Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.11.2021 20:40 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö alas suunnattu poistoputki ollut Fordson-traktoreissa vakiovarusteena ilmeisesti valmistuksen loppuun saakka 1964? On tosin enemmän sääntö kuin poikkeus, että se vaihdettiin vuosien saatossa pystypakoputkeen. Fordsoniin kyllä sai lisävarusteena pystypakoputken alun perinkin mutta olikohan se silloin valmiiksi tehtaalla asennettu vai vasta maahantuojan Suomessa vaihtama? Nimittäin Fordsonin ja erityisesti Majorin parhaana puolena voitanee pitää erittäin kilpailukykyistä hintaa traktorin suorituskykyyn ja laatuun nähden, joten tuskin niitä tehtaalla kovin paljon räätälöitiin tilaajan toiveen mukaan. |
||||
|
25.11.2021 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri niin! | ||||
|
25.11.2021 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Vähän sama juttu kuin erään käyttäjän täällä viljelemä "Lahen" -sana ;) | ||||
|
|
25.11.2021 19:15 | Timo Oinonen | ||
| Eikt= Ei kahvitarjoilua? | ||||
|
|
25.11.2021 18:53 | Topi Lajunen | ||
| Röyttä taipuu yleiskielessä "Röytän". Astevaihtelematon "Röyttän" on murteellinen muoto, joskin sitä käytetään paikallisesti myös yleiskielisessä tekstissä. Wikipedia käyttää murteellista muotoa, arvaan, että paikallisten "painostuksesta". Kotimaisten kielten keskuksen asutusnimihakemisto käyttää muotoa "Röytän", joskin mainitsee toissijaisena suluissa myös vaihtoehdon "Röyttän". Jukka J. Korpelan "Nykyajan kielenopas", vaikkakaan ei ole auktoriteetti, mutta kielenhuoltopiireissä arvostettu, myös pitää muotoa "Röytän" oikeana: https://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html#astev (Kohta "Murteellinen kaksoiskonsonanttien astevaihteluttomuus") Sieltä löytyy myös vähän taustaa ilmiölle. |
||||
|
25.11.2021 18:42 | Erkki Nuutio | ||
| Tenderipyörien välisellä alueella vaikuttaa näkyvän paineilmasäiliö. Se sopisi A3:n sieltä avoimeen kohtaan, mutta ei A6:n sillä alueella olevan tenderin runkolevyn kohdalle. Eli olisi A3 tälläkin perusteella. | ||||
|
|
25.11.2021 18:32 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaapa asema sopia vuonna 1928 valmistuneeksi uudeksi, ylhäältä katsoen neliskanttiseksi asemaksi - onhan se vieläpä mustattu. Sehän on tiili/kivirakennuksen tunnus. Silloin kaikki nämä ratakaaviot voivat olla samalta, seudun täydentävien ratarakennusten ajalta, eli vuoden 1928 vaiheilta (+ mahdollisia hieman myöhäisempiä lisämerkintöjä). |
||||
|
|
25.11.2021 17:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kesäkuussa 1924 Turussa olivat A-sarjojen vetureista ajossa A6 61 (1978 km) ja A3 veturit 222 (4146 km), 223 (3536 km), 224 (4094 km), 225 (4180 km) ja 226 (4158km). A3 227 oli Karjaalla (korjauksessa koko kuukauden), A5:t oli jo poistettu käytöstä ja kaikki A7:t olivat Viipurissa. Näiden tietojen valossa A3 on melko varma vastaus, kun vertaa sarjan ajokilometrejä 20116 km Turun ainoaan A6:een (1978 km). | ||||
|
25.11.2021 16:53 | Jimi Lappalainen | ||
| 6nen, jokos on Perris vierailtu? ;) | ||||
|
|
25.11.2021 16:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Tai sitten rata voitaisiinkin sähköistää henkilöliikennettä varten. | ||||
|
|
25.11.2021 16:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Minkä ihmeen takia Röyttä taipuu "Röyttän"? | ||||
|
|
25.11.2021 16:26 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa on Röyttän (Röy) yhteys merkittynä haarautuvaksi Haaparantaan menevän raiteen varresta. Lisäksi kaaviossa näkyvä asemarakennus voisi kyllä sijaintinsa puolesta olla uusi asemarakennus jos oletetaan, että vanha asemarakennus on jätetty piirtämättä kaavioon. | ||||
|
25.11.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän radan linjauksesta oli vieläkin itäisempi vaihtoehto olemassa joka oli vuoden 1877 valtiopäiville annetun esityksen lähtökohtana. Siellä tämä rata, eli virallisesti yhdysrata Tampereelta ns. keskisen pääradan varteen, olisi kulkenut Kuivasmäen kylään Petäjävedellä. Keskinen päärata oli suunnitelma tehdä radasta (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa Suomen rataverkon runko joka olisi palvellut ennen kaikkea Pietarin yhteyksiä. Keskisen pääradan rakentaminen oli venäläisille keskeinen tavoite, vaikkakin Vaasan radan rakentamisesta päätettäessä keisari myöntyi siihen, että alkuvaiheessa siitä rakennettaisiin vain Myllymäen ja Vaasan välinen osuus sekä lisäksi yhdysrata Tampereelta Myllymäelle. Vastaehdotuksena Kuivasmäen kautta kulkevalle linjaukselle oli vuoden 1877 valtiopäivien alkaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ehdotus joka mukaan yhdysrata keskisen pääradan varteen olisi rakennettu Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaan kylään Ylistarossa. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli esiin sitten vielä kaksi muuta ehdotusta, eli Näsijärven länsipuolitse Alavuden seudulle kulkeva linjaus sekä toteutunut linjaus Myllymäelle. |
||||
|
|
25.11.2021 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Saattaa muuten olla Eikt. Eli ei ole silloin "erikoishidas". | ||||
|
|
25.11.2021 16:08 | Juhana Nordlund | ||
| Onko ensimmäinen vaunu peräti Eikt? Kylkitekstissä voisi olla jotain viitettä kahvilasta tai kahvila-ravintolasta. | ||||
|
|
25.11.2021 15:49 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Väittäisin, että 4.10.1972 oli keskiviikko. | ||||
|
|
25.11.2021 15:46 | Mikko Herpman | ||
| Eli se kenellä oli rahat niin oli myös puheet/vaikutusvaltaa tuolloin. Koskivoimat ja laajat metsävarat kaiketi ohjasi Serlachiusen näille seuduille. Ja on kyllä ollut aikamoinen mesenaatti miten on seutukunta kasvanut tehtaiden paisteessa. Sellutehdas ja usean koneen paperitehdas sekä monipuolinen infra on varsin merkittävä Suomessa. | ||||
|
25.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään "Sleeping car", vaan "Voiture lits" olisi pitänyt lukea! | ||||
|
|
25.11.2021 15:39 | Oula Ahlholm | ||
| Miksi näitä ei enään nykyään ole. | ||||
|
|
25.11.2021 15:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kuitenkaan olla "erikoishidas" Lapponia vaikka vaunuja on tasan 5? | ||||
|
|
25.11.2021 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Pääkulkutie -selvennyksen avulla ymmärtää nyt raidekaavion ja liikennöintitatavan (= vähintään metrien hajurako suomalais- ja ruotsalaiskaluston välillä). Kuljetettavien tavaroiden tullivalvontakin onnistui siten helposti. | ||||
|
25.11.2021 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainittakoon Ilmari Tommolalle, että 112 ei ole ainoa linjaliikenteessä oleva vaunu, jossa on nuo vanhat kilvet. Myös 111:ssä on ne. | ||||
|
|
25.11.2021 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen kuva sikäli, että tuohon aikaan Nääsvillessä oli vielä siipparit. Pikajunan toinen vaunu on takuuvarmasti "esslinkeri", se näkyy helmapellittömmyydestä. Kuvauspäivänä oli torstai. Onkohan Hurussa enää Claytonia paikallaan, sen vesisäiliön täyttöluukku erottuu juuri ja juuri. Lisäksi 2208 on hyvässä maalissa, eikä jarrupöly ym. nuhru ole sotannut sen kylkiä. Lieneeköhän juna menossa Poriin vaiko Turusta Joensuuhun? |
||||
|
|
25.11.2021 13:04 | Hannu Peltola | ||
| Kaaviossa paksu raideviiva kuvaa pääkulkutietä joko leveällä tai normaaliraiteisella radalla. SJ:n rata on kaaviossa selvästi henkilöaseman alapuolella oleva raiteisto: henkilöaseman kohdalla laituri ja ympäriajoraide ja kolmiraiteinen ratapiha sekä pistoraiteita tavararatapihan puolella. | ||||
|
|
25.11.2021 12:45 | Erkki Nuutio | ||
| Veturin takana on viimeisiä vuosiaan OTK:n Peruna Oy, joka mm. valmisti perunajauhoa. Pistoraide palveli perunalasteistaan purettavia avotavaravaunuja. Vasemmalla laidalla on nätin omakotitontin pensasaitaa. Omakotitalo kuului kai alkuaan 30-luvulla Tampereen silloiselle asemapäällikölle. Kuva on tupakkamainonnan huippuvuosilta. | ||||
|
|
25.11.2021 12:24 | Erkki Nuutio | ||
| Tornion uusi asemarakennus valmistui vuonna 1928. Tässä kaaviossa uutta rakennusta ei vielä ole. Siihen perustuu arvioni noin vuodesta 1925. Epäilemättä esimerkiksi Röyttän raidekaavio on tätä nuorempi. | ||||
|
|
25.11.2021 12:15 | Erkki Nuutio | ||
| Vanhin tunnettu aluevalokuva Tampereelta on apteekkari G.A.Serlachiuksen vuonna 1863 isolle lasinegatiiville kuvaama. Se esittää tulevaa rautatieaseman ja -ratapihan aluetta. Se on kuvattu luonnontilassa olleen, silloin vielä korkean Kalevanharjun päältä, nykyisen yliopiston vaiheilta. Kuvauskohteen valinta ei liene ollut sattuma. Vilppulaan ja Mänttään Serlachius lähti vuonna 1868. Hän perusti tehtaansa Mänttään, mutta myös puuhiomon Vilppulaan. Tampereen rata 1876 oli näiden tehtaiden kuljetuksille suuriarvoinen helpotus. Tärkeintä seuraavaksi oli saada Pohjanmaan rata kulkemaan Vilppulan kautta. Kamppailuun G.A.S. heittäytyi täysin. Tehtävä oli lähes toivoton, koska läntistä suuntaa puolsi terve järki, paikalliset intressit sekä Senaatin ja Säätyjen lähes yksimielinen kanta. Mäntän piru voitti. G.A.S:n kaikki ponnistukset kohdistuivat siis tähän rataan. Hän epäilemättä halusi ensimmäisenä näyttää valokuvan komeasta "omasta" Vilppulan asemastaan Mänttään muuttamista inhonneelle vaimolleen. En ihmettelisi vaikka kuva olisi valokuvauksen pioneerin, Serlachiuksen kuvaama ja vuodelta 1883. Kulku Vilppulaan sujui tältä jo radan rakennusaikana työveturien kyydissä. |
||||
|
25.11.2021 11:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Viittasin sanalla "etualalla" tämän kuvan edessä https://vaunut.org/kuva/151425 näkyviin telineisiin, eli koko tämän kokonaisuuden etualalla. Pahoittelut epätarkasta ilmauksesta. | ||||
|
25.11.2021 11:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kaavio on otsikoitu Tornio–Kaulinranta (Tor–Klr) eli siitä päätellen se lienee aikaisintaan vuodelta 1928 jolloin rata valmistui Kaulinrantaan saakkka. | ||||
|
|
25.11.2021 11:47 | Panu Breilin | ||
| Röyttän raiteen olemassaolo viittaisi kyllä siihen, että tämä olisi aikaisintaan vuodelta 1928. Lisäksi näyttää siltä, että tähän on tehty päivityksiä jälkikäteen, ainakin tuo kolmioraiteen eteläpuolella kulkeva pistoraide on piirretty pidemmäksi jossain vaiheessa. | ||||
|
|
25.11.2021 11:41 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen Karunkiin päästiin tällä toisella kerralla vuonna 1925. Kaavio on ehkä samalta vuodelta. 1914-1915 pikarakennetun ja 1918 heitteille joutuneen radan reitti ja raiteisto oli tosenlainen. |
||||
|
|
25.11.2021 11:30 | Erkki Nuutio | ||
| Näitä onkin kaivattu. Täällä olevat, samaa sukua edustavat raidekaaviot ovat vuodelta 1923. Tämä kaavio lienee vuoden parisen vuotta nuorempi, mutta tuskin enempää. Kirjaisin sen vuodelle 1925, jollei täsmällistä tietoa löydy. Varmuudella se on ennen vuotta 1928. Häiritsevää kaaviossa on erottelu leveät/normaalit raiteet. Katson että paksut raideviivat kuvaavat nimenomaan leveä+normaaliraiteita. Siten normaaliraiteiset SJ-junat pääsisivät Torniossa rannan puoleiselle yhdistelmäraiteelle ja tavararatapihan läpi henkilöasemalle vievälle yhdistelmäraiteelle. Näiden lisäksi täytyi olla ainakin kyseisen raiteen loppupään vierellä ja tavararatapihalla pari yhdistelmäraidetta, jotta SJ-veturi pääsisi tuomansa ja mahdollisen poisvietävän junan ohitse ja eteen. Nämä lienevät ratapihan läpäisevän yhdistelmäraiteen rinnalla pohjoispuolella olevat kaksi raidetta vaihteineen. Kääntöpöytää tai kolmioraidetta SJ-vetureille ole. Raiteet rajalle ja Haaparannan asemalle ovat yhdistelmäraiteita. |
||||
|
|
25.11.2021 10:44 | Raimo Hämäläinen | ||
| Etualalla on ainoastaan ja vain kaapelien ristikytkentärimat joissa kytketään johdot haluttuun suuntaan juotostappi rimoihin juottamalla. Releet ovat vasta taaemmalla rivillä metalisin suojakoteloin varustettuina!!! Eli nyt pojat pikkasen tarkkuutta.... | ||||
|
25.11.2021 00:52 | Joona Kärkkäinen | ||
| M-junan kilpi (tai oikeammin pala siitä) toimittaa nykyään jääskrapan virkaa. | ||||
|
24.11.2021 22:45 | Panu Breilin | ||
| Toki luonteeltaan tämä 1930-luvulla päätetty Seinäjoki–Parkano-rata olisi ollut aika erilainen kuin lopulta toteutunut Parkanon oikorata. Eli lännempää tiiviimmin asuttujen seutujen halki kulkeva. | ||||
|
24.11.2021 21:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Heittolaukaus kannatti. Mukavan talventuntuinen kuva. | ||||
|
24.11.2021 20:56 | Oula Ahlholm | ||
| Nokelassa sain kerran peräti 8x Sr3 samaan kuvaan... pitänee kuva laittaa joku päivä Vorkiin. | ||||
|
24.11.2021 19:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Samankaltainen rakennus on myös Huopalahdessa ( https://vaunut.org/kuva/150640 ) ja Kilossakin oli ( https://tinyurl.com/y5wzpmj5 ) vielä 2009 muttei enää 2011. | ||||
|
|
24.11.2021 19:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Kupittaan asemarakennus: https://flic.kr/p/2mLKvjZ | ||||
|
24.11.2021 18:55 | Topi Lajunen | ||
| Tuosta tilasta on ulko-ovet suoraan ulos, eikä niitä ole lukittu siten, ettei sisältä pystyisi niitä avaamaan. | ||||
|
|
24.11.2021 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva EI MISSÄÄN tapauksessa ole vuodelta 1896, vaan se on vanhempi, minkä täten julistan. Kuistin vasemmalla puolella on asemataloon sijoitettu tavaramakasiini ja VR:n vuositilastokirjojen mukaan Vilppulaan rakennettiin erillinen makasiinirakennus vuonna 1893. Östermyrassa eli Seinäjoella makasiiniratkaisu oli samanlainen kuin kuvassa näkyvä vilppulalainen. Alavudella erillinen makasiini oli jo alusta pitäen olenassa. Veturin vasemmalla puolella oli asuinrakennus. Tuo makasiinihuone sai sitten oven tilalle ikkunan ja sinne sijoitettiin lipputoimisto ja aikojen päästä siinä on nyt VR-76:n relehuone. Ratapihalla näyttää olevan kolme raidetta, joista asemataloa lähinnä on pääkulkutie. Sitten on läpiajettava sivuraide ja kuvassa lähinnä on pistoraide. Sen vaihde oli pohjoispäässä, kuvasta vasemmalle. |
||||
|
24.11.2021 17:44 | Esko Peranto | ||
| Maisema on muuttunut ja muutos jatkuu kun Meritien silta korvataan uudella sähköistyksen yhteydessä. | ||||
|
|
24.11.2021 17:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohjaamossa näyttää olevan jokin vanha M-junan kilpi. | ||||
|
24.11.2021 17:06 | Petri Nummijoki | ||
| Niin ja ensimmäinen sähkövetoinen Helsingistä lähtenyt Turun pikajuna oli varmaan jo pari kuukautta ennen vuodenvaihdetta 1994-1995, joskaan ei Turkuun asti kylläkään. Yhden kerran jouduttiin veturipulan takia vetämään Turun pikajuna Helsingistä Karjaalle Sr1:llä, josta tilalle tuli Dv12-pari. Sikälikin harvinainen kuva, että veturina on 30XX-numeron omaava Sr1. Tämähän oli arkipäivää vain reilut puoli vuotta ja syksystä 1995 lähtien Turun junat vedettiin lähes yksinomaan vetureilla 3100-3111 (+ 3112 sitten kun se saatiin liikenteeseen), koska vain näillä suurin sallittu nopeus oli yli 140 km/h ja taisi aluksi kulunvalvontakin olla vain näissä yksilöissä. |
||||
|
24.11.2021 17:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Savonlinja 682, XHF-651. | ||||
|
24.11.2021 16:51 | Oula Ahlholm | ||
| Hetki meni ennen kuin tajusin että tämä ei ole malli | ||||
|
|
24.11.2021 16:47 | Oula Ahlholm | ||
| Piakkoin hyvällä zoomilla voi selvittää, juoko kuljettaja kahvinsa maidolla vai ilman. :-D | ||||
|
|
24.11.2021 15:39 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Suomen ensimmäinen, eli Kilon syöttöasema poistui käytöstä ja erotusjakson kohdalle ilmaantui kuormaerotin? | ||||
|
|
24.11.2021 15:23 | Jouni Halinen | ||
| Tästä voisi käynnistää suuren virroitin keskustelun, niin hyvin virroitin on tonne koivikkoon piiloutunut. Ps. onneksi ajolangoista ei tarvitse suuremmin keskustella, mutta miksi lankoja on noin paljon?. | ||||
|
|
24.11.2021 15:04 | Oula Ahlholm | ||
| Miksi tämä on matkustajilta eristetty alue? | ||||
|
24.11.2021 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tainnut v 2007 olla selfietikkuja vielä olemassa. Tunnelin aukko niin kapea että vetäisisin kyllä pään aika nopeasti ikkunasta sisään. | ||||