Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.01.2022 20:00 | Rainer Silfverberg | ||
| No ajoiko P3 niin kovaa kuin pääsi? Oliko Alstikka vetämässä? | ||||
|
13.01.2022 19:45 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/123314 :) | ||||
|
|
13.01.2022 19:39 | Oula Ahlholm | ||
| Upeaa sumuisuutta kuvassa. Jokseenkin Skottilainen tunnelma mielestäni. | ||||
|
13.01.2022 19:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Occ-y mainitsi klo 14:58 Turun toriparkin. Se kirjaimellisesti kalvoi maata paikallislinja-autoliikenteen pyörien alta, kun numeroautot joutuivat rakennustöiden ajaksi häädetyiksi torin ympäriltä. Ovatkohan matkustajamäärät vieläkään palautuneet kaivuutöistä johtuneesta kaaoksesta ennalleen? Taktiikka oli toimiva. Sillä saatiin vankkumattomia joukkoliikenteen ystäviä pinttyneiksi toriparkin tapakäyttäjiksi. Eli toisin kuin Tampereella, kehitys meni väärään suuntaan. | ||||
|
13.01.2022 18:56 | Oula Ahlholm | ||
| Tässä pitäisi olla täysipuomilaitos, sillä vaaratilanteita sattuu tuon tuosta. | ||||
|
|
13.01.2022 18:50 | Timo Salo | ||
| Tuo DMG näkyy nykyään ralliautoissa ja ties missä... Tarkoittaa tänäpäivänä fuusioitunutta japanilaissaksalaista työstökoneyritystä nimeltään: Deckel Maho Gildemeister ja nyttemmin mukaan tullut myös Mori. (MoriSeiki) https://www.rallit.fi/kalle-rovanpera-teki-vaaroja-valintoja-sardiniassa-ei-ollut-kovin-helppo-ajaa/ |
||||
|
13.01.2022 18:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa edellä arveltiin, että seutu olisi ollut asumatonta. Ei ollut. Se oli toki ruutukaava-alueen ulkopuolella, mutta tarkkaan asuttua. Vuoden 1876 kartasta näkyy, miten puiston viereiset alueet olivat täynnä tiloja: Savila, Kaavi, Salli, Toivo, Tallberg, Berghäll, Fogelsång, Grönudd yms. Osa nimistä elää edelleenkin seudun kadunnimissä tai jopa kaupunginosan nimenä. Itse Djurgårdin puisto on kartassa vielä alkuperäisellä nimelään Tölö park. https://hri.fi/data/dataset/helsingin-osoite-ja-matkailukartta-vuodelta-1876 |
||||
|
|
13.01.2022 18:37 | Timo Salo | ||
| Sen jotenkin ymmärtää, kun noita piippuja kaadetaan. Eroosio syö kurat tiilien välistä ja piipusta tulee vaarallinen. Melkoista/kallista hommaa, kun esim. Tampellan piippua kunnostettiin joskus 1990... Oli koko kesän homma ja hurjan näköistä touhua. | ||||
|
|
13.01.2022 18:24 | Jarno Piltti | ||
| Sangen mielenkiintonen pyyntö. | ||||
|
|
13.01.2022 18:12 | Markku Naskali | ||
| Satuin olemaan lähes vieressä kun tehtaan piippu hajotettiin. Olin kesätöissä Helsingissä enkä ollut tilanteesta etukäteen tietoinen.. | ||||
|
13.01.2022 18:00 | Jarno Piltti | ||
| Tavaravaunut on yhtiöitetty mutta suurin toimija taitaa olla valtio-omisteinen ФГК eli Федеральная грузовая компания. | ||||
|
|
13.01.2022 17:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt löytyi tietoa tästä veturista! Tyyppi ei ole DMG-, vaan DHG 325 B. Veturi oli alunperin valmistusnumeroltaan Esslingen 5305 vuodelta 1962, mutta jäi ilmeisesti keskeneräiseksi. Henschel rakensi sen loppuun vuonna 1963, jolloin veturi sai valmistusnumeron 30879. Luovutus DK:lle (Duisburger Kupferhütte) oli 29.4.1963. Lähde: https://tinyurl.com/2p93arma + https://tinyurl.com/yck54zxe (lyhensin linkit että näyttää siistimmältä) | ||||
|
13.01.2022 17:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Perusratkaisu X2000:ssa on enemmänkin TGV:n tai Saksan ICE1- ja ICE2-junien kaltainen. Näistä tuohon ICE-sarjaan yhtäläisýydet ovat vielä vähän isommat. Siinäkään ei kuitenkaan kai mitään varsinaista sukulaisuutta ole, vaan X2000 on kokonaan oma tuotteensa omalta tehtaaltaan. | ||||
|
|
13.01.2022 17:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli VR:n sanoin: Venäjällä edes valtiollinen junaoperaattori ei vaivaudu hankkimaan omaa kalustoaan, vaan haluaa että sille tarjotaan käyttöön muiden kalustoa! | ||||
|
|
13.01.2022 16:41 | Lauri Rantala | ||
| Näin sanoo Turku "Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024." Eli tämä valtuusto |
||||
|
13.01.2022 16:12 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus 90-luvun alun kerhoretkellä havaittiin, että Eifet-vaunu on muuten hyvä diakuvien katselusali, mutta WC:n pistorasia ei pidemmän päälle innostunut yhteistyöstä myöskään diaprojektorin kanssa. :) | ||||
|
13.01.2022 16:08 | Jouni Hytönen | ||
| Puupylväitä oli Borlängen ja Moran välillä runsaasti jäljellä ainakin vielä keväällä 2014. | ||||
|
|
13.01.2022 16:01 | Jouni Hytönen | ||
| No eipä oikeastaan, ovat kotoisin ihan eri tehtaasta ja toteutettu eri tavalla. X2000:ssa on kuvassakin toisessa päässä "vetovaunu" ja muut ovat liitevaunuja tai kuten kuvassa, toisessa päässä on ohjausvaunu. Pendolinossa on useampia vetäviä vaunuja. | ||||
|
|
13.01.2022 15:50 | Oula Ahlholm | ||
| Onko X2000 jotain sukua Pendolinolle? | ||||
|
|
13.01.2022 15:43 | Joona Kärkkäinen | ||
| RZD ei omista käytännössä ollenkaan tavaravaunuja vaan venäjällä tavaravaunut yleensä ovat jonkun yksityisen vuokrayhtiön omistuksessa jolta vaunun käyttäjä (tässä tapauksesss Texol) vuokraa vaunua. | ||||
|
13.01.2022 15:07 | Kari Haapakangas | ||
| Monessa tapauksessa makki on osoittautunut asemarakennusta kestävämmäksi, ainakin alkuperäisellä paikallaan. Asema on hyvin kelvannut purettavaksi ja siirrettäväksi toisaalle, mutta kukapa vaivautuisi ulkorakennuksen takia... | ||||
|
|
13.01.2022 15:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Eläintarha oli kuvan ottamisen aikaan puistoalue ja suosittu retkeilyalue. Puisto oli perustettu hyvän aikaa aikaisemmin, jo ennen rautatien rakentamistakin, vuonna 1851. Kuvassa näkyvä tie toi ravintola Alphyddanille, joka oli perustetttu vuonna 1870. Kuvan alue ei siis ollut mitään erämaata, vaan puistoa ja huvittelualuetta. |
||||
|
|
13.01.2022 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Eteläinen susiraja siis, pohjoinen jossain nykyisen Kansallismuseon kohdalla. | ||||
|
|
13.01.2022 14:58 | Ossi Rosten | ||
| Tuo suunnittelu vielä mitään tarkoita :D https://fi.wikipedia.org/wiki/Toriparkki_(Turku) "Parkkiluolan suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvulla, mutta rakentamaan päästiin vasta lokakuussa 2018" Tuossa kerkee vielä monta keraa valtuusto kokoontua Turussa ennen kuin suunnittelu vaihtuu kuokan maahan iskuun ;) |
||||
|
|
13.01.2022 14:51 | Reijo Salminen | ||
| Susiraja kulki kuulemma Tehtaankadulla. | ||||
|
|
13.01.2022 14:47 | Hannu Peltola | ||
| Eikö vielä näihin kuvan aikoihin Töölön kallioilla vaellellut susia eli alue on ollut käytännössä asumatonta pl. tehdas. | ||||
|
|
13.01.2022 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalon ja "afträden" (= makki) välillä ilmiselvä hajurako, heh heh! Auto näyttää Austin Allegrolta. Tässä autossa oli sitten helvetin ruma maski, vaikka kyllähän se tehtävänsä täytti... |
||||
|
|
13.01.2022 14:21 | Jarno Piltti | ||
| Eikös tämä Töölön sokeritehdas aikoinaan rakennettu kauas kaupungin asutuksen ulkopuolelle? | ||||
|
|
13.01.2022 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunujen ikkunajaoista näkee selvästi, että kuvassa on Johdonvetovaunusto 1. Juna oli vuodelta 1966 ja se oli tehty muutostöinä vanhoista CEi-vaunuista. Kaksi vaunuista oli entisiä normaalimallisia ja kaksi taas entistä mulattia. Vaunuissa oli telinä A7. BG 040051 ex CEi 2544 m/1926 BG 040052 ex CEi 2558 m/1929 BG 040053 ex CEi 2592 m/1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 m/1934. Jvv-1 hylättiin 1982. |
||||
|
|
13.01.2022 14:08 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta tulee selvästi esille, miten massiivinen laitos Töölön sokeritehdas on ollut! | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 14:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Jorma veliseni! Joudun valitettavasti mainitsemaan, että Halimaan pysäkki lakkautettiin siinä yhteydessä, kun Kangasalan asema avattiin liikenteelle siinä 1898-1899 tienoilla. Lisäksi: Kauhavan ja Härmän asemien välillä sijainnut Lammi määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä kesällä 1912. Alavudelta Seinäjoelle päin, (km:llä 380) ollut Pynttärin vaihde myös määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä rautatiehallituksen määräyksestä maaliskuussa 1912. Myöhemminhän se taas ilmestyi seisakeluetteloon, oltuaan aluksi mainittuna Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa. |
||||
|
|
13.01.2022 13:34 | Jarno Piltti | ||
| Tänään näitä meni kaksi junassa T 2036. | ||||
|
13.01.2022 13:20 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Minulle tulee mieleen Olympiaterminaalin - Makasiiniterminaalin alue, näkymä Kaartinkaupunkiin päin. Mutta taustalla näkyvät talot eivät mielestäni vastaa sitäkään paikkaa nykyisessä asussaan. Paremmin tietäviä odotellessa... | ||||
|
|
13.01.2022 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuohon Rainerin kommenttiin liittyen, puupyläitä löytyi mm. Koihuhovista vuonna 1994 ( https://vaunut.org/kuva/7770 ), | ||||
|
|
13.01.2022 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Kolsinki-linjan osan Kolsi - Forssa on 110 kV linja puupylväin (Jokioisten rautatien ylityksessä on ainakin käytetty teräspylväsparia, joita ei uusittu, kun lijaa edellisen kerran uudistettiin. Kyseinen linja uusittaneen vuosien 2023 - 2025 välillä 400 kV + 110 kV linjaksi. | ||||
|
|
13.01.2022 12:46 | Petri Sallinen | ||
| Puisia pylväitä käytetään yhä 20 kilovoltin sähkönjakeluverkoissa. Aikaisemmin puiset pylväät saattoivat kannatella myös 110 kilovoltin johtoja. | ||||
|
|
13.01.2022 12:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Puupylväät Kauniaisten ja Espoon välille asennettiin siksi että jos tulee rataoikaisu, saadaan pylväät nopeasti pois alta. Rataoikaisua ei kuitenkaan toteutettu, mutta 1980-90- luvulla uuusittiin Espoon asema ja koko ratapiha, samoin rakennettiin uusia siltoja ja alikulkutunneleita Tuomarilan ja Koivuhovin väliin, ja taidettiin asentaa kiskojen alle samalla jotain äänenerristysmateriaalia, jolloin oli perusteltua uusia sähköistys. |
||||
|
|
13.01.2022 12:40 | Timo Salo | ||
| Onko taas lasinegatiivikuva, kun on niin korkealaatuinen ja muutenkin hieno kuva... Todellista taitoa/taidetta tuolta ajalta! | ||||
|
|
13.01.2022 12:31 | Timo Salo | ||
| Eli ilmeisesti aika nopeasti huomattiin etteivät sovi ko. käyttöön... | ||||
|
|
13.01.2022 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomi ei ole ainoa maa jolla on ollut puisia ajojohtopylväitä. Ruotsi sähköisti Taalainmaan radan Borlängesta Moraan 1970-luvulla myös puupylväillä. | ||||
|
|
13.01.2022 12:23 | Teppo Niemi | ||
| Puupylväitä oli Kauniaisten ratapihan länsipäästä Espoon ratapihan länsipäähän lukuunottamatta valtatie 1 sillan lähistöä. | ||||
|
|
13.01.2022 11:32 | Timo Salo | ||
| Tulipa mielenkiintoinen kuva sattumana. Olikohan noita puupylväslinjoja kuinka paljon ja kuinka ne kestivät? Olen huomannut, että puupylväs elää kosteuden/lämpötilan mukaan melkoisesti ja mitähän ajolangan asemointi mahtoi tykätä siitä... | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa löytyy sitä mukaa kun tutkimukset edistyvät. Onkohan Djurgården ylipäänsä ensimmäinen liikennepaikka joka on lakkautettu? Lakkautuksen toimintatavat voivat siksi olla vielä hapuilevia. Omalta ajaltani mainitsen että esim. 1980-luvulla seisakkeen lakkauttaminen eteni kaksiportaisesti; ensin otettiin nollapaikan pysähdykset pois ja liikennepaikka siirtyi "valvontaan". Jos ei mitään moittimista tai palauttamispyyntöjä noussut esille, niin liikennepaikka voitiin myöhemmin lakkauttaa. Mikäli olisi tullut tarve palauttaa pysähdyksiä, ne olisi voinut laittaa voimaan saman tien. Pysähdysten poisjäännin ja lakkauttamisen välillä oli siis pitkähkö aikaväli. Djurgårdenin tapauksessa lakkauttamisesta kerrottiin sanomalehdessä 6.1.1914 eli yli vuotta ennen. Ja syynä oli Hki-Psl -rataosan tulevat ratatyöt ja seisakkeen säilyttämisen vaikeus ja hankkeen kalleus. Alppilan läheisyyteen oli jo avattu raitiotielinja. Raitiovaunut kulkivat tiheästi ja lipunhintakin oli edullisempi. Djurgårdenissa pysähtyivät paikallisjunat läpi vuoden, viimeinen liikennepäivä oli 30.4.1914. Aikataulussa 1.5.1915 liikennepaikka on jo poistettu. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Hki-Psl olivat päivittäin: x7.24, 8.11, 9.25, 11.24, 12.05, x13.06, 13.20, 14.17, la 14.35, 15.26, 16.25, 17.26, 18.30 ja 19.41. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Psl-Hki olivat päivittäin: ma-la 6.26, x7.28, 7.36, 8.40, 9.32, 10.44, 11.40, 12.32, 13.25, 14.46, 16.40, 17.35, 18.36, 19.22, 20.54 ja 23.47. Tarvittaessa pysähtyvät Rantaradan junat (x) olivat aikataulussa ilman kelloaikaa. Muut junat olivat Pääradan junia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/817554?page=3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961076?page=69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963249?page=69 |
||||
|
|
13.01.2022 08:54 | Lauri Rantala | ||
| 2023 tulee suunnittelu päätösvalmiuteen, ja raideleveys on normaali. VM suosittelee raitiotietä Turun kaupungille. | ||||
|
13.01.2022 08:52 | Lauri Rantala | ||
| Mitähän testejä nämä ovat, Dr20:lla on kuitenkin tyyppihyväksyntä jo valmiina ? | ||||
|
13.01.2022 08:37 | Riku Outinen | ||
| Turkuun ei mitään, Siilinjärven Yaralta Uuteenkaupunkiin Yaralle ja toisin päin lannoitteita säkeissä. Siksi molempiin suuntiin, koska kaikkia laatuja ei valmisteta Siilinjärvellä, joten myös toiseensuuntaan menee täysiä ja niitä jaellaan sitten Itä-Suomen viljelijöille. | ||||
|
|
13.01.2022 08:28 | Guido Triebel | ||
| Mitä Turkuun kuljetetaan näillä vaunuilla? Selluako? | ||||
|
|
13.01.2022 08:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy sanoa, että Turku on nyt kyllä monelta osin päässyt jäämään jälkeen Tampereen sivistyksestä. Havaitsin asian silminnähden eilen keskiviikkona 12/1, kun eksyin pitkästä aikaa Manseen; neljättä vuotta ehti vierähtää viime käynnistä. Jo matkalla kiinnitti huomiota Nokian rautiksella seisova lähiksen Sm2-juna. Tavallaan uskomaton näky. Kun oli aamuyöllä lähtenyt Rauman peräkyliltä sompailemaan, melkein luuli näkevänsä unta. Pyynikintorilla alkoi vastaan tulla uutuuttaan kiiltelevää ratikkaa. Hämeenkatu oli muuttunut joukkoliikennekaduksi ratikkakiskoineen. Kontrasti viime näkemään, jolloin tienoo oli yhtä työmaata, oli melkoinen. Tuli kyl selkeästi "tervetuloa 2020-luvulle" -olo. | ||||
|
|
13.01.2022 06:57 | Ossi Rosten | ||
| No kohan vähän vielä vähän pähkäilevät siellä jotta ollako kuin Tampere vai ei niin eiköhän tuokin kerkeä tapahtua ensin :D | ||||
|
|
13.01.2022 06:29 | Timo Arolainen | ||
| Eivät ne mitään taiteilijoita ole vaan vandaaleja. | ||||
|
13.01.2022 00:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Päätyjen erot kertovat, että yhteistä kantaisää ei välttämättä ole. WL3:ssa on sisään vedetty pääty, jossa puskinten kiinnityskohtia on vedetty vielä enemmän sisään. A17:ssä näyttäisi olevan tässä mielessä melko suora pääty, johon on sitten kiinnitetty puskimet. Samoin esslingeniläisissä puskimet on kiinnitetty päädystä katsoen varsin syvälle. Esslingeniläisen ilmalämmityksessä ainakin osa ongelmaa oli siinä, että lämmitetty tuloilma puhallettiin suoraan ikkunan alla olevasta kapean ikkunalaudan mallisesta säleiköstä ikkunalle ja tämä, ilmeisesti kylmään ikkunaan puhallettaessa koettiin vedon tunteeksi. Ja uudessa mallissa oli erikseen lämmitys pattereilla, ja erikseen ilmanvaihto. |
||||