Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2021 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kreosoottisäiliö. | ||||
|
10.12.2021 20:32 | Viivi Lammasniemi | ||
| Joutjärven seisakkeen nimi oli alkujaan sijaintikaupunginosansa mukaan Möysä. Nimi kuitenkin muuttui paikallisten aloitteesta vain vajaa puoli vuotta Heinolan radan henkilöliikenteen alkamisen jälkeen, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060592?page=2 | ||||
|
10.12.2021 20:26 | |||
| Nyt sitten on karjaan junat katkaistu siuntioon. Varsin ironista. | ||||
|
|
10.12.2021 20:00 | Markku Naskali | ||
| Liittyikö tuo ratapölkkyjen kyllästykseen? Aika vahvoja mömmöjä käsiteltiin. Naaprin isäntä sai käytettyjä pölkkyjä kun rautatien hommissa oli. Kyhäsi sitten niistä saunan. Mahtoi olla aromikkaat löylyt. |
||||
|
10.12.2021 19:49 | Reijo Salminen | ||
| Yksi pyyntö! Lopetetaan tämä. Vaunut.org on hieno foorumi ja politikointi ei kuulu tänne. Henkilökohtaisesti kaipaan kovasti Juhani Katajiston upeita kuvia jotka katosivat täältä jonkin ihmeellisen ronan myötä, josta minä en tiedä mitään - kun en tiedä mistään muustakaan mitään - minullakin olisi monia ajatuksia perusinfran ja luonnollisten monopolien suhteen mutta täällä en niitä ajatuksia haluaisi enkä tule jakamaan. | ||||
|
10.12.2021 19:47 | Oula Ahlholm | ||
| https://vaunut.org/kuva/144291?tt=1&i1=Dv12&i2=2750 Kuvasin näemmä saman :D |
||||
|
10.12.2021 19:44 | Oula Ahlholm | ||
| Miten tuo höyryjen moniajo toimii? Ei lienee samaa teknologiaa kuin nykykalustolla eli piuhat kiinni vaan :D. Onko niin, että molemmissa vetureissa henkilöstöä? | ||||
|
10.12.2021 19:31 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kiitos hyvistä tiedoista ja linkeistä. | ||||
|
10.12.2021 19:30 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Olisiko kuitenkin kyseessä: H 341, 342 tai 343 Turku – Toijalan juna? | ||||
|
10.12.2021 18:36 | Mika Hakala | ||
| Tavastilahan on se "haminalaisten uusi rautatieseisake". | ||||
|
10.12.2021 17:58 | Kimmo Säteri | ||
| Petri Sallinen: muistaakseni Sm1:t olivat niitä, joissa ratamoottorit saattoivat yksilöstä riippuen ujeltaa melkoisesti. Sm2 -junissa en ole tuollaista mielestäni ikinä havainnut. ...ja Sm1:t olivat toki käyttökelpoisia myös radanmittauskalustona. Noilla kun pystyi huomaamaan kaikki radan epätasaisuudet, heh. | ||||
|
|
10.12.2021 17:46 | Jarmo Ranta | ||
| Nätti kuva. VR:n mukaan vuonna 2019 Tavastilaan tai sieltä pois oli ostettu 3 942 matkalippua. Teki pyöristettynä 11 päivässä. Se ei ollut välttämättä todellinen matkustajamäärä, jos jokainen kausilippu katsottiin tilastossa vain +1-merkinnällä. Liputtomat puuttuivat myös luvusta. Tavastilassa oli kuitenkin 2019 vähiten ostettuja lippuja Kouvola–Kotkan satama -rataosan asemista. | ||||
|
10.12.2021 17:39 | Kimmo Säteri | ||
| Muistelen, että ainakin raiteella 1 ja jollain läntisimmistä raiteista pystyi vielä 90-luvun alussa säilyttää arkisin Sm1- ja Sm2-junia aamu- ja iltaruuhkan välisen ajan. Silloinkin raidekapasiteettia oli siis moiseen vapaana. Mutta edellistä kirjoittajaa kompaten: mitä enemmän raiteistolla tapahtuu raiteenvaihtoja, sitä enemmän raidekapasiteettia kuluu. Sikäli on siis ollut hyvä, kun kaukojuna- ja lähiliikenne on eriytetty omille raiteilleen. | ||||
|
|
10.12.2021 17:39 | Petri Sallinen | ||
| Esa: Mikä on mielestäsi vaihtoehto järjestää valtion strategisten toimintojen omistus? Valtion liikelaitos ei kelpaa, kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Tästä on olemassa EU-komission ennakkopäätös vuodelta 2007. Se koskee silloista Tieliikennelaitosta, joka tuolloin kilpaili urakoista valtion liikelaitoksena. Valtion liikelaitoshan ei ole puhdas yritys, mutta ei myöskään pelkkä virasto, vaan niiden hybridi. Valtion liikelaitos toimii kuten yritys — markkinaehtoisesti ja kustannusvastaavasti. Lisäksi se vastaa pääosin itse rahoituksensa hankkimisesta. Juridisesti valtion liikelaitos ei voi koskaan mennä konkurssiin. Konkurssia vastaavassa tilanteessa valtio vastaa kaikista liikelaitoksen sitoumuksista. Valtion liikelaitos voi saada rahoitusta myös suoraan valtion budjetista. Tämä on vastoin EU:n valtiontukisääntöjä, kun toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Valtion liikelaitoksella on siis ylivertainen kilpailuetu muihin markkinoilla kilpaileviin yritysiin verrattuna. Kehitys on näkynyt erityisen hyvin sähkömarkkinoilla, joilla viimeinenkin kunnallinen liikelaitos on yhtiöitetty. Tampereen Sähkölaitoskaan ei ole kunnallinen liikelaitos perinteisestä nimestään huolimatta. Valtion liikelaitos on tavallaan ”markkinaohjattu osa valtiota”. Liikelaitos ei siis ole erillinen osa valtiota, kuten on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Valtion liikelaitoksesta ei siis saa tekemälläkään ideologista kysymystä, jossa jakolinja olisi vasemmisto-oikeisto-akselilla. Syy miksi 16:sta valtion liikelaitoksesta enää kaksi on jäljellä ja muut on yhtiöitetty valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi, on EU-komission tekemä ennakkopäätös vuodelta 2007. Tämä pätee sekä postiin että VR:ään. Vanhakantainen poliittinen jakolinja sen sijaan oli aikoinaan havaittavissa valtion harjoittamaa liiketoimintaa kohtaan. Oikeistossa valtio haluttiin pitää visusti yritystoiminnan ulkopuolella, vasemmiston mielestä valtio sen sijaan voi olla yhtä hyvä yritysten omistaja kuin yksityinenkin. Tosin tämäkin vastakkainasettelu on osoittautunut enemmän kuin keinotekoiseksi, mikäli perehtyy valtion omistamien yhtiöiden historiaan. Itsenäisen Suomen ensimmäinen valtion omistama yhtiö oli Gutzeit, jonka Suomen oikeistolainen hallitus osti norjalaisilta. Menestystarinaksi noussut valtion omistama Outokumpu taas oli kokoomuslaisen toimitusjohtajan taidonnäyte. Entä Neste tai Valmet? Valtion strategisista omistuksista valtaosa on jo vuosikymmenet sitten organisoitu valtion omistamiksi osakeyhtiöiksi, esimerkiksi Imatran Voima Oy tai Neste Oy tai lannoitteita ja kaivoskemikaaleja valmistanut Kemiran edeltäjä Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat (osakeyhtiö perustettiin vuonna 1933). Valtio omistaa yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa 70,9 prosenttia sähkön valtakunnallisesta jakelusta vastaavasta kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:stä. Valtio itse asiassa kasvatti taannoin omistusosuuttaan heivaamalla yhtiöstä ulos puolittain väkisin Pohjolan Voima Oy:n ja Fortum Oy:n, jotka sähkömarkkinaosapuolina olisivat saaneet omistuksillaan sellaista strategista tietoa kantaverkkotoiminnasta, joita muille sähkömarkkinaosapuolille ei ollut tarjolla. Sähköverkkoskandaalilla viittaat ilmeisesti siihen, kun Fortum Sähkönsiirto myi vuonna 2014 omistamansa entiset Länsivoima Oy:n alueverkot, joista muodostettiin Caruna Oy. Fortum on tietty valtioenemmistöinen yhtiö, joten muodollisesti valtio ehkä tässä tapauksessa luopui omistamistaan alueverkoista. Muita alueverkkoja ei valtio Suomessa edes omista — tosin Ruotsin valtion kokonaan omistama voimayhtiö Vattenfall omisti taannoin kohtuullisen palan Suomen alueellisista sähköverkoista — jotka yhtiö myöhemmin myi ilman sen suurempaa kohua. Suomessa on 77 alueellista sähköverkkoyhtiötä, jotka ovat pääsääntöisesti kuntien omistamia Carunaa ja Eleniaa lukuun ottamatta. Viimeisten vuosikymmenten aikana kunnat ovat aika ajoin luopuneet omistuksistaan tai keskittäneet omistuksiaan muiden kuntien kanssa. Kuntien omistuspolitiikat vaihtelevat. Joskus poliittinen tilanne on sellainen, että lypsäväkin lehmä myydään, jotta saadaan nopeasti rahoitettua uusi uimahalli tai lätkähalli tai jotain muuta. Valtiokin pohtii aika ajoin, onko järkevämpää myydä jotain ja sijoittaa rahat johonkin paremmin tuottavaan kohteeseen. Näin teki taannoin Espoon kaupunki, kun se myi Espoon Sähkön, jonka jakeluverkot päätyivät Fortumin kautta Carunalle. Espoon kaupunki sijoitti kaupasta saamansa rahat, mutta sijoitukset ovat tuottaneet selvästi huonommin kuin mitä Caruna on saanut nappulaa espoolaisilta sähköasiakkailta. Tämän Espoon kaupunkilehtien toimitukset muistavat säännöllisin väliajoin kaupunkilaisille kertoa :) |
||||
|
10.12.2021 17:36 | Raimo Harju | ||
| Erinomainen kuva, niin kesäinen ja veturin väri sopii hyvin taustaan ja maisemaan, joka sekin näyttää näin talvella ihan uskomattomalta. | ||||
|
|
10.12.2021 17:25 | Juha Kutvonen | ||
| Kotkalaisia on jostain kumman syystä hemmoteltu aivan uskomattomalla määrällä rautatieliikennepaikkoja kaupungin asukaslukuun suhteutettuna. | ||||
|
|
10.12.2021 16:21 | Kari Suominen | ||
| ...jatkoa yllä olevasta kuvatekstistä! Jokainen edellä kuvattu operaatio vastaa yhtä junan liikettä eli vie ratapihan kapasiteettia yhden junan verran. Raidetta vaihtava tai raiteen yli kulkeva juna tai veturi varaa aina vähintään kaksi raidetta ja vie molemmilta raiteilta yhden junan kapasiteetin. Useiden raiteiden yli kulkeva juna varaa usean junan kapasiteetin Vuoden 2006 selvityksen esittämä Helsingin raiteiston kapasiteetin lähes täysi käyttö oli jo vuonna 2014 pääosin poistunut. Junia ei enää siirretä ratapihan puolelta toiselle ja kaukojunien ohjausvaunut ovat poistaneet useiden kaukojunien vetureiden vaihdot. Junarunkoja varastoidaan Helsingissä nykyään siten, että ne eivät häiritse vilkkaimman ajan liikennettä Pisara on ollut VR-Yhtymän toivelistalla, koska Pisaran on laskettu alentavan junaliikenteen liikennöintikustannuksia ja yhtiö halusi Helsinkiin lisää tilaa kaukojunille. Kaukojunien määrää rajoittivat VR-Yhtymän Helsingissä harjoittamat lähiliikennejunien vaihtotyöt, jotka Pisaran myötä olisi ollut pakko lopettaa. VR-Yhtymä ja LVM sopivat salaiseksi julistetussa sopimuksessa 2009, että ministeriö edistää Pisaran toteutumista. Ministeriö ja Helsinki sopivat Pisaran yleissuunnitelman ja YVA:n teosta 2010. Molemmat valmistuivat keväällä 2011.Pisaran YVA tehtiin lain hengen vastaisesti siten, että Pisaran tekemistä ei verrattu Helsingin aseman ja sen junaliikenteen kehittämiseen. Ainoaksi Pisaran vaihtoehdoksi oli asetettu, ettei lähijunaliikenne ulotu enää Helsinkiin asti. Näin Pisara saatiin näyttämään hyödylliseltä, koska sitä verrattiin siihen, ettei junalla pääse Helsinkiin. Pisaraa ei verrattu lainkaan nykytilanteeseen ja jo päätettyyn nykytilan kehittämiseen, joka on lainmukainen vertailuasetelma sille, että tutkittavaa hanketta ei toteuteta. |
||||
|
10.12.2021 15:37 | Oula Ahlholm | ||
| Mites tälle alueelle pääsee? Onko ihan aluetta jonne kaikki pääsee? | ||||
|
|
10.12.2021 15:02 | Timo Salo | ||
| Petri: Tekninen ongelma vain on se tekniikan toimimattomuus... Pojaltani sain lahjaksi iPhonen, jossa on sormenjälkitunnistus. Se toimi muutaman viikon, nyt naputtelen PIN-koodin ahavoituneella sormellani... That`s it! | ||||
|
|
10.12.2021 14:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hm, ainakin mä koin, että siihen ritilään jäi tosi helposti lumipaakkuja kiinni, ja se lumi sitten riittävästi paksutessaan ja levitessään esti ovien sulkeutumista. Jo luokkaa parikymmentä läpikulkijaa tuntui riittävän, ettei ovi enää mennyt kunnolla kiinni. | ||||
|
|
10.12.2021 14:24 | Petri Sallinen | ||
| Timo: Lehtien kustantaminen on liiketoimintaa. Sitä tehdään, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Jos asiakkaat ovat halukkaita maksamaan painetusta lehdestä postin kotiin kiikuttamana, niin saamansa pitää. Tämä konsepti on nyt kuitenkin murroksessa: maksuhalukkuus on häviämässä. Nuori polvi haluaa lehtensä digitaalisesti ja paperille painetun lehden tilaajia on vuodesta toiseen yhä vähemmän. Tämä tarkoittaa myös sitä, että luettelemasi painetun lehden ominaisuudet eivät nuorelle polvelle enää riitä. He arvostavat muita asioita. Olen itsekin jo miettinyt, miksi ihmeessä tilaan vielä paperille painettua Hesaria. Jutut ovat suurimmaksi osaksi vanhoja, kun saan lehden pöydälleni. Sitä paitsi painettu Hesari on melkoisen arvokas verrattuna sähköiseen näköisversioon, jota esimerkiksi kaikki lapseni tilaavat. Minun ei tarvitse koskettaa nuottitelineellä olevaa tablettinäyttöä lainkaan, jos soittaessani haluan seuraavan sivun nuoteista esille. Heilautan vain päätäni ja tabletille ilmestyy seuraava sivu. Tekniikka kehittyy käyttötarpeiden myötä, joten rasvaiset sormet ovat enemmän teoreettinen ongelma. |
||||
|
10.12.2021 14:22 | Reijo Salminen | ||
| Onko nuo peräisin jostain 1800-luvun hyper-luxus-matkustajavaunusta? | ||||
|
|
10.12.2021 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähtipyöräkerrat ja kovin eksoottisen näköiset laakeripesät...! | ||||
|
|
10.12.2021 13:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, tuo mitä kirjoitit, on kyllä totta, mutta minun mielestäni valtio-omisteisia STRATEGISIA toimintoja EI OLISI pitänyt yhtiöittää. Posti on yksi näistä, rautatiet samoin, puhumattakaan halvalla ulkomaalaisomistukseen myyskennellystä omasta lannoitetutotannosta, sähköverkkoskandaalin ollessa vielä tuoreessa muistissa, ym. Keissihän on ihan samanlainen, kuin talonjussin myydessä parhaan lypsylehmänsä pois ostaakseen yhden viinapullon. Se lehmän tuleva tuotanto jää tällöin kyseiseltä talonjussilta saamatta, plus sitten talonjussin oman perheen maidontarve... Kaiken tapahtuneen taustalla on oikeiston levittämä.epätotuus siitä, että valtion laitos olisi muka jotenkin tehottomampi/huonompi kuin se paljon lietsottu "markkinaehtoisuus" , jonka uskotellaan olevan parempi tai tehokkaampi. Postissa tämä juuri näkyy erityisen räikeänä, työehtoshoppailuineen toimarin ylisuuren palkitsemisen ohella. Ja mitä vielä törkeämpää, koko markkinaehtoisuus on täysin kritiikittä nielty USA:n republikaaneilta, jotka tunnetusti ovat aina vastustaneet valtion vahvaa roolia. Tämä meni nyt politiikan puolelle ja on oma käsitykseni. |
||||
|
|
10.12.2021 13:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vo tarkoitti varasto-osastoa. Ja mitä tuon vaunun aktiiviaikoihin tulee, niin saastutuksesta huolehdittiin ainoastaan kieltelemällä "itsesaastutusta". | ||||
|
|
10.12.2021 13:14 | Timo Salo | ||
| Tässä on sama ongelma, kun Digitaali/Analogia-syndroomassa. Jos digitaalitekniikka olisi keksitty ensin, olisi erittäin suuri keksintö nimeltä analogia. Niin montaa bittiä ei ole, että se vastaa täysin analogista esitystä jostain asiasta. Digitaalinen esitystapa on AINA portaallinen. Ajatelkaapa täysin absoluuttista analogista/luonnonmukaista esitystapaa... (musiikki, taide) Digitaalinen esitystapa ei koskaan pysty samaan, kun analoginen ihmiskorva. (tai silmä) Myös painetun lehden monikäyttöisyys ei aukene kaikille. Siitä ei lopu akku, se käynnistyy aina, ei päivitä itseään kesken katselun, sen voi viedä mihin tahansa jne... (toki siinä on muunlaisia ongelmia, mutta niille yleensä voi tehdä jotain omalla järjenkäytöllä. Nämä digitaaliset paholaisen keksinnöt taas elävät omaa elämäänsä ja tarjoavat palveluksiaan vain silloin kun heille sopii) Esan sanoja lainatakseni: Se on tämä digitaalikiima, kaikki täytyy digitalisoida, vaikka siitä ei olisi mitään käytännön hyötyä. Toki kaikkea ei vielä pystytä hoitamaan analogisesti (esim. nettiyhteydet), mutta ymmärtääkseni se on tekniikan kaukana olevaa tulevaisuutta... (biologinen tiedonkäsittely antaa vielä odottaa kotvan itseään) Kenttäoloissa läppärillä/tabletilla, tai muulla digihärpäkkeellä on vaikea hoitaa asioita esim. likaisissa verstasympäristössä. Koitappa Petri käyttää kosketusnäyttöä muljuisilla/rasvaisilla sormilla. Paperinenkin tahriintuu, mutta asia näkyy vielä läpi pienestä likakerroksesta. AnalogiaTV:kin näkyi ymmärrettävästi, vaikka kuva meni rakeiseksi, mutta katsoppa pixelöitynyttä kuvaa! Heittää pyyhkeen kehään pienimmästäkin häiriöstä. |
||||
|
|
10.12.2021 13:03 | Kari Haapakangas | ||
| Surullisin kokemus postin jakelusekoilusta omalla kohdalla oli, kun eräs ristikkolehti oli irtonumeromyynnissä lehtipisteissä, minun tilaajakappaleeni tuli puolitoista viikkoa myöhemmin... Postinjakelun paradoksi: mitä vähemmän postilla on jaettavaa, sitä hitaammin se toimitetaan perille. |
||||
|
|
10.12.2021 12:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä komppaaan kanssa sitä näkemystä että kirjeposti tulee vähitellen katoamaan mutta pakettien kuljettaminen ei. Toisaalta ennustin 20 vuotta sitten ettö TV katoaa kanssa, mutta eipä ole kadonnut. |
||||
|
10.12.2021 12:36 | Timo Salo | ||
| Kuinka tuolla voi ihminen olla? Vaaditaan Juha-kalsarit, raappahousut ja sarkahousut, että tärkeimmät pysyy sulilla... :-) | ||||
|
|
10.12.2021 12:32 | Petri Sallinen | ||
| Ei ole näkemys, vaan ammatillinen toteamus. Olen tehnyt lehtitalossa töitä yli 30 vuotta ja näen aitiopaikalta, mitä painetuille lehdille on tapahtumassa. Samalla näkee sen, miten suuri osuus jatkuvasti kallistuva painetun lehden postikustannus on lehden kokonaiskustannuksista. Kun lehden painosmäärä on sopivan suuri, niin osoitteellisen jakelun osuus voi olla 60 prosenttia lehden kokonaiskuluista. Mitään vaihtoehtoa lehtitaloille ei ole tarjolla, vaan posti voi hinnoitella miten huvittaa ja kantaa lehtiä miten huvittaa. Jos vertaa tabletilta luettavan näköislehden kustannusta painetun lehden kustannuksiin, niin erona on paperi, painaminen ja postitus. Kun nämä jäävät pois, niin kannattavuus paranee ihmeesti. Ristikot — ja paljon monimutkaisemmat tehtävät — onnistuvat hyvin sähköisistä versioista. Painettuja lehtiä pitää hengissä 50+-60+ -sukupolvi. Kun tämä sukupolvi häipyy manan majoille, tapahtuu lopullinen murros. Asiaahan tutkitaan ja seurataan koko ajan. Erikoislehdet, ammattilehdet ja harrastuslehdet säilyttävät paraiten asemansa painettuina. Tämä on tämän hetken arvio tilanteesta. Tosin merkittävä osa painetuista erikoislehdistä tarjoaa myös suhteellisen edullisesti tilaajilleen PDF-muotoisia vuosikertoja. Näin toimivat mm. kansainväliset pienoisrautatiejulkaisut. Moni nimittäin tietää sen, painetut lehdet vievät myös tilaa ja lisäksi hakutoiminnot toimivat aivan eri tavalla sähköisissä versioissa. Jos sähköinen käsikirja on kökkö käyttää, niin syynä on tekijöiden taitamattomuus. Nykyaikaiset työkalut ovat sellaisia, että niillä saa ammattimies aikaiseksi hyvin käyttäjäystävällisen käsikirjan. Meillä esimerkiksi myydään erittäin laajoja ammatillisia käsikirjakokonaisuuksia ekstranet-palveluina, joita asentajat käyttävät maastotöissä mobiililaitteiltaan vaativissa työtehtävissä. Suurin osa mainosjakelusta tapahtuu yksityisten jakeluyritysten kautta. Postilla on vain osa siitä. |
||||
|
|
10.12.2021 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitten yksi kysymys: Muuttuiko Sm1/2 junien ovien luotettavuus talviolosuhteissa jotenkin kun alimman askelman korkeudelle hitsattiin 2000-luvulla koriin kiinni uloke kun laitureita korotettiin ja laiturin ja oven välinen rako leveni? | ||||
|
|
10.12.2021 12:02 | Oula Ahlholm | ||
| Tosiaan kuvanottohetkellä oli - 29°C, mutta sääsovelluksen mukaan kuin - 36°C. | ||||
|
10.12.2021 11:46 | Ossi Rosten | ||
| Upea hurukuva aktiivikäytön ajoilta! | ||||
|
|
10.12.2021 11:43 | Timo Salo | ||
| Niin, tuo on Petrin näkemys. Itselleni tulee muutamia kuten sanoit ajattomia erikoislehtiä, mutta kyllä näille viikkolehdillekkin on erittäin suuri tilaus. Esim. vaimoni hoitaa henkistä vireyttään täyttämällä ristikoita, hankalaa PC:llä. Itse aikanaan ison ohjausvalmistajan "vaatimuksesta" yritin opetella käyttämään PDF-ohjekirjaa, siittä ei tullut mitään, tai oli huomattavan hankalaa. Jopa heidän omat huoltoinsinöörinsä sanoivat, että olishan se kätevämpää noilla paperiversioilla, mutta kun...*** Eiköhän nuo mainosten jakelut kuitenkin korvaa kirjelähetykset. Vaikka se on ÄRSYTTÄVÄ nippu polttokelvotonta kiiltopaperia, niin silti PA-eläkeläinen saa sieltä usein vinkkejä rahan säästämiseksi. Laskut tuntuvat vääjäämättä siirtyvän nettiin, sähköpostina, tai e-laskuna. (em. tapa maksaa on p.........ä) Postille on kuitenkin mielestäni ihan kivasti työtä näilläkin näkymillä, mutta tuo lehtien rikkominen, toimitusten hitaus ja asiamiespostien byrokratia ärsyttää...!!! (pakettia ei anneta, jos kaikki protokollat ole kohillaan, vaikka vallan hyvin tiedetään, että homma olisi OK) Kuitupohjainen liittymä tähän tupaan olisi muuten maksanut n. 2000 eur. EI PYSTY KYKENEEN näillä eläkkeillä. |
||||
|
|
10.12.2021 11:24 | Mikko Herpman | ||
| Petkeleet ja harjat löytyivät Joensuussa olleiden Sm1 vaunujen työkalu-/tarvikekaapeista. Monet niistä olivat aika lailla uusia/käyttämättömiä. | ||||
|
10.12.2021 11:08 | Antero Airola | ||
| P102 Tampere - Turku ja P341 Turku - Toijala | ||||
|
10.12.2021 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo kaksi henkilöä junanlähettäjän vieressä ovat kanssa tuttuja Humppilassa kävijöitä :D | ||||
|
|
10.12.2021 10:57 | Antero Airola | ||
| P105 Turku - Pieksämäki | ||||
|
|
10.12.2021 10:55 | Antero Airola | ||
| Ja junahan on H343 Turku-Tampere (Humppilassa kello 17.55) | ||||
|
|
10.12.2021 10:43 | Petri Sallinen | ||
| Esa: Suomen teollinen kasvu ja osin myös teollinen menestys perustuu pitkälti "valtiokapitalismiin", eli valtion omistamien osakeyhtiöiden toimintaan aina Gutzeitista lähtien. Suurin osa niistä on sitä paitsi menestynyt yrityksinä hyvin — Valcoa lukuun ottamatta, jossa poliitikot pääsivät hääräämään. Kilpailluilla markkinoilla toimineet valtion yhtiöt ovat olleet itse asiassa kirittämässä yksityistä sektoria ja avanneet uusia toimialoja, jotka muuten olisivat jääneet perustamatta — esim. kemianteollisuudessa Kemira ja Neste. Valtion omistamat osakeyhtiöt ovat aina 1980-luvulle asti kelvanneet kaikenlaisille hallituskokoonpanoille, eli aiheesta ei ole noussut kovin ideologista tai poliittista. Jopa oikeistohallitukset ovat älynneet, että hyvin hoidettu valtiollinen osakeyhtiö työllistää, tuottaa vientituloja, verotuloja ja osinkoja valtiolle. Hyvin hoidetun valtiollisen yhtiön ei tarvitse käydä veronmaksajan kukkarolla hankkimassa rahoitusta, vaan yhtiö kykenee hankkimaan sitä itse — esim. kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, kuten taloushistoriasta voidaan nähdä. Se on kokonaan toinen toinen juttu, miksi 1980-luvulla valtio ryhtyi vähentämään omistuksiaan yhtiöissään. Tässä voitaisiin tehdä mielenkiintoista vertailua esimerkiksi niukasti valtioenemmistöisen pörssiyhtiö Fortumin ja kokonaan Ruotsin valtion omistaman Vattenfallin välillä. Kumpi tapa omistaa on tuonut suurempia hyötyjä valtiolle yrityksistä, jotka toimivat samalla kilpaillulla toimialalla. Postin osalta kyse ei ole kuitenkaan siitä, miten postin omistus pitäisi järjestää. Kyse on viestintäpalveluiden murroksesta, joka on muuttanut koko toimialan luonteen. Suurin osa perinteisestä paperipostista voidaan hoitaa jo sähköisti — ja hoidetaan kokonaan viimeistään siinä vaiheessa, kun jokainen kansalainen osaa käyttää tietokonetta ja kun tietoliikenneyhteydet toimivat luotettavasti jokaisessa tuvassa. Painetut lehdetkin katoavat ja korvautuvat sähköisillä versiolla — jäljelle jää enää kapea viipale ajattomia erikoislehtiä. Mihin perinteistä postilaitosta enää tarvitaan, kun kannattavin osuus — pakettien kuljettaminen — on kilpailtu toimiala, jolla palvelutarjontaa runsaasti. Muutokset ja toimialan murros siis jatkuvat. |
||||
|
10.12.2021 10:29 | Mika Hakala | ||
| Onneksi materiaalia tapahtuvasta päivystyksestä on googlemapin street tilaan tallentunut vuodelta 2009 liikenneympyrän suuntaan mentäessä. Armonlaaksontien risteyksessä voi hakemalla hakien löytää myös puomit hälyytystilassa. | ||||
|
|
10.12.2021 10:15 | Kimmo Huhta | ||
| Nämä Karvetin raiteet (ainakin pääraiteesta porteille asti) näkyivät poistuneen maastosta. Havaittu 5.12.2021. | ||||
|
|
10.12.2021 09:51 | Reijo Salminen | ||
| Varsinainen ympäristöpommi varmaan ollut aktiivivuosinaan, ja kiertävä sellainen vielä. | ||||
|
|
10.12.2021 09:42 | Peter Verschelden | ||
| It looks like it says № 2 behind the Lv.Vo1. Has the tank of Lv.Vo2 № 2 been moved to a different frame? See https://www.vaunut.org/kuva/98416?a=1 ? At https://vaunut.org/kuva/11429 we see the same kind of frame as Lv.Vo2 № 2. |
||||
|
10.12.2021 09:39 | Reijo Salminen | ||
| Vielä kun jostain löytyisi sisäkuva, olen kerran tuosta matkannut Lahteen, täytyy olla elo-syyskuussa -66 eli nelivuotiaana mutten muista ostiko äiti liput tuolta sisältä vaiko konnarilta. Reissu oli jännääkin jännempi. Onkohan tuo oikeanpuoleinen tolppa valaistusta varten vai mikä sen funktio lienee ollut. Nyt kun asiaa vielä muistelen niin pelotti kovasti moinen laite, ja aseman kaveri nosti minut äidin pyynnöstä lätsyyn, konnari loksautti lippuihin reiät eli kaipa ne asemalta ostettiin. Käytävän toisella puolella tyttö teki läksyjä, ja minä ajattelin että sitten kun minäkin pääsen kouluun niin minäkin teen samoin, voi hitto mitä kaikkea sitä voi ihminen muistaa kun alkaa tonkimaan vanhoja asioita. |
||||
|
|
10.12.2021 01:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en saa päästäni enää kaivettua sitä, mitä wanhojen runkojen kanssa tehtiin tuolloin vajaa 10 vuotta sitten :/ Jollain tavalla ovivikaisten runkojen kanssa pystyttiin silti toimimaan, ainakin tietyissä tilanteissa. Jotenkin tähän liittyi jonkun johdonsuojan kääntäminen, ja se, että käännettävänä oli sekä plussa että miinus, ja jos noista käänsi väärän, samalla hävisi junasta kiskojarrut. Ja sitten tyyliin kolmasosa konnareista ei tiennyt tuosta kiskojarrujen katoamisesta mitään ja ihan tyytyväisenä käänteli niitä johdonsuojia. Vaikutus oviin oli se mikä pitikin, käänsi kumman tahansa niistä kahdesta suojasta, mutta jos osui väärään, mahdollinen hätäjarrutus myöhemmin menisi pitkäksi. Hihii! :) Joku, joka muistaa Valmetin sähköjunien sielunelämästä enemmän, kertokoon tarkemmin! (Nimim. ''yhden kerran johtavan konduktöörin pyynnöstä juuri pyydetyn – eli väärän – johdonsuojan kääntänyt, ja kuljettajalle onneksi sattumalta asiasta maininnut''...) |
||||
|
10.12.2021 01:48 | Timo Järvi | ||
| Hyvin tuttu lapsuusaikainen maisema, ja näkymä vanhalle Multisillan tasoylikäytävälle saavuttaessa. Taustalla on Sääksjärvi, joka oli aikoinaan myös monen kalareissun kohde, sekä tietysti talvella oiva paikka ulkoiluun. Joskus 80-luvulla kunnon talvina Sääksjärven jäälle oli aurattu jäätie "Suliinin mutkasta" Sääksjärven eteläpäähän. Kuvassa vasemmalla on/oli tasoylikäytävän relekoppi. Tällä paikalla on aikoinaan nassikkana junia moneen kertaan pällistelty. Talvisin ylikäytävän vieressä olevalla Sääksjärven laskuojalla käytiin myös paukkupakkasten aikaan sorsia ruokkimassa. Sorsille tuore, hetkeä aikaisemmin Tuotannon lähikaupasta ostettu ja vielä lämmin ranskanleipä teki hyvin kauppansa. :) |
||||
|
10.12.2021 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kättä lipassa pitelevä jannu on rautatieläinen, jolla on yllään ns. jääkärikuosinen virkapuku, tämä oli käytössä vuosina 1919 - 1929. | ||||
|
10.12.2021 00:51 | Lasse Reunanen | ||
| Ainakin kesällä veistos oli paikoillaan. | ||||
|
09.12.2021 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole näkynyt ajokuvia sitten vuoden 2007 :) | ||||
|
|
09.12.2021 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennusvuosi 1930. | ||||