Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.12.2021 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Rakennusvuosi 1930. | ||||
|
09.12.2021 23:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Oranssit polkupyörät ovat vuokrattavia Donkey Republic -kaupunkipyöriä. | ||||
|
09.12.2021 22:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Oliko niin, että yhdessä vaiheessa niinkään ei saanut tehdä vaan ovivalovikainen runko otettiin pois liikenteestä joka tapauksessa? | ||||
|
|
09.12.2021 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovivalosta: Sm1/2-junissa oven voi myös sulkea mekaanisesti, jolloin se pysyy kiinni, vaikka mikä olisi. | ||||
|
|
09.12.2021 22:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Ainakin vuonna 2015 kuului petkel lähijunien varustukseen. Lumisina talvina joinakin päivänä on jokaisella asemalla pitänyt käydä petkelöimässä jonkun oven luona, kun matkustajien jaloissa on tullut niin paljon lunta oviaukkoa tukkimaan. | ||||
|
09.12.2021 21:18 | Erkki Nuutio | ||
| Sähkövalaistusta ei ole ja seinässä oleva isohko musta taulu voi olla mainos. Valitettavasti terävyys ei riitä sen tunnistamiseen. Yllättävää on että kaivo on paikassa, joka voi olla altis valumille. Rakennus on hyvässä maalissa. Valitettavasti Harjun asemasta ei tunnu löytyvän piirustuksia, piirroksia tai riittävän vanhoja muita valokuvia. Arvelen silti että tämä on vuotta 1921 aikaisempi. Aikaistaisin vähintään vuoden 1919 vaiheille. Koska venäläistä tekstiä ei ole, ei oikein voi mennä vuotta 1917 varhaisempiin aikoihin. |
||||
|
09.12.2021 20:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kirjepostin kulku on vähentynyt ja vähenee yhä. Samaan aikaan pakettilähetysten volyymit kasvavat suuresti. Klassisia postivaunuja, joissa lajitellaan kirjelähetyksiä, ei siis enää tulla tarvitsemaan. Kun henkilökohtainen viestintä on pääosin siirtynyt sähköisiin alustoihin, niin viimeisiksi kirjepostin käyttäjiksi jäänevätkin erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot. Omalla kohdallani yleisimpiä kirjepostin lähettäjiä kuluneena vuonna ovat olleet paikallinen sähköyhtiö, Traficom ja P o l i i s i. | ||||
|
09.12.2021 20:43 | Joonas Leinonen | ||
| Tämän talven aikana alkaa kuulemma puunkuormaus Joroisissa, tämmöisen uutisen kuulin kunnossapidon puolelta.. | ||||
|
09.12.2021 20:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, numeron alku tosiaankin näkyy mutta sitä ei tuolloin tullut katsotuksi. Olen yrittänyt etsiä säiliötä Google StreetViewistä, tuloksetta. | ||||
|
09.12.2021 20:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Normaalin lukitusten määräämän prosessin mukaan mentiin, eli mm. virroittimien nostoon tarvittavan paineilmaohjauksen kahva on irroitettu ja siirretty maadoituserottimen lukkopesään, jonka kautta tehdyn veturin maadoituksen jälkeen suurjännitetilojen turva-avaimet saadaan irti (ja kääntäen, eli ko. tilanteessa virroitinta ei saa ylös). Muutakin on huomioitava, kuten esim. kondensaattoreiden jäännösvaraus. Ennen katolle menoa tarvittiin aina myös munalukko. Varusteet ovat kehittyneet noista ajoista (kuvassa ollaan 70-luvun työvarusteissa). | ||||
|
09.12.2021 20:15 | Oula Ahlholm | ||
| Tästä kuvasta on hyötyä mallirakentajille jne.. | ||||
|
|
09.12.2021 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin näköinen pikku laiturivaihde! | ||||
|
09.12.2021 18:15 | |||
| Vielä junat pysähtyy onneksi | ||||
|
09.12.2021 17:47 | Aapo Niemelä | ||
| Niin on ykkönen säikähtänyt, että silmät pullahtaa päästä! | ||||
|
|
09.12.2021 17:11 | |||
| Ohhoh, ei olisi uskonut että yksi kommentti voisi muodostaa näin paljon keskustelua | ||||
|
|
09.12.2021 16:56 | Alex Chudoba | ||
| Hieno löytö! Hieman 15-alkuista numeroakin näkyy päädyssä, muttei varmaan tarkemmin ole tiedossa? | ||||
|
|
09.12.2021 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin vaiheessa Helsingin asemalle tulivat alihankkijan henkilökunta hakkaamaan oviaukkoihin kertyvää jäätä. Ja jos tuo Rainerin viimeinen kommentti pitää paikkaansa, niin se sopii kyllä täysin yhteen VRn arvon Matkustajat ovat yökkösiä ja niistä pitää päästä eroon koska he aiheuttavat vain kustannuksia. |
||||
|
|
09.12.2021 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se petkel ei kuulunut enää lähijunien työkaluihin 2000-luvulla? | ||||
|
|
09.12.2021 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettuani edellä olevia kommentteja postin "toimivuudesta", nousee mieleeni kysymyksiä: - Miksi ihmiset sitten hölmöinä menevät ja äänestävät yhtiöittämiskiimaista oikeistoa...? Kaikesta varoittamisesta huolimatta? Luulevatko he ihan aikuisten oikeasti olevansa "voittajien puolella"? Pientä rajaa, Menschenskinder! |
||||
|
|
09.12.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kommenttiin liittyen: Silloin aikaisemmin osattiin käyttää petkelettä.... Jota vielä kansainvälisissä junissa 2010-luvun puolivälissä venäläinen junahenkilökunta junapääliköineen osasi kyllä käyttää. Pari kertaa olen nähnyt juurikin tuon Rainerin tilanteen, ja ne antoivat kyllä minulle hyvän kuvan junahenkilökunnan todellisesta ammattitaidosta. Bussit olivat lumikeleillä luotettavampia kulkuvälineitä kuin lähijunat. | ||||
|
|
09.12.2021 15:02 | Oula Ahlholm | ||
| No nyt on kyllä jännä kuva.. Upea! | ||||
|
09.12.2021 14:36 | Jussi Tepponen | ||
| Tämä valokuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 22.9.1923 (n:o 38, sivu 19/1085) kuvatekstillä: "Viimeisiä kapinan jälkiä Savon radalla luodaan umpeen. Harjun uuden rautatiesillan paikalleen vetäminen. Vasemmalla uusi, 50 m pituinen ja 120,000 kg painava rautasilta vedetään väliaikaisen puusillan paikalle, jonka katkaistut kannatuspilarit näkyvät kuvassa". Linkki artikkeliin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877914?term=Harjun&term=rautatiesillan&page=19 Kouvolan Sanomien 23.08.1923 no 93, sivu 1, mukaan silta vedettiin paikalleen tiistaina 21.8.1923 (eli se lienee tarkka kuvauspäivä): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1425796?term=Harjun&term=rautatiesilta&page=1 |
||||
|
09.12.2021 14:26 | Timo Salo | ||
| Rajatapaus rautatiemielessä, mutta hemmetin hyvä kuva... | ||||
|
|
09.12.2021 14:01 | Timo Salo | ||
| Ja juuri saapui Tähdet ja Avaruus-lehti... Kuinka ollakkaan melkein mysötty keskeltä poikki!!! Hieno kuvalehti on kiva katsella palapelinä. Onkohan ne koneet, vai ihmiset jotka suorittavat tämän lehtien "jälkikäsittelyn"...??? (prkle) Kaikki katsoo varmasti tämän informatiivisen ja ennenkaikkea HAUSKAN "me postilaiset"-ohjeman? :-( :-( :-( |
||||
|
09.12.2021 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan fiksua tehdä ratalinjaus siten, että Oulun suunnasta pääsisi suorilla raiteilla Vartiukseen ja vastaavasti poikkeavilla raiteilla Kontiomäeltä Pesiökylän suuntaan? Liikenteen pääsuunnat raskailla junilla kun kuitenkin ovat suunnassa Vus–Ol, eivät Vus–Kon. | ||||
|
|
09.12.2021 13:48 | Mikko Ketolainen | ||
| Ennen meilläkin tuli kerrostaloon posti aamupäivällä, saattoi tulla jo 10 aikaan, pois lukien sitten tietysti joulunaika, jolloin posti saattoi tulla vasta reilusti yli iltapäivän. Nyt posti tulee vasta iltapäivällä. Laskuissa oli ennen enemmän maksuaikaa, kuin nyt. Lasku on lähetty esim, 23.08.2021 ja eräpäivä oli 06.09.2021. Lasku viipyi matkallaan viikon ajan ja vei maksuajastaan pois 7 päivää. Tosin eihän tuota postia jaetakaan enää kuin korkeintaan kolmena päivänä viikossa. | ||||
|
09.12.2021 13:47 | Eljas Pölhö | ||
| Madekosken lyhyempi raide oli purettu jo ennen 4.9.1982, pidempi raide ennen 9.1993. Pikkarala oli huomattavan monipuolinen 1967, 1982 ja 1993 tehtyjen piirrosten mukaan. Oheiseen kaavioon merkityltä soraraiteelta haarautui raide Lohja Oy:n kahitiilitehtaalle. Sen erkamisvaihteelta sorakuopalle jatkunut osuus oli prettu 1982 ja 1993 välillä. Pikkaralan Oulun pään raisteisto koki tarkkailuvuosina paljon muutoksia ja sinne ilmestyi pitkä sivuraide. Pikkaralan Kontiomäen päästä lähti soraraide, joka liittyi päärataan linjavaihteella Km 774+137. Silloin kun kävelin raiteen päästä päähän, niin väliltä puuttui pari kiskonmittaa estäen mahdollisen läpiajon sillä hetkellä. |
||||
|
|
09.12.2021 13:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhoissa lähijunissa suurin ongelma oli toimivuus pakkasilla. Hyvin usein ilmoittti kuski konnarille kaiuttimissa että "ovivalo palaa". Se tarkoitti sitä että konnarin oli juostava tarkistamassa meneeko jokainen ovi kokonaan kiinni, ja jos joku ei mennyt, tyhjennettiin koko juna ja se jatkoi Ilmalaan tyhjänä. Joskus takavuosina ehkä ajettiin sellaisissa tilanteissa ovi raollaan mutta se ilmeisesti kiellettiin. |
||||
|
|
09.12.2021 13:34 | Petri Sallinen | ||
| Samien ehkä suurin ongelma arkikäytössä olivat jyrkät portaat, ahtaat eteiset ja kapea oviaukko, jonka keskellä oli otetanko. Etenkin lastenvaunujen kanssa liikkuminen oli lähes mahdotonta. Vähänkin järeämmät vaunut piti taittaa kasaan ja sitä ennen purkaa lastista ennen kuin niiden kanssa pääsi sisään. Sami kakkosen toiseen päähän laajennettuun eteisen mahtui muutama fillari — tavalliseen eteiseen korkeintaan yksi, mikäli konduktööri hyväksyi tämän. Liikuntarajoitteiset ovat myös pulassa, jos Samiin pitäisi kiivetä. Osa Sameista muuttui ratamoottorien osalta meluisiksi vanhemmiten. En älynnyt kiinnittää huomiota aikoinaan siihen, olivatko kyseessä ykköset vai kakkoset ja kuinka laaja tämä ilmiö oli — oliko kyseessä muutama yksilö vai peräti tyyppivika. Museokalustolla fiilistely on asia erikseen. Toivottavasti muutama Samikin säilyy museoliikennettä varten. |
||||
|
|
09.12.2021 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Soson tiilitehtaat olivat: a) Muhoksen tiilitehdas (1921-1962), tehdas paloi 16.4.1962. Sillä oli loppuun saakka savenkuljetuksessa vinssivetoinen rata. b) Soson Tiili Oy (1939-1971). Kävin tehtaalla 13.7.1971 ja silloin siellä oli käytössä 150 m:n pituinen vinssivetoinen rata. Se oli ollut pisimmillään n. 250 m. Jatkuvassa käytössä oli savivaraston ja tehtaan väi, n. 50 m. Savenkuljetusvaunuja oli käytössä kaksi ja kuusi varalla. Savimaalla oli kiskoilla kulkeva ketjukaivinkone (laahuskauhat ketjussa). Tehtaan jätetavaran kuljetus tapahtui toista raidesysteemiä pitkin ja sillä oli lyhyitä 2-akselisia korkealaitaisia vaunuja. |
||||
|
Kuvasarja: Kontiomäki – viiden rautatien risteysasema |
09.12.2021 13:05 | Raimo Hämäläinen | ||
| Nyt Seppoa dissaamatta paikkakunnan aseman seutu näyttää kammottavan harmaalta synkältä ja ankealta lumi + jää + arktiselta helvetiltä eli jos tuolla pitäisi ihmisenkin asua ja elää niin taakka olisi aivan liian kova kannettavaksi kaiken muun lisäksi :) | ||||
|
|
09.12.2021 12:37 | Hannu Peltola | ||
| Kerää Jarmo nämä Harjun kuvat omaksi kuvasarjaksi, niin olisivat jatkossa helpommin löydettävissä! | ||||
|
09.12.2021 11:32 | Erkki Nuutio | ||
| Oletetusti Voikkaan radalla ollaan, mutta se on pistetty poikki. Jotta vaunuletka ei estäisi kulkua sillalle vievällä linjaraiteella, on se työnnetty vähän turhan pitkälle. | ||||
|
09.12.2021 11:08 | Erkki Nuutio | ||
| Taustalla on sekajuna (eri juna kuin toisessa kuvassa). Etualalla on matkustajia, joiden lipun hintaan on sisältyi ilmainen kävely siltatyömaan läpi toisella puolella odottavaan junaan. Näyttävät siis olevan Kouvolaan menijöitä. Etualalla selänsä näyttävä ikäiseni boomeri lienee tullut Kouvolasta päin. Muita vastaavia ei näy. Kaiketi Voikkaalle vievällä raiteella oleva vaunuletka on epäilemättä sillantekijöiden käytössä. Lähinnä vaihdetta lienee T-työläisvaunu, bogie-vaunu (kai E eli III lk matkustajvaunu). Bogia- vaunu lienee toiselta puolelta katsottuna on ehkä kuitenkin makuuvaunu, eli ehkä C. Rata Voikkaalle lienee poikki. Ehdottaisin vuotta 1922. |
||||
|
09.12.2021 11:02 | Ossi Rosten | ||
| Pakkokommentaitavuus. | ||||
|
|
09.12.2021 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä näkyy selvästi väliaikaisen puusillan yläosan poistaminen sahaamalla sen palkistoa pois uuden sillan teräspalkin tieltä. Näkyy mainiosti myös vintturilaitteisto, jonka avulla uusi palkki siirretään paikoilleen. Arvokkaita työkuvia! Laitteisto lienee keskipilarin päällä, ja ottaa siitä siirtämiseen tarvitsemansa vaakavoiman. Tarkoittanee että uudessa sillassa on vain yksi siltapalkki, joka on tuettu päistä ja keskeltä. Taustalla on tavarajuna, joka selvästi odottaa pääsyä sillan yli. Ehdotan vuodeksi 1922-1922 (vaikka lopullinen valmistuminen olikin 1923, on varovaisia ylityksiä luultavasti tehty heti kun se on tullut mahdolliseksi). |
||||
|
|
09.12.2021 10:34 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän Mikko tarkoittanut Sm1-2-junia mutta ratamoottorien ujellusta minäkin ihmettelin. Itse en ole koskaan kokenut Sm1-2-junia meluisiksi. Sen sijaan jarruista lähtevä katku oli toisinaan häiritsevä sekä Sm1:n kulkuominaisuudet. Ilmastoinnin puutekaan ei tietysti ole ajan hengen mukaista hellesäillä. Lättähatun Sm1-2 voittavat kyllä matkustusmukavuudeltaan mennen tullen. Toisaalta Lättähattu lienee ollut 50- ja 60-luvuilla luksusta verrattuna puukorisiin moottorivaunuihin tai kovapenkkisiin höyryjuniin, joskin tämä on vain arvio kokemuksen puuttuessa. | ||||
|
09.12.2021 10:26 | Erkki Nuutio | ||
| Täälläkin on useita kuvia punaisten 1.5.1918 rajäyttämästä Harjun ristikkosillasta. VR 1912/37 II s. 292 kertoo, että sillan molemmat maatuet särkyivät pahoin, mutta keskipilari jäi ehyeksi. Tilalle rakennettiin ensin tilapäinen puusilta. Uusi silta valmistui vuonna 1923. Kuvassa ilmeisesti nostetaan pois väliaikaisen sillan vasemman pään raide-elementtiä. Väliaikaisen sillan palkisto on vielä jäljellä tässä päässä. Toisesta päästä sen yläosa on poistettu sahaamalla irti, jotta taustalla näkyvä uusi siltapalkki voidaan siirtää sivusuunnassa korjatun maatuen ja keskipilarin varaan. Jollei tarkkaa päiväystä kuvalle ole, ehdottaisin vuotta 1922 tai 1923. Maatuet on jo korjattu ja uudet siltapalkit tehty ja haalittu paikalle, joten siltatyö lähestyy valmistumista. |
||||
|
|
09.12.2021 10:24 | Mikko Herpman | ||
| Petrin kommenttiin komppaan että kun pitää tehdä arkiliikkumista, samalla ehkä töitäkin tehden. Ei tule ikävä vanhaa kalustoa, äänekkäitä, ilmanvaihto osin puutteellista, hitaitakin. Valitsen itse mieluiten Pendon, se on nopea useimmiten nopein. Jos taas on vähän enemmän aikaa valkkaan kakskerrosvaunun yläkerran, todella mukavaa hiljaista menoa. Meilläpäin toki ei ole käytännössä mitään paikallisliikennettä, eli olen täysin jäävi sanomaan Sm-kalustosta mitään. Flirt tuntuu kiihtyvän nopeasti lentokenttäradalla ja sisään pääsee sujuvasti, siinäpä niistä. Mutta ah kun mukavaa päästä Dm7-kyytiin kesäiltana. Voi fiilistellä ääniä, tuoksuja ja joskus vaikka Radio Suomen ohjelmaakin. Täysin kiireettä ja ilman tiukkaa aikataulua. |
||||
|
|
09.12.2021 09:57 | Laura Jänis | ||
| Meillä on erään Suomessa toimivan yhdistyksen jäsenlehtiä metsästetty postin hukkaamisten toimesta paljon. Jäsenten osoitetiedot ovat oikein ja samalla kertaa menee painotaloon kaikki tiedot, osalle vaan ei lehdet mene. Mutta kas kummaa, kun jäsen ilmoittaa asiasta postiin ja asettaa osoitteensa seurantaan, alkaa vanhat "kadonneetkin" lehdet ilmestymään postilaatikoihin ihan tuosta vaan. Sen lisäksi, että postilla kestää keskimäärin viikon raahata postia ihan mihin tahansa Suomessa, se jaetaan näillä nurkilla paikoin myöhäänkin illalla ja laatikossa on usein repaleista tai ruttuista postia, naapurien tai ihan tuntemattoman posteja, missä osoitetiedot ovat ihan muualle. Ei ole posti entisensä.. |
||||
|
|
09.12.2021 09:51 | Pertti Miettinen | ||
| Jos noilla kulkisi posti niin hyvä. Marraskuun lopussa tuli lasku jossa oli eräpäivä 29.1..2021. leimattu helmisuussa... | ||||
|
|
09.12.2021 09:49 | Petri Sallinen | ||
| Seurasin pikkunappulana Rantaradan sähköistystöitä kotitaloni takapihalta. Kun Samit sitten ilmaantuivat liikenteeseen, niin niillä tuli ajeltua kouluun, harrastuksiin ja duuniin. Ykkösissä lasiset vesipullotkin kolisivat peltisissä telineissään jonkin aikaa ja hakkasivat pullon kylkeen rantua. Sameilla matkasin lähes päivittäin niin kauan kuin niitä Rantaradalla käytettiin — ja Flirteillä olen jatkanut. Vanhempieni mielestä Samit olivat taannoin selvä parannus höyryvetoisiin paikallisjuniin ja Lättiin. Flirt taas on mielestäni selvä parannus Sameihin. En haluaisi tehdä töitäni enää Remingtonilla, koska moderni tekstinkäsittely on selvästi näppärämpää. En muutenkaan allekirjoita ajatusta, että "ennen kaikki oli paremmin" — tämä pätee ehkä siinä mielessä, että ennen oli vähemmän mahaa ja enemmän hiuksia ja henkilökohtainen elämä oli muutenkin vasta alkumetreillä, mutta ei muuten. Jos yli-ikäisillä raadoilla on tarkoitus järjestää syrjäkylien liikennetarjontaa, niin tämä lienee parempi ratkaisu kuin ei mitään. En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että tämä on keino osoittaa kiskoliikenteen ylivertaisuus kumipyöräliikenteeseen verrattuna. Todennäköisesti vanhan kaluston ylläpitäminen ja käyttökustannukset ovat korkeammat kuin uusien tai uudempien käytettyjen. Tämä voidaan kyllä laskea, jos siihen on halukkuutta. |
||||
|
|
09.12.2021 09:22 | Juha Pokki | ||
| Itse tunnustaudun jossakin määrin jopa intohimoiseksi Sm1- ja Sm2-faniksi ja -nostalgikoksi, mutta mikäli taittaisin yhä junalla päivittäin aamuin illoin arkisia työmatkoja tms. valitsisin koska tahansa modernimpaa kalustoa kulkuvälineekseni, enkä kaipaisi hetkeäkään Sm1- tai Sm2-kyytiä. Kokisin tuota nostalgista tunnelmaa mieluummin sitten jonkin järjestetyn ajelun merkeissä. Kuten sanonta kuuluu: horses for courses. |
||||
|
09.12.2021 08:32 | Kari Haapakangas | ||
| Soramäki oli Raahen radan puoliväli, ja vedenottopaikkana tarpeen. Pitemmälle ei Raahen rautatien veturit jaksaneet ilman vesitystä. | ||||
|
09.12.2021 08:29 | Kari Haapakangas | ||
| Maantäytöt ja Rautaruukin sekä sen sataman rakentaminen ovat melkoisesti mullistaneet rantaviivaa. Satamassa on yllättävän vähän raiteita, toki niitä sotavuosina ja sen jälkeen rakennettiin huomattavasti lisää. Vaikka Raahesta ei mitään pikkuberliiniä löydykään, niin saksalaisten laivaliikennettä kyllä oli täälläkin. Lapaluodon kylästä on jostain syystä piirretty vain neljä läntisintä korttelia (4 itäistä puuttuu). Ruona Oy:n raidetta ei enää ole, mutta sen paikalla on päällystämätön kevyen liikenteen väylä. | ||||
|
|
09.12.2021 07:51 | Kari Haapakangas | ||
| Jaa, se on sitten tiilitehdas mikä selittää ne rutakot Soson pysäkin luona. Tokihan paikka ei ole maankuulu tuon tiilitehtaan vuoksi, vaan paljon synkemmän syyn vuoksi. | ||||
|
|
09.12.2021 02:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli olemassa myös kaksi XGd-vaunuakin (mustan kirjan mukaan). Ymmärrettävästi niiden molempain numerot 036'001 ja 036'002 vaihdettiin melko joutuin tavalliseen XG:n numerosarjaan 04XXX. | ||||
|
09.12.2021 01:35 | Eljas Pölhö | ||
| Melalahden lyhyempi sivuraide (se alkuperäinen) purettiin ennen vuotta 1982 (en tiedä milloin vuoden 1967 jälkeen) ja pidempi raide purettiin 1989 loppuvuodesta (tai ainakin vaihteet poisteettiin). Paltamon satamaraide purettiin johonkin aikaan välillä syyskuu 1982 ja syyskuu 1993. Vuonna 1982 satama-alueella oli jäljellä enää yksi vaihde. |
||||
|
09.12.2021 01:26 | Eljas Pölhö | ||
| Selvennetään soraraidekuviota vielä sen verran, että kummaltakin vaihteelta johti raide samalle soranottoalueelle, mutta siellä ei ollut läpiajomahdollisuutta. Toiselle raiteelle pääsi suoraan Vaalan suunnalta ja sillä raiteella oli linjavaihteen lisäksi kolme vaihdetta. Toiselle raiteelle pääsi suoraan Kankarin suunnalta ja sillä raiteella oli linjavaihteen lisäksi yksi vaihde. Vaalassa ollutta sahan raidetta ei pidä sekoittaa siihen raiteeseen, joka myöhemmällä ajalla lähti ratapihan vastakkaisesta päästä, jolla oli yksi vaihde ja joka johti johonkin varastoon (omasta kaaviosta tulkittuna). |
||||
|
|
09.12.2021 01:13 | Eljas Pölhö | ||
| Paltamo oli Kiehimä vuoteen 1942 saakka. Kiehimän (Paltamon) satamaraiteen pituus oli 2623 m, josta päärataa 1658 m. Satamaan rakennettiin kolme vaihdetta, joten piirros vastaa alkuperäistä rataa. Koska asemalla ja satamalla on jo nimi Paltamo, on kaavio vuodelta 1942 tai uudempi. Mieslahti on saanut kaksi vaihdetta ja yhden raiteen lisää vuoden 1930 jälkeen. Paltamon ja Metelin välisellä sillalla oli 1960-luvulla nopeusrajoitus sn 45 km/h. |
||||
|
09.12.2021 01:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kivesjärven satamaraiteen pituus oli 635 m ja sillä ei ollut muita vaihteita kuin kaaviossa näkyvä lähtövaihde. Kankarin ratapiha on kasvanut 2 vaihteella ja yhdellä raiteella rakennusaikaisesta. |
||||