Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01.2022 19:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei toimi yhteisajossa lätän kanssa. Ttv oli hinauksessa linjalla suunta keskellä. | ||||
|
04.01.2022 19:27 | Kari Aho | ||
| Tyylikäs kuva1 | ||||
|
04.01.2022 18:49 | Jouni Hytönen | ||
| 20 ei ole kyllä itsellä jäänyt oikein millään lailla mieleen, ehkä osasyynä se, että oli juuri kotiuduttu armeijasta köyhänä kuin kirkonrotta. 30:ä kyllä tuli juhlittua, mutta vähän pienimuotoisemmin kuin tässä. :D | ||||
|
Kuvasarja: 30 vuotta rautateillä |
04.01.2022 18:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä on kyllä ollut kunnon kekkerit. Samoin jälkikäteiset onnentoivotukset! :) | ||||
|
|
04.01.2022 18:41 | Jouni Hytönen | ||
| Toimiiko tämä Volvon tehokkaalla moottorilla varustettu Ttv yhteisajossa tavallisten lättien kanssa ilman mitään ongelmia, vai täytyykö ottaa huomioon jotain erityispiirteitä ajon aikana? Vai antaako tämä turbovaunu vain kavereilleenkin parempaa kyytiä? :) | ||||
|
04.01.2022 18:17 | Petri Nummijoki | ||
| Kiito- ja moottoripikajunaliikenne käynnistyi varsinaisesti vasta kesäaikataulukauden 1954 myötä, vaikka Dm4-vaunuja oli ennen sitäkin käytetty pikajuna-ajoon ainakin Turun ja Tampereen välillä. Tämän vuoksi Dm4-vaunut ehtivät paikallisjuniin hyvinkin vuosina 1952-1953. Vuodesta 1954 lähtien ne palvelivat suurimmaksi osaksi kaukojunissa (Porkkanajunien tuloon asti) mutta kyllä niitä silti koko ajan paikallisjuniinkin liikeni ja 50-luvun loppuvuosista alkaen taas runsaastikin, kun Dm3-vaunujen muuttaminen Dm4-vaunuiksi eteni. Esim. 1956 oli kiito- ja pikajunien osuus Dm4-vanujen kilometrisuoritteista noin 66 %, vuonna 1960 (jolloin kaikki Dm3-vaunut oli jo muutettu Dm4-vaunuiksi) noin 56 % ja vuonna 1963 noin 69 %. Vuoden 1963 lukemaan vaikuttaa, että Dm4-vaunut tulivat silloin lyhyeksi ajaksi pikajunaliikenteeseen pitkälle Seinäjoki-Oulu-reitille. Toisaalta Dm4-hankinnan alkuperäisenä ajatuksena tuskin oli mikään lippulaivastatus samalla tavalla, kuin Pendolinojen osalta vaan yksinkertaisesti se, että moottorivaunujen hankinta kiinnosti, koska VR:llä oli niistä jo sotia edeltävältä ajalta ilmeisen hyviä kokemuksia: https://www.vaunut.org/kuva/77749. Olkoonkin, että kiito- ja moottoripikajunien myötä lisääntynyt kaukojunien vuorotarjonta ja lyhentyneet matkustusajat osoittautui sittemmin merkityksellisimmäksi asiaksi, mitä Dm4-vaunut saivat aikaan. |
||||
|
|
04.01.2022 18:07 | Miitre Timonen | ||
| Kiitoksia! Kävimme kääntymässä Ulkoalueen rajamerkillä. | ||||
|
|
04.01.2022 17:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja hieno kuva tämä, niinkuin sarjassa muutenkin! | ||||
|
|
04.01.2022 17:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tahkikseen johtava meripenger menee kyllä kärkisijoille, jos puhutaan komeimmista suomalaisista rautatiemaisemista (ohjaamonäkymänä). Olen katsellut, että se on samansorttista kuin Kemiran apulantatehtaan penkalla. Kävittekö oikein Tahkiksen Ulkoalueella pääkallopaikalla asti kokeilemassa Tekarin kippaamista? Ja tosiaan aapeelta myös myöhäiset onnittelut Mitille! Kolmekymppiset on ihmisen elämässä toiseksi paras pyöreä ikä. *syvä huokaus* Kaksikymppisten jälkeen. | ||||
|
04.01.2022 17:41 | Heikki Jalonen | ||
| No jaa, on joskus tullut "askarreltua" semmoisenkin kanssa. Nuo Terän sakastin saranat ovat hyödyksi vaikkapa kytkinremonttia tehdessä... MSK kopsasi saman idean tekemiinsä Vallun hytteihin, mutta hienompana kumipusla-systeeminä. | ||||
|
04.01.2022 17:16 | Jarno Piltti | ||
| Myös tämä on harvinaisen hyvä aurauskuva! | ||||
|
|
04.01.2022 17:13 | Teppo Niemi | ||
| Onhan DB käyttänyt esimerkiksi 103 sarjan sähkövetureita niin lähiliikennejunissa (N) kuin myös muissa taajamajunissa (E) kuin myös tavarajunissakin. Pyrhonen ja Auvinen ovat julkaisseet kirjan Dm4 moottorivaunuista. Siitä pitäisi löytää tietoja myös näistä 'vähempiarvoisista' junista. |
||||
|
04.01.2022 17:07 | Teppo Niemi | ||
| Todellakin hyvä aurauskuva. :) | ||||
|
|
04.01.2022 16:50 | Mikko Herpman | ||
| Erinomainen kuva lumitöistä! | ||||
|
04.01.2022 16:48 | Miko Ojala | ||
| Jimi: On. | ||||
|
|
04.01.2022 16:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoista että käytetään VR:n senaikaisen lippulaiva- eli mootttorikiitojunan moottorivaunuyksikköä vetämässä paikallisjunaa sivuradalla? | ||||
|
04.01.2022 16:19 | Jarno Piltti | ||
| Onko Sr3:ssa puskinlyhdyt ja kattilalyhty, jos siinä kerran on viheltimet? | ||||
|
|
04.01.2022 15:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkoitin, että termiä "peruuttaminen" käytetään yleensä rautateillä vain siihen, että junavuoro poistetaan kulusta eli sitä ei ajeta. Taaksepäin kulkevaa liikettä taas työntämiseksi. Vähän sama kuin, että junat eivät tööttää, vaan ne viheltävät. Ei tähänkään mitään virallista sääntöä tietenkään ole olemassa, mutta pointti oli, että autoa peruutetaan, junan voi perua, mutta junaa työnnetään :) | ||||
|
|
04.01.2022 15:37 | Teppo Niemi | ||
| Jospa Erkki vertaisi kuvaan https://vaunut.org/kuva/138199. Nuo Ei vaunut 22401 - 22404 ovat F-vaunua matalampia ja lisäksi niissä on myös enemmän ikkunoita kuin kuvan vaunuissa. Eikä niissä näytä myöskään olevan akseliväliltään 3,00 m telejä alla. Vaunut ovat pariovellisia, kaksiakselisia vaunuja eli kuten Esa ja Jarno jo totesikin, niin Ek-vaunuja (1920-luvun rakennussarjaa) |
||||
|
|
04.01.2022 15:19 | Jarno Piltti | ||
| Väitän näkeväni vaunuissa pariovet, eli mieluummin Ek. | ||||
|
|
04.01.2022 15:04 | Eemi Heino | ||
| Minä en tiedä ymmärsinkö oikein mutta kyseessä ei ollut peruutettu vuoro vaan junaa siirrettiin tehtaalle lastattavaksi/purettavaksi | ||||
|
04.01.2022 14:56 | Petri Sallinen | ||
| Rautatietilastoissa vuosina 1917, 1918, 1919 ja 1920 ei Gd-litteraa esiinny, mutta Gb-littera esiintyy. Rautatietilastoihin Gd-littera ilmestyi vuonna 1921 — samalla, kun Suomeen jääneet venäläiset katetut vaunut litteroitiin Gd- ja Gav-litteroiksi. | ||||
|
|
04.01.2022 14:48 | Erkki Nuutio | ||
| Junan koostumus on siis Dm4 + 2kpl Ei (puumottien liitevaunuista 22401-22404) ja 1kpl F. Kuvausvuosi on aikaisintaan 1952, todennäköisemmin 1953. |
||||
|
04.01.2022 14:46 | Petri Sallinen | ||
| Jostain saattaa löytyä Dalenin valaistusjärjestelmää koskevia ohjeita. Tähän ainakin viittaa oheinen rautatiehallituksen kiertokirje 11/521, 10.2.1927: "Kiertokirje kaasuakkumulaattorin vaihdosta annetun määräyksen muuttamisesta Tehdystä esityksestä on Rautatiehallitus tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä määrännyt, että ”Lyhyet ohjeet rautatieveturien ja -vaunujen valaistuksesta Dalen-valolla, II Hoito" on muutettava siten, että uusi akkumulaattori on vaihdettava entisen tilalle silloin, kun painemittari näyttää noin 1 kg painetta neliösenttimetriä kohti lämmön ollessa noin + 10° C sekä että, jos lämpömäärä on —10° alapuolella, akkumulaattoria ei tarvitse vaihtaa uuteen ennen kuin painemittari näyttää 0,5 kg painetta senttimetriä kohti; joka sekä että edellä oleva muutos on merkittävä vastaavaan paikkaan puheenalaisissa ohjeissa, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan." |
||||
|
Kuvasarja: Berliini joulukuussa 2021 |
04.01.2022 14:12 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuvasarjaa miten minun mielessä erittäin hyvin kuvaille Berliinin rautateitä! | ||||
|
|
04.01.2022 13:59 | Petri Sallinen | ||
| Syyt yhdysliikennevaunujen rakentamiseksi ovat moninaisia ja vaihtelevat lähteittäin. Asia on myös helppo politisoida. Aika monessa teknispainotteisessa aikalaispuheenvuorossa korostetaan Ga-tyyppisen vaunun rakenteen toimivuutta. Rungon ulkopuolista pystylaudoitusta pidettiin parempana kuin yhdysliikennevaunun rungon sisäpuolista vaakalaudoitusta. Vesi valuu tehokkaasti pystylaudoituksesta, mutta jää helpommin makaamaan vaakalaudoituksen saumoihin. Tämä johti siihen, että vakaalaudoitus lahoaa nopeammin kuin pystylaudoitus. Toisaalta tavaravaunujen rakenteessa ei enää palattu pystylaudoitukseen itsenäistymisen jälkeen, esimerkiksi vuonna 1925, kun uudet Gb-vaunut suunniteltiin. |
||||
|
04.01.2022 13:50 | Ossi Rosten | ||
| Tuo taisi tuossa makoilla pidemmänkin aikaa, tai sitten vaihtui vaunu välillä? | ||||
|
|
04.01.2022 13:11 | Juhana Nordlund | ||
| Sillalla näkyvä moottorivaunu on, ja on ollut alusta pitäen, sarjaa Dm4. Kolmosissa oli moottorittomassa päässä matkatavaratila, ja sen kohdalla oli vaunun kummallakin sivulla pariovet. Kuvan vaunussa ei niitä ole. | ||||
|
|
04.01.2022 12:07 | Kurt Ristniemi | ||
| - 1000 puutaa tarkoitti tietenkin 16,5 tonnin maksimikuormaa. - Littera vaihdettiin Gd:ksi vuona 1917. |
||||
|
|
04.01.2022 11:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun oven vieressä ylhäällä on valkoinen ympyrä, jossa on teksti: 1 000. Se tarkoittaa vaunun "painoa", joka oli 1 000 puutaa. Puuta on vanha venäläinen painomitta: puuta = 16,38 kg. Suomalaiset saivat tästä kätevästi arvon 16,5 tonnia. |
||||
|
|
04.01.2022 11:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhdysliikenne-Gb:hän tuo tietenkin on. Olin jo ehtinyt unohtaa sen kaksikieliset merkinnät. Kuvan vaunun merkinnät eroavat kuitenkin esim. Hietalahden laivatelakan rakentamista ensimmäisistä vaunuista. Siinä ei ole normaalimitoitusmerkintää (miesten ja hevosten lkm), mutta ennenkaikkea siinä on suurikoinen T-kirjain. Onko sen merkityksestä tietoa? Käsittääkseni yhdysliikennevaunujen venäläistyyppisyyteen oli muut syyt kuin toisen sortokauden venäläistämispyrkimykset. Ensinnäkin tietenkin se, että niiden pití sopia myös keisairikunnan ratojen vaihteisiin ja risteyksiin, mutta toisekseen ... Ehkä palaan siihen syyhyn joskus toiste. Se syy oli ihan suomalaisperuinen. |
||||
|
|
04.01.2022 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luokkamuutos, jossa III luokka merkintöineen poistettiin, tai mieluumminkin muutettiin 2. luokaksi, tehtiin euroopanlaajuisesti kesäkuun alkupäivinä 1956. Reijon linkittämässä kuvassa näkyy puumoottorivaunun liitevaunu, eikä siis Ek:ta. |
||||
|
|
04.01.2022 11:46 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla sama kokoonpano kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/138199 | ||||
|
|
04.01.2022 11:25 | Jarno Piltti | ||
| Ei kai kukaan oikeasti käytä sivuston omaa hakutoimintoa mihinkään? Sivustoon kohdistuvia hakuja voi tehdä googlella kun laittaa hakutermin lisäksi site:vaunut.org. Facebookissa tämä ei toimi, terveisiä vaan kaikille ketkä kuviaan ja tietojaan sinne ikuisuuteen hautaa. | ||||
|
|
04.01.2022 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tuo ole Dm3 alkuperäisessä värityksessään (ilman keltaista nokkaväriä) vuodelta 1952, joku joukosta 1500-1509. III lk:n merkit näkyvät kyljissä (koska se III lk poistettiin?). Kaksi Ek-vaunua ja F-vaunu |
||||
|
04.01.2022 11:02 | Harri Helminen | ||
| Keulan muotoilu ei ole oikein onnistunut Suomen talvioloihin koska kerää noin lunta lasin alareunaan ja pyyhkijän koneiston juureen, no taitanee olla vain pelkkä muotopaneeli keulassa.. Pyyhkijän koneistot tuossa saattaa helpostikin särkyä jos erehtyy jäätyneenä laittamaan päälle (vaikka sisältä lasi näyttäisikin täysin sulalta). |
||||
|
04.01.2022 10:31 | Erkki Nuutio | ||
| Rajaa vartioi aluksi sotajalalla ollut armeija varusmiehineen ja hetkellisesti suojeluskunnatkin. Käkisalmen läänin rykmentti perustettiin 1.1920 ja Kannaksen rajan vartiointi kuului sen tehtäviin. Kantajoukkona oli Rajajoen rajavartiopataljoona. Lisäkomppanioita varusmiehineen rajavartijoiksi otettiin useista maan joukko-osastoista. Rykmenttiä johti silloinen Evl A.E. Heinrichs, josta tuli samalla Rajamaan komendantti. Rykmentti lakkautettiin 20.4.1921 ja Rajavartiostot rajojemme eri osissa tulivat tilalla. Rajavartiostot tulivat Sisäasiainministeriön alaisuuteen ja niiden johtoon rajavartiotarkastajana tuli majuri F.F. Järnström. Vakanssiväen ohella rajavartijoina käytettiin värvättyjä ja varusmiehiä. Yhteys armeijaan säilyi tiiviinä varusmiesten ja mm. yhteisten sotaharjoitusten muodossa. Kuvan rajavartijoiden asuina on siten kaiketi sotilaspuku m/22. Kenraalimajuri Järnström eläköityi Rajavartioistojen päällikkönä ja kuoli vuonna 1936. (Pohjonen: Rajan ensimmäinen kenraali Fredrik Ferdinand Järnström (Otava, 2014, 240 s.). Tullilaitos ei osallistunut rajavartiointiin, vaan tullipoliisit tekivät töitään kiinteästi mm. Rajajoen asemalla. |
||||
|
04.01.2022 10:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Hieno kuva, tämä pääsi vuoden 2022 havaintokansion tammikuun 2022 kalenterikuvaksi. Kaikki minun ottamani kuvani kännykameralla siis kännikameralla epäonnistui tässä 1-4.1.2022 ajan jaksolla. | ||||
|
|
04.01.2022 09:50 | Petri Sallinen | ||
| Suomessa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1913 sortokauden seurauksena venäläistyyppisiä yhdysliikennevaunuja. Niiden littera oli vuoteen 1921 saakka Gb ja sen jälkeen Gd. Vaunujen väritys oli punaruskea ja reunimmaiset pystyt teräspalkit oli maalattu valkoisiksi. Koska vaunut oli tarkoitettu yhdysliikennekäyttöön, oli niissä suomenkieliset ja venäjänkieliset tekstit. Vaunusta on olemassa konepajapiirustus Kansallisarkistossa. Aiheesta on keskusteltu sivustolla aikaisemminkin, mutta hakujen käyttö on tunnetusti sen verran työlästä, että antaa olla. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11882.0 |
||||
|
04.01.2022 09:38 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvattu viimeistään vuonna 1924 (aikaisintaan kai vuonna 1920). Thure Hällströmin suunnittelema päätelaiturikatos valmistui vuonna 1925. Kuvassa ei ole aloitettukaan sitä. Katoksen yläkerros oli jo alkuaan suljettu, mutta alakerros avoin. Siinä oli neljä lipuntarkastuskoppia ja valurauta-aitaus. Kopit eivät olleet oheisen kuvan koppeja. Katoksen alakerros suljettiin vasta vuonna 1950. Kts. Hesingin rautatieasema (VR, 1996, 72 s.) |
||||
|
|
04.01.2022 09:25 | Petri Sallinen | ||
| "Mustan kirjan" taulukoissa on vaunukohtaista tietoa valaistusjärjestelmistä. Vanhimmat taulukot ovat vuosilta 1926-27. Dalenin valaistusjärjestelmän tunnus taulukoissa on D. Tarkempaa tietoa tarjoavat vaunukortit. | ||||
|
|
04.01.2022 09:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ajoitus lie väärä: Wikipedian mukaan kassitalvi oli vuonna 1916: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakaiset_rahdinajot_sotatalvena_1916 |
||||
|
04.01.2022 09:04 | Oula Ahlholm | ||
| Jorma: sepä se, valinneet ehjän Valakon tälle vuorolle. | ||||
|
|
04.01.2022 07:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Hieno tunnistus Simolta. Ainakin miunulle tuo ilmansekoittaja on aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti 'Valtionrautatiet 1912-1937', s. 501. maininta tarkoitaa juuri kuvan mukaisia vaunuja: "Muutamissa kymmenissä vaunuissa on meillä käytännössä myös ns. Dalénin-valaistus, joka soveltuu varsinkin sellaisille pieniliikkeisille rataosille, jotka ovat kaukana rautateiden kaasulaitoksista, niin ettei niille kannata lähettää öljykaasua tavallisissa suurissa kaasunkuljetusvaunuissa. Dalénin-valaistukseen käytettyä asetyleenikaasua voidaan nimittäin kuljettaa mukavasti pitkienkin matkojen päähän pienissä, korkean paineen kestävissä teräspulloissa." Milloin ja mihin vaunuihin tämä teräspullokaasuvalaistus asennettiin? Vuonna 1932 päivätyssä vaunukuvaston sivun 13 a mukaan Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisissa Ei-vaunuissa 22009 (= tämä E 2804) ja 2802. Ja sivulla 13 b vuodelta 1933 Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisessa Ei-vaunuissa 22007 ja josakin toisessa, jonka numero on vahvasti sotattu (22008?). Nämä 2200x-vaunut lienevät 1930-luvulla uudelleenumeroituja 280x-vaunuja. Vaunut E 2801-2806 rakensi VR:n Helsingin konepaja vuodeksi 1906 Helsinki-Karjaa -radalle. Vuonna 1911 E-vaunujen 2801-2806 kotipaikka oli Helsinki, lukuunottavatta vaunua 2802, jonka kotipaikka oli Pietari. Sekä Helsingissä että Pietarissa oli kaasua saatavilla. Miksi siis pullokaasu? Siirrettiinkö vaunut jossakin vaiheessa jollekin rataosalle, jossa kaasua ei ollut saatavissa? |
||||
|
04.01.2022 04:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Simo on 168. | ||||
|
04.01.2022 04:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Vrt. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1876 | ||||
|
04.01.2022 04:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Oula: tiedän ja olen käynytkin asemalla monta kertaa :) | ||||
|
04.01.2022 04:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Melalahden asema: https://takametsa.wordpress.com/2014/12/29/step-by-step-miten-hirsitalo-puretaan/ | ||||
|
04.01.2022 02:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä taitaa olla Ttk1 90 10 9122 003. Samoin kuvassa https://vaunut.org/kuva/142436 . | ||||
|
04.01.2022 02:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Kantolanniemen seisake: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:10917 + https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:10918 | ||||
|
|
04.01.2022 01:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Täällä oli harvinainen tilaisuus olla omin konein liikkuvan Ttv:n kyydissä. Vaihteisto mourusi mukavasti :) | ||||