Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.12.2021 17:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on otettu Varan asemalla eikä siis Skarassa niin kuin kuvan tiedoissa mainitaan. Taustalla näkyy normaaliraiteisen ja sähköistetyn Herrljunda-Öxnered-radan raiteita. Vaunun vasemmalla puolella pilkottaa Varan asemarakennuksen kulma ja oikealla puolella taas aseman vierellä olevan kerrostalon kattoa. Vuonna 1985 kapearaiteista rataa liikennöitiin enää Varan ja Nossebron välillä. Liikenne osuudella Vara-Skara-Götene oli lopetettu vuonna 1984. |
||||
|
27.12.2021 17:43 | Panu Breilin | ||
| Olisiko teksti kuitenkin "ett gott mål - vårt mål"? | ||||
|
27.12.2021 17:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten kai edellä selviääkin, niin saksalaiset olivat jo aiemmin lentopommittaneet tässä Veturipuron kohdalla kaksi venäläistä veturia tien sivuun ja sitten venäläiset olivat tehneet uuden väistöpenkereen niitten ohi. Näihin tuhoihin ja tien korjaukseen ei suomalaisilla ollut osuutta. | ||||
|
27.12.2021 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kiestingin ratapihalla tässä astellaan. Suomalaiset liikennöivät light-rail -junallansa osuudella Kiestingistä Kapustnajajoen mottiasemalle ja siitä eteenpäin Louheen ei ollutkaan meikäläisillä mitään asiaa. | ||||
|
27.12.2021 17:32 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirja "Kiestingin motti" kertoo että lätsämies on nimenomaan Aku Korhonen, viihdytyskiertueella Lapatossuna. | ||||
|
27.12.2021 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirjassa "Kiestingin motti", 1986, on tämä sama kuva ja sen kerrotaan olevan kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon valokuvakokoelmasta. Hän oli III Armeijakunnan komentajana mm. täällä suomalaisten elo-syyskuussa 1941 "liikennöimällä" n. 24 km pitkällä Kiestinki-Kapustnajajoki -rataosalla. Rata jatkui Louhen asemalle Muurmanninradalle. Vähän matkaa Kapustnajajoelta Louheen päin oli vaihde, josta erkani n. 6 km pitkä sivurata Pinkosalmelle Yläjärven/Kierettijärven rantaan. Suomalaisten saapuessa Kiestinkiin, siellä oli jäljellä vain neljä tavaravaunun alustaa ja epäkuntoinen pieni moottorivaunun tapainen vekotin. Se korjattiin Fordin moottorilla ja näin saatiin kuvan huoltojuna käyttöön. |
||||
|
27.12.2021 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Harvemmin? | ||||
|
27.12.2021 14:47 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tuohon pätemättömyyteen on syy..poistettu käytöstä vaiko rata lakkautettu ? | ||||
|
27.12.2021 14:33 | Harri Pesonen | ||
| Löytyi tälläinen juttu netistä..https://www.youtube.com/watch?v=iGsl7Ljximo | ||||
|
27.12.2021 14:23 | Vertti Kontinen | ||
| On | ||||
|
|
27.12.2021 14:22 | Oula Ahlholm | ||
| Onko Gt tavarajuna? | ||||
|
27.12.2021 14:18 | Ian Oliver | ||
| Mielenkiintoista. Sama paikka 16v sitten Geographissa> https://www.geograph.org.uk/photo/122387 | ||||
|
27.12.2021 13:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Molemmat vaihtoehdot varmasti mahdollisia. | ||||
|
27.12.2021 13:29 | Harri Pesonen | ||
| Still R8 varmaan tyypimalliltaa ,Uskoisin. Näitä oli myös aikoinaan paljon käytössä HEL lentoasemalla ja myös muilla kotimaan lentokentillä. Joensuun rautatieasemalla taisi olla tällänen niin siinä oli muistaakseni pressukoppi takana. Nykyää varmaan myös VR aika harvinaista kalustoa monella asemalla. Taustalla VR foortin paku :D | ||||
|
27.12.2021 13:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| 37 oli onnistunut veturi. Niitä tehtiin 309, joista tänä päivänä on kaupallisessa ajossa vielä 66 veturia. Museoitu 35 kappaletta. Luvut wikipediasta. | ||||
|
|
27.12.2021 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etenkin, kun veturin funktio on aivan toisenlainen kuin esimerkiksi lentokoneen. Onhan vanha sanonta: jos lentokone on kaunis, niin se myös lentää kauniisti. Viittaan: Sud 210 Caravelle, kuuluisa Spitfire, deHavilland Mosquito ja lyönpä vielä löylyä: MiG-1 ja 3. Ja ne 1970-luvun englantilaiset autot - YÄK!!! |
||||
|
|
27.12.2021 13:07 | Timo Salo | ||
| Paras "totuus" tuossa Markon linkissä on tuo Lucaksen 3-asentoinen kytkin: Palaa himmeästi-välkkyy-poikki... :-) Ja Petrille: Ei veturin kaunis tarvitse olla, mutta se on varmasti eduksi ainakin matkustajajunaliikenteessä, jos veturia ei tarvitse pelästyä... :-) Varmasti nuo ko. veturin luukut tekee siittä kätevän huoltaa, mutta vallankin nuo nokan kassakaapin ovet...... |
||||
|
|
27.12.2021 12:31 | Petri Sallinen | ||
| Class 37 –sarjan veturit, eli “traktorit” ovat legendaarisia. Ne aloittivat todenteolla rautateiden modernisoinnin Brittein Saarilla. Toisen maailmansodan aikana rautatiet oli sotatilalakien perusteella kansallistettu. Kun työväenpuolue sai vaalivoiton sodan jälkeen, ei rautatieyhtiöitä ”palautettu” yksityisille omistajille, kuten tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Työväenpuolueen ohjastuksessa muodostettiin valtiollinen British Rail (BR). 1950-luvun alussa BR oli vielä kannattava laitos. Tosin voittoa ei syntynyt kovin paljoa, mutta riittävästi. Rautateiden kirveslinja alkoi Työväenpuolueen ohjastuksessa ja olosuhteiden pakosta vasta 1960-luvulla. Se on kuitenkin jo toinen juttu. Syyt olivat kuitenkin jo näkyvillä. BR oli jäänyt muusta Euroopasta jälkeen rautateiden kehityksessä 1950-luvulle tultaessa. Brittein Saarilla vannottiin yhä hiilihiilipolttoisen höyryvoiman nimiin muutamia alueita lukuun ottamatta, joilla oli ollut esimerkiksi sähköistämishankkeita jo ennen kansallistamista. Dieselöinnissä ja sähköistyksessä muu Eurooppa oli jo karannut pitkälle. Dieselöintiä vastustettiin poliittisista syistä. Se olisi vähentänyt kotimaisen kivihiilen käyttöä tuontiöljyn hyväksi. Vallassa oleva Työväenpuolue kuunteli tarkalla korvalla hiilimiesten ammattiliittoja, joka maalasi kauhukuvia Iso-Britannian maksutaseen keikahtamisesta ja työttömyyden lisääntymisestä. Tämä hidasti rautateiden modernisointia. Siksi BR tilasi vuosina 1948–1953 jopa 1487 uutta höyryveturia. Vetkuttelu ja poliittinen suhmurointi oli johtamassa siihen, että rautatiet menettävät markkinaosuuksiaan tieliikenteelle ja lentoliikenteelle — tosin syinä eivät olleet pelkästään vetovoiman energialähteet. Vuonna 1954 valmistuneen rautateiden modernisaatio-ohjelman hinta nykyrahassa oli noin 29 miljardia puntaa. Tavoitteena oli lisätä rautatieliikenteen nopeutta, luotettavuutta ja turvallisuutta. Tähän kuului oleellisena osana dieselöinnin ja sähköistyksen vauhdittaminen — ja höyryvedosta luopuminen tai sen vähentäminen. Class 37 –vetureita valmistettiin 309 kappaletta vuosina 1959–1964. Harrastajien kirjoittaminen juttujen perusteella tuotanto käynnistyi ilman prototyyppivaihetta, eli ”suoraan piirustuslaudalta tuotantoon”. Alatyyppejä oli useita. Kauneus on tietenkin katsojan silmässä ja kansalliset kauneusihanteet vaihtelevat. Saattaa myös olla, että insinööreille riittää se, että tekninen laite on pelkästään tarkoituksenmukainen — ulkonäöstä viis. En sitten tiedä, suunnittelevatko insinöörit myös tarkoituksellisesti rumia laitteita :) Englantilaiseen rautatiekalustoon ihastuneena pidän kuitenkin brittien kalustoa monta pykälää luovempina kuin esimerkiksi saksalaisia. Tosin keskustelu rautatiekaluston kauneudesta ja rumuudesta on yhtä hyödyllistä kuin se, pitäisikö maksalaatikossa olla rusinoita vai ei :) |
||||
|
27.12.2021 12:14 | Arttu Räsänen | ||
| Kerrassaan mahtavat maisemat! | ||||
|
|
27.12.2021 10:54 | Marko Nyby | ||
| Tuli mieleen "Lucas - prince of darkness" ja löytyihän noita netistä, esim. https://www.mez.co.uk/lucas.html | ||||
|
|
27.12.2021 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla Tube Stock -59 mallinen juna. Erosi kantaäidistääm T.S. -38 mallista lähinnä sillä että oli harmaa ja sisällä loisteputkivalaisimet. | ||||
|
|
27.12.2021 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos autossa oli kyseisiä sähkölaitteita oli pakko turvautua Luukkaan evankeliumiin jos halusi että ei jää tien päälle. | ||||
|
|
27.12.2021 10:26 | Timo Salo | ||
| Ilmeisesti Reijo tarkoittaa samaa Lucasta, joka oli valmistanut ensimmäisen automme (Ford Cortina vm-68) sähköjärjestelmän? Siinä oli joskus kyllä "pieniä selittämättömiä" ongelmia... :-) | ||||
|
27.12.2021 10:21 | Kari Aho | ||
| Johan on hieno kuva! | ||||
|
|
27.12.2021 09:31 | Reijo Salminen | ||
| Se Deltic on vielä moottorinsa osalta varsin mielenkiintoinen vehje. Ja se lämmin olut johtuu Lucas-merkkisistä jääkaapeista. | ||||
|
|
27.12.2021 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan tyylikäs veturihan tuo on. Varmaan aikakautensa voimanpesä! | ||||
|
27.12.2021 08:42 | Jouni Hytönen | ||
| 4216:n sen täytyy tuolla ajanhetkellä otetussa kuvassa olla. | ||||
|
|
27.12.2021 08:14 | Kari Haapakangas | ||
| Laiturinumero piirretty liidulla!?! | ||||
|
|
27.12.2021 07:47 | Timo Salo | ||
| Että osaa olla englantilaiseen tapaan RUMA veturi ja sähkön varoitussalamakin nurinpäin! (toisaalta nuo tekevät kaiken vasenkätisesti, olutkin juodaan lämpimänä) | ||||
|
27.12.2021 03:02 | Harri Junttila | ||
| Tietääkseni De aggregaattivaunu on sitä varten että kun kolarissa ei ole ulkosähkö liitäntää junarungolle niin rungon seistessä Kolarissa 1500V syötetään aggregaatista mutta Junan liikkuessa Dr16 syöttää 1500V ja De on sammuksissa matkan ajan. | ||||
|
27.12.2021 00:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo ylempänä mainittu koeajopääty on siis tämä: https://www.vaunut.org/kuva/7947 | ||||
|
27.12.2021 00:26 | Uwe Geuder | ||
| > Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000, Laskinpas väärin. Jos haluaa jättää sataset perinteisen mallin mukaan, on tietysti vain 100 numeroa käytettävissä. Tai sitten 1000, jos ottaa vielä tuhannet käyttöön. Ehkä syy poikkeavaan käyttöön on siinä, että alkuperäinen rekisteröinti on Vosslohn eikä DB:n tekemä. Vanhat sarjanumerot ovat DB:n käytäntö, muilla on aina ollut muita käytäntöjä,. |
||||
|
|
27.12.2021 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Ja jopa uudella tunnuksella: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1042723/die-vossloh-g6-650-301-vor.html | ||||
|
27.12.2021 00:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kyllähän se avonainen ovi 160 km/h kulkevassa junassa varsinkin talvikelillä oli omanlainen matkustamisen kokemus. Nykyään siitä varmasti pääsisi iltapäivälehtien riepoteltavaksi. | ||||
|
|
26.12.2021 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Ei Saksassa perinteisesti voinut ajaa avoimella ovella koska ovet avautuvat ulospäin. Ainakin ennen 1965 rakennetuissa vaunuissa olen aika varma, että avattu ovi ylittää kuormaulottuman. Noin 1960-luvulla yleistivät taito-ovet. Nekin avautuvat ulospäin, mutta koska ovessa on vielä toinen sarana se ei vaadi ulospäin niin paljon tilaa. Onko se avattuna kuormaulottuman sisällä, siitä en ole varma. Joka tapauksessa se ei ollut myöskään ennen ovenlukitusten aikana tapana, että juna olisi liikkunut ovi auki. Kun tulin 1990-luvulla Suomeen se oli minulle aikamoinen kauhistus, että juna saattaa kulkea lujaakin ovi auki. Vielä myöhemmin tulivat myös liukuovet. Mutta se oli jo lukitusten aikakausi. En pysty näkemään kuvasta, mistä on kyse. Ylhäällä katsottuna se voisi ehkä olla liukuovi. Mutta alhaalla katsottuna taas ei. Liukuovet ulottuvat alemmille. Kun sisäänpäin avautuvia ovia ei koskaan ollut, onko se sitten näin, että ovi puuttuu kokonaan? Kyseessä on tavarajuna, onko se sitten rikkinäisen henkilövaunun siirto? Myös selitys rekkakuskeista ei oikein käy, koska tuo ei ole rekkajuna. |
||||
|
26.12.2021 23:39 | Sami Hovi | ||
| Kyllä tuo opastimien nimeäminen taisi noudattaa ihan normikäytäntöä risteysasemilla. Esimerkiksi Kontiomäellä pohjoispään tulo-opastimet Oulun ja Taivalkosken/Vartiuksen suunnista olivat A & B, eteläpäässä C & D Kuopion ja Joensuun suunnista: https://vaunut.org/kuva/7022 | ||||
|
|
26.12.2021 23:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama veturi, vanhan omistajan tunnuksilla: https://www.bahnbilder.de/1200/vossloh-g6-650-301-1-mit-830224.jpg | ||||
|
|
26.12.2021 23:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Loppuosa lienee 301-1, ainakin tarkistusnumeron laskemalla se menee oikein. | ||||
|
26.12.2021 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Näyttää Regioshuttlelta. Adtranzin kehittämä, mutta myöhemmin Stadlerin rakentama. | ||||
|
|
26.12.2021 23:09 | Uwe Geuder | ||
| En pysty lukemaan veturin numeroa: 98 80 0650 3??-1 D-DB ehkä? Se on siinä mielessä omituinen, että 650 on perinteisen sarjanumeron (Baureihe, BR) paikalla. Mutta 600-numerot ovat dieselmoottorivaunut. Dieselveturit ovat 200 ja pienoisveturit 300. En ymmärrä, miksi vanhaa mallia ei enää käytetä. Tuskinpas kaikki 1000 numeroa tai jopa 10000, jos käytetään myös ensimmäistä numeroa ovat jo varattuja? BR 650 on perinteisesti DB:llä Regioshuttle: https://www.vaunut.org/kuva/4349 (kuvassa toisen kuin DB:n omistama, en ole löytänyt DB:n kuva, vaikka hämärästi muistan, että semmoinenkin on). Ei varsinaista sekaannusvaara tietysti ole: Alussa 98 kertoo sen olevan järjestelyveturi. Moottorivaununa se olisi 95. |
||||
|
|
26.12.2021 23:00 | Jyrki Talvi | ||
| Olkoot vaikka 2325, mitä sitten. | ||||
|
26.12.2021 22:50 | Oula Ahlholm | ||
| Millä numerolla nämä liikkuvat? Esim 79910 yms. | ||||
|
|
26.12.2021 22:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Näyttäisi olevan ihan uusi kone, kuten valmistajan kotisivun uutisista ilmenee: http://www.svi-spa.com/Events.asp | ||||
|
|
26.12.2021 22:19 | Mikko Herpman | ||
| Lättä ei voi olla 4218 tai 4219 kun 4216 on uusin Dm7. Onko originaali niin suttuinen ettei saa paremmin selvää? | ||||
|
|
26.12.2021 22:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tuollaista en ole nähnytkään! APV 600 MG näyttäisi olevan tunnus. Nostolavasta voisi päätellä käyttötarkoitukseksi mm. ajolangan huoltotyöt. https://www.ilportaledeitreni.it/2019/04/23/248786/ | ||||
|
26.12.2021 19:17 | Timo Salo | ||
| Upea kuva Tuomakselta upeasta paikasta! Tuntuu tuo tilanne nyt vaan kovin kaukaiselta... | ||||
|
26.12.2021 19:04 | Oula Ahlholm | ||
| Radan varressa on hyvä pitää ampiaiset ja muut ärsykkeet etäällä :D | ||||
|
|
26.12.2021 18:43 | Rasmus Viirre | ||
| Junia odotellessa radan varressa on mukava koittaa tehdä luontohavaintoja, varsinkin silloin kun ei kuvaa aivan missään keskellä kaupunkia. | ||||
|
26.12.2021 18:09 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen jouludioraama! | ||||
|
26.12.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Sävylasin taakse jäänyt alue näkyy hieman tummempana näyttäen tässä ehkä turkoosilta. | ||||
|
|
26.12.2021 17:06 | Oula Ahlholm | ||
| Mikä tuo turkoosi alue oven ikkunan sisällä on? Liekö vain ikkunan ja valaistuksen aiheuttama vääristymä? | ||||
