goo.gl/maps/V388VML1Aegkk2tu7 Paikka voisi olla näillä main (Kemikaaliviraston edessä olevat rakennustyömaat peittävät näkymän Telakkapuistikkoon ja Perämiehenkadulle): https://goo.gl/maps/LpaAaJFZCpw6CtVK9 |
||||
|
13.01.2022 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tammerfors - Nikolaistad - radalta lisätietoa vuoden 1883 vuositilastokirjasta: (käsittäen loka-, marras- ja joulukuun) Lennätintä hoiti asemilla asemapäällikkö ja pysäkeillä pysäkinhoitaja. Koko rataosalla oli yksi Morse-lennätinaparaatti kullakin liikennepaikalla, paitsi Myllymäellä ja Nikolaistadissa, joissa kummassakin oli kaksi lennätinaparaattia. Myllymäellä sallittiin lennätinliikenne ulkomaiden kanssa. Paristoelementtejä oli Orihveden, Filppulan, Keurun, Myllymäen, Alavon, Östermyran, Tervajoen ja Nikolaistadin asemilla. Elementit olivat kupari-sinkki-paristoja, ns. Meidingerin systeemiä. Sähköttäjiä rataosalla oli 21 herraa ja yksi "fruntimmer" (=naisihminen), joka oli Nikolaistadin asemalla palveluksessa. Virkasähkösanomia lähetettiin rataosalla yhteensä 23409, jotka koskivat siis juna- ja rautatien muita virkasähkösanomia. Sotilaskuljetus- ja santarmiasioissa sanomia ei lähetetty loppuvuoden 1883 aikana ainuttakaan. Yksityisiä sähkösanomia lähetettiin rautatien lennätinverkostossa 354 kpl. Valtion lennätinverkkoon lähetettyjä oli 192, sekä saapuneita, valtion lennätinverkosta vastaanotettuja 100. Eniten junaliikennettä koskevia sähkösanomia lähetettiin Korkeakosken, Lylyn, Keurun ja Tervajoen asemilta. Eniten yksityisiä sanomia lähetettiin Myllymäestä ja Alavosta. Filppulastakin oli aika lailla lähtevää yksityistä sähkösanomaliikennettä. Lieneekö Mäntän Patruuna ollut asialla, hänhän oli tunnetusti "tuhannen rettelön mies"? Eniten virkasähkeitä lähti Myllymäeltä ja Nikolaistadista. Vid slutet af år 1883 bestod Wasa jernvägs telegrafnät af: 1) en 286 werst lång ledning, berörande alla stationer och haltpunkter, med 23 st. Morse-apparater. 2) en 3/4 werst lång ledning mellan jernvägsstationen och ryska telegrafstationen i Nikolaistad med 1 Morse-apparat. 3) en 2,5 werst läng telefonledning emellan Orihvesi station och baningeniörens bostad. I denna ledning tjenstgöra 2 st. Bellska telefoner. Telegraftrådens tjocklek är 4 millimeter,, afståndet emellan stolparne utgör 200 fot, deras långd 4 famnar (=syltä). Telefontrådens tjocklek är 2,5 millimeter. Svartskirfvande apparaten "Morse" arbetar med konstant ström. Loppuvuonna 1883 ei ykdikään asema myynyt I luokan lippua, mutta esimerkiksi Nkl myi eniten II luokan matkalippuja: 380 kpl. Vähiten III luokan lippuja myytiin Lylyssä, 171 kpl. Joitakin tietoja: Sydänmaa myi II lk lippuja 1 kpl ja III luokassa 191 kpl. Filppulassa osti 30 matkustajaa II lk lipun ja III luokan lippuja siellä myytiin 452. Östermyrassa vastaavat luvut: 89 ja 812, Pihlajavedellä 6 ja 250. Laihialla matkustawaisille myytiin 127 II lk ja 1001 III luokan lippuja. Eniten matkustajia käytti Nkl asemaa: 3 836 kpl ja vähiten Ly: 174 kpl. Tavaraliikenteessä eniten rahtitavaraa lähetti Nkl: 23 656,5 sentneriä, Kaukola 22 541,5 sentneriä ja Ör 18 393,5 sentneriä. Pikatavaraa lähti Nikolaistadista 343 ja Tammerforsista 314 sentneriä. Vähiten pakettitavaraa lähetti Korkeakoski: 3 kpl. Filppulasta matkustettiin seuraaville asemille (II lk/III lk) loppuvuonna 1883: Tammerfors 21/147, Wehmais -/3, Suinula -/9, Orihwesi -/27, Korkeakoski -/16, Lyly 1/34, Kolho -/104, Keuru -/50, Pihlajavesi -/6, Etseri 1/6, Töysä -/3, Alavo -/16, Sydänmaa -/1, Östermyra 1/5, Kaukola -/-, Orismala -/1, Tervajoki -/-, Laihela -/-, Toby -/2 ja Nikolaistad 2/7. Helsinki - Pietari/ Tavastehus - Tammerfors - radalle 4/5, Hangö - Hyvinge - radalle -/-, Åbo - Tammerfors/Tavastehus - radalle -/5 ja Borgå - Kervo - radalle -/-. Henkilöstölukumäärä 1883 Nikolaistad - radalla: hallinto-osasto 5, liikenneosasto 87, rataosasto 85 ja koneosasto 39, yhteensä 216. |
||||
|
|
13.01.2022 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Nämä Jt-ilmoitukset olivat vain junakohtaisia. P3 ei tiennyt mitään tästä J1:stä. T2213 oli Riihimäen miesten ajossa, paluujuna T2222. Ilmeisesti kulki hieman (?) myöhässä, tulo Kouvolaan klo9:n jälkeen. Turhaahko toive miehistölle, tilanne tiedostettiin jo veturimiehistönkin kesken. Ristosta revittiin kaikki irti - hieman ennenmänkin (myös lämmittäjän "selkänahasta"). Muutaman kerran tuli oltua mukana T2213:ssa, noilla kerroilla ei kukaan ohitellut. Tr1 1078 mukana aamuyön T2411 (Ri-Tpe) 06.04.1973. |
||||
|
|
13.01.2022 22:29 | John Lindroth | ||
| Olisko Hietalahden laituri ja taustalla sitten Punavuori?Laivan tyyrouurin puolella sitten Hietalahden telakka. | ||||
|
13.01.2022 22:29 | Panu Breilin | ||
| Joensuu–Siilinjärvi-ratayhteyden kilpailukyky läpikulkureittinä varmaankin voisi parantua, jos radalla olisi sähköistys. Eri asia on sitten, millaista liikennettä tämä konkreettisesti tarkoittaisi. Pelkkä nykyisen liikenteen kustannusten aleneminen tuskin tekisi sähköistyksestä kannattavaa, kun ajattelee, että liikennettä on melko vähän ja että Dv12- ja Dr16-kaluston korvautuminen Dr19-kalustolla parantaa dieselvetoisen liikenteen kustannustehokkuutta, kun vetureita tarvitaan vähemmän ja mm. polttoainekulut pienenevät huomattavasti. |
||||
|
13.01.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin vähän arkistojani ja löysinkin Tammerfors - Nikolaistad - radalta sekä C5 - vetureista hieman silpputietoa radan virallisen liikenteen alkuajoilta, siis loka-, marras- ja joulukuulta 1883. Mukana on myös "kirjaviisautta". Lokakuussa 1883 kulki kaksi matkustajajunaa, 72 sekajunaa ja tavarajunia 27. Seuraavan kuukauden aikana kulki 60 sekajunaa ja 26 tavarajunaa. Veturipalveluksesta: lokakuussa oli vedetty 60 weturiwirstaa henkilöjunissa, veturilla 304, toisin sanoen yksi junapari välillä Tervajoki - Nikolaistad - Tervajoki. Matka Nkl - Tk oli 30 wirstaa. Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 wirstaa. Tavarajunissa tätä veturia ei käytetty, rautatien omiksi tarpeiksi sillä ajettiin 100 wirstaa ja pelkkänä weturina 119 wirstaa. Tavarajunissa puolestaan eniten ahkeroi lokomotiivi numero 305, saldo: 8 940 wirstaa. Eniten kaksinvedossa sekajunissa oli käytetty veturia 312, jolle kertyi 1 195 wirstaa. Tavarajunien kaksinvedossa puolestaan veturilla 313 oli eniten wirstoja: 435. Sitä vastoin veturilla 301 (B2-sarjan tankkiveturi) ei oltu ajettu tuumaakaan, ei ainakaan Nikolaistadin radalla. Suomalainen wirsta oli 1 069 metriä. Timmer under ånga, eli paineet kattilassa: eniten höyryssäolotunteja oli ollut veturilla 305, jolla oli asemapalvelustunteja höyryssä 134 tuntia. Varalla oli eniten pidetty veturia 302: eli 105 tuntia eli tiimaa. Ylöslämmityskertojakin oli mainittu: kärjessä oli veturi 302 (35 Kertaa) ja vähiten 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty 219 kpl. Pisimpään korjauksessa olivat veturit 307 (38 päivää) ja 310 (45 päivää). Numero 311 oli ollut remontissa 40 päivää. Veturi B2 nro 301 sai 1887 uuden numeron: 100. Se myytiin Ensoon 1920 ja siellä se palveli noin vuoteen 1925 asti. C5 - sarjan numeromuutokset (1887): 302 -> 101, 303 -> 102, 304 -> 103, myyty Ensoon 1920, ja se sai numeron 2. 305 -> 104, 306 -> 105, 307 -> 106, 308 -> 107, 309 -> 108, 310 -> 109, myyty Ensoon 1923, ja se sai numeron 7. 311 -> 110, säilynyt, Rautatiemuseolla. 312 -> 111, 313 -> 112, 314 -> 113 ja 315 -> 114. Sarjan viimeisinä vetureina hylättiin 107 ja 112 kesällä 1930. Numeromuutostiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä. Tammerfors - Nikolaistad - radan matkustajavaunuista: (matkustajavaunut valmisti Atlas Ab Tukholmassa, konduktööri- ja vankivaunut VR Helsingin konepaja.) Kaikki vaunut olivat kaksiakselisia. D 4 kpl / 32 paikkaa / aks.väli 18 jalkaa / pit. puskimineen 35 jalkaa 2 tuumaa. = II luokan päivävaunu DE 4 kpl / 16/24 / samoin / samoin = II/III luokan yhdistetty päivävaunu E 8 kpl / 44 / samoin / samoin = III luokan päivävaunu EF 4 kpl / 19 / samoin / samoin = III luokka/konduktööriosastovaunu F 6 kpl / - / 16 jalkaa / 29 jalkaa 6 tuumaa = konduktöörivaunu N 1 kpl / 32 / 14 jalkaa / 26 jalkaa 10 tuumaa. = vankivaunu |
||||
|
|
13.01.2022 22:02 | Reijo Salminen | ||
| Kyllähän Töölö taisi olla ihan skutsia siihen maailman aikaan. Vertauksena Tukholma, tulin kerran lentokenttäbussilla ja kuski sanoi Vasastanin pysäkkiä lähestyttäessä että: "Nästa hållplats Sibirien!" voi hitsi että alkoi naurattaa, tunsin taustan kun systeri siellä asui. Tölikkä on ollut tuohon aikaan vielä lähempänä ko. Sibirien-statusta. | ||||
|
|
13.01.2022 21:37 | Arto Papunen | ||
| Minä taas vakioveikkaan Pieksämäki-Joensuuta. Saisi kiskobussit pois ja parhaimmassa tapauksessa voitaisiin sinne ajaa jopa joku IC-vuoro Pieksämäeltä. | ||||
|
13.01.2022 21:30 | Timo Salo | ||
| Näyttääpä hyvältä tämä Villen kuva, näin Dv12:sta pidetään ajokunnossa! Asianmukainen huoltohalli! | ||||
|
|
13.01.2022 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Todennäköisesti ei nykyisillä liikennemäärillä, jos tarkkaillaan parasta saatavilla olevaa indikaattoria eli laskettua yhteiskunnallisen kannattavuuden hyötykustannussuhdetta. Noita rataverkon jatkosähköistyksen arviointeja ilmestyy noin 5 vuoden välein, onko 2015 jälkeen tullut uudempaa? 2015 oli uusin jonka nopeasti löysin ja siinä Joensuu-Siilinjärven suhteeksi arvioitiin 0,5, pois lukien Siilinjärvi-Ruokusuo joka arvioitiin erikseen. Kannattavaksi hankkeen saaminen Joensuun ja Siilinjärven välillä edellyttäisi (siis vuoden 2015 tilanteen mukaan) liikennemääriin 110 %:n eli 1,6 miljoonan tonnin kasvua. Toki näitä on vaikea vertailla erillisinä, kun muut sähköistyshankkeet vaikuttavat toisiinsa. Ainakin 2005, 2008 ja 2015 vertailuissa Niirala-Säkäniemi ja Joensuu-Uimaharju on tarkasteltu yhtenä pakettina, mutta toki Niiralan sähköistys vaikuttaisi myös Siilinjärven suunnan kannattavuuden arviointiin. Tuo kyseinen "paketti" muuten laskettiin Joensuun seudun hankkeista vuonna 2005 jopa juuri ja juuri kannattavaksi (h/k 1,0) mutta ei ole myöhemmin saanut enää niin suurta lukemaa. Kuitenkin päätökset ovat poliittisia ja eduskunnassa menee läpi jopa hankkeita, joiden h/k:ksi arvioidaan 0,0 ja läpi jää menemättä hankkeita, joiden h/k:ksi arvioidaan sellainen lukema että se olisi reilusti yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Joten sinänsä nämä luvut eivät kerro mitään siitä, mikä toteutuu ja mikä ei :) Oma mutu-arvioni - joka ei perustu oikein mihinkään eli puhutaan ennemmin puhtaasta veikkauksesta - on, että Joensuun seudulla seuraavat sähköt saa Niirala-Säkäniemi ja Joensuu-Uimaharju. Riippuen toki kaikesta sellaisesta, miten Venäjä suhtautuu puunvientiinsä ym. |
||||
|
13.01.2022 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Kirstinpuiston alueen rakentamisen edetessä tämä Ruissalontien sekä viereinen Aakenkadun tasoristeys tullaan poistamaan. Iso-Heikkiläntietä jatketaan ja tilalle tulee uusi tasoristeys. https://ah.turku.fi/kylk/2020/0616016x/4113652.htm + https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Kaavakartta&cp=6704460,23458328&z=0.25 | ||||
|
13.01.2022 20:19 | Timo Salo | ||
| Haapamäen veturimuseon ainut sisämajoituksen saanut höyryveturi... | ||||
|
|
13.01.2022 20:14 | Oula Ahlholm | ||
| Jaa, onko tämä sitä uusiokäyttöä? Vanha rekan perävaunun alusta laitettu ratatyökoneen alle :) | ||||
|
|
13.01.2022 20:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Kannattaisiko Niirala–Joensuu–Siilinjärvi sähköistää? | ||||
|
|
13.01.2022 20:00 | Rainer Silfverberg | ||
| No ajoiko P3 niin kovaa kuin pääsi? Oliko Alstikka vetämässä? | ||||
