Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.11.2021 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä olikin mielenkiitoinen! Minulla ei ollut tullut mieleenkään, että Valkon raiteisto on ollut kapearaideaikana näin laaja. Ratakolmiossa on saanut käännettyä veturit, mutta raiteisto muodostaa myös paluulenkin. Paluulenkki on helpottanut vaihtotöitä huimasti, saapuvat tavarajunat ovat varmaankin tulleet viisiraiteiselle ratapihalle ja paluulenkin avulla rungon on voinut kääntää ja vaunujen siirto eri laituriraiteille on ollut helppoa. | ||||
|
26.11.2021 15:57 | Simo Lallukka | ||
| Varmaankin nuo junat ensin "varastossa". | ||||
|
26.11.2021 15:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähiten tunnettuja Märklinin ostospaikkoja stadissa lienevät olleet Rake ja Partioaitta! | ||||
|
|
26.11.2021 15:29 | John Lindroth | ||
| Lelukauppa Alba Fabianikadulla Kasarmintorin kupeessa oli monipuolinen sieltä sai Märkliniä,Rivarossia,Hamo ratikoita,Eheim trollibusseja ym ym.!Unohtaa ei sovi myöskään Harrastelijan aittaa Viiskulmassa! Elanto tavaratalossa Aleksanterinkadulla oli ainakin 60 luvulla laaja Tri-Ang kaluston valikoima. | ||||
|
26.11.2021 15:27 | Petri Sallinen | ||
| Kelpaako vuoden 1917 Turisti? Niitähän löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesti palvelusta skannattuina. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961086?page=1 |
||||
|
|
26.11.2021 15:01 | Eljas Pölhö | ||
| Seuraavalla sivulla oli lisää tietoja: Quay V : Shallower quays for loading timber about 900 metres (of which 500 metres privately-owned), depth of water at quayside 1.5-5 metres. Lifting-cranes: movable electric lifting-crane between Quay I and II with lifting capacity of 1 ton and radius 5 metres. The electric crane can be moved, on separate lines, along a distance of 18 metres. Railway lines: Distance from Lovisa station to Valkom 5.5 km. Quay I: 210 m. Quay III: 170 m. Quay IV: 300 m. Total: 680 m. Railway line on loading areas: 9450 m. Railway line in station yard and elsewhere in harbour: 3000 m. Switches: in harbour and on harbour lines: 90 |
||||
|
26.11.2021 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hiivatti 124 ja 128 olivat suurin piirten saman kokoisia. Edellinen oli pitkittäismoottorinen ja takavetoinen. 128 oli poikittaismoottorilla varustettu etuvetoinen. Kumpikin oli valmistusohjelmassa likipitäen samoihin aikoihin, 128:aa tehtiin 1985 saakka, kun taas 124 loppui 1974. 124:n moottori oli 1200-kuutioinen ja 128:lla vähän pienempi: 1116 cm3, ainakin aluksi. 128 oli Suomessa tykätty auto, sanoivat sitä "ajajan autoksi". Itsekin ajoin ajokorttini mänttäläisen Tammisen Autokoulun ruskealla 128:lla vuonna 1976. Jugoslaviassa 128:aa valmistettiin lisenssillä, nimi oli Zastava. Suomessa keksivät myydä sitä nimellä Fiat 128Z. Se oli alkuperäistä halvempi ja laadussa oli sanomista. |
||||
|
|
26.11.2021 14:56 | Timo Arolainen | ||
| Ei ole, on ihan eri ajokki ja jopa etuvetoinen.. | ||||
|
26.11.2021 14:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hapag on vanha firma. Hamburg - Amerika Postdampfer AG. | ||||
|
26.11.2021 14:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, onko kirjassa Valko, olisi kiva nähdä Valkon kaavio 1930-luvulta. Kiitos etukäteen. | ||||
|
|
26.11.2021 14:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, onko kirjassa Valko, olisi kiva nähdä Valkon kaavio 1930-luvulta. Kiitos etukäteen. | ||||
|
|
26.11.2021 14:33 | Eljas Pölhö | ||
| 884+4 Tornio [vanha] 1903.10.16 884+656 Tornio [uusi] Pirkkiönjoki 1918 silta 3 x 42 m 886+535 vaihde 1928 vh Haaparanta/Röyttä 888+9 Näätsaari 1928.09.01 laituri 893+919 Röyttä 1928.09.01 895+ raiteen pää satamalaiturilla Röyttä vuonna 1932: - raidetta laiturilla 70 m (laiturit I ja II, laituri III oli päädyssä poikttain) - raidetta lastausalueella 920 m - raidetta liikennepaikalla 1090 m satamanostureita ei ollut Sivuraiteita eri aikoina - Tornio-Röyttä Oy:n raiteet - Rauma-Repola Oy:n raide, sopimus 2192/7940, 7.12.1950 - Outokumpu Oy:n jaloterästehtaan raide, sopimus Rt 684/38/73, 10.10.1973 Jos toimii kommenteissa, niin pitänee sitten laittaa kuvateksti yksirivisenä ja tiedot kommenttiin. |
||||
|
|
26.11.2021 14:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kuvittelisin - huom! - kuvittelisin syynä olleen sota-ajan vilkkaassa liikenteessä. Aina sai olla kellon kielessä kiinni? Olisikohan kellään käsillä vuoden 1917 aikataulukirjaa? Siitä saisi osviittaa vaikkapa nyt Wilppulan liikenteeseen. Vai kulkiko junia (invalidi- ja sotavankijunia) eri määräyksestä ja ylimääräisinä junina? Ilman erityistä aikataulua? Jossain oli mainittu venäläisten junien henkilökunnan puutteellisesta paneutuneisuudesta, mitä junaturvallisuuteen tuli. Nitshevoo! Noihin aikoihin Pohjanmaan radan asemille pystytettiin suurin määrin siipiopastimia. |
||||
|
|
26.11.2021 14:22 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| En tiedä rivityksistä. Voisiko olla kyse rivinvaihtojen määrästä? Tehdäänpä pieni koe. Muoks: Ainakin kommentissa rivinvaihdot tulivat ihan niin kuin ne laitoin. :/ |
||||
|
26.11.2021 14:01 | Oula Ahlholm | ||
| Kuvaa katsoessa mieleeni tulee vain yksi sana: Upeaa.. | ||||
|
|
26.11.2021 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 128 jokin lyhennetty versio 124:stä (ja Ladasta)? | ||||
|
|
26.11.2021 11:52 | Hannu Peltola | ||
| ...joskus jopa kahden! | ||||
|
|
26.11.2021 11:49 | Eljas Pölhö | ||
| Rivitys ei näköjään onnistunut, hankala lukea näin. Miksi välillä rivitys toimii, välillä ei? | ||||
|
|
26.11.2021 11:40 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Fiat 128 (Vuoden auto Euroopassa v. 1969). | ||||
|
|
26.11.2021 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko joitakin metrojunia mahdettu säilyttää tehtaalla parikin vuotta, ennenkuin Helsingin kaupunki olisi ollut valmis vastaanottamaan ne? Sen muistan että "nokkajunat" aiheutti jonkinlaisen poliittisen skandaalin Helsingissä, väitettiin että kauppa olisi tehty vastoin virallisen protokollan sääntöjä ja metron vastustajat yrittivät kumota koko kaupan. Mitä Valmet sitten olisi tehnyt jos kauppa olisi peruttu, myynyt ne Neuvostoliittoon? |
||||
|
Kuvasarja: Katalonian rautatiemuseo |
26.11.2021 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Onpa mielenkiintoinen kuvasarja! Tässä alkaa matkakuume kasvaa... | ||||
|
26.11.2021 09:28 | Timo Salo | ||
| Nyt: https://vaunut.org/kuva/148259?paik=j%C3%A4ms%C3%A4 | ||||
|
|
26.11.2021 08:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä en tiennyt että se loppui jo 1917. Olisiko se voinut olla jokin varotoimenpide sodan varalta? Itse olin kuvitellut että kellojen soittaminen olisi loppunut vasta joskus 1950-luvulla kun junansuorittajien muut työt lisääntyivät niin paljon ettei ollut aikaa siihen enää? | ||||
|
|
26.11.2021 08:39 | Simo Lallukka | ||
| Vanhin liikenteessä ollut yksikkö oli kai 107-108, ainakin vuonna 2019. Yksikössä 107-108 on kylkilaatan mukaan valmistumisajankohta 09/1980. Olin purjelentokurssilla Tampereen Härmälässä toukokuussa 1980, ja silloin näkyi Tampereen Valmetin tehtaan alueella metrojuna (kai rakenteilla tai valmiina). | ||||
|
26.11.2021 08:24 | Timo Arolainen | ||
| Kuvan ottopäivänä oli Kotkan ja Kouvolan välillä lättäaikaa jäljellä tasan 2 viikkoa. Sunnuntaina 1.6. alkoi Sm-aika. | ||||
|
|
26.11.2021 08:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Raitiotientori, mikä mainio nimi! Mutta sieltähän se tieto tuli, kiitokset JNo :) | ||||
|
|
26.11.2021 08:16 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi kellojen soittelu (tai "läppäys") lopetettiin? | ||||
|
26.11.2021 08:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, ja vanhoissa ilmakuvissa kuva loppuu välillä juuri siinä missä sitä kipeimmin tarvittaisiin :) | ||||
|
|
26.11.2021 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, Raitio-lehden 3 / 1980 uutispalstalla kerrotaan, että "Kolmen Sepän aukion (ent. Raitiotientori) radanmuutostyöt toteutettiin 4.8.1980. Lasipalatsilta etelään kulkeva raitioliikenne katkaistiin alkuillasta". | ||||
|
|
26.11.2021 05:22 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhat kartat-palvelussakin on heikkoutensa. Kylläpä tuo oikaisukohta sattuu hankalasti karttalehden vaihtumiskohtaan. | ||||
|
26.11.2021 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Flüssigkeitsgetriebe tarkoittaa nestevaihteistoa, eli tarkemmin sanottuna momentinmuunninta. | ||||
|
26.11.2021 04:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| XG 030184 oli entinen Gb 57'515. | ||||
|
|
26.11.2021 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa soittokello odotushuoneen oven vasemmalla puolella. Cirkulääri 40/5658 (8.6.1900): Ohjeita soittokellojen käytöstä: Pääteasemat: - 1 läppäys kellolla 10 minuuttia ennen junan lähtöä, matkustajat saavat astua junaan. - 2 läppäystä 3 minuuttia ennen lähtöä, matkustajien on asetuttava paikoilleen. - 3 läppäystä juuri ennen junan lähtöä: - juna lähtee. Wäliasemat: - 1 läppäys, kun juna on tulovaihteella. - 2 läppäystä, kun juna on saapunut ja matkustajien tulee asettua paikoilleen, ja 3 läppäystä kun juna lähtee. Astuu voimaan 14.6.1900. Cirkulääri 62/2486 (13.7.1917): 1.9.1917 alkaen ei enää soiteta kelloa junan lähtiessa muualla kuin rataosalla Pietari - Walkeasaari. |
||||
|
|
26.11.2021 02:00 | Jimi Lappalainen | ||
| ... joka tosin selviää näköjään myös kuvasta https://vaunut.org/kuva/63330 (tuli sattumakuvana) | ||||
|
26.11.2021 01:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään: https://tinyurl.com/2p923dmd | ||||
|
26.11.2021 01:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Muistettakoon, että tällaista kuvaa veturitallista ei olisi saanut, mikäli kuvan https://tinyurl.com/5fpwfmk3 rakennusta ei olisi purettu. Olikohan ihan rautatierakennus? | ||||
|
|
26.11.2021 01:42 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n arkistolehdistä varmaan löytyy päiväntarkka tieto. Nehän on netissäkin vapaasti luettavissa. | ||||
|
26.11.2021 01:37 | Jorma Rauhala | ||
| Röyttän ja Lahen ovat aivan oikeita muotoja. Pitäkää paikalliset kiinni niistä! | ||||
|
|
26.11.2021 01:17 | Teemu Sirkiä | ||
| Helsingin karttapalvelun ilmakuvista https://kartta.hel.fi/ voi ainakin rajata muutoksen tapahtuneen 1976-1988. | ||||
|
|
26.11.2021 01:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloinkohan tuota kadun ja raitiotien linjausta muutettiin tällä paikalla? Nykyäänhän raitiotie kaartaa tässä kohdassa kuvan oikeaan reunaan. | ||||
|
|
26.11.2021 00:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho. Wikipedian Köf-artikkeleista selvisi, että "Köf" ei olekaan mikään erisnimi tai lempinimi, vaan veturin sarjatunnus. On olemassa myös Kö ja Köe. Olenkin ihmetellyt mitä Köf tarkoittaa, mutta se on siis: K = Kleinlok, ö = Öl-(Diesel-)Motor, f = Flüssigkeitsgetriebe. | ||||
|
26.11.2021 00:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Vai onkohan tämä ollut 2064 laisinkaan? Sitä numeroa käytti tuohon aikaan Vainikkala–Turku -ammoniakkijuna. | ||||
|
|
25.11.2021 23:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko mahdollista korjata? | ||||
|
|
25.11.2021 23:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Google Mapsin kartassa rata on edelleen vanhalla linjauksellaan. Ei toki ilmakuvassa enää, mutta kartassa. No, on siellä muitakin hyvin vanhentuneita asioita. | ||||
|
25.11.2021 22:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä on juna 3122 Riihimäki lajittelu – Saunakallio. | ||||
|
|
25.11.2021 22:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa suuri markiisi päädyn ikkunassa. | ||||
|
|
25.11.2021 21:54 | |||
| Laiturilla mystisiä paketteja sään armoilla. | ||||
|
25.11.2021 21:38 | Markku Naskali | ||
| Tuo on siis se jonka Helsingissä ratapihalla näin vuosia sitten. Viisaat kertoivat että se on ainoa sen värinen ja siksi jää, mutta nythän niitä vihreitä vilisee siellä sun täällä. Minä pidän kyllä siitä edellisestä väristä enemmän. Mutta makuasioista ei kannata kiihtyä. | ||||
|
25.11.2021 20:48 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
25.11.2021 20:40 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö alas suunnattu poistoputki ollut Fordson-traktoreissa vakiovarusteena ilmeisesti valmistuksen loppuun saakka 1964? On tosin enemmän sääntö kuin poikkeus, että se vaihdettiin vuosien saatossa pystypakoputkeen. Fordsoniin kyllä sai lisävarusteena pystypakoputken alun perinkin mutta olikohan se silloin valmiiksi tehtaalla asennettu vai vasta maahantuojan Suomessa vaihtama? Nimittäin Fordsonin ja erityisesti Majorin parhaana puolena voitanee pitää erittäin kilpailukykyistä hintaa traktorin suorituskykyyn ja laatuun nähden, joten tuskin niitä tehtaalla kovin paljon räätälöitiin tilaajan toiveen mukaan. |
||||
|
25.11.2021 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri niin! | ||||